Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Marja-aronia

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marja-aronia (Aronia mitschurinii) on yksi aronia-sukuun kuuluvista pensaista. Se kasvaa 1–3 metrin korkuiseksi ja soveltuu hyvin pensasaitoihin. Pensas kukkii keväällä ja kukat ovat valkoiset. Lehdet saavat syksyllä punaisen värin.

Kasvupaikan suhteen lajilla ei ole suuria vaatimuksia. Parhaiten se kuitenkin tuottaa marjoja aurinkoisella paikalla runsasmultaisessa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa. Savimaa sekä kuiva ja hiekkainen maa eivät ole hyviä paikkoja. Yhdestä pensaasta voi marjoja tulla jopa 8–10 kiloa. Marjat ovat mustia ja kiiltäviä. Marjasatoa lisää myös oksien leikkaus 5–7 vuoden välien, mutta leikkuuvuonna satoa ei tietenkään tule. Marjoissa on paljon C-vitamiinia ja soveltuvat hyvin esimerkiksi hilloihin ja hyytelöihin.

Laji voi olla vaikeaa erottaa koristearoniasta, mutta koska jälkimmäinen on nimensä mukaisesti ensisijaisesti koristepensas, niin sen marjat ovat pienempiä eivätkä aivan yhtä hyviä.

Marja-aronian sisältämiä vaikuttavia aineita[muokkaa]

  • parkkiaineet
  • flavonoidit
  • C-vitamiini
  • antosyaanit (voimakkaat antioksidantit)

Käyttö[muokkaa]

  • Säilyy jopa kokonaisena kellarissa helmikuulle asti! Keväälle säilyy survoksena. Onkin yksi parhaiten säilyvistä marjoista. Säilöntäainetta ei ole tiede vielä selvittänyt.
  • Survokseen voi sekoittaa muita huonommin säilyviä marjoja ?%
  • Marjat vähän tympeän makuisia, mutta antavat loistavan aromin kun sekoitettu muiden kanssa.
  • Mehuna esim. puolukan, mustaherukan tai omenan kanssa.
  • Soseena/hillona/survoksena raparperin tai omenan kanssa. Marjatuomipihlaja myös hyvä koska antaa makeutta.
  • Marjaviiniksi tai glögiksi!

Linkkejä[muokkaa]

Lähteitä[muokkaa]

Lainauksia[muokkaa]

Total anthocyanin content in chokeberries is 1480 mg per 100 g of fresh berries, and proanthocyanidin concentration is 664 mg per 100 g (Wu et al. 2004, 2006). Both values are among the highest measured in plants to date.
A test tube measurement of antioxidant strength, the Oxygen Radical Absorbance Capacity or ORAC, has demonstrated chokeberry with one of the highest values yet recorded, of 16,100 micromoles of Trolox Eq. per 100 g (Wu et al. 2004).