Kaksisirkkaiset kasvit

Wikikko - koko kansan taitopankki

Sisällysluettelo 1 Sijoittamatta 2 LUMMEKASVIT 3 KARVALEHTIKASVIT 3.1 Karvalehti 3.2 Kyhmykarvalehti 3.3 Vesipähkinä 4 LEINIKKIKASVIT 5 UNIKKOKASVIT 5.1 Keltamo 5.2 Pystykiurunkannus 5.3 Hentokiurunkannus 5.4 Jalokiurunkannus 5.5 Peltoemäkki 5.6 Pikkuemäkki 6 JALAVAKASVIT 6.1 Vuorijalava 6.2 Kynäjalava 7 HAMPPUKASVIT 7.1 Humala 7.2 Hamppu 8 NOKKONEN 8.1 Nokkonen 8.2 Rautanokkonen 8.3 Pohjannokkonen 9 PYÖKKIKASVIT 9.1 Tammi 10 KOIVUKASVIT 10.1 Rauduskoivu 10.2 Hieskoivu 10.3 Pähkinäpensas 10.4 Tervaleppä 10.5 Harmaaleppä 10.6 Kuolanharmaaleppä 11 SUOMYRTTIKASVIT 11.1 Suomyrtti 12 KOHOKKIKASVIT 12.1 Kohokukka 12.2 Nurmikohokki 12.3 Nuokkukohokki 12.4 Kalliokohokki 12.5 Tataarikohokki 12.6 Valkoailakki 12.7 Puna-ailakki 12.8 Peltohatikka 12.9 Kalliohatikka 12.10 Pulskaneilikka 12.11 Hietaneilikka 12.12 Ketoneilikka 12.13 Rusonätä 12.14 Tunturinätä 12.15 Lapinnätä 12.16 Lumihaarikko 12.17 Tunturihaarikko 12.18 Rentohaarikko 12.19 Norjanarho 12.20 Tunturiarho 12.21 Mäkiarho 12.22 Viherjäsenruoho 12.23 Tyräruoho 12.24 Punasolmukki 12.25 Tunturikohokki 12.26 Suola-arho 12.27 Pihatähtimö 12.28 Heinätähtimö 12.29 Lehtotähtimö 12.30 Kevättähtimö 12.31 Nurmihärkki 12.32 Ketohärkki 12.33 Tunturihärkki 12.34 Mäkitervakko 12.35 Pikkutervakko 12.36 Käenkukka 13 SAVIKKAKASVIT 13.1 Jauhosavikka 13.2 Pohjanjauhosavikka 13.3 Punasavikka 13.4 Sinisavikka 13.5 Hentosavikka 13.6 Hyvänheikinsavikka 13.7 Kylämaltsa 13.8 Isomaltsa 13.9 Suolayrtti 13.10 Pikkukilokki 13.11 Otakilokki 13.12 Meriotakilokki 13.13 Idänotakilokki 14 TATARKASVIT 14.1 Tattaret 14.1.1 Pihatatar 14.1.2 Tannertatar 14.1.3 Mietotatar 14.1.4 Lietetatar 14.1.5 Katkeratatar 14.1.6 Ukontatar 14.1.7 Hanhentatar 14.1.8 Vesitatar 14.1.9 Konnantatar 14.1.10 Nurmitatar 14.2 Kiertotattaret 14.2.1 Pensaikkotatar 14.2.2 Kiertotatar 14.3 Kurjentattaret 14.3.1 Kurjentatar 14.4 Hierakat 14.4.1 Isohierakka 14.4.2 Hevonhierakka 14.4.3 Vesihierakka 14.4.4 Suomenhierakka 14.4.5 Poimuhierakka 14.4.6 Keltahierakka 14.4.7 Niittysuolaheinä 14.4.8 Tulisuolaheinä 14.4.9 Ahosuolaheinä 14.4.10 Hapro 15 PÄIVÄNNOUTOKASVIT 15.1 Päivännouto 16 KUISMAKASVIT 16.1 Kuismahärmä 16.2 Särmäkuisma 16.3 Mäkikuisma 17 LYIJYKUKKAKASVIT 17.1 Laukkaneilikka 18 RISTIKUKKAISKASVIT 18.1 Äimäruoho 19 KELLOKASVIT 19.1 Nuottaruoho 20 MAKSARUOHOKASVIT 20.1 Paunikko 21 LEINIKKIKASVIT 21.1 Rantaleinikki 22 VESITÄHTIKASVIT 22.1 Pikkuvesitähti 23 SARAKASVIT 23.1 Hapsiluikka 24 NAAMAKUKKAISKASVIT 24.1 Mutayrtti 25 RANTAKUKKAKASVIT 25.1 Ojakaali 26 VIHVILÄKASVIT 26.1 Konnanvihvilä 27 TATARKASVIT 27.1 Lietetatar 28 VESIRIKKOKASVIT 28.1 Katkerovesirikko 28.2 Oikovesirikko 28.3 Kolmihedevesirikko 28.4 Isovesirikko 29 ORVOKKIKASVIT 30 RISTIKUKKAISKASVIT 31 PAJUKASVIT 32 KANERVAKASVIT 33 TALVIKKIKASVIT 33.1 Nuokkutalvikki 33.2 Sarjatalvikki 33.3 Keltatalvikki 33.4 Pikkutalvikki 33.5 Kellotalvikki 33.6 Isotalvikki 33.7 Pohjantalvikki 33.8 Tähtitalvikki 34 MÄNTYKUKKAKASVIT 34.1 Mäntykukka 35 NAAMAKUKKAISKASVIT 35.1 Suomukka 36 KÄMMEKKÄKASVIT 36.1 Pesäjuuri 36.2 Metsänemä 36.3 Harajuuri 37 VARIKSENMARJAKASVIT 37.1 Variksenmarja 37.2 Pohjanvariksenmarja 38 UUVANAKASVIT 38.1 Uuvana 39 ESIKKOKASVIT 39.1 Kevätesikko 39.2 Ruijanesikko 39.3 Jauhoesikko 39.4 Lapinesikko 39.5 Ranta-alpi 39.6 Tarha-alpi 39.7 Terttualpi 39.8 Metsätähti 40 LEHMUSKASVIT 40.1 Metsälehmus 41 MALVAKASVIT 42 NÄSIÄKASVIT 42.1 Näsiä 43 RIKKOKASVIT 43.1 Kevätlinnunsilmä 43.2 Lapinlinnunsilmä 44 VILUKKOKASVIT 44.1 Vilukko 45 RIKKOKASVIT 45.1 Mäkirikko 45.2 Kalliorikko 45.3 Papelorikko 45.4 Lettorikko 45.5 Pahtarikko 45.6 Mätäsrikko 45.7 Lumirikko 45.8 Tähtirikko 45.9 Iturikko 45.10 Purorikko 45.11 Nuokkurikko 45.12 Kultarikko 45.13 Sinirikko 46 MAKSARUOHOKASVIT 46.1 Isomaksaruoho 46.2 Keltamaksaruoho 46.3 Särmämaksaruoho 46.4 Kesämaksaruoho 46.5 Valkomaksaruoho 46.6 Karvamaksaruoho 47 HERUKKAKASVIT 47.1 Mustaherukka 47.2 Punaherukka 47.3 Taikinamarja 48 KIHOKKIKASVIT 48.1 Pikkukihokki 48.2 Pyöreälehtikihokki 48.3 Pitkälehtikihokki 49 Ruusukasvit 50 HERNEKASVIT 51 RANTAKUKKAKASVIT 51.1 Rantakukka 52 HORSMAKASVIT 52.1 Maitohorsma 52.2 Rusohorsma 52.3 Amerikanhorsma 52.4 Vaalea-amerikanhorsma 52.5 Lännenhorsma 52.6 Turjanhorsma 52.7 Suuohorsma 52.8 Velholehti 53 ÄRVIÄKASVIT 53.1 Kalvasärviä 53.2 Tähkä-ärviä 53.3 Kiehkuraärviä 53.4 Ruskoärviä 54 VAAHTERAKASVIT 54.1 Vaahtera 55 PELLAVAKASVIT 55.1 Ahopellava 55.2 Pellava 56 KÄENKAALIKASVIT 56.1 Käenkaali 57 KURJENPOLVIKASVIT 57.1 Metsäkurjenpolvi 57.2 Huhtakurjenpolvi 57.3 Haisukurjenpolvi 57.4 Verikurjenpolvi 57.5 Kiiltokurjenpolvi 57.6 Kurjennokka 58 PALSAMIKASVIT 58.1 Lehtopalsami 58.2 Jättipalsami 59 LINNUNRUOHOKASVIT 59.1 Katkeralinnunruoho 59.2 Isolinnunruoho 60 KANUKKAKASVIT 60.1 Ruohokanukka 60.2 Idänkanukka 60.3 Mustamarjakanukka 61 SARJAKUKKAISKASVIT 62 PAATSAMAKASVIT 62.1 Korpipaatsama 62.2 Orapaatsama 63 KILSEPENSASKASVIT 63.1 Tyrni 64 MATARAKASVIT 64.1 Rantamatara 64.2 Tuoksumatara 64.3 Keltamatara 64.4 Paimenmatara 64.5 Ahomatara 65 RAATEKASVIT 65.1 Raate 66 KÄÄRMEENPISTONYRTTIKASVIT 66.1 Käärmeenpistonyritti 67 KATKEROKASVIT 67.1 Pikkurantasappi 67.2 Isorantasappi 67.3 Rohtorantasappi 67.4 Ketokatkero 67.5 Horkkakatkero 67.6 Hentokatkero 67.7 Tunturikatkero 68 ÖLJYPUUKASVIT 68.1 Lehtosaarni. Fraxinus excelsior 69 KUUSAMAKASVIT 70 VIRMAJUURIKASVIT 70.1 Lehtovirmajuuri, merivirmajuuri 70.2 Rohtovirmajuuri 70.3 Vuonankaali 71 PURTOJUURIKASVIT 71.1 Ruusuruoho 71.2 Purtojuuri 72 KIERTOKASVIT 72.1 Karhunköynnös 72.2 Peltokierto 73 HUMALANVIERASKASVIT 73.1 Humalanvieras, merenrantavieras 73.2 Pellavanvieras 73.3 Apilanvieras 73.4 Amerikanvieras 74 SINILATVAKASVIT 74.1 Lehtosinilatva 74.2 Kellosinilatva 75 LEMMIKKIKASVIT 76 Huulikukkaiskasvit 77 VESITÄHTIKASVIT 77.1 Pikkuvesitähti 77.2 Isovesitähti 77.3 Lapinvesitähti 77.4 Uposvesitähti 78 KOISOKASVIT 78.1 Punakoiso 78.2 Mustakoiso 78.3 Hullukaali 78.4 Hulluruoho 79 NAAMAKUKKAISKASVIT 80 RATAMOKASVIT 80.1 Piharatamo 80.2 Heinäratamo 80.3 Soikkoratamo 80.4 Raani 81 VESIHERNEKASVIT 81.1 Yökönlehdet 81.1.1 Karhayökönlehti 81.1.2 Valkoyökönlehti 81.1.3 Siniyökönlehti 81.2 Vesiherneet 81.2.1 Isovesiherne 81.2.2 Pikkuvesiherne 81.2.3 Rimpivesiherne 82 VESIKUUSIKASVIT 82.1 Lamparevesikuusi 82.2 Rannikkovesikuusi 82.3 Nelilehtivesikuusi 83 KELLOKASVIT 83.1 Nuottaruoho 83.2 Kellot 83.2.1 Ukonkello 83.2.2 Hirvenkello 83.2.3 Peurankello 83.2.4 Kissankello 83.2.5 Kurjenkello 83.2.6 Vuohenkello 83.2.7 Sammakonkello 84 Asterikasvit 85 SIKURIKASVIT 86 RUUSUKASVIT 86.1 Pikkuluppio 87 ASTERIKASVIT 87.1 Kanadankoiransilmä 87.2 Tahmavillakko

[muokkaa] Sijoittamatta

Sijoita kuvat oikeisiin kohtiin.

[muokkaa] LUMMEKASVIT

Katso sivu Lummekasvit

[muokkaa] KARVALEHTIKASVIT

[muokkaa] Karvalehti

Ceratophyllum demersum. Tuottaa hedelmää vain rehevimmillä paikoilla hyvin lämpiminä kesinä. 1-8 m syvyydessä. Värittömät versonhaarat ankkuroivat pohjaan. Suomeen heti jääkauden jälkeen.

[muokkaa] Kyhmykarvalehti

C. submersum.

[muokkaa] Vesipähkinä

Trapha natans. Yksivuotinen. Pehmeän pintakerroksen alta hedelmästä nelisarvinen pähkinä, jonka käyrät sarvet tartuttavat vedessä kahlaavien eläinten turkkiin ja vesilintuihin. Ravinnepitoisia, kivikauden asukkaat käyttäneet. Suomesta hävinnyt 3-4000 vs.

[muokkaa] LEINIKKIKASVIT

Katso sivu Leinikkikasvit

[muokkaa] UNIKKOKASVIT

[muokkaa] Keltamo

Chelidonium majus. Ihmisen seuralainen. Mustissa siemenissä valkoinen lisäke, maistuu muurahaisille. Yli 3500 v. vanha lääkekasvi

[muokkaa] Pystykiurunkannus

Corydalis solida. Karvaan hunajainen tuoksu. Violetti. Pikkuapollon toukan ravintokasvi, lehdet. Leviää mm. aaltojen mukana.

[muokkaa] Hentokiurunkannus

C. intermedia. Siemenet jopa jo vappuna kypsät. Mm. katajapensaiden neulasmulloksella.

[muokkaa] Jalokiurunkannus

C. nobilis. Linné sai vahingossa Siperiasta siemeniä koristekasviksi, liekö kaikki polveutuneet niistä.

[muokkaa] Peltoemäkki

Fumaria officinalis.

[muokkaa] Pikkuemäkki

F. vaillantii.

[muokkaa] JALAVAKASVIT

[muokkaa] Vuorijalava

Ulmus glabra.

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Kynäjalava

U. laevis.

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] HAMPPUKASVIT

[muokkaa] Humala

Humulus lupulus. Kaksikotinen, vain emikasveja viljeltiin, kävyt eli emikukinnot oluen panoon tai rohdoksi. Pölytys heikensi makua. Harvinainen löytö luonnosta --> paikannimeksi humala -alkuinen sana ja sukunimeksi. Viljelyyn käytetty suomalaista alkuperää olevia. Alkuperä 7000-8000 vs. Pitkäikäinen. Väinämöinen nimesi Remusen pojaksi. Kalevalan oluensyntyruno: "Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman". Oluen sielu. Kruunulle veroja humalina, talonpojan velvollisuus 1915 asti. Humalasalot.

[muokkaa] Hamppu

Cannabis sativa. Liina. Nokkoskasvin sukulainen, kuitukasvi. Lujaa ja vettymistä kestävä, köydet, säkit, purjeet, kalanpyydykset, paloletkut. Siemenistä puristettu öljyä, sellaisenaan linnuille.

Lisätietoja sivulla Hamppu

[muokkaa] NOKKONEN

[muokkaa] Nokkonen

Urtica dioica. Viholainen. Runsasravinteinen kasvupaikka. Pitkät sileät kuidut verkkoihin jo kivikaudella. Pehmeästä nokkospalttinasta liina- ja alusvaatteita. Lannoitetta vihannesmaalle. Mm. keripukkiin, keuhkotautiin, verenvuotoihin, suolistovaivoihin, keltatautiin, paiseisiin, koiranpuremiin, impotenssiin. Nokkospiiskaus eli urtikaatio halvaantuneille ja kihdin vaivaamille. Siemenet matolääkkeenä ja kananruokana. Kuivattuna karjalle parantamaan maitoa. Hiuksille ja hilseilevälle päänahalle nokkosvesihuuhtelu. A, B, C, E, K -vitamiineja. Diureettinen, maidoneritystä lisäävä, ruuansulatusta edistävä. Huuhtelu ja kiehautus hävittää poltinkarvat, keitinvesi sämpylätaikinaan. Kuivatus, pakastus. Nokkos-, neito- ja karttaperhosen toukkien tärkein ravintokasvi. Poltinkarva katkeaa vinosti koskettaessa ja karva tunkeutuu ihoon puristaen hapon. Nokkonen eli poltikkainen oli ennen kaunis kukka. Mutta J. suuttui sille, kun se ei tuoksunut Jee. lievitystä, ja muutti sen poltikkaiseksi. Ainoastaan kerran sadassa vuodessa nokkonen saa olla kukkana yhden ainoan yön. (Koivisto 1937)

[muokkaa] Rautanokkonen

U. urens. Käyttö samoin kuin nokkosen.

[muokkaa] Pohjannokkonen

Lähes poltinkarvaton.

[muokkaa] PYÖKKIKASVIT

[muokkaa] Tammi

Quercus robur

Katso sivu Tammi

[muokkaa] KOIVUKASVIT

[muokkaa] Rauduskoivu

Betula pendula.

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Hieskoivu

Betula pubescens

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Pähkinäpensas

Katso sivu Pähkinäpensas

[muokkaa] Tervaleppä

Alnus glutinosa

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Harmaaleppä

A. incana

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Kuolanharmaaleppä

[muokkaa] SUOMYRTTIKASVIT

[muokkaa] Suomyrtti

Myrica gale. Juuressa sädesienilaji Frankia brunchorstii sitomassa typpeä. Tuoksu. Ei sukua myrtille. Kosteuden lisääntyessä kasvattaa juuri maanpintaan päin. Myrtiltä nimi voimakkaan tuoksun takia. Värjäyksessä keltaista. Parkitsemiseen.

[muokkaa] KOHOKKIKASVIT

[muokkaa] Kohokukka

Lönnrotin kasviossa, verhiö kuin ongen koho. Myös kupuheinä, rakkoheinä, säkkiheinä, pullokukka, juoponkukka. Nurmi- ja nuokkukohokki sekä valkoailakki avaavat kukat illalla, tuoksuvat, erittävät mettä ja nuokkuvat päivisin. Tehokkaita pölyttäjiä yökköset, pikkukiitäjät. Suuret kiitäjät varastavat meden pölyttämättä. Nurmi- ja nuokkukohokin kukka on ensimmäiset yöt hedekukkana, sitten emin luotit, jolloin varmistuu ristipölytys. Kohokkien kukissa neilikkayökkösiä munimassa, toukat syövät siemenkotia. Kohokkimittari.

[muokkaa] Nurmikohokki

Silene vulgaris.

[muokkaa] Nuokkukohokki

S. nutans.

[muokkaa] Kalliokohokki

[muokkaa] Tataarikohokki

[muokkaa] Valkoailakki

S. latifolia. Kaksikotinen.

[muokkaa] Puna-ailakki

S. dioica. Kaksikotinen. Hedekasvit kukkivat syksyyn. Pölyttäjiä kimalaiset ja perhoset. Merenrantojen tervalepikkoja kutsutaan puna-ailakkityypin lehdoiksi.

[muokkaa] Peltohatikka

Spergula arvensis. Viljelty rehukasvina Saksassa ja Tanskassa. Ollut joskus ihmisen ravintokasvi.

[muokkaa] Kalliohatikka

S. morisonii. Itää syksyllä, talvehtii taimena, kukkii keväällä ja kuolee kesällä. Siemeniä saattaa kypsyä pitkin kesää.

[muokkaa] Pulskaneilikka

Dianthus superbus. Tuoksuu voimakkaasti yöllä.

[muokkaa] Hietaneilikka

D. Arvenarius. Rauhoitettu. Harjukasvi. Tuoksuu voimakkaasti aamulla ja illalla.

[muokkaa] Ketoneilikka

D. deltoides. Laitumet katoavat. Punaisin kukkamme, vain päiväperhoset näkevät punaisen. Ketoneilikat ovat Jee. veripisaroita: kun veripisarat tipahtivat ristiltä Golgatan mäelle, ne muuttuivat verenpisaroita muistuttaviksi kuivan mäen kukiksi. (Rauma 1935)

Pieniä maanmyötäisiä kohokkikasveja:

[muokkaa] Rusonätä

Minuartia rubra.

[muokkaa] Tunturinätä

M. stricta.

[muokkaa] Lapinnätä

M. bilflora.

[muokkaa] Lumihaarikko

Sagina nivalis.

[muokkaa] Tunturihaarikko

S. saginoides.

[muokkaa] Rentohaarikko

S. procumbens. Kukat 3-4mm, terälehdettömiä. Pieni ja kova leviämään.

[muokkaa] Norjanarho

Arenaria norvegica. Rauhoitettu. Vain Saanalla.

[muokkaa] Tunturiarho

A. ciliata. Rauhoitettu.

[muokkaa] Mäkiarho

A. serpyllifolia.

[muokkaa] Viherjäsenruoho

Scleranthus annus.

[muokkaa] Tyräruoho

Herniaria glabra.

[muokkaa] Punasolmukki

Spergularia rubra.

[muokkaa] Tunturikohokki

Silene acaulis. Tunturin paras mesikasvi ja perhoskukka.

[muokkaa] Suola-arho

Honkenya peploides.

[muokkaa] Pihatähtimö

Stellaria media. Vesiheinä. Terälehtiä 5, mutta syvään liuskaiset kuin 10. Koko kasvi salaattina, kuivattuna ja jauhettuna jauhoksi. Paljon proteiinia.

[muokkaa] Heinätähtimö

[muokkaa] Lehtotähtimö

[muokkaa] Kevättähtimö

[muokkaa] Nurmihärkki

[muokkaa] Ketohärkki

[muokkaa] Tunturihärkki

[muokkaa] Mäkitervakko

Lychnis viscaria. Varren yläosa tahmea. Tervakon kukkia tuhoaa tervakonnoki, itiöt heteissä ja muuttuvat ruskeiksi. Pölyttäjä levittää.

[muokkaa] Pikkutervakko

L. alpina. Entinen tunturitervakko. Ilmentää kuparia.

[muokkaa] Käenkukka

L. flos-cuculi. Kukinta alkaa käen kukkuun kanssa samoihin aikoihin. Nimi mahdollisesti myös varressa käen- eli käärmeensylkeä eli käki sylkenyt kukkaan mutta sylkikaskaan toukan suojakseen erittämää vaahtoa, seasta voit löytää toukan. Laidunten puute.

[muokkaa] SAVIKKAKASVIT

[muokkaa] Jauhosavikka

Chenopodium album. Saviheinä. Ravinteikas, keveä maa. Vartta ei jaksa puristaa lyttyyn. Siemenet säilyvät vuosisatoja maassa. Siemeniä syöty puurona. Korkea saponiinipitoisuus haittaa. Pinaatin tapaan. Lehdet sellaisenaan tai keitettyinä ruoaksi, paljon proteiinia.

[muokkaa] Pohjanjauhosavikka

C. suecicum. Varren jaksaa puristaa lyttyyn.

[muokkaa] Punasavikka

C. rubrum.

[muokkaa] Sinisavikka

C. glaucum

[muokkaa] Hentosavikka

C. polyspermum.

[muokkaa] Hyvänheikinsavikka

C. bonus-henricus. Pinaatin tapaan. Nimi keskieurooppalaisen Guter Heinrichin mukaan, haltia.

[muokkaa] Kylämaltsa

Atriplex patula.

[muokkaa] Isomaltsa

A. prostrata.

[muokkaa] Suolayrtti

Salicornia europaea. Valmistaa kahdenlaisia siemeniä, ison joka itää kerralla kasvukauden alussa ja pieniä, jotka itävät pitkin kasvukautta. Näin varmistuu jatkuvuus, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Suolayrtti, pikkukilokki, otakilokki ja suola-arho ovat suolakkokasveja eli halofyyttejä. Meillä lähinnä länsirannikolla maan kohotessa merestä ja sulopitoisten allikoiden jäädessä vangiksi.

[muokkaa] Pikkukilokki

Suaeda maritima. Ahvenanmaalla.

[muokkaa] Otakilokki

Salsola kali.

[muokkaa] Meriotakilokki

Ensin kasvaa syvä juuri. Menestyy rakkolevävallien päällä. Pistävänä revitty rannoilta. Hyötynyt myös laidunnuksesta.

[muokkaa] Idänotakilokki

[muokkaa] TATARKASVIT

[muokkaa] Tattaret

==== Meritatar ====

Polygonum oxyspermum.

[muokkaa] Pihatatar

P. aviculare. Sietää voimakasta tallausta. Uusii vioittuneet solut. Itävyys alenee pimeässä.

[muokkaa] Tannertatar

P. arenastrum.

[muokkaa] Mietotatar

P. minor.

[muokkaa] Lietetatar

P. foliosum.

[muokkaa] Katkeratatar

P. hydropiper. Flavonoideja, jotka sitovat happiradikaaleja. Japanilaisesta yrttimaustekulhosta.

[muokkaa] Ukontatar

P. lapathifolium.

[muokkaa] Hanhentatar

P. persicaria.

[muokkaa] Vesitatar

P. amphibia.

[muokkaa] Konnantatar

P. bistorta. Rauhoitettu.

[muokkaa] Nurmitatar

P. viviparum. Viviparum = eläviä poikasia synnyttävä. Lisääntyy ruskeista itusilmuista, jotka saattavat kasvaa lehdiksi vielä kiinni ollessaan. Siemeniä harvoin. Herkkä otsonille. Ei ole sienijuurta, joka on yleistä lajeilla jotka eivät kärsi kilpailusta. Tuntureilla löytynyt ektomykoritsaa, solun ulkoista sienijuurta. Harmaakuvemyyrät juurakkoa, tärkkelystä 60 % sekä Kamtsatkan niemimaan paimentolaiset. Lehdet sellaisenaan tai keitettynä ravinnoksi, itusilmut samoin (maistuvat pähkinältä), samoin juuret. Itusilmuissa ja juurissa runsaasti hiilihydraatteja, itusilmuissa hyvin proteiineja.

[muokkaa] Kiertotattaret

[muokkaa] Pensaikkotatar

Fallopia dumetorum.

[muokkaa] Kiertotatar

F. convolvulus.

[muokkaa] Kurjentattaret

[muokkaa] Kurjentatar

Koenigia islandica.

[muokkaa] Hierakat

Hierakat, suolaheinät, haprot, raparperi ja käenkaali sisältävät oksalihappoa. Orgaaninen happo, muodostaa kalsiumin kanssa liukenemattoman yhdisteen --> kalsiumin puutosoireita. Suolaheinät kaksikotisia. Vedessä kasvaville hierakoille kehittyy pääjuuresta sivujuuria, joissa aerenkyymisolukkoa hapen kuljettamiseen. Myös energiaa alkoholikäymisellä.

[muokkaa] Isohierakka

Rumex hyrdolapathum. Kookkain hierakka. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Hevonhierakka

R. longifolius. Ent. R. domesticus.

[muokkaa] Vesihierakka

R. aquaticus. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Suomenhierakka

R. pseudoatronatus. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Poimuhierakka

R. crispus. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Keltahierakka

R. mauritimus. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Niittysuolaheinä

R. acetosa. Luonnonvarainen. Lehdet lähinnä mausteena litraan vettä kourallinen. Sisältää oksaalihappoa (kts. käenkaali).

[muokkaa] Tulisuolaheinä

R. thyrsiflorus. Luonnonvarainen.

[muokkaa] Ahosuolaheinä

R. acetosella. Luonnonvarainen. Vain happamilla mailla, ei kykene liuottamaan fosfaattia kalkkipitoisista mineraaleista, joka on yleistä kalkinkarttajille. Käyttö kts. niittysuolaheinä.

[muokkaa] Hapro

Oxyria digyna. Lapin kasvi. Hyödyntää typen nitraattireduktaasilla eli pelkistää lannan nitraatin ammoniaksiksi. Ensimmäisiä kasveja Kölillä jäätiköiden sulettua. C-vitamiinia keripukkiin. Maidon säilyvyys. Käyttö kts. niittysuolaheinä.

[muokkaa] PÄIVÄNNOUTOKASVIT

[muokkaa] Päivännouto

Helianthemum nummularium. Rauhoitettu. Ahvenanmaa ja lähisaaristo. Kalkki. Endo- ja ektomykoritsaa samanaikaisesti. Ulkoiset tryffeleiden lahkoon kuuluvia kotelosieniä. Teriö auki vain päivällä, heteitä yli sata. Heteet taipuvat kosketettaessa ja lisäävät näin pölyä hyönteiseen. Kukka seuraa auringon kulkua.

[muokkaa] KUISMAKASVIT

Väriainetta juurakosta ja nupuista, punaista tai violettia. Viinan mausteena. Lääkinnässä paloviinaan sekoitettuna. masennukseen ja matoihin. Englanniksi St. John's Wort eli johannesöljy, myydään lääkkeeksi. Hyperici Oleum öljy haavojen parantamiseen, tehoaine hyperforiini, torjuu viruksia. Flavonoidi hyperikiini synnyttää haitallisia happiradikaaleja. Hyperikiini sijaitsee öljyonteloissa, jotka näkyvät valoa vasten. Kuismat myrkyllisiä naudoille ja aiheuttavat ihosairautta hevosen turpaan.

[muokkaa] Kuismahärmä

[muokkaa] Särmäkuisma

Hypericum maculatum.

[muokkaa] Mäkikuisma

H. perforatum.

[muokkaa] LYIJYKUKKAKASVIT

[muokkaa] Laukkaneilikka

Armeria maritima. Eroaa ruohosipulista lyhyemmillä harmaanvihreillä lehdillä ja ikikukkamaisine kukkineen. Laukkaneilikkakoi riippuvainen laukkaneilikasta, munii kukintoihin, toukka syö siemeniä, koteloituu juurenniskassa, talven mättäässä.

[muokkaa] RISTIKUKKAISKASVIT

[muokkaa] Äimäruoho

Subularia aquatica.

[muokkaa] KELLOKASVIT

[muokkaa] Nuottaruoho

Lobelia dortmanna. Aina upoksissa.

[muokkaa] MAKSARUOHOKASVIT

[muokkaa] Paunikko

Crassula aquatica.

[muokkaa] LEINIKKIKASVIT

[muokkaa] Rantaleinikki

Ranunculus reptans

[muokkaa] VESITÄHTIKASVIT

[muokkaa] Pikkuvesitähti

Callitriche palustris

[muokkaa] SARAKASVIT

[muokkaa] Hapsiluikka

Eleocharis acicularis.

[muokkaa] NAAMAKUKKAISKASVIT

[muokkaa] Mutayrtti

Limosella aquatica.

[muokkaa] RANTAKUKKAKASVIT

[muokkaa] Ojakaali

Peptis portula.

[muokkaa] VIHVILÄKASVIT

[muokkaa] Konnanvihvilä

Juncus bufonius.

[muokkaa] TATARKASVIT

[muokkaa] Lietetatar

Polygonum foliosum

[muokkaa] VESIRIKKOKASVIT

[muokkaa] Katkerovesirikko

Elatine Hydropiper

[muokkaa] Oikovesirikko

E. orthosperma.

[muokkaa] Kolmihedevesirikko

E. triandra.

[muokkaa] Isovesirikko

E. alsinastrum.

[muokkaa] ORVOKKIKASVIT

Katso sivu Orvokkikasvit

[muokkaa] RISTIKUKKAISKASVIT

Katso sivu Ristikukkaiskasvit

[muokkaa] PAJUKASVIT

Katso sivu Pajukasvit

[muokkaa] KANERVAKASVIT

Katso sivu Kanervakasvit

[muokkaa] TALVIKKIKASVIT

Talvikit kuusen käpysatoa turmelevan kuusentalvikkiruosteen väli-isäntiä. Yhteyttävät tehokkaasti alhaisissa lämpötiloissa. Pienimmät siemenet kasveistamme, suurimmat tammella. Pienellä siemenellä ei vararavintoa, vaan tavoitettava heti idättyään sienirihmasto, jonka kanssa kasvaa alkeisvarsi maan alla. Pyrola eli pikkupäärynä johdettu nuokkutalvikin lehdestä muistuttaessaan päärynää.

[muokkaa] Nuokkutalvikki

Orthilia secunda.

[muokkaa] Sarjatalvikki

Chimaphila umbellata. Varputalvikki.

[muokkaa] Keltatalvikki

Pyrola chlorantha.

[muokkaa] Pikkutalvikki

P. minor. Lienee yleisin.

[muokkaa] Kellotalvikki

P. media. Ilmeisesti iso- ja pikkutalvikin risteymä.

[muokkaa] Isotalvikki

P. rotundifolia.

[muokkaa] Pohjantalvikki

P. norvegica.

[muokkaa] Tähtitalvikki

Moneses uniflora.

[muokkaa] MÄNTYKUKKAKASVIT

Lehtivihreättömät kasvit mäntykukka.

[muokkaa] Mäntykukka

Monotropa hypopitys. Saa sokereita männyltä sienirihmaston välityksellä, ei suoraan loisimalla. Piileksii maan alla kauan, kostea lämmin kesä kukittaa. Leviää tuulen mukana.

[muokkaa] NAAMAKUKKAISKASVIT

[muokkaa] Suomukka

Lathraea squamaria. Rauhoitettu. Pähkinän loinen, mutta myös kasvaa lehmuksen, vaahteran, tervalepän ja saarnin alla. Poistaa tehokkaasti vettä, saadakseen ravinteita isännältä. Kiinnittyy imunystyröillä. Kukkii myös maan alla.

[muokkaa] KÄMMEKKÄKASVIT

[muokkaa] Pesäjuuri

Neottia nidusavis. Rauhoitettu. Nimi juurten muodostamasta tiheästä linnunpesämäisestä sykeröstä.

[muokkaa] Metsänemä

Epipoqium aphyllum. Rauhoitettu. Juureton, mutta juurikarvoja. Tuoksu banaanimainen.

[muokkaa] Harajuuri

Corallorhiza trifida. Ei juuria. Yksisirkkaisia.

[muokkaa] VARIKSENMARJAKASVIT

[muokkaa] Variksenmarja

Empetrum nigrum. Kaarnikka. Kaksikotinen. Hyvä tiskiharjaksi ja luudaksi.

[muokkaa] Pohjanvariksenmarja

Yksikotinen. Isomarjainen. Hylkeen rasvan kera, koltat laittoivat poronlihakeittoon, jotta rasva tarttui niihin. Kalan lisuukkeeksi, viiliin ja piimään, mehuksi, viiniksi.

[muokkaa] UUVANAKASVIT

[muokkaa] Uuvana

Diapensia lapponica. Selviytyy jopa -58 asteessa. Kesällä vähän rasvapalloja soluissa, talvella lähes yksinomaan. Lehdet suojaavat vartta ja vahakerroksisia.

[muokkaa] ESIKKOKASVIT

[muokkaa] Kevätesikko

Katso sivu kevätesikko

[muokkaa] Ruijanesikko

P. nutans.

[muokkaa] Jauhoesikko

P. farinosa. Nimi kukkavarren ja lehtien alapinnan nuppimaisista karvoista.

[muokkaa] Lapinesikko

P. stricta. Yhtäläisvartaloinen. Kromosomisto 14-kertainen. Alppiuute kenties etanoiden torjuntaan. Suikeroalpin keskiaikainen nimi Centum-Morbium eli sata tautia parantava.

[muokkaa] Ranta-alpi

Lysimachia vulgaris. Haavojen parantamiseen, limakalvojen supistamiseen

[muokkaa] Tarha-alpi

L. punctata.

[muokkaa] Terttualpi

L. thyrsiflora. Keripukkiin, verenvuotoon ja kuumeeseen.

[muokkaa] Metsätähti

Trientalis europaea. Kukkaluku 7, kuten hevoskastanjalla -->ei sukua-->Linnén järjestelmä ei perustu sukulaisuuteen. Kapeaterälehtisiä ja vaaleanpunakukkaisia muotoja. Nokisieni vaivaa.

[muokkaa] LEHMUSKASVIT

[muokkaa] Metsälehmus

Tilia cordata

Katso puulajit

[muokkaa] MALVAKASVIT

Katso sivu Malvakasvit

[muokkaa] NÄSIÄKASVIT

[muokkaa] Näsiä

Daphne mezereum. Keruu myyntiin kielletty. Tuoksu. Näsiällä ja tyrnillä vain kukat rungolla, kutsutaan kaulifloriaksi. Levittää mm. rastaat, punarinnat, rautiaiset ja mustapääkertut. Myrkyllinen koko kasvi, jopa jo koskettaessa. Petojen tappamiseen, sudet. Riidenmäki ja näsiäisluoma kasvupaikan niminä. Parannettu hammassärkyä ja maustettu etikkaa. Riisitautiin, lehdillä kyynpistoksiin, paiseisiin, rohtumiin ja sukupuolitauteihin, kuori ruhjevammoihin ja reumasärkyyn eli leiniin. Käärmeenpensas. Daphne=laakeripuu, mezereum=tappava. Tikkuja työnnetty ihon alle välttyäkseen tsaari-Venäjän sotaväeltä, kohta ajettui. Käytetty ketunmyrkyn valmistukseen ([1]).

[muokkaa] RIKKOKASVIT

[muokkaa] Kevätlinnunsilmä

Chrysosplenium alternifolium. Keltatuikku, lähdekukka, sammakonkukka, lumikukka. Ei teriötä. Kreikan chrysos on kullankeltainen ja splen perna -->1500- ja 1600-luvun signatuuriopin mukaan luojan ilmoitti muodolla ja värillä mihin tauteihin kasvi kelpasi.

[muokkaa] Lapinlinnunsilmä

C. tetrandrum.

[muokkaa] VILUKKOKASVIT

[muokkaa] Vilukko

Parnassia palustris. Kusinunnu Selkämeren kalastajien mukaan eli rohto virtsatievaivoihin. Haaraset joutoheteet kukassa hämäystä, mesi tyvellä, avaa yhden heteen kerralla.

[muokkaa] RIKKOKASVIT

[muokkaa] Mäkirikko

Saxifraga triadactylites.

[muokkaa] Kalliorikko

S. adscendens. Rauhoitettu.

[muokkaa] Papelorikko

S. granulata. Papelo varren tyven vaaleanpunaisista sipulisilmuista.

[muokkaa] Lettorikko

S. hirculus. Rauhoitettu. Aito suokasvi.

[muokkaa] Pahtarikko

S. nivalis. Rauhoitettu Etelä-Suomessa.

[muokkaa] Mätäsrikko

S. cespitosa. Rauhoitettu Etelä-Suomessa.

[muokkaa] Lumirikko

S. tenuis.

[muokkaa] Tähtirikko

S. stellaris.

[muokkaa] Iturikko

S. foliolosa.

[muokkaa] Purorikko

S. rivularis.

[muokkaa] Nuokkurikko

S. cernua.

[muokkaa] Kultarikko

S. aizoides.

[muokkaa] Sinirikko

S. oppositifolia. Vastakkaislehtinen.

[muokkaa] MAKSARUOHOKASVIT

[muokkaa] Isomaksaruoho

Sedum telephium. Apolloperhosen toukan ravintokasvi. Lehdet ja juuret raakoina ravinnoksi, keitettynä maku laimenee. Vahamaksaruoho rotu. Punamaksaruoho rotu.

[muokkaa] Keltamaksaruoho

S. acre. Kitkerän makuinen mehu saattaa aiheuttaa rakkuloita.

[muokkaa] Särmämaksaruoho

S. sexangulare.

[muokkaa] Kesämaksaruoho

S. annuum.

[muokkaa] Valkomaksaruoho

S. album.

[muokkaa] Karvamaksaruoho

S. villosum.

[muokkaa] HERUKKAKASVIT

[muokkaa] Mustaherukka

Ribes. nigrum. Siestarpensas, nimetty Suomen ja Venäjän entisen Rajajoen mukaan lähellä Pietaria.

[muokkaa] Punaherukka

R. spicatum.

[muokkaa] Taikinamarja

R. alpinum. Kaksikotinen.

[muokkaa] KIHOKKIKASVIT

Ensin kääntyvät karvat kohti hyönteistä, sitten lehdet kiertyvät. Lima tukkii hengitystiet. Entsyymit sulattavat. Parin viikon kuluttua lehti aukenee saalistamaan uudestaan. Pärjää myös ilman. Eläinravintoa käyttävät myös yökönlehdet ja vesiherneet. Kukka aukeaa vain auringossa noin 15 minuutissa ja sulkeutuu yhtä nopeasti pilvestä.

[muokkaa] Pikkukihokki

Drosera intermedia.

[muokkaa] Pyöreälehtikihokki

D. rotundifolia. Kerätään yskänlääkkeeksi.

[muokkaa] Pitkälehtikihokki

D. anglica.

[muokkaa] Ruusukasvit

Katso sivu Ruusukasvit.

[muokkaa] HERNEKASVIT

Katso sivu Hernekasvit.

[muokkaa] RANTAKUKKAKASVIT

[muokkaa] Rantakukka

Lythrum salicaria. Kolmenlaisia kukkia; emi hedettä pidempi, heteen emiä pitempiä, hede pitempi ja lyhyempi emiä.

[muokkaa] HORSMAKASVIT

[muokkaa] Maitohorsma

Katso sivu Maitohorsma.

[muokkaa] Rusohorsma

E. roseum.

[muokkaa] Amerikanhorsma

E. adenocaulon. Horsmakiitäjän ainoa ravintokasvi.

[muokkaa] Vaalea-amerikanhorsma

E. ciliatum.

[muokkaa] Lännenhorsma

E. glandulosum.

[muokkaa] Turjanhorsma

E. laestadii. Lars Laevi Laestadiuksen kunniaksi nimi, hän myös kasvituntija.

[muokkaa] Suuohorsma

E. palustre.

[muokkaa] Velholehti

Circaea alpina. Häxört, noidanyrtti. Nightshade, yönvarjo. Circaea = Kirkeä, naisvelho, joka muutti Odysseuksen miehet sioiksi. Nimi sekaannuksena tullut antiikin kirkaia kasvista eli alruunasta, tunnetusta taikakasvista, joka toi onnea ja käytettiin noituutta vastaan juurakon muistuttaessa ihmishahmoa.

[muokkaa] ÄRVIÄKASVIT

[muokkaa] Kalvasärviä

Myriophyllum sibiricum.

[muokkaa] Tähkä-ärviä

M. spicatum.

[muokkaa] Kiehkuraärviä

M. verticillatum. Kookkaat tukilehdet. Kertoo vesistön liiallisesta rehevöitymisestä, saastumisesta.

[muokkaa] Ruskoärviä

M. alterniflorum. Suvun tavallisin laji. Menestyy myös vuolaassa vedessä.

[muokkaa] VAAHTERAKASVIT

[muokkaa] Vaahtera

Katso sivu Vaahtera

[muokkaa] PELLAVAKASVIT

[muokkaa] Ahopellava

Linum. catharticum. Likolampi, paikka jossa nyhdetty pellava liotettiin muutama viikko. Limottui mutta kuivatessa pintasolukko irtosi pitkistä kuiduista. Paras kuitu aivinaa ja karkeampi rohdinta. Likolammet rehevöityivät. Lammella työskennellessään ihmiset näkivät nahkiaisen toukkia, joita kutsuivat siten likomadoiksi. "Liu lau laskiaista, hienoja hamppuja, pitkiä pellavia"

[muokkaa] Pellava

L. usitatissimum. Kotoisin Välimereltä. Ulostuslääkkeiden osa.

[muokkaa] KÄENKAALIKASVIT

[muokkaa] Käenkaali

Oxalis acetosella. Valkovuokko. Ketunleipä. Lehdet painuvat yöksi, kosketuksesta, sateesta, kuivuudesta kiinni. Siemen lentää jopa 2 m. Oksaalihappo karkottaa eläimet. Talvehtii vihreänä. Lehdet ruoteineen raakoina tai mausteena. Kohtuullisesti C-vitamiinia. Liiallinen syönti voi aiheuttaa munuaiskiviä, mausteena vaara olematon.

[muokkaa] KURJENPOLVIKASVIT

Kuivunut hedelmä singahtaa kosketettaessa, koska nokkaliuska kääriytyy äkillisesti rullalle. Pistä maljakkoon aurinkoiselle ikkunalle.

[muokkaa] Metsäkurjenpolvi

Geranium sylvaticum. Keitinvesi ripulilääkkeenä.

[muokkaa] Huhtakurjenpolvi

G. bohemicum. Erikoisesti metsäpalon jälkeen, itääkseen tarvitsee +45 asteen käsittelyn.

[muokkaa] Haisukurjenpolvi

G. robertianum. Pelargoniamainen tuoksu.

[muokkaa] Verikurjenpolvi

G. sanguineum.

[muokkaa] Kiiltokurjenpolvi

G. lucidum. Suosii ravinteita.

[muokkaa] Kurjennokka

Erodium cicutarium. Hedelmyksen nokkaliuska korkkiruuviutuu kuivassa ja oikenee kosteassa--> porautuu maahan.

[muokkaa] PALSAMIKASVIT

[muokkaa] Lehtopalsami

Impatiens noli-tangere. Isokukkainen häpykannus. Kosketettaessa kotahedelmää, se aukeaa ja singauttaa siemenet. Lat nimi = älä kosketa herkkää.

[muokkaa] Jättipalsami

I. glandulifera.

[muokkaa] LINNUNRUOHOKASVIT

[muokkaa] Katkeralinnunruoho

Polygala amarella. Kukka muistuttaa lintua. Polygala = paljon maitoa, eli lisää maidontuotantoa, suositeltu keskiajalla äideille, kenties.

[muokkaa] Isolinnunruoho

P. vulgaris. Rauhoitettu. Muurahaiset kantavat kekoonsa ja levittävät näin sitä.

[muokkaa] KANUKKAKASVIT

[muokkaa] Ruohokanukka

Cornus suecica. Madonmarja, rotanmarja. Suecica = ruotsalainen. Punaiset myrkyttömät marjat.

[muokkaa] Idänkanukka

C. alba

[muokkaa] Mustamarjakanukka

C. sanguinea.

[muokkaa] SARJAKUKKAISKASVIT

Katso sivu Sarjakukkaiskasvit

[muokkaa] PAATSAMAKASVIT

[muokkaa] Korpipaatsama

Rhamnus frangula.

Katso Puulajit

[muokkaa] Orapaatsama

R. catharticus.

Katso Puulajit

[muokkaa] KILSEPENSASKASVIT

[muokkaa] Tyrni

Katso sivu Tyrni

[muokkaa] MATARAKASVIT

Gala=kreik. maito eli maidon juoksutuksessa käytetty. Kahvipensas kuuluu samaan heimoon.

[muokkaa] Rantamatara

Galium palustre. Kromosomisto kertautuu-->ulkonäkö vaihtelee. Lajiutuminen käynnissä.

[muokkaa] Tuoksumatara

G. odoratum. Hajusteena viineissä, tyynyissä, liinakaapeissa.

[muokkaa] Keltamatara

G. verum. Juurista upeaa korallinpunaista väriä. Lääkkeenä turvotukseen, munuais- ja rakkovaivoihin, pintahaavoihin. Supistaa limakalvoja, laukaisee kouristuksia. Lisää virtsaneritystä, mikä saattaa johtua runsaasta veden nauttimisesta lääkettä otettaessa.

[muokkaa] Paimenmatara

G. album.

[muokkaa] Ahomatara

G. boreale. Juurista punaista väriä.

[muokkaa] RAATEKASVIT

[muokkaa] Raate

Menyanthes trifoliata. Tulvivien soiden kasvi. Osissa kukista hede lyhyt, emi pitkä, toisissa päinvastoin. Pölytys onnistuu vain erilaisten kukkien kesken.

[muokkaa] KÄÄRMEENPISTONYRTTIKASVIT

[muokkaa] Käärmeenpistonyritti

Vincetoxicum hirundinaria. Hyvin myrkyllinen. Rohdoksena viljelty, vaikuttaa sydämeen. Nimi viittaa käärmeenpuremien vastamyrkkyyn. Harmokirjoyökkösen toukka syö. Ritarilude varastoi myrkyn kudoksiinsa, nimi vaakunamaisesta kuvioinnistaan, jotka varoittavat lintuja myrkyllisyydestä.

[muokkaa] KATKEROKASVIT

[muokkaa] Pikkurantasappi

Centaurium pulchellum. Ruusukelehdet puuttuvat. Kukat auki vain auringossa 10-15.00. Hyötyy laidunnuksesta.

[muokkaa] Isorantasappi

C. littorale. Kaksivuotinen.

[muokkaa] Rohtorantasappi

C. erythraea. Kentauri Chiron paranteli haavojaan kasvilla, jotka sai taistelussaan yhdeksänpäisen Hydran kanssa. Arvostettu lääkekasvi.

[muokkaa] Ketokatkero

Gentianella campestris.

[muokkaa] Horkkakatkero

G. amarella. "nouse ja käy" -nimi, horkkataudin parantemiseen.

[muokkaa] Hentokatkero

G. tenella. Rauhoitettu. Tuntureilla. Hento- ja tunturikatkero yksivuotisia, muita 1-vuotisia tunturikasveja kurjentatar, ota- ja pohjansilmaruoho. Turvan tuo maan siemenpankki.

[muokkaa] Tunturikatkero

G. nivalis. Kukat auki vain auringon lämmittäessä.

[muokkaa] ÖLJYPUUKASVIT

[muokkaa] Lehtosaarni. Fraxinus excelsior

Katso Puulajit

[muokkaa] KUUSAMAKASVIT

Katso sivu Kuusamakasvit

[muokkaa] VIRMAJUURIKASVIT

Virmajuuret rohdoksina. Maagisia vaikutuksia, pahat loitolla. Rohdon nimi antiikin aikaan phou eli hyi, haisee jalkahielle kuivattuna. Rauhoittaa. Kissan syödessä sitä tulee vaahtoa ja kissa piehtaroi siinä kun hullu.

[muokkaa] Lehtovirmajuuri, merivirmajuuri

Valeriana sambucifolia. Meriv. lehtovirmajuuren alalaji.

[muokkaa] Rohtovirmajuuri

V. officinalis.

[muokkaa] Vuonankaali

Valerianella locusta. Keski-Euroopassa talvikauden salaattina.

[muokkaa] PURTOJUURIKASVIT

[muokkaa] Ruusuruoho

Knautia arvensis. Kukka aukeaa, ensin mykerön reunimmaiset sen jälkeen keskivaiheelta. Mykeröiden reunimmaiset kukat muita suurempia, purtojuurella samankokoisia. Hiekkamailla. Ruusuruohonoki kummassakin. Parhaita loppukesän perhoskukkia.

[muokkaa] Purtojuuri

Succisa pratensis. Savimailla. Kukkahaarojen tukilehdet muodostavat tupen, joka joillain sukulaislajeilla estää muurahaisten kulun kukkiin. Juuri tauteja vastaan ja pahaa torjumaan. Paholainen pahastui kasvin pelastaessa ihmisiä ja puri juuren pois, joka näkyy vieläkin. Ruusuruohon pitkä juurakko säilyi kun ei ollut rohdoksena yhtä tehokas.

[muokkaa] KIERTOKASVIT

[muokkaa] Karhunköynnös

Calystegia sepium. Isokierto, elämänlanka kansan suussa. Elämänlanka eri alalaji. Saattaa kasvaa 10 cm vrk. Useat kasvimme kiertyvät oikealle eli vastapäivään.

[muokkaa] Peltokierto

Convolvulus arvensis. Maailman yksi pahimmista rikkakasveista.

[muokkaa] HUMALANVIERASKASVIT

[muokkaa] Humalanvieras, merenrantavieras

Cuscuta europaea. Usein nokkosen kimpussa. Yksivuotinen. Lehdetön varsi. Kasvattaa imuelimen, alapuolinen osa vieraasta kuolee, kiertyy ja kasvattaa lisää imuelimiä. Ei lehtivihreää, vain varsi ja kukkia mutta aivan aluksi pienet juuret.

[muokkaa] Pellavanvieras

C. epilinum. Pellavissa ennen sotia.

[muokkaa] Apilanvieras

C. epithymum. Apilassa.

[muokkaa] Amerikanvieras

C. campestris. Porkkanassa.

[muokkaa] SINILATVAKASVIT

[muokkaa] Lehtosinilatva

Polemonium caeruleum.

[muokkaa] Kellosinilatva

P. acutiflorum. Leviää siementen kelluessa jokivarsia pitkin. Mahdollisesti refugiolaji tai lehtosinilatvan rotu.

[muokkaa] LEMMIKKIKASVIT

Katso sivu Lemmikkikasvit

[muokkaa] Huulikukkaiskasvit

Katso sivu Huulikukkaiskasvit

[muokkaa] VESITÄHTIKASVIT

[muokkaa] Pikkuvesitähti

Callitriche palustris. Yleensä lis. apomiktisesti.

[muokkaa] Isovesitähti

C. cophocarpa.

[muokkaa] Lapinvesitähti

C. hamulata.

[muokkaa] Uposvesitähti

C. hermaphroditica. Pienin siemenkasvien kromosomimäärä 2n=6.

[muokkaa] KOISOKASVIT

Andeilta peruna, Intiasta munakoiso. Tomaatti, paprika, tupakka.

[muokkaa] Punakoiso

Solanum dulcamara. Kasvi myrkyllinen, alkaloidit vahingoittavat ruoansulatuselimistöä ja lamauttavat keskushermostoa. Ainoa köynnöstelevä puolipensaamme, jonka ruohomainen verson tyvi puutunut. Käytetty rohdoksena. Mm. rastaat syövät.

[muokkaa] Mustakoiso

S. nigrum.

[muokkaa] Hullukaali

Hyoscyamus niger. Siemenet pitkäikäisiä maassa, satoja vuosia. Saadaan skopolamiinia matkapahoinvointilaastareihin ja atropiinia silmälääkäreille. Laukaisee lihaskouristuksia.

[muokkaa] Hulluruoho

Datura strumarium. Noitavainoissa keskiajalla poltettiin lähinnä naisia, Suomessa 120 tuomittiin kuolemaan. "Noidat" käyttäneet mahdollisesti hulluruohoa, hullukaalia tai belladonnaa (kaunis nainen), joiden alkaloidit aih. harhanäkyjä. Belladonnan alkaloidit suurentavat silmäterää ja näin naisten silmät lumosivat. Myrkytysoireisiin kuuluu dementia ja virtsankarkailu. Laukaisee lihaskouristuksia.

[muokkaa] NAAMAKUKKAISKASVIT

Katso sivu Naamakukkaiskasvit

[muokkaa] RATAMOKASVIT

[muokkaa] Piharatamo

Plantago major. Rautalehti. "Valkoisen miehen jalanjälki", intiaanit kutsuivat koska kulkeutui eurooppalaisten mukana Amerikkaan ja levisi nopeasti tienvarsia pitkin. Haavoihin käytettäessä rutistellaan kasvineste haavaan, lehteä ei saa suoraan painaa haavaan. Vanhan teorian mukaan sitten sylkäistiin ja lehti painettiin haavaan. Sis. antibioottisia ja ihoa rauhoittavia aineita. Tulehtuneisiin lehtihaude. Ulostuslääkkeen osa. Roomalaiset sotilaat käyttivät hiertymien hautomiseen. Limainen siemen kulkeutuu helposti mukana. Entisajan nurmikko piharatamoa, pihatatarta, pihasauniota, kylänurmikkaa ja reunoilla nurmikkaa ja nataa. Lehtiä voidaan syödä sellaisenaan tai keittää puuro 15'. Juomana puoleen litraan vettä 1 dl lehtiä, 20'. Siemenissä runsaasti proteiinia.

[muokkaa] Heinäratamo

P. lanceolata. Lehdet kapeat.

[muokkaa] Soikkoratamo

P. media. Kukat punertavat ja hyvän tuoksuiset

[muokkaa] Raani

Littorella uniflora. Aina upoksissa. Muodostaa kuten nuottaruohokin laajoja pohjia peittäviä mattoja.

[muokkaa] VESIHERNEKASVIT

[muokkaa] Yökönlehdet

Kiinteytettiin maito piimän kaltaiseksi säilyväksi eli venykkäpiimäksi, jota voitiin valmistaa talven yli siirtämällä tilkkanen tuoreeseen maitoon. Ruots. tätört eli pitkäpiimä. Saalistavat limaisilla lehdillä. Yskänlääkkeinä sen mukaan kun pyydystävät hyönteisiä tehoavat yskäänkin.

[muokkaa] Karhayökönlehti

Pinguicula villosa.

[muokkaa] Valkoyökönlehti

P. alpina.

[muokkaa] Siniyökönlehti

P. vulgaris.

[muokkaa] Vesiherneet

Pyydystävät ainoina veden pieniä eläimiä, vesikirppuja ja hankajalkaisia. Pyyntirakkula pari mm pitkä, ulkopinnan karvat pusertavat vettä ulos rakkulasta muodostaen alipaineen sisälle. Kansi avautuu vain sisälle, suulla houkutteluun limaa erittäviä karvoja. Kannen ulkopinnan keskellä sukasia, joiden koskettaminen avaa kannen nopeasti, imaisee eläimen ja sulkeutuu. Sisällä erittyy sulattavia aineita. Kerää myös roskia. Talvehtimista varten kehittyy versojen kärkiin silmumuodostumia eli hibernaakkeleita punertavia karvaisen näköisiä palloja. Syksyllä se irtoaa ja kelluu pois ja painuu pohjaan. Löytyy myös pohjaa pöyhivien kalojen mahalaukusta.

[muokkaa] Isovesiherne

Utricularia vulgaris. Menestyy myös tekoaltaissa, sellutehtaiden likavesissä, louhoskuopissa.

[muokkaa] Pikkuvesiherne

U. minor.

[muokkaa] Rimpivesiherne

U. intermedia.

[muokkaa] VESIKUUSIKASVIT

[muokkaa] Lamparevesikuusi

Hippuris vulgaris. Levinnyt kaikkiin maanosiin omin voimin, kosmopoliitti.

[muokkaa] Rannikkovesikuusi

H. lanceolata.

[muokkaa] Nelilehtivesikuusi

H. tetraphylla.

[muokkaa] KELLOKASVIT

[muokkaa] Nuottaruoho

Lobelia dortmanna. Pölyttynyt jo ennen kuin kukka pinnalla. Kirkkaassa vedessä ja kivennäismaapohjalla. Luotit avautuvat vasta kun heteiden siitepöly on hävinnyt pölyttäjien matkaan.

[muokkaa] Kellot

Nimissä isokukkaisille ison eläimen jne. Kimalaiselle houkuttelevin kukka on siitepölyä ja mettä sisältävä, seuraavaksi nuori siitepölyä sisältävä, viimeiseksi vain mettä tuottava.

[muokkaa] Ukonkello

Campanula latifolia. Rauhoitettu.

[muokkaa] Hirvenkello

C. cervicaria.

[muokkaa] Peurankello

C. glomerata.

[muokkaa] Kissankello

C. rotundifolia. Keski-Pohjanmaan maakuntakukka.

Valkoinen kissankello. Näin n. 10 vuotta sitten Oulun seudulla valkoisen kissankellon ja tänä kesänä Porvoon seudulla. Löytö oli minulle ihan uusi. Koulun värikuvakasviossa (1968) kissankellon kuvauksessa mainitaan "väri sininen, harv. valkoinen". Missä päin suomea on nähty? --91.154.10.73 20. heinäkuuta 2007 kello 11.15 (EEST)

[muokkaa] Kurjenkello

C. persicifolia.

[muokkaa] Vuohenkello

C. rapunculoides.

[muokkaa] Sammakonkello

C. aparine. Ilmeisesti ainoa kasvupaikka Suomessa Euroopassa.

[muokkaa] Asterikasvit

Katso sivu Asterikasvit

[muokkaa] SIKURIKASVIT

Katso sivu Sikurikasvit

[muokkaa] RUUSUKASVIT

[muokkaa] Pikkuluppio

Sanguisorba minor. Myös pimpinella -nimi.

[muokkaa] ASTERIKASVIT

[muokkaa] Kanadankoiransilmä

Conyza canadensis. Junaratojen varressa.

[muokkaa] Tahmavillakko

Senecio viscosus. Kuin kärpäspaperi. Junaratojen varressa.