Kasvissyönti ja omavaraisuus

Wikikko - koko kansan taitopankki

[muokkaa] Tärkeimmät ravintoaineet

Sokerit ja hiilihydraatti

Yllättävää ehkä, mutta sokerit ja hiilihydraatti(tärkkelys) ovat tärkeimpiä ravintoaineitamme. Ilman niitä emme voi tehdä työtä ja verensokerimme laskee. Vanhoissa keittiökasvikirjoissa ei turhaan kiinnittetty eniten huomiota ruuan tärkkelyspitoisuuteen. Eniten sokereita saa marjoista ja hedelmistä, sekä imelletyistä juureksista. Hiilihydraattia saa eniten juureksista ja toiseksi eniten viljasta.

• peruna
• lanttu
• palsternakka

• ohra
• ruis
• kaura
• vehnä

Proteiini

Sembrapähkinät ja hampunsiemenet sisältävät proteiinia, josta löytyvät kaikki tarvittavat aminohapot. Myös hyvänheikinsavikka kvinoan sukulaisena saattaa sisältää täydellistä proteiinia. Härkäpapu ja herne tarvitsevat viljan aminohapot lisukkeeksi, jotta niiden proteiini imeytyisi.

• sembrapähkinät
• hampunsiemenet
• härkäpapu (ja tempeh)
• herne
• vilja
• (hyvänheikinsavikka?)

Palkokasvien muista osista kuin pavuista voidaan tehdä lihamyllyllä jauhamalla ja puristamalla mehua, josta saadaan proteiini erotettua heraksi keittämällä sitä (tai hapattamalla?).

B12-vitamiini

Suositus: 2ug (vähintään 1ug)

• B12-vitamiinia saa vain lihasta sekä bakteeriviljelmistä, tosin Sinikka Piipon kirjassa Luonnonyrtit mainitaan että mm. puna-apilan kukissa olisi B12:ta. Biodynaamikot ovat myös kehittäneet tavan tehdä kompostia (fermentoimalla) eri kasveista, jossa pitäisi olla runsaasti B12:ta. Paras lähde kasvisyöjälle kuitenkin saattaa olla tempeh, sillä tietyt tempehsieni-kannat tuottavat runsaita määriä aitoa B12-vitamiinia!

Saannista kannattaa pitää huolta sillä puutostila näkyy vasta noin 10 vuoden päästä ja seuraukset ovat vakavat.

D-vitamiini

Suositus: 25ug (virallinen 10ug)

• D-vitamiini ei ole varsinainen vitamiini vaan tärkeä yleishormoni, joka ehkäisee monia sairauksia (myös monia syöpiä). Sitä saa 20-30 min oleskelusta keskipäivän auringossa kesällä. Talvella sitä saa sienistä, kalasta tai vitamiinivalmisteista. Kalaa tulisi syödä päivittäin saannin turvaamiseksi mikä ei ole suositeltavaa raskasmetallien takia. Vitamiinivalmisteet taas sisältävät nykyisin aspartaamia joka hajoaa elimistössä metanoliksi (aiheuttaa sokeutumista). Sieniä pitäisi syödä taas tolkuttomia määriä päivittäin. Mikä siis ratkaisuksi?
• Sienitutkija Paul Stamets on kokeillaan havainnut että kun siitakesienet kuivaa auringossa heltat ylöspäin, D-vitamiinipitoisuus moninkertaistuu! Sisäkuivattuina siitakkeet sisältävät 100 KY (kansainvälistä yksikköä) ja aurinkokuivatut 20 000 KY! Vaarana on siis jo yliannostus jos niitä käytettäisiin ruokana normaaliin tapaan. 50g sieniä riittäisi takaamaan D-vitamiinin 50 ihmiselle! (lähde: kirja 'Mycelium Running')

Alla on D-vitamiinipitoisuus sisäkuivattuna. Aurinkokuivauksen pitoisuuksista tarvitaan lisätietoa ennen sen käyttöönottoa.

• kantarelli 12.8ug
• korvasieni 5.7ug
• rouskut 5.6ug
• herkkutatti 2.9ug

Kalsium

Suositus: miehet 600mg, naiset 400mg

• Kalsium on ravintoaine, johon omavaraisen kasvissyöjän kannattaa kiinnittää huomiota. Kalsiumintarve on kasvisyöjällä pienempi kuin sekasyöjällä(800mg). Melkein kaikki kasvikset ja juurekset sisältävät kalsiumia noin 50mg/100g ja vilja sisältää noin 30mg/100g.

• nokkonen 594mg
• voikukka ?
• ruusunmarja 257mg (työläs kerätä ja putsata)
• pellavansiemen 198mg
• hampunsiemen 168mg
• lehtikaali 42mg

Rauta

Suositus: miehet 10mg, naiset 12-18mg (vaihdevuodet ohittaneet 10mg, raskaanaolevat 30mg)

• Omavaraiseläjän kannattaa käyttää rautapataa ja -pannua ruoanlaitossa. Etenkin hapokkaat ruuat liottavat siitä sopivasti rautaa. (lähde: lähihoitajakoulun oppitunti)

• hampunsiemen 17.9mg
• pellavansiemen 8.2mg
• auringonkukansiemen 6.8mg
• speltti 5.9mg
• täysjyvävilja 5mg
• nokkonen 4.4mg

Jodi

Suositus: 150ug (vähintään 70ug)

• Jodia on Suomen maaperässä niukasti (väitetään myös ettei sitä löydy ollenkaan). Jodin puutos aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa (struuma). Jodia saa suolasta, johon on sitä on lisätty sekä isohirvenjäkälästä, jota myös islanninjäkäläksi kutsutaan. Tosin jäkälää pitäisi keittää moneen kertaan jäkälähappojen takia, jolloin jodi huuhtoutuu varmasti kokonaan pois. Omenan siemenet sisältävät myös jodia, mutta myös myrkyllisen syanidin esiastetta amygdaliinia. Tosin niitä pitäis syödä todella paljon että niistä aiheutuisi haittaa. Pienessä määrin amygdaliini on jopa terveellistä. Eräs mahdollinen tapa saada jodia, olisi tehdä kaikista jäkälistä (sisältävät paljon jodia ja seleeniä) kompostia ja katetta, joita annettaisiin marja-aronialle. Marja-aronian marjat sisältävät nimittäin jodia, jos sitä on maaperässä tarjolla. Toisaalta keski-suomalaisten on hyvä muistaa että jäkälät keräävät tehokkaasti radioaktiivista cesiumia.

• Apteekista saa joditestejä, joilla voi testata jodinsaantinsa.

• isohirvenjäkälä ?
• omenansiemen ?
• herne 15ug

Seleeni

Suositus: 40-50ug (vähintään 20ug)

• Seleeniäkään ei pitäisi löytyä maaperästä. Kuitenkin Finelin sivuilla sanotaan metsäsienien sisältävän seleeniä noin 10ug (muodostavatko ne sitä itse???). Jäkälät muodostavat jodin lisäksi paljon seleeniä, joten niitä kannattaa käyttää paljon komposteissa. Myös kaikkien sienten käyttö kompostissa voi lisätä mullan seleenipitoisuutta. Koivun kuoressa on kuulemma paljon seleeniä, mistä se päätyy sinne? Ilmeisesti koivu saa seleeniä mykoritsa-sienten (kyntö, kem. lannoitteet ja torjunta-aineet tappavat mykoritsat) avulla vaikka hyvin kaukaakin tai syvältä peruskalliosta?

• korvasieni 50ug
• auringonkukansiemen 49ug
• rouskut 36ug

Sinkki

Suositus: 7-9 mg (vähintään 4-5mg)

• Sinkin puutetta esiintyy harvoin kasvissyöjillä.

• täysjyvävilja 5mg
• vihreät kasvikset

[muokkaa] Vegaaniset vitamiinilisät

• Devitol-tipat (Orion)

Sisältää kasvisperäistä D2-vitamiinia. Myydään apteekeissa. 25ml purkki maksaa noin 6 euroa.

• http://www.iherb.com/Vitamin-D-5000-IU

Joidenkin mukaan halvin lähde hankkia vahvaa D3-vitamiinia.

• B12???

[muokkaa] Kommentteja

Tällä hetkellä imeskelen luontaisella kirsikka-aromilla maustettua palleroa, joka sisältää 1000 mikrogrammaa bakteerifermentoitua B12-vitamiinia, mannitolia (fruktoosijohdannainen sokeri, johon on lisätty kemiallisella prosesilla vetyä) magnesiumstearaattia ja steariinihappoa.

Tämä siksi että syön kypsennettyä ruokaa, joka pilaa suoliston bakteeritasapainon. Näin voin tulla toimeen esim. hapatetuilla villivihanneksilla, porkkanalla, rukiinjyvillä ja hampunsiemenöljyllä (kuten tänään).

Jos siirtyisin vesipaaston kautta tuorehedelmä-kasvisravintoon voisin jättää pallerot syömättä, koska silloin B12-vitamiinin aineenvaihdunta toimisi taas luontaisella tavalla.

Minulla on aikoinaan ollut B12-vitamiinin puutostila, joka syntyi pääasiassa tupakoinnin, alkoholinkäytön, sekä kypsennetyn ja liian rasvaisen & proteiinipitoisen ravinnon syömisestä. Tilanne korjautui syömällä matoja lehtikompostista ja kourallisella apilanurmikompostia, joita täydensin sittemmin pillereillä kun piti pitkäkestoisempia tiiviimpiä annoksia.