Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ruusukasvit
RUUSUKASVIT[muokkaa]
Kurttulehtiruusu[muokkaa]
Rosa rugosa. Kiulukat ja nuput teeksi.
Pihlaja-angervo[muokkaa]
Sorbaria sorbifolia.
Idänvirpiangervo[muokkaa]
Spiraea chamaedryfolia.
Isotuomipihlaja[muokkaa]
Amelanchier spicata.
Terttuselja[muokkaa]
Sambucus racemosa. Raa'at marjat lievästi myrkyllisiä, sopivat kuitenkin sekamehuihin.
Mesimarja[muokkaa]
Rubus arcticus. Hillona annettiin Kajaanissa Aleksanteri I:lle v. 1819. Kallein luonnonmarjamme. Ristipölytys. Erittää maahan aineita jotka estävät muiden kasvua ja lopulta haittaa myös itseään -->paikasta mesimarjalle kasvukelvoton.
Lillukka[muokkaa]
R. saxatilis. Risteytyy mesimarjan kanssa mesilillukaksi joka leviää muttei tee hedelmiä. Rönsy voi kasvaa 3,5 m kesässä.
Hilla[muokkaa]
R. chamaemorus. Leviää juuriston avulla saattaen olla samaa sukupuolta koko suo. Kimalainen pölyttää kookkaan marjan, hyttynen yksi- tai kaksiosaisen. Lämmin kesä huono. Lehdellä oleva iso vihreän ja täplikkään karvainen toukka on riikinkukkokehrääjän. Hillakuoriainen tuhoaa sadon.
Vattu[muokkaa]
R. idaeus. Vattu savolaisille. Varelma, valelma, valerma hämäläisille, farelma satakuntalaisille, vaapukka kaakkoissuomalaisille, vaarain tai faarain lounaissuomalaisille ja pohjalaisille. Faarelma, faarelmainen. Pioneerikasvi, valoisan ja typekkään maan. Kellanruskea vattukuoriainen syö heteet ja emit. Musta, pitkäkuonoinen vattukärsäkäs munii nuppuihin ja puree kannan puoliksi poikki, jottei nuppu avaudu vaan putoaa myöhemmin maahan jonka toukka syö ontoksi ja koteloituu siihen. Marja. Metsävattu painaa alle gramman. Vattukuoriaisen toukkia, joista eroon pääsee laittamalla vadelmat 1-% suolaveteen, madot tulevat esiin, huuhtele. Tai yöksi kannella peitettynä jääkaappiin, aamulla pinnalla toukat. Lehdet. 1 vuoden versoista, hiostetaan. Kuivattuina piristää, myös ripuliin, infulenssaan, kurkkukipuun. Jalkahaude.
Sikoangervo[muokkaa]
Filipendula vulgaris. Morsiamenleipä eli tehty juurista tehty juhlaruokia häihin. Juurimukulat ravinnoksi. Siat tonkineet niitä. Keitetään suolavedessä kitkeryyden poistamiseksi.
Mesiangervo[muokkaa]
F. ulmaria. Lehdet teeksi (kourallinen per litra vettä, 15' keitetään) -->lisää hien ja virtsan eritystä. Päänsärkyyn, kuumeeseen. Siman ja oluen mausteena, Länsi-Euroopassa kukkia häähuoneen lattialle tuoksuksi. Aspiriniini syntynyt mesiangervon ja pajun hapoista.
Maarianverijuuri[muokkaa]
Agrimonia eupatoria. Parantaa ruoansulatusta ja maksan toimintaa.
Tuoksuverijuuri[muokkaa]
A. procera.
Idänverijuuri[muokkaa]
A. pilosa. Rauhoitettu. Hillitsee mahdollisesti kasvainten kasvua.
Ojakellukka[muokkaa]
Geum rivale. Nuokkuu. Kellu, kellukka eli kellutin eli kives eli pässinmuna. Ampiaiskukka. Kimalaiset pölyttää. Juuri vatsavaivoihin, vilustumistauteihin.
Kyläkellukka[muokkaa]
G. urbanum. Nejlikrot. Neilikkajuuri. Kärpäset pölyttää. Mausteen juomiin ja säilykkeisiin, neilikkamainen maku.
Metsäomenapuu[muokkaa]
Malus sylvestris Katso Puulajit
Metsäruusu[muokkaa]
Rosa majalis.
Karjalanruusu[muokkaa]
R. acicularis. Pohjois-Karjalan maakuntakukka.
Orjanruusu[muokkaa]
R. dumalis. Syö marja raakana tai keitettynä, poista mieluusti siemenet halkaisemalla ja puristamalla hajalle, siemenet nousevat pintaan keitettäessä. Paljon C-vitamiinia.
Kurttulehtiruusu[muokkaa]
R. rugosa.
Punalehtiruusu[muokkaa]
R. glauca.
Juhannusruusu[muokkaa]
R. pimpinellifolia.
Lapinvuokko[muokkaa]
Dryas octopetala. Ei siedä hapanta. Drys kreikkaa tammi, eli lehtien muoto määrännyt nimen.
Ketohanhikki[muokkaa]
Potentilla anserina. Gåsört.
Hopeahanhikki[muokkaa]
P. argentea. Apomiktinen lisääntyminen.
Peltohanhikki[muokkaa]
P. norvegica. Yksivuotinen.
Rätvänä[muokkaa]
P. erecta. Blodrot, verijuuri. Juurakko rohdoksena, punatautilääkettä, viinan mausteena, nahan parkituksessa, punavärjäyksessä. Teriö 4 lehtinen.
Kurjenjalka[muokkaa]
P. palustris.
Orapihlajat[muokkaa]
Tylppäliuskaorapihlaja[muokkaa]
Crateagus monogyna
Suippoliuskaorapihlaja[muokkaa]
C. curvisepala Katso Puulajit
Aitaorapihlaja[muokkaa]
C. grayana Katso Puulajit
Kalliotuhkapensas[muokkaa]
Cotoneaster integerrimus. Mansikat kaskiviljelyn jälkeen syntyneeseen kukkaketoon ahoon. "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" kertoo kaskeamalla itselle lunastetusta maasta ja sen mansikoista.
Ahomansikka[muokkaa]
Fragaria vesca. Suosii valoisaa, kuivanpuoleista ketoa, ahoa, piennarta jotka vähentyneet.
Tarhamansikka[muokkaa]
F. x ananassa.
Ukkomansikka[muokkaa]
F. moschata. Kaksikotinen.
Karvamansikka[muokkaa]
F. viridis.
Kotipihlaja[muokkaa]
Sorbus aucuparia Katso Puulajit
Suomenpihlaja[muokkaa]
S. hybrida Katso Puulajit
Ruotsinpihlaja[muokkaa]
S. intermedia Katso Puulajit
Teodorinpihlaja[muokkaa]
S. teodori Katso Puulajit
Laidunpoimulehti[muokkaa]
Alchemilla monticola.
Hakamaapoimulehti[muokkaa]
A. subcrenata.
Piennarpoimulehti[muokkaa]
A. acutiloba.
Lähteikköpoimulehti[muokkaa]
A. glabra.
Munuaispoimulehti[muokkaa]
A. murbeckiana.
Keräpääpoimulehti[muokkaa]
A. glomerulans.
Tunturipoimulehti[muokkaa]
A. alpina.
Tuomi[muokkaa]
Prunus padus Katso Puulajit
Oratuomi[muokkaa]
P. spinosa.