Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Sikurikasvit
Häränsilmä[muokkaa]
Hypochoeris maculata. Kansa kutsunut myös muita kasveja häränsilmäksi. Auki 6.00 ja kiinni 16.00, kesäaika? Keskisuoni usein voim. pun.
Syysmaitiainen[muokkaa]
Leontodon autumnalis. Leontodon = leijonan hammas eli lehden hampaat.
Kesämaitiainen[muokkaa]
L. hispidus.
Pukinparta[muokkaa]
Tragopogon pratensis. Engl. Jack-go-to-bed-at-noon eli mykerö auki vain aamulla. Pukinparta tulee lenninhaivenista. Tagopogon = tarkoittaa myös lenninhaivenien ilmaantumista. Keväiset versot parsan tapaan.
Jänönsalaatti[muokkaa]
Mycelis muralis. Vuohenkaali, metsäsalaatti. Osa lehdistä säilyy talven yli sinipunaisina.
Valvatit[muokkaa]
Nuoret versot keitettyinä.
Peltovalvatti[muokkaa]
Sonchus arvensis. Leviää helposti juuriston avulla.
Kaalivalvatti[muokkaa]
S. oleraceus.
Otavalvatti[muokkaa]
S. asper. Nimi lehden reunan piikeistä.
Siperiansinivalvatti[muokkaa]
Lactuca sibirica.
Piikkisalaatti[muokkaa]
L. serriola.
Pohjansinivalvatti[muokkaa]
Cicerbita alpina. Linné antoi lajinimen lapponum. Kainuulaisille pöppöheinä. Lappalaiset söivät varren sisäosan. Kuuluu salaattien sukuun. Karhun ja poron mieliruokaa.
Voikukka[muokkaa]
Taraxacum officinale. N. 500 pikkulajia meillä. Rantavoikukat, sarvivoikukat, mäkivoikukat, lännenvoikukat, rikkavoikukat. Yhdessä mykerössä n. 200 siementä. Vihervarpusen herkkua ja punatulkutkin metsästä ulos. Salaattina nuoret lehdet, vanhemmat pinaatin tapaan. Juuria liota maun parantamiseksi huoneenlämpöisessä vedessä 1,5-2 tuntia tai 40-45 asteisessa tunti, huuhtele kolme kertaa, nauti raakana tai keitä. Meillä ei suosittua verrattuna esim. Välimeren maihin. Kreetan hortas-keiton raaka-aine. Kahvinkorvike, kukista simaa ja viiniä. Rohdoskäyttö.
Linnunkaali[muokkaa]
Lapsana communis. Kukka auki päivällä. Syysyksivuotinen eli itää mahd. syksyllä, talvi lehtiruusukkeena.
Ketokeltto[muokkaa]
Crepis tectorum.
Pahtakeltto[muokkaa]
C. tectorum subsp. nigrescens. Uhanalainen.
Suokeltto[muokkaa]
C. paludosa.
Ukonkeltanot[muokkaa]
Loistorjuntaan, suun ja nielun tulehduksiin, ripuliin kenties.
Sarjakeltano[muokkaa]
Hieracium umbellata. Hieracium = kreik. haukasta johdettu eli haukat kävivät juomassa keltanoiden mehua näkeäkseen paremmin tai tarkoittaa huopakeltanoa jolla haukaat vierailivat ja keskieurooppalaiset huuhtelevat silmiään huopakeltanokeitteellä.
Mustakeltano[muokkaa]
H. nigrescentia.
Tunturikeltano[muokkaa]
H. alpina.
Salokeltano[muokkaa]
H. sylvatica.
Ahokeltano[muokkaa]
H. vulgata.
Harakankeltanot[muokkaa]
Pilosella=lat. pilosus johdannainen eli karvainen.
Huopakeltano[muokkaa]
Pilosella officinarum. Nimi lehden alapinnasta.
Mäkikeltano[muokkaa]
P. peleteriana.