Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Metsäpuutarha
Metsäpuutarha on tavanomaisen hyötypuutarhan ja luonnontilaisen metsän välimuoto. Se voi olla joko ruokaa tuottava puutarha tai koristemetsäpuutarha. Tämä sivu käsittelee vain "syötävää metsäpuutarhaa". Metsäpuutarhassa pyritään yhteistyöhön luonnon kanssa matkimalla luonnollisen metsän prosesseja.
Kirjat[muokkaa]
- Riippumaton puutarha - Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet, Riikka Kaihovaara (Visio, 2012, 166 sivua)
.- Uusi suomenkielinen permakulttuurikirja joka keskittyy permakulttuuriseen ruoantuotantoon ja siten paljon myös metsäpuutarha-asiaa. Paljon paikallistietoa jota ei englanninkielisistä opuksista löydy, muun muassa tietoa tänne soveltuvista lajeista ja paikallisten projektien esittelyjä. Ei aina syvenny yksityiskohtaisiin ohjeisiin asti mutta viittaa kohti parhaita englanninkielisiä lähteitä. http://www.visili.fi/fi/julkaisu/riippumaton-puutarha-teollisen-ruoantuotannon-romahdus-ja-permakulttuurin-perusteet
- Creating a Forest Garden, Martin Crawford (Green Books, 2010, 380 sivua) (EHKÄ PARAS)
- - "Tiettävästi uusin metsäpuutarhoista kertova tietojätti. Selkeä, johdonmukaisesti etenevä opas metsäpuutarhan perustamiseen, suunnitteluun sekä ylläpitoon. Esittelee suuren määrän lauhkean ilmaston syötäviä lajeja. Kirjoitettu Englannin olosuhteisiin joten monin osin sovellettavissa myös Suomessa. Yksissä kansissa huikea määrä tietoa!" -Pohjoinen permakulttuuri Huom. samalta tekijältä myös vuonna 2009 julkaistu tunnin mittainen DVD A Forest Garden Year with Martin Crawford
- http://www.agroforestry.co.uk/publorders.html
- Edible Forest Gardens I & II, Dave Jacke (HUIPPU)
- - Kenties paras aiheesta kirjoitettu kirja. Ensimmäinen kirja uppoutuu metsäekosysteemin toimintaan ja sen matkimiseen. Toinen kirja taas sisältää ehkä turhankin tarkat suunnitteluohjeet erilaisine lomakepohjineen. Voisi sanoa että harrastelijalle riittää ensimmäinen osa, kun taas kaupalliseen metsäpuutarhaan sopii toinenkin osa.
- - Amazon.comissa noin 77 euroa (sis. postikulut).
- http://www.edibleforestgardens.com/
- Plants For A Future: Edible & Useful Plants For A Healthier World, Ken Fern (HUIPPU)
- - Kirjassa esitellään Iso-Britannian ilmastoon parhaiten sopivia harvinaisia monivuotisia hyötykasveja.
- http://www.pfaf.org/book.php
- Mycelium Running, Paul Stamets (HUIPPU)
- - Monipuolinen opas sienten ulkoviljelemisestä ruuaksi, lääkkeeksi, vesifiltteriksi ja saastuneiden maaperien puhdistamiseksi! Myös Stametsin kirja Growing Gourmet and Medicinal Mushrooms on hyvä tosin keskittyy enemmän sisäkasvatukseen. Tämä on hyödyllisempi metsäpuutarhan kannalta ja sisältää yhtä kattavat ulkokasvatusohjeet.
- http://www.fungi.com/books/stamets.html
- Luonnonmukainen puutarha, Pentti Alanko (HYVÄ)
- - Paras suomalainen kirja metsäpuutarhasta. Keskittyy lähinnä vain koristekasveihin. Hinta noin 28 euroa. 230 sivua.
- http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789513120795
- Käsityksiä taigan vegaanien luonnonmukaisesta elämäntavasta ja maailmasta, Orava Ituparta (1997-2006) (PDF)
- - Sisältää paljon ekofilosofiaa mutta myös hyödyllistä tietoa hyötymetsäpuutarhasta. Ilmainen, vapaasti luettava ja ladattava.
- Syötävä metsäpuutarha - kestävä ja tuottava tapa kasvattaa terveellistä ruokaa, Dave Sansone (2008)
- Hyvä lyhyt opas aiheeseen. Vapaasti netissä luettavissa Pohjoinen permakulttuuri -sivustolla.
Katso lisää kirjoja sivuilta Kirjalista.
Ekologia[muokkaa]
- Maaperän ekologia
- Kasvien strategiat
- Metsän sukkessio
- Metsien ravinnetalous
- Metsän aukot
- Kasvien juuret
- Ruokasienten viljely (Paul Stamets)
- Riistan elinympäristöt
Menetelmät[muokkaa]
Monivuotisia kasveja[muokkaa]
Juurekset[muokkaa]
Sarjakukkaisia juureksia viljellään samaan tapaan kuin porkkanaa ja palsternakkaa, eli yksivuotisina. Toisena vuonna niistä tulee kuituisia, jolloin ne kelpaavat vain juurijauhoiksi. Runsaalla lannoituksella juureksista kasvaa isoja. Lannoitus kannattaa kohdentaa kylvövaon kohdalle.
- Maa-artisokka (satoisin ja herkullisin monivuotinen juures!)
- Mustajuuri (rapeita pitkiä juuria)
- Osmankäämi (energiapitoisin juures! ravinteikkaampi kuin peruna!)
- Palsternakka
- Piparjuuri (inkiväärinä, paras viljellä yksivuotisena)
- Juurisikuri (voikukan tapainen)
- Takiainen (japanilainen herkku)
- Voikukka (juuri, kitkerä)
Kaalit[muokkaa]
- Ukonpalko (monivuotinen "villiparsakaali")
Maa- ja köynnösmarjat[muokkaa]
- Mansikka ('Ukko' on maatiaiskanta)
- Mesimarja
- Jalomaarain
- Lakka ('Ruby' on itsepölyttyvä luonnonkanta)
- Palsamiköynnös (Chisandra)
- Kiinanlaikkuköynnös (pohjoisin minikiwi)
- Japaninlaikkuköynnös (minikiwi)
- Mantsurianlaikkuköynnös
- Viinirypäle (III:lla vielä avomaalla)
Puut[muokkaa]
Hedelmäpuut[muokkaa]
- kirsikka
- kriikuna
- luumu
- marjapihlaja
- omena
- pihlaja
- päärynä
- siperianaprikoosi (karvas..)
- tuomi (vain siemenet myrkyllisiä)
siementen myyjä: http://www.mustila.com
Pähkinäpuut[muokkaa]
Suomalainen menestymisvyöhyke on merkitty loppuun ja on peräisin Mustilan siemenhinnastosta. Zonet ovat P-Amerikan menestymisvyöhykkeitä ja peräisin Plants for the Future -tietokannasta.
Pohjoiseen (kylmänkestävät):
- siperiansembra (10x8mm pähkinä)
- pensassembra (Pinus pumila, zone 1, 10x7mm, 0,5-1m korkea) IV
- valkorunkosembra (Pinus albicaulis, zone 2, 9x7mm) vuorimännyn korkeuksilla
- keltamänty (Pinus ponderosa, zone 4, 8mm pitkä pieni pähkinä) (IV) Oulussa on yksi
- tammi Iisalmessa
- pähkinäpensas Iisalmessa
- jalopähkinät (Juglans mandschurica, zone 5) Joensuussa
Etelään (kylmänarat):
- kalliovuortensembra (P. flexilis, zone 3, 11x9mm) (luultavasti kestävä)
- koreansembra (P. koraiensis, zone 3, 16x12mm) III tammivyöhyke
- alppisembra (Pinus cembra, zone 4, 10x8mm) Etelä-Suomi
- coloradonsembra (P. edulis, zone 5, 25mm pitkä) I (alempana kuin harmaapihta ja okakuusi)
- valkohikkori (Carya ovata, zone 4) I
- Euroopanpyökki (Fagus sylvatica) I
siementen myyjä: http://www.mustila.com
Mahlapuut[muokkaa]
Pettupuut[muokkaa]
Pensaat[muokkaa]
- Herukkakarviainen
- Japaninruusukvitteni
- Karhunvattu (IV, 'Sonja', maatiainen Savitaipaleelta) [1]
- Karviainen
- Kultaherukka
- Marja-aronia
- Marjasinikuusama
- Marjatuomipihlaja
- Mongolianpensaskirsikka (Prunus fruticosa, IV-V)
- Mustaselja
- Mustaviinimarja
- Nukkakirsikka (Prunus tomentosa, I-II)
- Pensasmustikka (V. corymbosum)
- Pikkuherukka
- Punamarjakanukka
- Puna- ja valkoherukka
- Ruusut
- Tyrni
- Vadelma
- Viherherukka
Makeiset[muokkaa]
- Saksankirveli (hedelmät)
- Pihlaja (kuivattu)
Maustekasvit[muokkaa]
- Ojakellukka (juuri neilikkana)
- Kesä- ja talvikynteli (pippurina)
- Japaninruusukvitteni (sitruuna! IV-vyöhyke!)
- Rakuuna
- Salvia
- Mäkimeirami (oregano)
- Karviainen (riista, kala)
Saippua[muokkaa]
Kukinta-aikaan sapoiinipitoisuus on korkeimmillaan! Liukenee veteen yli 30 asteessa.
- Rohtosuopayrtti (jopa 20% juuresta sapoiinia, vrt. pesupähkinöissä 15%)
- Kivikkosuopayrtti (jopa 20% juuresta)
- Kevätesikko (5-10% juuresta)
- Tyräruoho (3-9% maanpäälliset osat)
- Rautamyrtti (6% kuivapainosta ?mistä?)
- Hevoskastanja (siemenessä 3-6%)
- Muratti (lehdissä 5%)
- Kultapiisku (2,4% ?mistä?)
- Hyvänheikinsavikka (siemenien pinnalla)
- Nurmikohokki (?juuressa?paljon?)
- Senega (8-10% juuresta, P-Amerikkalainen)
- Quillaja saponaria (10% puunkuoressa)
lähde: Farmakognosia - farmaseuttinen biologia, Raimo Hiltunen
Koivunlehtiä voi käyttää myös peseytymiseen. Hiero kourallista lehtiä veden kanssa kämmenissä kunnes alkaa vaahdota, ja voit pestä itsesi "saippualla". Liekö tässä myös tausta vihta/vastakulttuurillemme? Kenties koivunlehtien saippua-aineet vapautuvat myös saunassa vihdottaessa.
Kukat[muokkaa]
- Kellot (kaikki, esim. kissankello, ukonkello)
- Malvat
- Iisoppi
- Orvokit
- Ampiaisyrtit
- Puna-ailakki (karvaan makuinen, vain koristeeksi)
- Päiväliljat (herkullisin!)
- Voikukka
- Anisiiso
Salaatit (kosteat)[muokkaa]
- Karhunputki (kukkavarret kuorittuina)
- Isomaksaruoho (lehdet)
- Myskimalva
- Ukonputki (kukkavarret kuorittuina)
Salaatit (kuivat)[muokkaa]
- Kissanminttu
- Koiranputki (aromikas)
- Nurmikohokki
- Ratamot (maukas)
- Saksankirveli (anis)
- Voikukka (kitkerä)
- Vuohenputki (maukas)
Siemenkasvit[muokkaa]
- Apilat (idätettyinä kuin sinimailasta)
- Ahvenvita (paahdettuna)
- Oopiumunikko (ravinteikkaita!)
- Rantavehnä (tavallisen vehnän tapaan)
- Ratamot (piharatamo paras)
- Revonhännät (amarantti)
- Hyvänheikinsavikka (kvinoa! Yksi parhaista!)
Lähteet: Luonto-Liiton Villivihanneskurssi 2008, kirja: Lallin pidot.
Sipulit[muokkaa]
- Ilmasipuli
- Kiinansipuli (ruohovalkosipuli)
- Karhunlaukka ("villivalkosipuli" mutta miedompi)
- Käärmeenlaukka (valkosipulimainen mutta miedompi)
- Nuokkulaukka (1,5cm leveä, 5,5cm korkea sipuli)
- Pillisipuli (ns. talvisipuli)
- Ruskolilja (helpoimpia liljoja kasvattaa)
- Ruohosipuli
- Tiikerinlilja (jopa 8cm halkaisija)
- Varjolilja (varjossa kasvava sipuli!)
Pavut ja herneet[muokkaa]
Pinaattikasvit[muokkaa]
- Hyvänheikinsavikka
- Jauhosavikka
- Köynnöspinaatti (köynnöstävä!)
- Nokkonen
Teekasvit[muokkaa]
- Iisoppi
- Kanerva
- Maitohorsma
- Mesiangervo
- Mintut
- Mustaherukka
- Sitruunamelissa
- Vadelma
- Yrtti-iiso
- Väriminttu (Mauste Bergamot-teesekoituksessa)
Viinikasvit[muokkaa]
Kaikki marjat ja hedelmät. Parhaita ovat:
Viljat[muokkaa]
- Hyvänheikinsavikka (monivuotinen kvinoa, viljelty Euroopassa)
- Rantavehnä (kuin vehnä mutta suhteessa ravinteikkaampi, vaikkakin pienempi jyvä)
Öljykasvit[muokkaa]
- Iltahelokki
- Kruunuohdake (25% öljypitoisuus)
- Ruistankio (yli 40% pitoisuus)
Parsakasvit[muokkaa]
- Parsa
- Osmankäämi (verso maistuu tuoreena tuorekurkulle)
Oksaalihappo[muokkaa]
Vesi- ja ilmatiivisteet[muokkaa]
- Koivu (tuohiterva, eli tökötti)
- Kuusi (pihka)
- Mehiläisvaha
Punontaan, naruksi ja köydeksi[muokkaa]
- Kuusi (sivujuuret, oksat halkaistuna vanteena)
- Mänty (sivujuuret)
- Koivu (nuoret taimet vitsaksina, tuohi punontaan tai köydeksi)
- Lehmus (nila nauruksi tai köydeksi)
- Paju (kuori naruksi tai köydeksi liotettuna, punontaan)
- Osmankäämi (lehdet tiivisteeksi, riivittyinä punontaan)
- Kaisla (punontaan)
- Hamppu (lanka, naru, köysi)
- Nokkonen (lanka, naru, köysi)
- Pellava (lanka, naru, köysi, punontaan)
Viljelysienet[muokkaa]
- Huhtasieni
- Korvasieni
- Mesisienet
- Osterivinokas (etelässä)
- Koivuvinokas (pohjoisessa)
- Rikkikääpä (tammella)
- Siitake
Muut käyttökohteet[muokkaa]
- Jäkkiheinä (valjaiden täytteenä, paras kattoheinä!)
- Tyrni
Kasvit tehtävien mukaan[muokkaa]
Maanpeitekasvit[muokkaa]
- Amerikanansikka (ikivihreä)
- Valkoapila (typensitoja)
- Maahumala (mauste)
- Mansikka
- Purppuraorvokki (makein orvokki)
- Ruusukaunosilmä (hyönteiskasvi)
- Rönsytiarella (hyönteiskasvi)
- Siankärsämö
- Kanadantaponlehti
Mineraalikerääjät (Dynamic Accumulators)[muokkaa]
Dynaamiset mineraalikerääjäkasvit sisältävät runsaasti hivenaineita ja siten tuovat niitä maakerroksista pintaan myös muiden kasvien saatavaksi. Jäkälät sisältävät runsaast seleeniä ja jodia (toisaalta myös cesiumia) ja siten ne sopivat kompostiksi jota annetaan marja-aronialle.
- Rohtoraunioyrtti Ca, K, P, Fe, Mg, Si
- Hierakat Ca, K, P, Fe, Na
- Kamomilla Ca, K, P
- Kannukat Ca, K, P
- Marja-aronia (jodi ja seleeni jos saatavissa)
- Mustajalopähkinä Ca, K, P
- Nokkonen Ca, K, S, Cu, Fe, Na, N
- Suolaheinät Ca, K, P, Fe, Na
- Siankärsämö Ca, K
- Tammi ainakin Ca
- Vesikrassi Ca, K, P, Mg, Fe, Na, S
- Voikukka Ca, K, P, Cu, Fe, Mg, Si
lähteet: EFG (vol I)
Kevätkukkijat[muokkaa]
Kevätkukkijoita kannattaa laittaa puiden (etenkin samaan aikaan kukkivien hedelmäpuiden) lähistölle, sekä paikkoihin joissa haluaa ehkäistä ravinteiden huuhtoutumista. Nämä veijarit nimittäin heräävät varhain keväällä, keräävät voimakkaasti ravinteita varastoon, kukkivat, siementävät ja houkuttelevat pölyttäjiä. Sekaan sopii muita kasveja koska niiden kanssa ei tule kilpailua kuin korkeintaan juuritilasta. Voimakkaasti leviävät sopivat puiden juurille, sillä muuten ne kilpailevat naapuruskasvien kanssa. Ruttojuurta kannattaa laittaa jonnekin syrjään yksinään, koska se leviää todella invasiivisesti ja mahdoton saada pois jälkikäteen (sic!).
- Idänsinililja
- Kevätesikko
- Kiurukannus
- Krookus
- Lehtosinilatva (upea, frantsilan suosikki!)
- Leskenlehti
- Mukulaleinikki (leviää voimakkaasti)
- Narsissi
- Paju
- Puna-ailakki
- Rohtoimikkä
- Ruttojuuri (leviää todella voimakkaasti! kompostikasvi!)
- Sinivuokko
- Skilla (leviää voimakkaasti, aurinkoon puiden juurelle)
- Ukonkannus (iso!)
- Vuorikaunokki (perhoskasvi)
- Maahumala (leviää melko voimakkaasti rönsyjen avulla)
Syyskukkijat[muokkaa]
- Ruusukaunosilmä (nektaria saalistajahyönteisille, kukkii elo-syyskuussa)
Köynnöstävät[muokkaa]
- Humala
- Japaninlaikkuköynnös (kiwi-hedelmä joka menestyy Tampereella asti!)
- Kiinanlaikkuköynnös (kiwi joka menestyy P-karjalassa!)
- Köynnöshortensia (lehdistä misoa)
- Köynnöspinaatti
- Mantsurianlaikkuköynnös
- Palsamiköynnös
Maanparannuskasvit[muokkaa]
Syvä- ja runsasjuurisia humusta tuottavia kasveja.
- hamppu (yksivuotinen, tuottaa maahan runsaasti juurimassaa)
- peruna (yksivuotinen, möyhii maan muruiseksi)(RYÖSTÄÄ RAVINTEET!)
- puna-apila (tekee syvät juuret tiukkaankin maahan)
- samettikukat (Tagetes-suku, tekee syvät juuret)
Tuholaistentorjujat[muokkaa]
Nämä kasvit suojaavat vieruskasvejaan tuhohyönteisiltä.
- Kissanminttu (karkoittaa kirvoja ja kurpitsan, kesäkurpitsan ja kaalin tuholaisia)
- Kurkkuyrtti ("suojaa melkein kaikkia kasveja")(alkaloidit kertyvät kehoon)[2]
- Fenkoli (houkuttelee ampiaisia, jotka hyökkäävät omenakääriäisen (omenan ja päärynän tuholainen) kimppuun)
- Siankärsämö (luo elinympäristön saalistajahyönteisille kuten leppäkerttu, hämähäkit, verkkosiipiset, maakiitäjäiset... jotka pitävät tuhohyönteiskannat kurissa)
- Samettikukka, helppo kasvattaa. Kasvimaalla väliriveinä.
Typenkerääjät[muokkaa]
- Apilat
- Keltaetelänherne
- Leppä
- Masmalo
- Mesikät
- Siperianhernepensas
- Tyrni
- Valkomesikkä
- Varpuväriherne
- Virnat
Lampi- ja ojakasvit[muokkaa]
- Osmankäämi (ojiin ja lampeen, energiapitoisempi kuin peruna!)
Sienialustat[muokkaa]
Muut tehtävät[muokkaa]
- Nokkonen (lisää ympäröivien kasvien öljypitoisuutta)
Linkit[muokkaa]
- Wikipedia - Forest Garden
- Wikipedia - Agroforestry
- Metsäpuutarhurin haastattelu Guardian-lehdessä
- An Invitation to Adventure (tietopaketti kasvilistan kera!)
- - selitetään kattavasti metsäpuutarhuroinnin idea oivan kasvilistan kera!!!
- - Maatiaisen siemenluettelon kaikki syötävät kasvit kuvauksineen!
- - Yhdistys joka kartoittaa ja ylläpitää pohjoisia hedelmä- ja pähkinäpuulajeja! Mm. tammi V-vyöhykkeellä!
- - foorumi hyvä tietolähde eri kasveille. mm. pähkinäpuista, villi-inkivääri yms.
- - Aiheena boreaaliset pähkinäpuut ja siementen myyjät
Metsäpuutarhat ympäri maailmaa[muokkaa]
- - Eric Toensmeier kierrättää videoillaan meitä takapihansa monivuotisiin kasveihin perustuvassa ruokaa tuottavassa puutarhassaan, joka on perustettu viileään ilmastoon.
Lainauksia[muokkaa]
- "Positiiviset vuorovaikutukset voimistuvat vaikeissa elinympäristöissä. Vanhan käsityksen mukaan resurssien, kuten valon, ravinteiden, veden ja elintilan rajallisuus johtaa olosuhteista riippumatta voimakkaaseen kilpailuun, jolloin naapurit olisivat lähinnä haitaksi toisilleen. Kasvit voivat kuitenkin olla myös avuksi toisilleen, tarjoamalla esimerkiksi tuulensuojaa, keräämällä ja varastoimalla kosteutta, sekä pohjoisessa kerryttämällä lunta ympärilleen suojaten pakastumiselta. Eräsen tutkimuksissa havaittiin että kasvuympäristö vaikuttaa voimakkaasti kasvien "naapurisopuun"; vaativissa olosuhteissa koivuista oli toisilleen itse asiassa enemmän hyötyä kuin haittaa. Ilmiötä voidaan soveltaa esimerkiksi tuhoutuneita alueita metsitettäessä istuttamalla taimet niin, että ne hyötyvät toisilleen tarjoamastaan suojasta."[3]
Siementen ja taimien myyjät[muokkaa]
Suomen menestymisvyöhykkeet ovat roomalaisina numeroina lopussa.
- - Kattava siemenluettelo kerran vuodessa, erittäin hyvät ohjeet!
- - Pääosin luonnonkasveja sekä vanhoja viljelykasvejakin ja muutamia puita. Hyvä!
- Mustila (Helsinki) IB
- - Painopiste on luonnonkasveissa ja monikäyttöisissä viherrakennuskasveissa, vaikka viime vuosina alettu rakentaa myös erityistä hyötykasvitarhaa. Todella laaja valikoima ulkomaisia pähkinä- ja hedelmäpuita!
- Perinnetilat IA-IV/V
- - Maatiaisviljat, -peruna, -pellavat yms.
- Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasema (MTT) IV
- - Lisäävät MTT:n tuottamia ja valikoimia kotimaisia omena-, luumu-, kirsikka- ja ruusukvittenilajikkeita. Emokasvihinnasto ladattavissa.
- Hirvensalmen taimisto (Etelä-Savossa) III
- - Valtava omenapuuvalikoima!
- Tammiston arboretum (Karjalohja) IB
- - Suomen monimuotoisimpia arboretumeja! 250 puulajia ja metsäpuutarhamainen rakenne!
- Tommolan tila (Leivonmäellä) III
- - Menestyksellisesti kokeiltu mm. kestäviä imeläkirsikka- ja luumulajikkeita.
- Tuulimäen puutarha (Iisalmi) V/VI
- - Pohjoisimpia hedelmä- ja pähkinäpuita! Iisalmelaisia tammia, hassel, marjatuomipihlajaa, tyrniä...!!!