HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Pellava

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Pellava kesällä
Pellava syksyllä

Pellavan saa käytettyä hyödyksi sataprosenttisesti. Siemenet ruuaksi tai öljyksi ja varret langoiksi. Rippeet tukevoittavaksi materiaaliksi laasteihin yms. tai poltettavaksi. Pellava on ekologisempi vaihtoehto kuin puuvilla, joka on vesi- ja ravinnesyöppö. Pellava viihtyy melko ravinneköyhässä maassa.

  • Paranee pesussa että vanhetessaan.

Käyttö[muokkaa]

  • Siementen kuoret sioille, nälänhädässä kakkujauhoksi
  • Päistäreet lämmikkeeksi perunakuoppaan
  • Tappura seinän tilkkeeksi ja karjan kuivikkeeksi
  • Rohtimet kangasainetta työvaatteisiin, riihimekkoihin ja viljasäkkeihin. Hellehousuina vilpoisat, yöllä lämpimät, eivät tartu ihoon hiestä kastuttuaan karheuden takia. Hakattaessa varstalla pehmeiksi housuiksi.
  • Aivinat naisten paidan yläosaan, pyyhkeisiin, arkipaitoihin.
  • Sydämet pikilankatarpeiksi, verkkolangaksi, ryijyjen loimilangaksi.

Kasvatus[muokkaa]

Pellava ei vaadi kovin paljon ja kasvaa löyhästi ravinteikkaassakin maassa. Vaatii kasvun alkuvaiheessa paljon vettä. Raskailta savimailta on runsaiden kokemusten mukaan saatu huonoja satoja. Pärjää suhteellisen happamassakin (pH 5-6). Kestää pieniä halloja.

Oppaita[muokkaa]

- Englanninkielinen kuunnelma pellavanviljelystä.

Sopivia esikasveja[muokkaa]

  • syysviljat
  • nurmet
  • juurikasvit

Vältettäviä esikasveja[muokkaa]

  • herne
  • peruna
  • öljykasvit
    huonoimpia koska lisäävät tautiriskiä. Myös pellava on itselleen huono esikasvi, minkä takia sitä ei tulisi viljellä monena vuotena peräkkäin samassa paikassa. Toisina vuosina vaivaksi yleensä lisääntyvät luteet ja kirpat(pyretroidit tavanomaisia).

Kylvö[muokkaa]

  • Kylvö tyynellä ilmalla tuomien kukkiessa
  • Tiheään
  • Pellavansiemen säilyttää hyvin itävyytensä. Öljypellavan voi kylvää jo aikaisin, koska se ei ole hallanarka. Tavanomaisessa viljelyssä siemenet yleensä peitataan titaanivalmisteilla homesieniä vastaan.

Siemenmäärä:

  • 110-130kg/ha
  • 1-1,5kg/a

Kylvösyvyys:

  • 2-3 cm

Kasvuaika[muokkaa]

Öljypellavaa voi viljellä vain Etelä-Suomessa pitkän kasvukauden takia, mutta kuitupellavaa voi viljellä Oulun korkeudella asti.

  • kuitupellava 90 vrk (Oulun korkeudelle)
  • öljypellava 100-110 vrk (Etelä-Suomi)

Lannoitus[muokkaa]

Luomussa viljelykierron lopulle voi lisätä karjanlantaa, apatiittia ja biotiittia.

  • Typpi 20-40kg/ha (liika lakoonnuttaa)
  • Fosfori 15kg/ha (vaikuttaa tuleentumiseen)
  • Kalium 60kg/ha (vahvistaa soluseinämiä)

Kitkentä[muokkaa]

  • Kitketään ainakin kerran kun 10 cm korkeaa.

Rikkakasvit[muokkaa]

Pellava on huono kilpailija, minkä takia viljelyssä on usein ongelmana runsas rikkakasvusto. Viljelylohkon hyvä peruskunto ennaltaehkäisee erityisesti juurikkakasveja vastaan. Tehoviljelyssä käytetään herbisidejä(myrkky), luomussa???

Pienillä aloilla voi kitkeä mutta tallaantumisvaara on voimassa kun kasvit alle 12 cm korkuisia!

Taudit[muokkaa]

Tärkeintä tautien ehkäisyssä on oikea viljelykierto. Pellavaa ei tulisi koskaan viljellä kahta vuotta samassa paikassa, eikä myöskään ennen tai jälkeen muiden öljykasvien.

  • huonossa viljelykierrossa esiintyy pahkahometta.
  • pellavaruoste tekee ruskeita laikkuja varteen ja vioittaa kuitua.
  • pellavapolte ja taimilaikku

Korjuu[muokkaa]

  • Nyhdetään käsin irti juurineen

Koneet[muokkaa]

  • Puinti tulisi tehdä korkealta terävällä terällä (20-30cm), kaarijakajoilla.
  • Nyhtökoneet ovat ulkomaisia hinattavia tai itsekulkevia.
  • Korjuukone lyhyelle kuidulle pui siemenet, irroittaa puuosat ja paalaa kuidut.

Käsittely[muokkaa]

  • Rohditaan eli ruohkataan (karjalaismummi Kannakselta) eli irrotetaan siemenkodat ottamalla kahden kouran täyteinen pellavia ja lyömällä nippua rohdinlaudan piikkeihin samalla kiskaisten.
  • Sidotaan lyhteiksi viljalyhteiden tapaan.
  • Liotetaan veden alla pari viikkoa, arvioiden lämpö, pellavien laatu, jotta saadaan lahotettua kuoriosa mutta säilytettyä kuitujen sitkeys (karjalaismummi: tai 2-3 viikkoa nurmikolla kasvavan ruohikon seassa).
  • Kuivatetaan pari viikkoa niitylle levitettynä, hajotettuna sään armoilla.
  • Kootaan ja sidotaan lyhteiksi, kuivataan lämmitetyssä saunassa (karjalaismummi: 2-3 pv) tai riihessä rutikuiviksi varoen liikaa kuumuutta.
  • Loukutetaan kova kuoriosa rikkonaiseksi saaden vaatekuidut esille.
  • Lihdataan päistäreitä irti.
  • Puhdistetaan lopuista päistäreistä häkilöimällä häkilällä tai Itä-Suomen tapaan pellavaharjalla harjaamalla. (Karjalaismummi: harjauksen jälkeen aivinat on hyvät ja tappurat huonot).
  • Pyöritetään kuontalo ja pujotetaan rukin puuhankuraan.
Pellavan kehrays2002.jpg

Kolme viimeisintä vaihetta vitominen, häkilöinti ja harjaaminen. Vitominen. Lännessä kalpaaminen eli puumiekalla (kalvall) pieksäminen. Pellavasormaus vedetään karkeaa kuikannahkapussia tai verkkokääröä vasten ja samalla painetaan varpaalla ja toisella kädellä vidintä sormausta ja alustaa vastaan. Viimeiset päistäreet ja lyhyet tappurat erkanevat. Lopuksi jää käteen vain pitkät kauniin kellertävät kuidut, aivinat eli ihot. Rohtimet ja tappurat ovat omana kuontalonaan. Sivistää eli harjata pellavia, hienoimmat kuidut eli sivistykset.

Lipsuaminen eli luut ja sylkyt karisevat kuiduista.

Muokattavia pellavia ja hamppuja kutsuttu kästyyt, kästeet (käsityöt).

Öljypellava[muokkaa]

35-100cm pitkä ja muodostaa paljon kukintoja haaroihin. Tuli Suomeen vasta 1930-luvun lopulla. Vuonna 2002 viljelyala oli 1380 ha.

Käyttö[muokkaa]

Pellavaöljyä tulisi sisäisesti käyttää korkeintaan 1 rkl / päivä!!!
  • siemenet ruuaksi
  • öljystä
    - maalit
    - voitelu ja ruostesuojaus
    - puunkäsittely
  • varret hienopaperiin (seteli, savuke)
  • rouhe rehuksi

Ravintoarvot[muokkaa]

  • kasvisteroileita
  • noin 40% öljyä, 25% proteiinia
  • ligaania, kasviestrogeenia, joka saattaa vähentää rinta- ja prostatasyövän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä
  • välttämättömiä alfalinoleenihappoa(omega-3) ja linolihappoa(omega-6), joista omega-3 tutkimusten mukaan vähentää masennusalttiutta. Rasvat ovat parhaassa muodossa ja helposti imeytyviä.
  • käyttö estää kolestrolin nousua ja verisuonitauteja.

Lähteet:

  • Tehy-lehti, 18/2006, "Puhtia pellavasta", sivu 29
  • Osaran kuitukasvikurssi

Lajikkeet[muokkaa]

  • Helmi

Viljely[muokkaa]

Öljypellavalle aurinkoiset lämpimät lohkot ovat ihanteellisimpia.

Satoisuus[muokkaa]

Varsisatoa 1700kg/ha, liidattua kuitua 15-20% varsisadosta.

Siemensatoa jopa 1700kg hehtaarilta (170g neliölle). Vertailukohtana öljy-hampusta voi saada siemensatoa noin 1000-3000kg hehtaarilta. Öljy-pellavan siemenet ovat kooltaan myös noin 2 kertaa kuitupellavan siementen kokoisia. Siementen öljypitoisuus on 38-44%.

Sadonkorjuu ja käsittely[muokkaa]

  1. Puinti tulisi tapahtua kuivalla ja tuulisella säällä. Puinnin voi tehdä myöhäänkin marraskuussa, koska pellava kestää syyshalloja.

Kuitupellava[muokkaa]

60-130cm pitkä ja hieman latvasta haarova. Kuitupellavan viljely Suomessa oli laajimmillaan 1700-luvulla. Nykyään sitä viljellään n. 600 ha mutta käytön mukaista tarvetta olisi 8000 hehtaarille. Pellavakuitua voi käyttää tekstiileihin ja rakennuslevyihin.

Kuidun ominaisuudet[muokkaa]

  • erittäin jäykkää ja lujaa
  • suuri veden imukyky
  • hyvä lämmönjohtokyky, minkä takia tuntuu kesällä viileältä ja talvella lämpimältä
  • helppopuhdistettavuus
  • kaunis kiilto
  • suuri märkälujuus
  • ryppyyntyvää
  • kutistuu ensimmäisessä pesussa, minkä takia kankaat tulisi pestä 60 asteessa ennen ompelua.


Lajikkeet[muokkaa]

  • Aino (FI)
  • Martta (FI)
  • Raisa
  • Viola
  • Ariane
  • Laura
  • Nastasja
  • Belinka

FI = jalostettu Suomessa


Satoisuus[muokkaa]

  • Varsisatoa 3000-10000kg/ha, liidattua kuitua 15-20% varsisadosta.
  • Siemensatoa n. 800kg hehtaarilta (80g neliölle). Öljypellavasta 1700kg hehtaarilta (170g neliölle). Öljy-pellavan siemenet ovat kooltaan myös noin 2 kertaa kuitupellavan siementen kokoisia.
  • Kuitupellavan öljypitoisuus on 32-36% kun vastaavasti öljypellavassa 38-44%.

Sadonkorjuu ja käsittely[muokkaa]

Kuitupellavasta voidaan kerätä sekä siemen- että kuitusato. Kuitupellavalla on aikaisempi korjuu on yleensä edullisempi kuitujen laadun kannalta.

  1. Noin kuukauden kuluttua täyskukinnasta kasvit nyhdetään. Siemenet ovat silloin jo ruskeita ja suurin osa niistä on varissut maahan.
  2. Varret rohkitaan rohkinlautaa vasten, jonka alle on asetettu puhdas kangas. Siemenkodat tippuvat kankaalle. Varret niputetaan lyhteiksi ja viedään pellolle vettymään syyssateille.
  3. Kuivat siemenkodat murretaan ja siemenet erotellaan roskista esimerkiksi lauhassa tuultamalla, sihtaamalla tai muuten.

Kuivaus[muokkaa]

Lämminkuivurissa alhaisella lämmöllä. Onnistuu myös kylmäkuivurissa tai ilmavassa kuivaukseen sopivassa tilassa. Kuitupellava voidaan jättää lyhteinä pellolle syyssateille, jotta puuosat lahoavat. Loppukosteus 6 %.

Kuitujen käsittely[muokkaa]

Käsittelyn tarkoituksena on saada erotettua kuidut muista osista (kuoren, varren säpäleet eli päistäreet) sekä erotettua aivina (pitkä hieno kuitu) rohtimista (lyhyempi kuitu) ja tappurasta (lyhyet karkeat kuidut). Samalla otetaan talteen siemenkodat.

Rohkiminen[muokkaa]

Kun kasvi on vedetty maasta sitä hakataan rohkapenkissä, jotta siemenet varisevat penkin alle levitetylle kankaalle. http://openetti.aokk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/rohkiminen12.mpg

Liottaminen[muokkaa]

Varret laitetaan likoomaan järviveteen 2-4 viikoksi.

Kuivaaminen[muokkaa]

Varret kuivataan esim. saunassa tai sänkipellolla.

Loukuttaminen[muokkaa]

"No toiset loukutti. Ne oli semmoset... eikö niitä nyv viä näen niitä loukkuja täälä ov josain?... josaij jolla loukutetaan -- ei näillä koneilla nyv viä kauvaakal loukutettu o. Vaan semmosilla puuloukuilla loukutettiim pellava, ja häkilöitiin taas päälle. Niin ne tehtiim pellavat." (lainaus kirjasta Elettiinpä ennenkin)

Pellavan loukutus

Loukuttaminen murtaa pellavan varren niin että se voidaan lihdata.

http://openetti.aokk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/loukutus.wmv

Lihtaaminen[muokkaa]

Lihtaaminen on loukuttamisen tapaista. Erona vain sirompi rakenne ja metalliosa. Rikkoo edelleen pellavan varren selluloosakuorta, jolloin varsinaiset kuidut jäävät jäljelle. http://openetti.aokk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/lihtaus.wmv

Häkilöinti[muokkaa]

Tässä kuiduista riivitään vielä karkeimmat osat häkilällä. Mitä tiheämmässä piikit, sitä hienompaa tulee. Voidaan häkilöidä kahdella eri tiheyksisellä häkilällä, ja käyttää sitten häkilään jääneet karkeammat kuidut esim. säkkikankaaseen tai kehräämisen harjoitteluun. http://openetti.aokk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/Hakilointi.wmv

Kehruu[muokkaa]

Kuitu kehrätään langaksi rukilla.

Pellavan kehruuta Kirkkonummella vuonna 2002. Pellava viljelty ja käsitelty 1970-luvulla.

Kudonta[muokkaa]

Langat kudotaan kankaiksi kangaspuilla.

Öljyn puristaminen siemenistä[muokkaa]

Seuraava menetelmä pellavaöljyn puristamiseksi on lainattu Panu Kailan teoksesta Kevät toi maalarin. Se kertoo öljyn puristamisesta vanhassa Sveitsiläisessä vesirattaan voimalla toimivassa puristamossa.

"Auringossa kuivattuja ja kuoristaan vapautuneita siemeniä murskataan ensin viiden minuutin ajan parin litran vetoisissa survinkoloissa, sitten ne seulotaan ja jauhosta muovataan veden kanssa tahnaa, jota murskataan edelleen 15 minuuttia.
Uuden seulonnan jälkeen siemenmassa kuumennetaan liedellä pitkävartisessa pannussa jatkuvasti hämmentäen.
Massa kaadetaan kuumana lujaan pellavapussiin ja puristetaan ruuvipuristimella. 7-8 kilosta siemeniä saadaan noin 2 litraa öljyä ja jäljelle jääneillä kakuilla ruokitaan vasikoita ja porsaita"


Kudonta[muokkaa]

  • Kangas luodaan eli loimilangat on saatava rinnan määrämittaiseksi kadaksi. Tämä tehdään seinään kiinnitettyjen vaarnojen tai pyrivien loimipuiden varassa. Siitä se ohjataan kangaspuiden tukille, jokainen lanka samassa tiukkuudessa harvan piikkikaiteen läpi samalla pitäen langat järjestyksessä.
  • Niisinpano. Niidet pujotellaan kahteen, neljään tai kahdeksaan varpaan sen mukaan, miten monimutkaista kangasta kudotaan. Niisittäjä pujottelee loimet silmukohin siten että seuraava lanka tulee aina viereisen varpaparin liikuttelemaan niiteen. Näin saadaan haluttu viriö.
  • Kaiteeseen eli pirtaan pano. Jokainen lanka nykäistään hoikalla puukoukulla läpi kaiteen piiden muodostamien rakojen.
  • Kutominen voidaan alkaa vasten aloitusvarpaa. Kangas on kudesuulla. Niisivarpoja liikutellaan polkusimilla ja loimilangat aukeavat viriöksi. Niidet, joilla tasaisesti aukaistaan loimilankojen tiuhta ja viriö ja saadaan pujotettua kudelanka. Sukkula kulkee viriön läpi ja jättää puolasta juoksevan kuteen tielle. Kaiteella isketään kuden vasten edellistä lankaa ja samalla polkaistaan sulkien kudelanka. Näin edetään kunnes koko kangas on tutkaimiin saakka valmis. Jotta hulpio eli reuna tulee tasaiseksi pingotetaan kangas aina samalle leveydelle. Kun tutkaimista ei enää saada viriötä nousemaan, katkaistaan loimet ja kangas kääritään pakaksi.

Muita kuitukasveja[muokkaa]

Näihin käyvät myös edellämainitut käsittelyohjeet:

Lähteet[muokkaa]

sivuilla on video pätkiä kaikista pellavan käsittelyn vaiheista sekä muutenkin kattavaa informaatiota pellavasta.
Jenny Kangasvuon tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta.
  • Panu Kaila -- Kevät toi maalarin (2000)

Kuvia[muokkaa]

Lainauksia[muokkaa]

Flaxseed oil contains the highest ratios of Omega-3 fatty acids to Omega-6 fatty acids [from any land-plant], with a ratio of nearly three to one Omega-3 over Omega-6.

Linkkejä[muokkaa]

Pellava

Pellavatuotteita[muokkaa]