Kuusamakasvit
Wikikko - koko kansan taitopankki
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Terttuselja
Sambucus racemosa. Paskapensas, paskamarja eli haisee ummehtuneelle, kasvaa mieluusti navetan takana tai pikkulan nurkalla. Seurantakasvina hyvin nopean silmujen ja versojen kehittymisen vuoksi. Linnut levittävät tehokkaasti. Koristekasvina kartanopuistoissa. Lehdissä seljanhärmää. Marjat kenties lievästi myrkyllisiä. Mustaselja. S. nigra. Sekamehuissa. Kukat teeksi, rohdoksiksi. Marjat viiniin, mehuun, hilloon. Puuaines soittimiin. Koiranheisi. Viburnum opulus. Laitakukat martoja, tuoksu epämiellyttävä. Marjat linnuille vasta talvella. Oksia poltettaessa kuoren savu myrkyllistä, riipiminen aih. ihoärsytystä, katkaistuissa oksissa koiranvirtsan haju. Lehtiruotien mesiäiset houkuttelevat muurahaisia. Heisinälvikkään toukka syö paljaaksi. Opulus=niverävaahtera eli lehti muistuttaa. Marja. Hillo, sose, mehu, taikinaan.
[muokkaa] Lehtokuusama
Lonicera xylosteum. Samankaltaisuutta vanamon kukan kanssa, samaa heimoa. Marjat myrkyllisiä. Xylon=puu, osteon=luu eli puuaines luunkovaa. Puuaines. Kangaspuiden pirta, piipunvarret, piiskanvarret, seulanpohjat.
[muokkaa] Sinikuusama
L. caeruleum. Oltava aitoustodistus ostettaessa syötäväksi. Caeruleus=sininen.
[muokkaa] Vanamo
Linnaea borealis. Luuvaloheinä, nivelheinä, ramparuoho, suoniruoho, tyräheinä, lemmenruoho. Elokuun 3. Vanamon päivä. Carl von Linné -kukka. Linnaea borealis L. jossa L viittaa julkaisuun, ei nimen antajaan. Nimen antoi hollantilainen lääkäri J.F.Gronovius 1737 ja tämän jälkeen Linné julkaistessaan 16 v. myöhemmin teoksen kasvien nimistö otti tähän nimen. Puuvartinen. Pohjoisten metsien aarre, esittele eurooppalaisille! Suomen biologian seura Vanamo.
