Nokkonen

Huom! Voit lisätä ja korjata tekstiä vapaasti sivun yläreunassa olevan muokkaa -välilehden kautta.

Wikikko - koko kansan taitopankki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokkonen
Nokkonen
Nokkonen
Nokkonen

Nokkosesta (Urtica dioica) on käytetty monia nimiä: ämmänkieli, nokkeinen, nokkoskaali, nokolvainen, polttiainen, vihulainen. Nokkosesta voidaan hyödyntää melkein kaikki osat:

Sisällysluettelo

[muokkaa] Käyttö

  • Siemenet
    - Rohtona vitalisoivia, puhtia ja elinvoimaa antavia. Sopivat myös mausteeksi.
  • Lehdet
    - Ravinnoksi (esim. viherjauheena)
    - Kosmetiikassa (myös juuret)
    - Värjäykseen
    - Rehuksi (kuivattuna)
  • Varret saa korkealaatuista kuitua, josta voi tehdä lankaa, kangasta, paperia tai köyttä.
  • Koko kasvi
    - Lannoitukseen
    - Tuholaistorjuntaan
  • lisää ympäröivien kasvien öljypitoisuutta (ehkä myös eteeristen öljyjen?).

[muokkaa] Tehtävä luonnossa

  • Lisää ympäröivien kasvien öljypitoisuutta, lisäten niiden ravinnollista ja lääkinnällistä tehoa. - (Steven Foster, kirja: Herbail Renassaince)
  • Kasvaa yleensä rehevästi lepän alla ja läheisyydessä tai muuten runsaasti ravinteikkaalla maalla. Hyvä kasvi typensitojien läheisyyteen. Huomioi että liika typpi lisää nitraattipitoisuutta!
  • Sietää puoli ja kokovarjoa, kasvaa silloin rehevämmin mutta myös nitraattipitoisuus suurempi! Suorassa auringonpaisteessa yleensä polttavampi ja ei niin maukas.
  • Kasvaa kostealla sekä kuivahkolla.
  • Käyttää kilpailustrategiaa, eli leviää voimakkaasti juurten kautta.
  • Houkuttelee nokkosperhosia

[muokkaa] Viljely

Alla on neljä hyvää syytä viljellä nokkosta:

  1. Monivuotinen
  2. Viheralueiden käyttö viljelyyn
  3. Runsaasti lannoitetun maan käyttö
  4. Eroosion vähentäminen
  5. Kasveja voi helposti lisätä luonnosta
  6. Sama kasvusto voi tuottaa jopa 10 vuotta satoa
  7. Edesauttaa tomaatin kasvua

[muokkaa] Maaperä ja lannoitus

  • Paras on puolivarjoisa metsään rajoittuva pelto
  • Puhdas monivuotisista ruohoista
  • Perunaharjussa viljely on parasta rikkaruohojen kitkennän kannalta
  • 3-4 viikkoa istutuksen jälkeen typpeä 50-70kg/ha. vaatii paljon typpeä.

[muokkaa] Kylvö ja istutus

Nokkospellon voi aloittaa joko kylvämällä tai istuttamalla. Isompien nokkosviljelmien perustamiseen suositellaan kylvöä. Sen voi suorittaa joko touko-kesäkuun tai elo-syyskuun vaihteessa. Kylvös vaatii kitkemistä ainakin alussa.


Siementen itävyys: Aluksi erittäin matala, mutta 6kk jälkeen 70-90%. Itävyys säilyy 3-5 vuotta. Siementen itäminen voi olla epätasaista.

Istutus taas tapahtuu kasvullisesti tyviä jakamalla tai vanhasta kasvustosta nostetuista juurtuneista pistokkaista. Myös taimikasvatusta voidaan harjoittaa. Istuttamalla säästytään kitkemiseltä ja se takaa varmemman kasvuunlähdön. Taimikasvatuksessa kylvö huhti-toukokuussa, kasvatus 4-6 viikkoa ja istutus kesäkuun alussa(lehtisato syksyllä) kun taimet ovat 6-8 lehtisiä.

Istutustiheys: Nokkonen viihtyy tiheästi istutettuna. Tasamaalla 30-40x20-25cm. Muovipenkissä 9 kasvia/neliö. Perunaharjussa 5-8 tainta/m.

[muokkaa] Hoito

  • rikkojen torjunta 2-3vko istutuksesta, 2-4 harausta kesässä.
  • myöhemmin nokkonen tukahduttaa muun kasvuston
  • kate estää rikkaruohoja
  • nokkoskasvustoa tarkkailtava nokkosperhosen varalta

[muokkaa] Sadonkorjuu

  • varsisato korjataan 1.kerran toisena kesänä ja siitä lähtien joka kesä elo-syyskuussa kun siemenet alkavat ruskettua.

[muokkaa] Lehdet

[muokkaa] Ravintoaineet

Nokkosessa on B1-6 vitamiineja, K-, D-, E-vitamiineja, hiukan jodia ja 16 vapaata aminohappoa. Eniten kivennäisiä on juuri ennen kukintaa.

Päivän saantisuosituksen sisältävä annos
Ravintoaine Pitoisuus sadassa grammassa (miehille) (naisille)
A-vitamiini 178ug 506g 393g
C-vitamiini 175mg 43g 43g
E-vitamiini 1.6mg 625g 500g
Tiamiini(B1) 0.20mg 750g 550g
Rauta 4.4mg 204g 341g
kalsium 594mg 134g 134g
proteiini 5.9g
hiilihydraatti 1.3g

[muokkaa] Vaikuttavia aineita

[muokkaa] Kerääminen

Jo varhain keväällä voi kerätä nokkosenversoja, jotka eivät polta vielä käsiä kerättäessä. Myöhemmin kerääminen nopeutuu ja helpottuu, kun kasvi on kasvanut isommaksi ja kassit täyttyvät nopeammin. Nitraattipitoisesta maasta ei kannata kerätä ravinnoksi (lannoitteeksi kyllä). Nitraattipitoista maata on mm. paikoissa, jonne on kaadettu lantaa tai virtsaa, eli käymälöiden ja navetoiden lähellä. Kannattaa kerätä myös mieluummin mahdollisemman pitkän aurinkoisen jakson (n. kolme päivää) jälkeen, koska nokkonen kuluttaa nitraatteja aurinkoisella säällä, jolloin nitraattipitoisuus vähenee. Kerääminen on melko vaivatonta ja nopeasti saa kerättyä suuriakin määriä nokkosta. Kasveista tällöin kannattaa kerätä pääosat, joissa lehtiä on paljon, sekä lehdet varsista jos haluaa. Kerääminen tulisi tehdä ennen kukintaa.

[muokkaa] Ruoanlaitto

Tuoreet nokkosen lehdet kannattaa kiehauttaa kiehuvassa vedessä eli ryöpätä, jotta saadaan pois polttiaiskarvoissa oleva muurahaishappo. Kiehauttaessa lähtee kuitenkin pois myös hyödyllisiä ravinteita, joten kiehumisajan ei ole hyvä olla kovin pitkä; pelkkä kastaminen kiehuvaan veteen saattaa riittää.

[muokkaa] Säilöminen

Nokkonen maistuu parhaalta tuoreena ihan sellaisenaan tai kevyesti ryöpättynä/haudutettuna. Mutta jos haluaa säilöä nokkosta talvea varten, niin kannattaa harkita joko kuivausta, pakastamista tai hapattamista. Myös etikka-liemeen säilöminen saattaisi olla kokeilemisen arvoista.


Kuivaus on hyvä tapa säilöä nokkosta. Se sujuu kun vuoraa lattiat ja kaapinpääliset sanomalehdellä ja laittaa nokkosta lehden päälle niin että eri kasvit eivät ole toistensa päällä. Kun nokkoset ovat kuivuneet ne voi laittaa sellaisenaan tai murennettuina(tilan säästö) paperipusseihin tai purkkeihin. Kokonaisia kasveja voi sitten käyttää keitoissa yms. jolloin ne kannattaa liottaa vähässä vedessä ja laittaa keittoon vasta lopuksi. Murennettuna sitä voi laittaa leipään, lettuihin ja käyttää pinaatin tapaan. Sitä voi käyttää myös puretusaineena kasvivärjäyksessä, sekä hiusten- ja vartalonpesuaineena(myös käytettyä puretusvettä)

Pakastaminen on suht helppo tapa säilöä nokkosta, ja se säilyttää myös tuoreen nokkosen maku-ominaisuudet paremmin kuin kuivaaminen. Alla on kuvattu yksi hyväksi koettu tapa pakastaa nokkosta.

  1. Ryöppää nokkonen kastamalla lehdet kiehuvaan tai lähes kiehuvaan veteen niin, että kasvin väri muuttu kauttaaltaan tummemman vihreäksi.
  2. Huuhtele lehdet viileällä vedellä.
  3. Purista pois ylimääräinen vesi.
  4. Pyörittele nokkosista yhtenäinen rulla, ja leikkaa tämä pieniin paloihin. Tämä vaihe ei ole välttämätön, mutta estää nokkosia tarttumasta toisiinsa pakastettaessa, ja muodostaa ruuanlaittoon valmiiksi sopivia paloja.
  5. Laita nokkoset esim. pakastepussiin ohueksi ja väljäksi levyksi. Jos nokkoset sulloo tiiviisti isoon pakaste-rasiaan, niin tuloksena on iso yhteen jäätynyt köntti, josta ei saa kirveelläkään irrotettua sopivankokoista palaa ruuanlaiton tarpeisiin (kokeiltu on --Pohjantuuli).

Nokkosta voi voi säilöä myös hapattamalla[1] käyttämällä hyväksi esim. hapankaalin valmistuksessa syntynyttä lientä.

[muokkaa] Kasvilääkintä ja luontaishoidot

[muokkaa] Ulkoinen käyttö

  • Kylvyissä lisää ihon pintaverenkiertoa, edistää nesteen poistumista sekä lievittää lihaskipuja ja reuman oireita.
  • Hiustenhoidossa esimerkiksi viimeisenä huuhteluvetenä tai hauteina. Lisää hiustenkasvua ja päänahan pintaverenkiertoa, ehkäisee kaljuuntumista ja hilsettä.
  • Auttaa ihottumiin, kynsien vaivoihin, mustelmiin ja liialliseen hikoiluun

[muokkaa] Sisäinen käyttö

  • Virtsan erityksen lisäämiseksi 1-3 tl rohdosta teenä 3-4 kertaa päivässä
  • Anemiaan. Tuoretta tai kuivattua nokkossilppua voi lisätä ruokiin. Nokkosta ei kannata keittää muiden ainesten kanssa, vaan se tulee lisätä vasta juuri ennen ruokailua. Näin ravintoaineet säilyvät paremmin.
  • Nokkosessa on paljon kversetiini-nimistä flavonoidia, joka toimii antihistamiinina vähentäen esim. heinänuhan oireita.

Nokkosen siemeniä voi nauttia vaikkapa nokkoshunajan muodossa. 2 osaa hunajaa ja yksi osa nokkosensiemeniä sekoitetaan. Sopiva päivittäinen annos on teelusikallinen nokkoshunajaa.

[muokkaa] Nokkoskäyte

Nokkoskäyte on nitraattipitoinen lannoite. Sitä valmistetaan keräämällä nokkosia astiaan (esim. ämpäri), ja lisäämällä vettä niin että peittyvät (noin kilo nokkosta kymmeneen litraan vettä). Annetaan liota noin 2 viikkoa kunnes käymisprosessi on loppunut. Käymisprosessin loppumisen huomaa mm. siitä, että keitteen väri on tummaa eikä vaahtoa synny enää. Tämän jälkeen voidaan käyttää kasvien kastelun yhteydessä laimennettuna 1/10 suhteessa. Jos käymisprosessi on kesken olisi suhteen hyvä olla laimeampi (esim. 1/50). Nokkoskäyte on parasta valmistaa ei-metallisessa astiassa, koska käyminen voi vapauttaa metallista kasveille haitallisia aineita.

Nokkosvesi valmistetaan samaan tapaan kuin nokkoskäyte, mutta annetaan liota vain pari päivää niin, ettei käymistä ehdi tapahtua. Nokkosvettä voi käyttää esim. tuholaisten torjuntaan. Media:Esimerkki.ogg

[muokkaa] Kuidut

Sana pellava on 4000eKr vanha suomalais-ugrilainen sana ja tarkoitti tuolloin nokkosta. Nokkosta pidetään vanhimpana ihmisen tuntemana kuitukasvina. Vielä 1700-luvulla nokkosen viljely oli yleistä koko Euroopassa ja Pohjoismaissa se oli yleisin kuitukasvi. Siitä valmistetiinkin mm. paperia. 1800- ja 1900-luvuilla sitä tuotettiin teollisesti tekstiilikuiduksi; Toinen maailmansota katkaisi tuotannon ja nokkonen jäi unohduksiin 50 vuodeksi. Nokkoskuitu on erittäin korkealaatuista ja siitä onkin käytetty muinoin nimitystä "Pohjolan silkki".

Nokkosen kuitupitoisuus on alhaisempi kuin pellavan, mutta siitä saadut kuidut ovat pidempiä. Kuidut ovat piilossa vahan peitossa olevassa kuorikerroksessa. Ne sijaitsevat yksittäin eivätkä kimppuina kuten hampussa ja pellavassa. Kuorikerroksessa on vahan lisäksi liima-ainetta, mikä vaikeuttaa kuitujen irroitusta.

Suomalaisessa nokkosessa on 3-5% varresta kuitua (hamppu 30%, pellava ?). Nepalilaisessa yli 2m pitkässä nokkosessa taas on 15%, mutta sen laatu on karkeampaa ja se muistuttaa enemmän hamppua.

[muokkaa] Kuitujen pituudet

  • nokkonen
- nila 34-54mm
  • hamppu
- nila pituus 15-20mm, paksuus 22um
- runko pituus 0,55mm, paksuus 22um
  • pellava
- nila 20-40mm

[muokkaa] Käyttö

  • kankaiden ja tekstiilien valmistus
  • selluloosan tuotanto

[muokkaa] Ominaisuudet

  • puuvillan ja pellavan "välimuoto"
  • pidempää kuin pellava
  • paranee vanhetessaan
  • lujenee kastuneena
  • joustavaa ja pehmeää
  • ei homehdu
  • runkokuitu kuten pellava ja hamppu
  • kastuminen lisää kestävyyttä (käyttö kalastusvälineissä)
  • ei kutistu pesussa

[muokkaa] Kerääminen

Varret kerätään juhannuksen jälkeen ennen heinäkuun puoliväliä. Toisaalta on sanottu että ne tulisi kerätä elokuussa. Elokuussa kerätyistä varsista ei välttämättä saa kuoriosaa niin helposti irti.

Varsi katkaistaan tyvestä, lehdet ja latva karsitaan. Lehdet tulee riipiä tyvestä latvaa kohti, sillä jos riipii päinvastoin, lähtevät kuidut lehtien mukana. Riipiminen on hyvä suorittaa käsin. Nokkosia voi kuivata pari päivää, jotta polttiaiskarvat eivät enää pistele. Seuraavaksi halkaistaan ontto varsi kynnellä. Kuoriosa irroitetaan päistäreistä (kova puuosa) vetämällä se irti tyvestä latvaan. Tämä toimenpide tulisi suorittaa heti keruun jälkeen, sillä muuten puu- ja kuituosat kuivuvat toisiinsa kiinni. 

Kirjoittaja kokeilee parhaillaan eri metodeja nokkosen käsittelyyn.

Alla on linkit Nettiradio Mikaelin kokoamiin haastatteluihin nokkoskuidusta, jota opettaja Liisa Hakkarainen on tutkinut pitkään. Toinen haastattelu kertoo koneellisesta viljelystä.

[muokkaa] Kuitujen muokkaus

Kuidut voidaan irroittaa samoilla menetelmillä kuin pellavankin, eli liotus, kuivaus, loukutus, lihtaus, häkilöinti. Alla on esitetty muutamia erilaisia tapoja irroittaa kuidut:

[muokkaa] Saksalainen menetelmä

  1. Riivityt nokkosen varret esikeitetään ja kun varren kuorikerros on irronnut, puumaiset osat erotetaan.
  2. Kuorisuikaleet keitetään uudelleen ja kuivataan

Lopputulos: silkkimäistä valkoista kuitua.

[muokkaa] Ruotsalainen menetelmä

  1. Nokkoset kerätään elo-syyskuussa kuivalla ilmalla, niputetaan löyhästi ja kuivataan.
  2. Normaali muokkaus.

[muokkaa] Suomalaisia muokkausmenetelmiä

  1. Kerätään alkukesällä
    • Vastakerättyjen nokkosten kuoriosa irroitetaan halkaisemalla varsi ja vetämällä se irti puuosasta. Kuoriosat kuivataan.
    • Liima- ja vaha-aineet irroitetaan käsissä hieromalla, harjaamalla tai keittämällä.
  2. Kerätään heinäkuussa
    • Nokkoset kuivataan löyhinä nippuina.
    • Muokataan syyskuussa tai seuraavana kesänä hieman kosteina loukuttamalla.
    • Vaha poistetaan käsissä hieromalla tai harjaamalla.
  3. Kerätään elo-syyskuussa
  4. Kerätään "talventörröttäjistä"

[muokkaa] Eri lähteistä koottua

  • nokkoset kerätään ja käsitellään samana päivänä, koska kuidut irtoavat silloin parhaiten
  • juuri katkaistaan, lehdet ja latva riivitään pois
  • varsi halkaistaan saksia, veistä tai kynttä apuna käyttäen
  • puinen sisus ja kuori vedetään toisistaan erilleen tai erotetaan toisistaan jaloilla polkien
  • kuoria liotetaan vedessä tai ne jätetään pellolle syyssateiden piestäväksi, jotta kuiduista poikkeava aines tulisi irtonaiseksi ja löyhäksi
  • kuorien annetaan kuivua kuiviksi
  • kuorien rakenne ensin rikotaan loukuttimella ja sitten kuidut riivitään lihdillä puhtaaksi.
  • puhtaat kuidut häkilöidään ja kammataan
  • kuidut kehrätään rukilla tai värttinällä, tai punotaan käsin nyöriksi
  • nokkoslangasta kudotaan kangasta, joka tarvittaessa värjätään kasviväreillä.

Sileän kuidun aikaansaamiseksi joutuu tekemään paljon työtä, mutta lopputuloksena saa arvokasta kuitua.

Linkkejä:

[muokkaa] Muuta

Nokkosta ei saa kerätä ravinnoksi paikoista, joissa typpipitoisuus (nitraattipitoisuus) on erityisen suuri, esimerkiksi ulkokäymälöiden ja navetoiden lähistöltä. Puhtailta paikoilta nokkosta kannattaa kerätä keväällä, jolloin poltinkarvatkaan eivät vielä juuri polttele. Lehtiä voi kerätä kesällä, syksyllä siemeniä.

Nokkonen ei kasva huonossa maassa, eli maaperän täytyy olla ravinteikasta ja sisältää erityisesti typpeä ja fosforia. Tästä syystä nokkonen on hyvä osoitinkasvi maan laadun suhteen.

Nokkonen sopii kasvivärjäyksessä purettamiseen sisältämänsä oksaalihapon takia.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Linkkejä

Haettu osoitteesta http://wikikko.info/wiki/Nokkonen
Henkilökohtaiset työkalut
contact