Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sotilaan käsikirja

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Kuva: SA-kuva

Lippujuhlan päivän paraatin ohimarssi 2022, Helsinki

Kyseessä on pikaopas sotaan ja harjoituksiin. Sivun tavoite on toimia helposti unohtuvien ja "oleellisten asioiden" kertauksena esimerkiksi kertausharjoitukseen lähtevälle, harjoituksissa toimivalle maastossa, MPK:n kurssille osallistuvalle, maakuntajoukoissa toimivalle, aseellisessa selkkauksessa taistelevalle tai muutoin reservissä taitoja ylläpitävälle. Tällä sivulla on käytetty pohjana vapaasti verkosta löytyviä Sotilaan käsikirjaa 2020, 2022, Taistelijan opasta 2013, Jääkärijoukkueen ja ryhmän käsikirjaa 2018, Komppanian taisteluohjetta 2008, Yleistä palvelusohjesääntöä 2017 täydennettynä kansalaisten vapaasti lisäämällä asioilla. Ohjesäännöt ja oppaat löytyvät internetistä osoitteesta http://www.puolustusvoimat.fi/asiointi/aineistot/ohjesaannot-ja-oppaat

HUOMIO! SIVU SAATTAA SISÄLTÄÄ VIRHEITÄ. NOUDATA ENSISIJAISESTI KÄSIKIRJOJEN JA VIRANOMAISTEN OHJEITA

Aiheeseen liittyviä sivuja[muokkaa]

Sotilasmerkistö ja sotilaslyhenteet, Sulkeisjärjestys
Ammunta, Ampuma-asento, Luodit ja lataaminen
Koordinaatit, Suunnistus, Viestintä, Salaus, Morsettaminen
Humanitaarinen oikeus
Liikekannallepano
Merivoimat, Puolustusvoimat, MPK
Varavoimakone
Tactical vaatteet ja varusteet
SHTF
Hyökkäys Suomeen -harjoitus
Kulkuneuvot, Perävaunu

Sotilaan säännöt[muokkaa]

  1. Noudata aina laillisia sotilaskäskyjä ja sodan oikeussääntöjä. Niiden rikkominen on rangaistavaa ja vahingoittaa Isänmaasi, puolustusvoimien ja omaa mainettasi. Tällaiset teot aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä ja saavat vihollisen toimimaan vastaavasti omia sotilaitamme ja siviiliväestöämme kohtaan.
  2. Taistele ainoastaan vihollisen sotilaita ja sotilaskohteita vastaan. Älä tuhoa enempää kuin mitä tehtäväsi vaatii ja mikä on sotilaallisesti välttämätöntä.
  3. Älä surmaa tai haavoita taistelukyvyttömiä tai antautuvia vihollisia. Riisu heidät aseista ja luovuta esimiehellesi. Kokoa haavoittuneet, sairaat ja haaksirikkoiset sekä huolehdi heistä, olivatpa he ystäviä tai vihollisia.
  4. Kohtele asiallisesti kaikkia vallassasi olevia vihollisia ja siviilejä.
  5. Sotavanki (POW) on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, sotilasarvonsa, syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Sotavankia ei saa pakottaa antamaan muita tietoja. Sotavankien ruumiillinen ja henkinen kiduttaminen on kielletty.
  6. Panttivankien ottaminen ja ihmiskilpien käyttö on kielletty. Pidättäydy myös kaikista kostotoimista.
  7. Älä käytä kiellettyjä aseita, ampumatarvikkeita, taisteluvälineitä ja taistelumenetelmiä; äläkä muuta luvatta käyttöösi annettuja aseita ja ampumatarvikkeita.
  8. Älä hyökkää siviili- ja muita suojeltuja kohteita ja niiden tunnuksilla varustettuja henkilöitä vastaan, ellei mainittuja tunnuksia käytetä vihollisen toimesta petollisesti väärin sotilaallisiin tarkoituksiin. Kunnioita kansainvälisiä suojatunnuksia, kuten valkoista neuvottelulippua, Yhdistyneiden Kansakuntien tunnusta sekä väestönsuojelun, kulttuurikohteen ja vaarallisia voimia sisältävän kohteen sekä lääkintäkohteiden suojatunnuksia (punaisella ristillä, -puolikuulla tai -kristallilla merkityt kohteet ja henkilöt).
  9. Kunnioita toisen omaisuutta. Ryöstäminen on kiellettyä. Sotasaalisaseet ja -ampumatarvikkeet saa ottaa käyttöön esimiehen luvalla.
  10. Pyri estämään näiden sääntöjen rikkominen. Ilmoita havaitsemasi sääntöjen rikkominen esimiehellesi. Sodan oikeussääntöjen rikkomisesta rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti.
  • Suomalaisen sotilaan on noudatettava sodan oikeussääntöjä rikoslain 11 luvun mukaisen rangaistuksen uhalla.
Geneven sopimukset

Voimankäyttö[muokkaa]

Voimankäytöstä määrätään ja ohjataan puolustusvoimia koskevassa lainsäädännössä ja sotilaskäskyin. Keskeisimmät säännökset on kirjattu puolustusvoimista annettuun lakiin (551/2007) ja rikoslakiin (39/1889). Sotilaallinen voimankäyttö perustuu aina käskettyyn tehtävään.

  • Voimankäyttösäännöt (VOKS, Rules of Engagement ROE): Voimankäytön rajat.

Koulutuksen yleisjärjestelyt, sisältö ja palvelustehtävät[muokkaa]

  • Aseeton palvelus: Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen (aselvelvollisuuslaki 67 §). Aseettomana palvelevia ei kouluteta sodan ajan joukkojen aseellisiksi taistelijoiksi, vaan heidät koulutetaan sellaisiin tehtäviin, joiden toteuttaminen ei edellytä aseen käyttöä tai sen käytön opettamista. Aseettomana palvelevia voidaan valita ja kouluttaa toiminnan kannalta tärkeisiin varuskuntapainotteisiin tehtäviin tai erityistehtäviin ja sijoittaa joukko-osaston tuottamisvastuulla olevaan sodan ajan joukkoon annetun koulutuksen ja sopivuuden perusteella, esimerkiksi valvonta-, viesti- ja huoltotehtäviin. Voidaan kouluttaa poikkeustapauksessa myös esimiestehtävään. Aseettomana palvelleet kuuluvat reserviin aseellisina palvelleiden tavoin.
  • Taistelija: Miehistökoulutuksen saanut varusmies, joka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin.
  • Erikoismies: Varusmies, joka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin.
  • Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimisesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti.

Orientaatio ja yleinen sotilaskoulutus[muokkaa]

  • Perustuslain 127 §:n mukaan "[j]okainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään." Lain 129 §:n mukaan Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö, "[t]asavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta ole tällöin kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle."
  • Sotilas palvelee poliittisesta tai ideologisesta kannastaan riippumatta isänmaataan ja kansaansa.
  • Puolustusvoimien tehtävät:
  1. Suomen sotilaallinen puolustaminen (maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtionjohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen)
  2. muiden viranomaisten tukeminen (virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja)
  3. osallistuminen EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai EU:sta tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan
  4. osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
  • Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako
    • Yhteinen raja Ruotsin kanssa 596 km, Norjan kanssa 722 km ja Venäjän kanssa 1 324 km. Aluevesirajaa 1 250 km.
    • Pääesikunta Helsinki. Maavoimien esikunta Mikkeli. Ilmavoimien esikunta Tikkakoski. Merivoimien esikunta Turku.
    • Lennostot Rovaniemi, Kuopio ja Tampere. Joukko-osastot Sodankylä, Rovaniemi, Kajaani, Kuopio, Vekaranjärvi, Lappeenranta, Utti, Hamina, Riihimäki, Helsinki, Upinniemi, Raasepori, Hämeenlinna, Hattula, Tampere, Turku, Säkylä, Niinisalo, Tikkakoski. Joukko-osasto/RVL Ivalo, Rovaniemi, Kajaani, Joensuu, Imatra, Helsinki, Turku.
  • Sotilasoikeudenhoitoa koskevia tärkeimpiä säännöksiä ovat rikoslaki (39/1889), erityisesti sen sotilasrikoksia koskeva 45 luku, laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa (SKRTL, 255/2014), sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983). Sotilas on velvollinen noudattamaan sodan oikeussääntöjä ja voimankäyttösääntöjä sekä näistä erikseen annettuja ohjeita. Tärkein palvelusta ja sotilaallista järjestystä koskeva ohjesääntö on Puolustusvoimien sotilashenkilöstöä velvoittava sotilaskäsky, Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO).

Käyttäytyminen, puhuttelu, liikkuminen ja pukeutuminen[muokkaa]

Ks. tarkemmin Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO).
  • Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastetaan laissa erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta asevelvollisuuslaissa säädettyyn asevelvollisuuteen.
  • Sotilaan tulee säilyttää kaikissa oloissa oma ja joukkonsa maine, arvostus ja kunnia tahrattomana sekä tunnollisesti suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät. Sotilaan on oltava kuuliainen esimiestään kohtaan ja täsmällisesti täytettävä esimiehen antamat lailliset käskyt ja määräykset.
  • Sotilaan käyttäytymiseen kuuluvat mm. yleiset hyvät tavat, puhuttelu, tervehtiminen, kunnianosoitus ja ilmoittautuminen. Iältään vanhempia ja asemaltaan ylempiä henkilöitä kohtaan on osoitettava asianmukaista arvostusta.
  • Sotilashenkilöstöön kuuluvat ammattisotilaat, kadetit, varusmiehet ja reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat. Ammattisotilaat ja kadetit ovat kantahenkilökuntaa. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin. Sotilashenkilöstö jaetaan päällystöön (upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit, kadetit), alipäällystöön (aliupseerit ja varusmiespalveluksessa upseerikokelaat (=kersantti), upseerioppilaat (=alikersantti), kersantit ja alikersantit ja miehistöön (muut).
    • Miehistö: (alin) alokas -> sotamies, matruusi, rajajääkäri -> korpraali, ylimatruusi, ylirajajääkäri (-> alikersantti -> kersantti) (ylin)
    • Aliupseerit: (alin) alikersantti -> kersantti -> ylikersantti -> vääpeli, pursimies -> ylivääpeli, ylipursimies -> sotilasmestari (ylin)
    • Upseerit: (alin) vänrikki, aliluutnantti -> luutnantti -> yliluutnantti -> kapteeni, kapteeniluutnantti -> majuri, komentajakapteeni -> everstiluutnantti, komentaja -> eversti, kommodori -> prikaatikenraali, lippueamiraali -> kenraalimajuri, kontra-amiraali -> kenraaliluutnantti, vara-amiraali -> kenraali, amiraali (ylin)
    • Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta (ollut nimitettynä) eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta).
    • Jos yhteistä tehtävää suorittaville sotilaille ei ole määrätty esimiestä tai suoranainen esimies on estynyt hoitamasta tehtäviään, arvojärjestyksessä vanhin on muiden esimies. Samassa tai rinnasteisessa sotilasarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy ylentämisajankohdan perusteella. Jos ylentämisajankohta on sama, arvojärjestyksen ratkaisee edellinen ylentämisajankohta.
  • Sotilaallinen järjestys tarkoittaa selviä johtosuhteita ja toimintatapoja, avoimuutta, aloitteellisuutta, sotilaskuria sekä palvelusmääräysten ja yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymistapojen noudattamista.
    • Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Taistelussa kuri ilmenee siten, että jokainen sotilas täyttää tehtä­vänsä niin kauan, kun hänessä voimia on, eikä jätä joukkoaan missään tilanteessa. Tämän taustalla on jokaisen sotilaan itsekuri ja halu oma-aloitteisesti tehdä parhaansa omassa tehtävässään sekä asettua varauksetta esimiestensä johdettavaksi heihin luottaen.
  • Hyvä sotilasjohtaminen rakentuu 4 kulmakiven varaan. Ne ovat 1) luottamuksen rakentaminen johtajan ja johdettavien välillä 2) johtajien innostava tapa tukea ja kannustaa alaisia 3) jatkuva oppiminen 4) ihmisen arvostaminen ja yksilöllinen kohtaaminen.
  • Esimies on jokainen, jolla on käskyvalta toiseen puolustusvoimien palveluksessa olevaan sotilaaseen. Sotilas, joka kuuluu toisen käskyvaltaan, on tämän käskynalainen. RJ:lla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin. Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella sinä aikana, jolloin asianomaiset ovat palvelussuhteessa puolustusvoimiin. Käskynalaisena on täytettävä esimiehen antamat käskyt täsmällisesti. Jos käskyn laillisuus on alaisena epäselvä, voi oikeusturvan vuoksi pyytää käskyn kirjallisena. Jos esimiehen antama käsky on sellainen, että käskynalaisena joutuu selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuutta, on ilmoitettava siitä käskynantajalle. Jos esimies siitä huolimatta toistaa käskynsä, on käskynalaisena kieltäydyttävä täyttämästä sitä. Esimiehen tulee välittömästi puuttua käskynalaisen tekemiin rikkomuksiin ja laiminlyönteihin.
  • Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa toista henkilöä velvoittavia käskyjä ja määräyksiä. Käskyvalta on pysyvä tai tilapäinen.
  • Käskyn takana on aina tarkoitus ja päämäärä, johon käskyn täyttämisen tulee johtaa. Tehtävän suorittamisesta on ilmoitettava erikseen käskettäessä ja aina välittömästi, jos tehtävä on jäänyt täyttämättä tai näyttää siltä, ettei sitä pystytä toteuttamaan annetussa määräajassa.
  • Komento on sotilaskielessä lyhyt käsky tai merkki, jolla tehdään ennalta sovittu teko. Älä sotke käsitteitä käsky ja komento toisiinsa.
    • LIPAS - KIINNITÄ: Valmistavalla osalla LIPAS jäädään liikkumattomaksi. Suoritusosalla KIINNITÄ toimitaan.
  • Lippu on joukon yhtenäisyyden arvokkain symboli. Suomen lippu on a) kansallislippu, b) valtiolippu (ristin sakaroiden muodostamassa neliössä Suomen vaakuna) c) kielekkeinen valtiolippu. Kielekkeinen valtiolippu on puolustusvoimien arvokkain ulkoinen symboli. Valtiolippua käyttävät valtion virastot. Joukko-osastolippu on joukko-osastolle tai sotilasopetuslaitokselle erikseen vahvistettu ja siunattu lippu, jonka tasavallan presidentti on luovuttanut joukon käyttöön. Joukkoyksikkölippu on joko perinnelippu tai puolustusvoimain komentajan vahvistama joukkoyksikkölippu.
    • Käytettäessä useiden valtioiden lippuja ne järjestetään kansainvälisen tavan mukaan maiden ranskankielisten nimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suomen lipun tulee kuitenkin olla aina mukana ja edustavimmalla paikalla. Jos lippuja on pariton määrä, Suomen lipun paikka on keskellä. Jos lippuja on parillinen määrä tai niitä on useita, Suomen lipun paikka on edestä katsoen äärimmäisenä vasemmalla. Kun Suomen lipun rinnalla käytetään EU:n lippua, se on toiseksi arvokkaimmalla paikalla, edestä katsottuna Suomen lipun oikealla puolella.
  • Herätys, aamutoimet, iltatoimet
    • Noustaan punkasta, valot päälle, pukeudutaan, tuvan ovi auki, tuvan tuuletus, punkan tuulettaminen peitto pedin jalkopäässä, aamutoimet, tuvan siistiminen, aamupala, punkan petaaminen.
    • "JOUKKUE, VALMISTAUTUKAA AAMULENKILLE. VARUSTUS ... AIKAA ... JATKAKAA"
    • "JOUKKUE, OPPITUNNILLE - JÄRJESTY"
    • Peseytyminen, parranajo, varusteet yökuntoon, tuvan siistiminen, vaatteet kaappiin, hiljaisuus, valot pois.

Tervehtiminen[muokkaa]

  • Sotilas tervehtii kersantista alkaen kaikkia häntä sotilas- tai palvelusarvoltaan vanhempia sotilaita ja oman perusyksikkönsä ryhmänjohtajia. Sotilas tervehtii vanhempaa sotilasta aina, kun tämä tulee puhuttelemaan häntä tai hän menee tämän puheille. Tervehdykseen on vastattava. Tervehtiminen lopetetaan vasta sen jälkeen, kun esimies on lopettanut tervehtimiseen vastaamisen, esim. laskenut käden alas.
  • Yksittäinen sotilas ei ole velvollinen tervehtimään: taistelutehtävää tai vartiotehtävää suorittaessaan, ellei vartio-ohjeissa ole toisin määrätty; ohjatessaan liikennettä; viestittäessään; ruokaillessaan; taukojen aikana; työskennellessään ruokalassa tai keittiössä; kirkossa; kappelissa; hartaustilaisuudessa; hautajaisissa; elokuva-, teatteri- tai ravintolasalissa; sotilaskodin sisätiloissa; pesuhuoneessa; saunassa; uimarannalla; vuodeosastolla.
  • Jos useita sotilaita kulkee tai on yhdessä kuulumatta sulkeisjärjestysmuodossa olevaan osastoon ja heistä joku tervehtii tai vastaa tervehtimiseen, muut toimivat samalla tavalla.
  • Yleensä yli 50 m kauempana olevaa ei tervehditä.
  • 2 sotilaan kulkiessa rinnan nuorempi [sotilasarvoltaan] kulkee vasemmalla puolella. 3 sotilaasta vanhin [sotilasarvoltaan] ja 4 sotilaasta kaksi vanhinta [sotilasarvoltaan] kulkee keskellä. Vastaantulevalle annetaan tietä siten, että vasemmalla puolella oleva sotilas siirtyy vanhemman sotilaan taakse.
  • Ennen kättelemistä tai palkitsemista sotilaat tervehtivät toisiaan. Käteltäessä esimies ojentaa kätensä ensin. Jos esimies riisuu käsineensä tai on ilman käsinettä, myös alainen riisuu käsineensä. Kättelyn jälkeen ei enää tervehditä.
  • Kunnianosoitus Yksittäinen sotilashenkilö pysähtyy kunnianosoitusta varten. Hän kääntyy kunnianosoituksen kohteeseen päin tai sen ollessa liikkeessä kohtisuoraan sen kulkusuuntaa vastaan. Sen jälkeen hän menettelee, kuten paikallaan olevan sotilaan tervehtimisestä määrätään: seisoo asennossa, vie käden tervehtimisasentoon ja seuraa katseella kunnianosoituksen kohdetta. Yksittäinen sotilas ja joukko tekevät kunnianosoituksen a) tasavallan presidentille b) vieraan valtion päämiehelle c) oman ja vieraan valtion lipulle sen juhlallisen noston ja laskun yhteydessä ja silloin, kun se on saattueen tai kulkueen edessä d) sota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitä e) joukkosastolipulle ja joukkoyksikkölipulle f) hautaussaatossa olevalle vainajalle ja seppeleenlaskun yhteydessä g) esitettäessä oman ja vieraan maan kansallislaulua, puolustusvoimien kunniamarssia sekä oman joukon kunnia- tai perinnemarssia. Joukko tekee kunnianosoituksen johtajansa komennoilla. Kunnianosoitus tehdään myös kasarmi- ja majoitusalueiden ulkopuolella.
  • Ulkona: Viemällä oikea käsi päähineeseen tai seuraamalla katseella, jos kantamus estää käden viemisen päähineeseen. Viemällä ase rinnalle ja seuraamalla esimiestä katseella, jos sotilaalla on ase tai taisteluvarustus. Jos sotilas on aseistettu pistoolilla tervehditään viemällä käsi päähineeseen. Aseen ollessa selässä tervehditään sekä paikallaan oltaessa että liikkeessä viemällä käsi päähineeseen. Lyhytaikaisesti ulkona ilman päähinettä liikuttaessa tervehditään kuten sisällä ilman päähinettä tervehdittäessä.
    • Tervehdittäessä aseistettuna paikallaan oltaessa ja aseen ollessa olalla tai rinnalla tehdään asento ja seurataan esimiestä katseella, kunnes hän on vastannut tervehdykseen. Rinnalle viedyn aseen keskiosa koskettaa kevyesti rintakehää, aseen piippu osoittaa yläviistoon vasemmalle ja aseen perä pidetään lantion tasalla. Vasen käsi pitää kiinni puristusotteella rynnäkkökiväärin kädensuojuksesta vastaotteella ja oikea käsi pitää kiinni aseen perän ja laatikon yhtymäkohdasta. Jos aseistettu sotilas kävelee, hän tervehtii vastaavalla tavalla tekemättä asentoa.
    • Ulkona paikallaan oltaessa tehdään asento, käännetään rintamasuunta tervehdittävään päin ja viedään oikea käsi ranne suorana, sormet yhdessä ja ojennettuina lyhintä tietä päähineeseen. Keskisormen pää koskettaa päähineen reunaa silmäkulman yläpuolella. Edestäpäin katsottuna kämmen tai käden selkä ei saa näkyä. Oikea kyynärpää on hiukan olkapäätä alempana. Hartioita ei saa kohottaa eikä kiertää. Tervehtiminen lopetetaan viemällä käsi terävästi alas sen jälkeen kun esimies on vastannut tervehtimiseen tai esimies on sivuutettu. Sormikasta, paitsi rukkanen, ei tarvitse riisua, kun tervehditään viemällä käsi päähineeseen.
  • Liikkeellä oltaessa tervehtiminen aloitetaan noin 5 m ennen tervehdittävää ja seurataan tätä katseella [päätä kääntäen] vartaloa tai kättä kääntämättä. Tervehtiminen lopetetaan kääntämällä pää suoraan eteenpäin ja viemällä samanaikaisesti oikea käsi reippaasti alas sivuuttamisen jälkeen tai tervehdittävän vastattua. Samaan suuntaan kulkevaa tervehditään ohitushetkellä, jolloin tervehtiminen kestää, kunnes tervehdittävä on vastannut siihen. Vapaana oleva käsivarsi liikkuu luontevasti koko tervehtimisen ajan. Juostessa ei tervehditä, mutta tilanteen salliessa juoksu muutetaan kävelyksi, jolloin tervehtiminen on mahdollista.


  • Sisällä
    • Sisällä tervehditään kumartamalla tai nyökkäämällä. Paikallaan oltaessa tervehditään siten, että tehdään asento, käännetään rintamasuunta tervehdittävään päin ja kumarretaan kevyesti eteenpäin vartalon yläosa suorana.
    • Sisätiloihin saapuvaa esimiestä tervehditään siten, että noustaan ylös, käännetään rintamasuunta esimieheen päin ja kumarretaan. Esimiehen annettua luvan käynnissä ollutta toimintaa voidaan jatkaa.
    • Virka- tai työhuoneisiin mentäessä, koputetaan oveen ja luvan saatua astutaan sisälle, tervehditään ovelta kumartamalla ja siirrytään n. 3 askeleen päähän henkilöä, jolle on asiaa. Jos huoneessa on arvojärjestyksessä vanhempia sotilaita, pyydetään ensin lähimmältä sotilaalta lupa toimittaa asia. Saatua lupa poistua, tervehditään kumartamalla siltä paikalta, josta asia on toimitettu, käännytään vasemman kautta ja poistutaan reippaasti.
    • Liikkeellä oltaessa tervehditään n. 5 m ennen tervehdittävää siten, että pää käännetään tervehdittävään päin ja nyökätään kohti tervehdittävää.
    • Esimiehen luokse saavuttaessa tai esimiehen saapuessa alaisen luokse tervehditään kumartamalla, minkä jälkeen alainen seisoo asennossa, ellei esimies käske toisin. Esimiehen luota poistuttaessa tai esimiehen poistuessa tervehditään uudelleen. Poistuttaessa käännytään vasemman kautta ja poistutaan reippaasti.
    • Puhuessaan esimiehen kanssa tai esimiehen puhutellessa alainen seisoo asennossa, ellei esimies häntä siitä vapauta. Katso esimiestä silmiin.
    • Jos päähine ja käsineet ovat mukana, ne pidetään vasemmassa kädessä. Jos esimiehellä on adjutantti tai sihteeri, tulijan on pyydettävä tätä ilmoittamaan hänet.


  • Joukon tai osaston ilmoittaminen ja tervehtiminen
    • Joukko tervehtii kaikkia suoranaisia esimiehiään. Kun joukko ei tervehdi, joukon johtaja tervehtii ja ilmoittaa joukon. Mikäli ei toisin määrätä, joukko ei tervehdi a) ampumaharjoituksissa tai taisteluvälineiden käsittelyharjoituksissa b) taukojen aikana c) liikkeellä oltaessa harjoitusryhmityksessä tai toimiessaan tilanteenmukaisesti taistelukoulutuksessa tai -harjoituksessa d) palvelukseen järjestymisen, ruokailun ja työpalvelun aikana e) koulutöiden tai kokeiden aikana f) ajoneuvoissa tai joukon kuljettaessa kantamuksia, jotka vaikeuttavat tervehtimistä.
    • Oppitunnit, harjoitukset tai muut tilaisuudet avataan ilmoittamalla osallistujat tilaisuuden johtajalle tai pitäjälle.
    • Ulkona: Ilmoittaja siirtyy 3 askeleen päähän ilmoituksen vastaanottajasta, tekee asennon ja vie käden päähineeseen. Ilmoituksen vastaanottaja vastaa tervehtimiseen pitämällä käden päähineessä. Ilmoittaja ja ilmoituksen vastaanottaja pitävät käden päähineessä ilmoituksen ajan. Ilmoituksen jälkeen, ilmoituksen vastaanottajan lopettaessa tervehtimisen, ilmoittaja laskee käden.
      • Aseistettu joukko ilmoitetaan aseet eteen vietynä, paitsi taistelu- ja ampumaratavarustuksessa.
      • Ulkona paikallaan oltaessa ilmoittaminen tehdään tervehtimällä asennossa seisten, kunnes esimies vastaa tervehdykseen, käskee levon tai on kiittänyt ilmoituksesta ja poistuu.
    • Joukon liikkuessa vain joukon johtaja tervehtii ja vastaa tervehdykseen.
    • Osastona liikuttaessa osasto tervehtii oman perusyksikön päällikköä, perusyksikön päällikköä ylempiä suoranaisia esimiehiä ja kaikkia kenraaleja ja amiraaleja.
    • Sisällä: Sisällä muodossa olevan joukon ilmoittaminen tapahtuu seuraavasti: Johtaja tekee asennon ja komentaa "ASENTO, ILMOITAN YKSIKÖN PÄÄLLIKÖLLE, HUOMIO, KATSE OIKEAAN – PÄIN", jolloin joukko kääntää katseensa ilmoituksen vastaanottajaa kohti. Ilmoittaja siirtyy 3 askeleen päähän ilmoituksen vastaanottajasta, tekee asennon ja ilmoittaa joukon esimerkiksi "ROUVA KAPTEENI, YKSIKKÖ JÄRJESTYNYT KÄSKYNJAKOON, VAHVUUDELLA 120, ILMOITTI LUUTNANTTI KARIJOKI”. Esimiehen tervehtimiseen vastataan samoilla sanoilla, esim. "HUOMENTA, KOMPPANIA”"HUOMENTA, ROUVA KAPTEENI".
      • Jos joukko ei ole muodossa, komennon "HUOMIO" jälkeen joukko kääntää rintamasuunnan kohti ilmoituksen vastaanottajaa ja tekee asennon. Luokassa joukon johtaja komentaa "YLÖS, ILMOITAN OPPITUNNIN PITÄJÄLLE, HUOMIO", minkä jälkeen käännetään rintamasuunta ilmoituksen vastaanottajaa kohti ja tehdään asento.
      • Sisätiloissa ilmoittaudutaan ensiksi sisääntulijan huomaavan komennolla "HUOMIO", jolloin käännetään rintamasuunta sisääntulijaa kohti ja tehdään asento. Ilmoituksen jälkeen seistään asennossa, kunnes esimies siitä vapauttaa. Ilmoittautumista ei tehdä, jos sisällä on sisääntulijaa arvojärjestyksessä vanhempi sotilas.
    • Vartiossa: "ROUVA KAPTEENI, TOISEN TULIJOUKKUEEN VARTIOPAIKKA, VARTIOSSA ALIKERSANTIT MATILAINEN JA TERIJÄRVI, VASTAAMME SIITÄ, ETTEI VIHOLLINEN YLLÄTÄ TUOSTA SUUNNASTA. ILMOITTI ALIKERSANTTI MATILAINEN."
    • Paikallaan oleva joukko: Joukon tervehtimiseen liittyy ilmoitus joukon nimestä, tehtävästä ja pyydettäessä vahvuudesta. Esim. "ROUVA KAPTEENI, KRANAATINHEITINKOMPPANIA LIIKUNTAHARJOITUKSESSA, VAHVUUS 70, ILMOITTI ALIKERSANTTI MATILAINEN." Jos esimies ei tunne joukon johtajaa, alainen ilmoittaa oman tehtävänsä, arvonsa ja nimensä. Esim. "ILMOITTI KOMPPANIAN VARAPÄÄLLIKKÖ, YLILUUTNANTTI JOKINEN".
    • Harjoitus: Harjoituksessa joukon esimies komentaa esim. "ILMOITAN KOMPPANIAN PÄÄLLIKÖLLE, HUOMIO". Tällöin joukon toiminta lähialueella lakkaa, rintamasuunta käännetään ilmoitettavaan esimieheen päin, ase viedään rinnalle ja tehdään asento. Esimiehen otettua ilmoituksen vastaan ja komennettua "JATKAKAA" käynnissä ollutta toimintaa voidaan jatkaa. Joukon ollessa harjoituksessa niin laajalla alueella, ettei joukon johtaja voi samanaikaisesti komentaa koko joukon tervehtimistä, alijohtajat komentavat tervehtimisen ja ilmoittavat joukkonsa. Joukkoon kuuluvat alijohtajat eivät tee koko joukon ilmoittamisen jälkeen henkilökohtaisia tehtäväilmoituksia, ellei siitä ole erikseen käsketty. Esimiehen komennolla "JATKAKAA" keskeytynyttä toimintaa jatketaan. Taistelutehtävässä tai -harjoituksessa olevan joukon johtaja ilmoittautuu suoraan esimiehelleen joukon jatkaessa toimintaansa. Ilmoitus tehdään tilanteen mukaisesti seisten, polvelta tai maastoutuneena.
    • Suljettu muoto harjoituskentällä tai -ryhmityksessä: Joukko tervehtii siten, että joukon johtaja komentaa esim. "KOMPPANIA", "JOUKKUE" tai "JAOS", jolloin kaikki pysähtyvät, vievät aseen olalle, paitsi johtajat, jotka vievät aseen selkään, ja jäävät asentoon komennon antajaan päin. Tämän jälkeen joukon johtaja komentaa "HUOMIO" ja tarvittaessa näyttää kädellä suunnan tervehdittävään. Jokainen kääntää rintamasuunnan tervehdittävään päin, ja joukkueen johtajat sekä ryhmänjohtajat vievät käden päähineeseen. Jos joukko on taisteluvarustuksessa, menetellään vastaavalla tavalla, mutta ase viedään rinnalle.
    • Tupailmoitus: "ROUVA ALIKERSANTTI, TUPA YKSI ON VALMIINA TUPA-, KAAPPI- JA SIISTEYSTARKASTUSTANNE VARTEN VAHVUUDELLA 10, ILMOITTI ALOKAS MATILAINEN"
    • Vahvuuslaskentailmoitus: "ROUVA ALIKERTSANTTI, TUPA YKSI ON VALMIINA VAHVUUSLASKENTOJANNE VARTEN VAHVUUDELLA 10, ILMOITTI ALKOKAS MATILAINEN"

Puhuttelu[muokkaa]

  • Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kenraaliksi ja vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia amiraaliksi. Kaikkia sotilasvirkamiehiä puhutellaan sotilasvirkamiehiksi. Esimies voi puhutella alaistaan käyttämällä sotilasarvoa, sotilasarvoa ja sukunimeä tai pelkästään sukunimeä.
  • Esimiestä puhuteltaessa käytetään seuraavaa perusperiaatetta:
PUHUTTELU – ESITTELY – ASIA
  • "ROUVA/HERRA KAPTEENI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, ASIA"
  • Puhuteltaessa asennossa, silmiin katsoen eikä keskeytetä.
  • Puhuttaessa mietitään valmiiksi mitä sanotaan, käytetään kuuluvaa ääntä ja yleiskieltä.
  • Jos alaisena haluaa puhutella esimiestä, joka keskustelee ylemmän esimiehen kanssa, on kohteliasta pyytää lupa puhuttelemiseen ylemmältä.
    • "ROUVA KAPTEENI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, ASIAA KERSANTTI TERIJÄRVELLE”
  • Jos paikalla on arvojärjestyksessä vanhempia sotilaita, pyydetään ensin lähimmältä sotilaalta lupa toimittaa asia.
    • "ROUVA KERSANTTI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, ASIAA KAPTEENI ALAJOELLE"
  • "ALIKERSANTTI MATILAINEN" vastataan "ROUVA KAPTEENI"
  • "ALIKERSANTTI MATILAINEN, MIKÄ ON JOUKKUEEN VAHVUUS?" vastataan "30, ROUVA KAPTEENI"
  • "MILLOIN KORONAPANDEMIA ALKOI?" vastataan "ROUVA KAPTEENI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, VUONNA 2020"
  • "KIITÄN, ROUVA KAPTEENI" vastataan onnitteluun, kiitokseen, kehuun. Osastona ei vastata esimiehen kiitokseen, onnitteluihin.
  • "PANSSARIVAUNUKOMPPANIA, ALIKERSANTTI MATILAINEN" vastataan puhelimeen.
  • "ROUVA KAPTEENI, KOMPPANIA ON JÄRJESTYNYT KÄSKYNJAKOON/OPPITUNNILLE, ILMOITTI LUUTNANTTI MATILAINEN"
  • "ROUVA KAPTEENI, KRANAATINHEITINJOUKKUEEN TULENJOHTORYHMÄ ILMOITTAUTUU KOMPPANIAANNE, JOHTAJANA ALIKERTSANTTI MATILAINEN" Kapteenin kysymykseen ei lisätä enää "rouva kapteeni"
  • "ALIKERSANTTI MATILAINEN""ROUVA KAPTEENI""VIEKÄÄ RYHMÄ ASEVARASTOLLE, TOISTAKAA""VIEN RYHMÄN ASEVARASTOLLE" / "EN YMMÄRTÄNYT KÄSKYÄNNE"
  • "ROUVA KAPTEENI, ALIKERSTANSSI MATILAINEN, ILMOITTAUDUN KÄSKYSTÄNNE""
  • "TULIPATTERI, VALMISTAUTUKAA AAMULENKILLE. VARUSTUS ... AIKAA ... JATKAKAA"
  • "TULIPATTERI, OPPITUNNILLE – JÄRJESTY"
  • "ROUVA KAPTEENI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, PANSSARIVAUNUKOMPPANIAN PÄIVYSTÄJÄ"
  • "ROUVA KAPTEENI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, ILMOITTAUDUN ILTAVAPAALTA"
  • "ROUVA VÄÄPELI, ALIKERSANTTI MATILAINEN, VOINKO MENNÄ ASEVARASTOLLE?"
  • Sulkeisjärjestys Joukon ryhmitystä ja toimintaa silloin kun joukon osien ja yksittäisten sotilaiden paikat ovat tarkoin toistensa suhteen määrätyt. Komennoissa on yleensä valmistava osa ja suoritusosa, kuten ”KÄÄNNÖS OIKEAAN (valmistava) – PÄIN! (suoritus)”. Tauon jälkeen suoritusosa käsketään siten, että sanan paino ensimmäisellä tavulla.
Sulkeisjärjestys

Pukeutuminen[muokkaa]

  • Oma maastopuku, ks. MPK, Tactical vaatteet ja varusteet
  • Sotilaspuvun kanssa saa käyttää sellaisia omia vaatteita, jotka eivät näy ulospäin. Ulkona liikuttaessa on käytettävä päähinettä. Ilman päähinettä voidaan sotilaspuvussa esiintyä ulkona vain hetkellisesti, kun jokin erityinen tilanne tai tehtävä sitä vaatii.
  • Maastopukua ei saa pestä itse kotona, koska pesu tavallisilla pesuaineilla heikentää puvun suojaustasoa pimeätähystystä vastaan.
Pukeutuminen eri lämpötiloissa
-20 °C -10 °C 0 °C +10 °C
Alusvaatetus pitkät alushousut pitkät alushousut pitkät alushousut lyhyet alushousut
poolo(paita) poolopaita poolopaita t-paita
saapassukat saapassukat sukat sukat
saapassukat saapassukat saapassukat
Välivaatetus maastopuku maastopuku
t-paita poolon päällä t-paita poolon päällä t-paita poolon päällä
väliasu
kauluri kauluri
Päällysvaatetus lumipuku lumipuku lumipuku maastopuku
Päähine, käsineet, jalkineet alushuppu pipo pipo
kypärä kypärä kypärä kypärä
huopakumisaappaat huopakumisaappaat kumisaappaat kumisaappaat/varsikengät
pohjalliset pohjalliset pohjalliset pohjalliset
aluskäsineet aluskäsineet aluskäsineet
käsineet käsineet käsineet
neulekintaat
kintaat kintaat
Varavarustus t-paita
poolopaita poolopaita poolopaita
sukat sukat sukat sukat
saapassukat saapassukat saapassukat
varahuovat saappaisiin varahuovat
pakkastakki pakkastakki pakkastakki
pakkashousut
kintaat kintaat kintaat
pipo
karvalakki
sanomalehteä sanomalehteä sanomalehteä sanomalehteä
  • sanomalehteä käytetään jalkineissa ja säilytetään muovipussissa repussa.

Harjoitus- tai sodan ajan joukon perustaminen[muokkaa]

Joukon perustamisella tarkoitetaan henkilöstön ja materiaalin yhteen saattamista ja organisointia toimivaksi joukoksi.

  • Perustamisjärjestelyt: Perustamisella tarkoitetaan perustamistehtäväluettelossa olevan sodan ajan joukon henkilöstön, materiaalin ja ajoneuvojen saattamista yhteen joukon muodostamiseksi. Perustamisen toteuttaa perustamisjoukko, joka on joukkojen perustamista varten muodostettu ja koulutettu joukko, joka suunnittelee ja toimeenpanee käsketyt perustamistehtävät.
  • Perustamiskeskus: Paikka, jossa sodan ajan joukot perustetaan. Perustamiskeskuksella on perustettaville joukoille ilmoittautumispaikka. Kaikilla perustamiskeskuksilla on henkilöstön, materiaalin ja kuljetusvälineiden ilmoittautumispaikat. Joillakin perustamiskeskuksilla on lisäksi alusten tai ilma-alusten ilmoittautumispaikka. Henkilöstön tulee saapua käskykortissa ilmoitettuun paikkaa välittömästi käskykortin saatuaan. Ajoneuvot tulee toimittaa viipymättä luovutusmääräyksessä käskettyyn ilmoittautumispaikkaan. Sieltä henkilöstö ja kuljetusvälineet opastetaan tai kuljetetaan keskuksen toimipisteisiin.
  • Perustamispaikka: Perustamiskeskuksella on yksi tai useampi perustamispaikka. Alue tai tila, jossa otetaan perustettava henkilöstö vastaan ja varustetaan. Jakaantuu henkilöstön vastaanottopaikkaan, lunastuslautakuntaan, henkilökohtaisen varustuksen jakolinjastoon ja yksiköiden perustamispisteisiin. Jos perustamiskeskus toteuttaa koulutuksen keskitetysti, on perustamispaikalla lisäksi koulutusrata. Perustamispaikalla vastaanotetaan ja tarkastetaan palvelukseen astuva henkilöstö, lunastetaan reserviläisiltä sotavarustukseksi kelpaavaa materiaalia ja jaetaan henkilökohtainen materiaali. Yksikön perustamispisteessä henkilöstö vaihtaa ja pakkaa henkilökohtaisen sotavarustuksen sekä luovuttaa kotiin lähetettävän siviilivarustuksen. Taistelijoille jaetaan PV:n maastopuvut, joiden suoja- ja muut laatuvaatimukset (mm. IP-suoja, häiveominaisuudet ja muut operaatioturvallisuuteen vaikuttavat tekijät) ovat huolehdittu ja varmistettu.
  • Väistöalue: Alue, jonne perustuva joukko ryhmittyy. Väistöalueella jatketaan joukon kouluttamista ja sen oma huolto käynnistetään. Kun joukko on saatu henkilöstöltään ja materiaaliltaan sotavalmiiksi, sille pidetään sotavalmiustarkastus, jossa joukko luovutetaan sen johtajalle.


  • Joukkoa perustettaessa jokaisen miehistöön kuuluvan tulee
  1. tarkastaa oma varustuksensa
  2. osallistua ryhmäkohtaisen varustuksen tarkastamiseen
  3. antaa henkilötietonsa RJ:lle, joka kokoaa listan joukkueen tai jaoksen johtajalle.


  • Oman varustuksen tarkastaminen
  1. Onko tunnuslevy ja tunnuskortit tai harjoitustunnuskortit mukana?
  2. Onko ase sinulle tuttu, toimintakuntoinen ja onko kaikki tarvittava lisävarustus ja lisävälineistö mukana?
  3. Ovatko jaetut patruunat asianmukaista tyyppiä? (aseen lippaan saa täyttää ja aseen saa ladata vasta esimiehen käskystä)
  4. Ovatko suojavälineet ja ensiaputarvikkeet harjoituskäskyn tai jakolistan mukaiset?
  5. Ovatko muut mahdollisesti jo jaetut taisteluvälineet, kuten käsikranaatit ja kertasingot, ehjiä ja toimintakuntoisia?
  6. Ovatko taistelu- ja kenttävarustus annettujen luetteloiden mukainen?
  7. Onko kenttäpullo puhdistettu ja täytetty vedellä tai urheilujuomalla ohjeiden mukaisesti?
  • Kun olet tarkastanut varustuksesi, ilmoita siitä RJ:lle.
  • Sodan aikana patruunoiden jako käsketään perustamissuunnitelmassa.
  • RJ kysyy taistelijalta henkilötiedot jaetun ohjeen mukaan. Oleellista on taistelijan arvo, nimi ja aseen numero.
  • Mobiili- ja älylaitteista annetaan erikseen turvallisuusohjeet joukkoa perustettaessa.
    • Operaatioturvallisuus: Tarkoitetaan sotilaiden ja sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeän tiedon turvaamista ja sen vastustajalle paljastumisen estämistä. Operaatioturvallisuus korostuu jo rauhan aikana, mutta erityisesti joukkojen perustamisen ja sen jälkeisen taisteluun valmistautumisen vaiheessa, jolloin yksittäinen sotilas käyttää mobiili- ja älylaitteitaan ja pitää yhteyttä läheisiinsä eri tavoin.


  • Jaetun ryhmäkohtaisen varustuksen tarkastaminen
    • Tarkastukset voidaan tehdä joko RJ:n johdolla, ohjesäännön mukaisesti tai erikseen sovitulla tavalla.
    • Ryhmien tarkastusten tulokset kootaan joukkueen tuloksiksi ja niistä komppanian tulokseksi, joka kirjataan sotavalmiustarkastuspöytäkirjaan ja jossa mainitaan myös mahdolliset puutteet. Yksikön sotavalmiuden toteaa sen päällikkö. Samalla yksikkö siirtyy sen perustajalta harjoituksessa toimivalle tai sodan ajan päällikölle.

Päivystys[muokkaa]

  • Perusyksikön päällikkö tai yksikön vääpeli käskee yksikölle päivystäjän ja päivystäjän apulaiset. Yksikön päivystäjällä on päivystystehtäviin kuuluvissa asioissa käskyvalta jokaiseen yksikössä olevaan varusmieheen tai reserviläiseen. Päivystäjän ja päivystäjän apulaisen tehtävät ovat kunkin perusyksikön päivystysohjeissa.
  • Perusyksikön päivystäjän tehtävänä on mm.
  1. Hälyttää yksikkö ja johtaa toimenpiteitä siihen saakka, kunnes palkattu henkilökunta ottaa vastuun.
  2. Herättää yksikkö ja valvoa aamutoimet.
  3. Valvoa, ettei yksikön alueella luvatta oleskele sivullisia.
  4. Pitää erikseen käskettyä luetteloa, kortistoa tai taulukkoa, josta selviää yksikön paikalla oleva vahvuus.
  5. Huolehtia perusyksikön ovien lukitsemisesta öiseen aikaan, tarkastaa varastojen, toimistojen ja ikkunoiden kiinniolo ja lukitus sekä sammuttaa tarpeettomat valot.
  6. Pitää päivystyskirjaa.
  7. jne.

Ase- ja ampumakoulutusohjelma[muokkaa]

Ks. Ammunta
Puolustusvoimien kalusto, kuvat ja tiedot
  • Räjähteiden tunnistuskuvasto ks. Taistelijan opas 2013 s. 240–241.
  • Helikopterit, lentokoneet: taisteluhelikopterit, kuljetushelikopterit, rynnäkkökoneet
  • EMP = Elektromagneettinen pulssi. Vaurioittaa sähkölaitteita salaman tavoin. 20 KT -> säde n. 300 km. Tuhoaa kaapelit, antennit ja siirtojohdot.

Taistelukoulutus[muokkaa]

  • Taistelukentällä tarvittavat yksittäisen sotilaan selviytymiseen liittyvät taidot:
  1. saa perusteet jalkamarssista
  2. osaa majoittua maasto-olosuhteissa
  3. osaa toimia lähivartiomiehenä
  4. tuntee pimeätoiminnan valmistelut ryhmätasolla sekä pimeätoimintavälineet
  5. osaa hiihtää ja suunnistaa
  6. osaa tehdä avotulen ja keittää sen avulla vettä
  7. osaa antaa ensiapua.
  • Joukon oman toiminnan suojaamiseen liittyvät yksittäisen sotilaan taidot:
  1. tuntee voimankäytön ja sodan oikeussääntöjen perusteet
  2. tuntee yksittäisen taistelijan toimenpiteet hälytyksessä (valmiuden kohottaminen)
  3. osaa toimia yksinkertaisissa suojaus- tai vartiomiehen tehtävässä partion osana ja tuntee partion toiminnan kulunvalvontapaikalla
  4. tuntee ampuma-aseen käytön perusteet vartiotehtävässä
  5. tuntee lähitaistelun perusteet
  6. osaa toimia pesäkkeen vartiomiehenä taistelutilanteessa.
  • Perustaistelutaitoja ovat 1) taisteluvarustuksen pakkaaminen 2) vahvistetut käsimerkit 3) etenemistavat 4) suojautuminen tähystykseltä ja tulelta 5) hyvän tuliaseman valinta sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä 6) rynnäkkökiväärin käyttö.
  • Vihollisen toiminnalta (tulelta, tähystykseltä, informaatiosodankäynniltä sekä CBRN-aseilta) suojautumiseen liittyvät yksittäisen sotilaan perustaidot:
  1. osaa toimia suojeluvaroituksessa ja suojeluhälytyksessä
  2. tuntee tuliaseman perusteet ja suojavahvuudet sekä osaa tulitoiminnan tuliasemasta (poterosta)
  3. tuntee tunnustelijoiden toiminnan osana ryhmää ja ryhmän toiminnan kohdattaessa vihollinen
  4. osaa liikkua taistelukentällä (etenemiskeinot) sekä suojautua vihollisen suora-ammunnalta ja epäsuoralta tulelta
  5. tuntee taisteluensiavun perusteet.
Taistelukenttä 2020
Taistelukenttä 1998
  • Taistelumaaston valinnalla on pakotettava mekanisoitu vihollinen taistelemaan sille epäedullisissa olosuhteissa. Sotilaan toimintakyky taistelukentällä riippuu paljon sotilaan kyvystä ymmärtää, mitä on tapahtumassa. Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen, jonka tavoitteena on vihollisen toimintasuunnitelman rikkominen ja aloitteen tempaaminen. Tämä pakottaa vastustajan toiminnan reagoivaksi. Oikein valittu taistelutekniikka ja taistelutaktiikka hyödyntää omien joukkojen vahvuuksia ja vihollisen heikkouksia.
  • Hyvän sotilaan eräänä tärkeänä piirteenä on pelon hallitseminen ja taistelutehtävien suorittaminen psyykkisestä ja fyysisestä paineesta huolimatta.
    • Huolehdi riittävästä nesteestä, ravinnosta ja levosta. Täydellisen nukkumattomuuden seurauksena toimintakyky romahtaa viimeistään neljännen peräkkäin valvotun vuorokauden jälkeen (n. 70 t). Pitkäaikaisessa toiminnassa unen tulisi olla vähintään 4–6 t/vrk. Mikäli yhtäjaksoinen uni jää joskus tätä vähäisemmäksi, voidaan toimintakykyä lisätä 20-80' päiväunilla tilanteen sallimien hetkien aikana.

Taistelu- ja kenttävarustus[muokkaa]

  • Taisteluvarustus ja reppu on säädettävä sopivaksi, hankaamattomaksi ja äänettömäksi (tarkastetaan hyppimällä). Tärkeimmät varusteet (esim. lippaat, ensiapuvälineet) on oltava joukon kaikilla taistelijoilla samassa paikassa. Taistelun kannalta tärkeät välineet on saatava esille sillä kädellä, jolla niitä käytetään, usein tukikäsi. Taisteluvarustus naamioidaan tiedossa olevan tehtävän edellyttämällä tavalla ja sitä säilytetään majoituttaessa taistelijapareittain/partioittain lähipuolustusasemissa. Päivärepussa kuljetetaan tehtävän aikana tarvittava muu käsketty materiaali, kuten lisäampumatarvikkeet, neste 1–4 l, ruoka, taukovaatetus. Varusteet, joita ei tarvita tehtävän taisteluvaiheessa, pakataan varustereppuun tai rinkkaan lähipuolustusasemassa tai ajoneuvossa. Taistelu-­ ja kenttävarustus pidetään maastossa aina pakattuina. Kenttävarustus on suoja-asemassa tai ajoneuvossa ja niistä otetaan vain ne välineet, joita kulloinkin tarvitaan. Pakkaa repun sivutaskuihin välineet, jotka tulee saada käyttöön nopeasti kuten patruunat. Pakkaa varusteet reppuun muovipusseissa kastumisen estämiseksi. Jalkarätit. https://www.youtube.com/watch?v=MmyJG_CSZ6Y
  • Taisteluvarustukseen kuuluvat ne välineet ja tarvikkeet, jotka taistelija välttämättä tarvitsee pystyäkseen tulemaan toimeen taistelukentällä ja taistelemaan tehokkaasti. Taistelijan on pystyttävä kantamaan taisteluvarustuksensa ja kenttävarustuksensa lisäksi n. 15–25 kg kuorma. Tilapäisesti taistelijan on pystyttävä kantamaan tämän lisäksi 5–10 kg. Varustuksen paino voi olla korkeintaan 1/3 taistelijan painosta. Taisteluvarustelista Sotilaan käsikirja 2022 s. 109 ja Tactical vaatteet ja varusteet.
    • Taisteluvyössä on oltava ensiside, suojavälineet ja 1 vrk kuivamuona. Sijoita erikoisvälineet kuten telamiina selkään taisteluvyön alle ja savuheitteet taskuihin. Sijoita työväline ja pistin siten, että ne ovat helposti käyttöön saatavissa. Taisteluvyön on oltava naamioitu. Taistelijalla on oltava tehtävän edellyttämä erikoisvarustus kuten käsikranaatit, kertasinko, valaisuraketit, valojuovapatruunat tai savut.
  • Talvella suksien on oltava voideltu ja siteiden sovitettuina oikean pituisiksi. Tarvittaessa suksien kärjissä narulenkit valmiina.
  • Henkilökohtaisen aseen on oltava aina käden ulottuvilla, käyttövalmiina ja sen tulee olla toimintakunnossa. Aseen on oltava huollettu ja kohdistettu. Aseen hihnan on oltava säädetty oikean pituiseksi. Taisteluvarustukseen kuuluvien 6 lippaan on oltava täytettynä patruunoilla. Kypärän on oltava päässä, hihna oikein kiinnitettynä.
  • Kenttäpullossa on oltava vettä. Kun otat vettä täyttöpisteeltä tai telttavesiastiasta, älä koske vesiletkun tai hanan suuta sormilla tai pullollasi. Pidä juoma-astia ja juomapullo puhtaina pesemällä ne säännöllisesti pesuaineella, harjalla ja kuumalla vedellä aina, kun pesuvettä on tarjolla. Lopuksi huuhtele pullo kuumalla vedellä ja kuivata se alassuin korkki auki. Jos käytät pulloa pitkään ilman pesua, kaada aina vanha vesi pois ennen kuin täytät sen uudelleen.
  • Käytettävien pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia. Pese pakki ja lusikka-haarukka pesuaineella, harjalla hangaten ja kuumalla vedellä aina, kun pesuvettä on tarjolla. Jos kuumaa vettä ei ole saatavilla, kuumenna vesi pakissa kamiinan päällä. Ellei pesuainetta ole saatavissa, käytä pesuun kuusen tai männyn havuja.
  • Esimerkki taistelumuonapakkauksesta. 1,03 kg, 4132 kcal, paino 1 kpl tms.
2 pkt musta tee 2g 
2 pss pikakahvi 1,8g
1 pss kaakaojuomajauhe 30g
3 pss urheilujuomajauhe 45g
1 pkt täysruisnäkkileipä 85g
2 tb kinkkupasteija 50g
1 pss suolapähkinä 50g
1 kpl proteiinipatukka 61g
2 pss kidesokeri 4g
4 pss maidokejauhe 2,5g
1 pss puuro
2 pss retkiruoka (kuuma vesi sekaan)
2 pss mausteseos 4g
4 kpl täysksylitolpastilli 1,9g
1 pkt paperinenäliina
4 kpl desinfioiva kosteuspyyhe
1 ask tulitikut
  • Tehtävän edellyttämä taistelijan perusvarustus voidaan käskeä ennakolta varustetasoina:
    • Varustus 1: Tukikohtavarustus (esim. vartiotehtävä): Ase, lippaita, suojaliivi, kypärä.
    • Varustus 2: Kevyt taisteluvarustus (esim. taistelutehtävä, jossa voi tukeutua ajoneuvoihin): Ase, suojaliivi, taisteluliivi ja siihen kuuluvat välineet, kypärä.
    • Varustus 3: Taisteluvarustus (esim. taistelutehtävä, jossa tarvitaan lisämateriaalia): Kevyt taisteluvarustus + päiväreppu, jossa lisämateriaali.
    • Varustus 4: Kenttävarustus (esim. tehtävä, jossa ei voi tukeutua ajoneuvoihin): Kevyt taisteluvarustus + rinkka sekä siihen kuuluvat kaikki taistelijan varusteet.


  • Taisteluvarustuksen huoltaminen
  1. Puhdista ase
  2. poista naamiointi ja puhdista päällysvaatteet irtoroskista
  3. tyhjennä ja puhdista reppu ja taisteluvyö
  4. pese kengät ja huolla kuivuneet jalkineet
  5. puhdista ja kuivaa märät varusteet
  6. puhdista suojavarusteet
  7. pese ja kuivaa pakki, lusikkahaarukka, kenttäpullo, termospullo
  8. vaihda rikkoutuneet varusteet ehjiin.

Ryhmäkohtainen varustus[muokkaa]

  • RJ laatii ryhmän materiaalista materiaaliluettelon. Taistelijalla voi olla vastuullaan jokin väline ryhmän varustuksesta. Tällöin taistelija vastaa sen säilytyksestä, mukaan ottamisesta ja huollosta. Materiaali pakataan kuljetuslaatikoihin, jotka numeroidaan ja sisäkanteen voidaan tehdä luettelo laatikossa kuljetettavasta materiaalista.
  • Ryhmän materiaali tarkistetaan aina ennen pimeän tuloa, kohotettaessa lähtövalmiutta tai ennen liikkeelle lähtöä. Materiaali huolletaan tehtävän jälkeen.
  • Esimerkki ryhmäkohtaisesta varustuksesta:
1 kaarisaha
1 yleiskirves
3 soralapio
1 lumilapio
1 rautakanki
2 hakku
1 naamioverkko
1 piikkilankasakset
1 miinojen merkitsemisvälineet
1 tutkain
1 teltta M/60
1 kamiina M/60 
1 lyhty
1 vesiastia
1 ahkio
  • Huolto
    • Saha, yleiskirves, soralapio, rautakanki, hakku ja piikkilankasakset kuivataan rätillä ja öljytään kevyesti.
    • Teltta ja naamioverkot puhdistetaan roskista, mahdollisesti katkenneet kiinnitysnarut uusitaan, umpisolmut aukaistaan. Kuivuneet teltta ja naamioverkot kääritään rullalle ja sidotaan. Kääriminen tulee tehdä niin, että avaaminen naamioitavan kohteen päälle tapahtuu nopeasti.
    • Kamiina ja kamiinan torvet puhdistetaan.
    • Lyhty ja lyhtylaatikko puhdistetaan ja kuivataan, valopetroliastia täytetään.
    • Vesiastia huuhdellaan ja kuivataan.
    • Ahkio puhdistetaan ja rikkinäiset vetoliinat korjataan, umpisolmut aukaistaan.
    • Kuljetuslaatikot puhdistetaan ja kuivataan.
    • Materiaalipuutteet ja rikkoutunut materiaali kirjataan ylös ja ilmoitetaan joukkueen johtajalle.
  • Sotilaan on osattava
  1. käyttää kaarisahaa puiden kaatamiseen ja polttopuiden sahaamiseen
  2. vaihtaa kaarisahan terä ja käyttää terän suojusta (esim. halkaistu kumiletku)
  3. käyttää kirvestä oksien karsimiseen, veistämiseen, halkojen halkaisuun
  4. vaihtaa rikkoutuneen kirveen ja hakun varsi
  5. käyttää rautakankea reiän tekemiseen routaiseen maahan ja vipuvartena
  6. käyttää puukkoa vuolemiseen ja kiehisten tekoon tulta sytyttäessä
  7. pystyttää, purkaa ja pakata ryhmän teltta
  8. naamioida naamioverkolla teltta ja ajoneuvo
  9. täydentää naamiointia kesä- ja talvinaamiopaperilla
  10. koota, sytyttää ja lämmittää kamiina sekä purkaa ja puhdistaa se
  11. täyttää lyhty, puhdistaa lyhty ja vaihtaa lyhtyyn sydänlanka sekä lasi
  12. pakata ahkio ja moottorikelkan reki
  13. tehdä teltan pystyttämisessä ja ahkion pakkaamisessa tarvittavat solmut
  14. korjata kärjestä katkennut suksi varakärjellä
  15. sytyttää nuotio.

Ryhmäkohtaiset aseet[muokkaa]

Ks. Ammunta

Taisteluensiapu[muokkaa]

Ks. Ensiapu

Suunnistustaito ja etäisyyksien arvionti[muokkaa]

Ks. [MGRS]
Ks. Suunnistus (etäisyyden arviointi)
Ks. Kartat ja koordinaatit

Viestiminen[muokkaa]

Vahvistetut käsimerkit ja valomerkit[muokkaa]

  • JJOHT ja RJ johtavat joukkoaan taistelussa tilanteen mukaan 1) esimerkillään 2) käsimerkeillä ja valomerkeillä 3) lyhyillä käskyillä. RJ:n käskyt ja merkit välitetään taistelijaparille ja muille taistelijoille. Jokainen taistelija toistaa annetun käskyn tai merkin. Käskyt välitetään ryhmän ja joukkueen sisällä. Merkkejä ei tule näyttää niin, että itse ei näe mitään merkkien antamisen aikana. Joukon johtaja määrittää käytössä olevat merkit.
  • Joukon johtamisessa käytettävät yleismerkit:
Lataa käsi- ja valomerkit ja leikkaa korteiksi: Tiedosto:Käsi-ja-valomerkit.pdf
Sotilaan käsikirja 2022 s. 181–182. Taistelijan opas 2013 s. 266–271.

Yleismerkit

  • Huomio, valmis, ymmärretty: tukikäsi pystyssä nyrkissä (vihreä jatkuva valo)
  • Vapaa vihollisesta, Ok, Kyllä, ei ongelmia: Tukikäden peukaloa pystyssä näytetään vartalon edessä / Kypärää heilutetaan tukikädellä käsi suorana pään yläpuolella edestakaisin
  • Vihollista on: Asetta liikutetaan piipun suunnassa vihollisen suuntaan edes takaisin
    • jalkaväkeä: Tukikäsi levynä suorana sivulla alaspäin liikutetaan edes takaisin jalkaa kohti
    • vaunu: Tukikäsi sivulta levynä kypärän korkeudella liikutetaan kypärää kohti edestakaisin
  • Ei, ongelma: Tukikäden peukaloa alaspäin näytetään vartalon edessä
  • Tuli seis: Tukikäsi levynä kämmen eteenpäin pään yläpuolelta rinnan eteen edestakaisin
  • Katso: Tukikäden etusormi ja keskisormi suorana osoitetaan kohti silmiä
  • Tähystä: Tukiäden etusormesta ja peukalosta muodostetaan rengas ja katsotaan sen läpi
  • Numero: Tukikäden sormia pystyssä näytetään numero etuviistossa
  • Toista: Tukikäden etusormella osoitetaan kohti korvaa
  • Liikkeelle mars, Nopeammin: nyrkissä olevaa tukikättä nostetaan ja lasketaan edestakaisin pään vieressä sivulla (vihreä valo pystytasossa edestakaisin)
  • Seis, Pysähdy ja hakeudu suojaan: tukikäsi lasketaan nyrkissä ylhäältä/sivulta alaviistoon edestkaisin (punainen valo puolikaaressa edestakaisin)
  • Seis: Tukikäsi sivulla 90 asteen kulmassa ja kämmen levynä osoittaen eteenpäin
  • Tänne: Tukikäsi levynä kämmen itseä päin vedetään kasvoja kohti edestakaisin
  • Takaisin: Tukikäsi levynä kämmen itsestä poispäin työnnetään kasvoista poispäin edestakaisin
  • Älä tule: Tukikäsi levynä kämmen alaspäin osoittaen sivulle käsivarsi koukussa pidetään paikalla
  • Seuraa: Tukikäsi nyrkissä alaselällä vedetään takaa itseä kohti
  • Suojaa: Tukikättä levynä liikutetaan kypärän päällä edestakaisin eteen-taakse
  • Tuhoa: Tukikättä levynä liikutetaan kurkun edessä edestakaisin
  • Rynnäkkö: Tukikättä nyrkissä liikutetaan rinnan edessä edestakaisin itseä kohti
  • Tie edessä: Kädet nyrkissä, tukikäsi poikittain suun edessä, asekäsi pystyssä tukikäden ranteen alla
  • Tauko: Kädet levynä, tukikäsi poikittain suun edessä, asekäsi pystyssä tukikäden sormien alla
  • Kokoon: Tukikättä pystyssä käsi nyrkissä/levynä pyöritetään kehässä (valkoista valoa pyöritetään isossa ympyrässä)
  • Alijohtajat kokoon: Kädet levyinä sormenpäät yhdessä nostetaan pään päälle (vilkkuva valkoinen valo)
  • Asemaan: Asetta kaksin käsin poikittain edessä pitäen liikutetaan itseä kohti ja poispäin vaakatasossa edestakaisin (punainen valo pystytasossa edestakaisin)
  • Tunnustelijat eteen: Tukikäden etusormi ja keskisormi pystyssä näytetään pään päällä.
  • Miinoja: Käsivarsi suorana, tukikäden sormet suorana erillään osoittaen alaspäin pyöritetään kehää.
  • Ilmavaroitus, ilmavaara: Tukikättä nyrkissä suorana pyöritetään isossa kehässä vartalon edessä (valkoinen valo pystytasossa edestakaisin)
  • Ilmahälytys, ilmasuojaan: Tukikättä nyrkissä suorana pystyssä heilutetaan sivulta yläviistosta kypärän yläpuolelle edestakaisin (valkoinen valo puolikaaressa edestakaisin)
Valomerkit – yleismerkit
Huomio, valmis, ymmärretty vihreä jatkuva
Liikkeelle, mars, nopeammin vihreä pystytasossa edestakaisin
Seis, Pysähdy ja hakeudu suojaan punainen puolikaaressa edestakaisin
Asemaan punainen pystytasossa edestakaisin
Ilmahälytys, ilmasuojaan valkoinen puolikaaressa edestakaisin
Kokoon valkoinen isossa ympyrässä
Ilmavaroitus, ilmavaara valkoinen pystytasossa edestakaisin
Alijohtajat kokoon valkoinen vilkkuva


Etenemismuodot

  • Suunta: tukikäsi levynä peukalo ylöspäin liikuttaen kättä suuntaa kohti edestakaisin ylös-alas
  • Kiilaan: kädet nyrkissä suorina alaspäin takaviistossa takasivuille
  • Avojonoon: kädet suorina nyrkissä toinen osoittaen eteenpäin ja toinen taaksepäin
  • Avoriviin: kädet suorina nyrkissä vaakatasossa sivuilla
    • avoriviin vasempaan: oikea käsi nyrkissä suorana pystyssä, vasen käsi nyrkissä vaakatasossa sivulla
  • Ryhmäparijonoon: kädet nyrkissä pystyssä suorana yläviistoon
  • Ryhmäriviin: kädet nyrkissä sivulla painaa kypärän sivuja


Ajattamismerkit

- Annettaessa merkkejä ei tule samanaikaisesti liikkua. Merkinantajan ei tulisi liikkua samanaikaisesti taaksepäin vaan ajoneuvon pysähtyä kunnes merkinantaja on sirtynyt uuteen paikkaan, kuten samoin jos näköyhteys merkinantajaan menetetään.
- Avoin kämmenen puoli ajoneuvoa kohti työntää ajoneuvoa poispäin itsestä ja avoin kämmenen puoli itseä kohti ohjaa ajoneuvoa itseä kohti.
  • Seis: kädet levyinä ristikkäin ranteista kaulan edessä (punainen puolikaaressa edestakaisin)
  • Asemaan: kädet levynä pystyssä suorana liikuttaen sivuttain (punainen valo pystytasossa edestakaisin)
  • Moottori käynnistä: tukikäden etusormi suorana, käden pyörittäminen edessä pientä ympyrää vartalon edessä tai pään korkeudella sivulla (vihreä pienessä ympyrässä)
  • Moottori sammuta: tukikäsi levynä/nyrkkiin ja sen kääntely toisessa avoimessa kämmenessä edessä edestakaisin (punainen vilkkuva)
  • Ajoneuvoon nouse / ajoneuvosta nouse:
    • kämmenet avoinna ylöspäin kädet sivuille suoraksi ojennettuina ylös-alas edestakaisin (vihreä vilkkuva) tai
    • kämmenet vierekkäin auki ylöspäin edessä ylös-alas edestakaisin (vihreä vilkkuva)
  • Seuraa (ajoneuvo seuraa merkinantajan selän takana): kädet suorina alaspäin takaviistossa takasivuille osoittaen koko seuraamisen ajan
  • Ajoneuvoa eteenpäin oltaessa ajoneuvon edessä / ajoneuvoa taaksepäin oltaessa ajoneuvon takana (merkinantajaa kohti): kämmenet auki edessä itseä kohti (peukalot ulospäin) kasvojen korkeudella hartioiden kohdalla pidetään paikallaan / liikutetaan edestakaisin (vihreä pystyssä edestakaisin)
  • Ajoneuvoa taaksepäin oltaessa ajoneuvon edessä / ajoneuvoa eteenpäin oltaessa ajoneuvon takana (merkinantajasta poispäin): kämmenet auki edessä itsestä poispäin (peukalot sisäänpäin) kasvojen korkeudella hartioien kohdalla pidetään paikallaan / liikutetaan edestakaisin
  • Hitaammin:
    • tukikäsi levynä kämmen alaspäin rinnan tasolla liikutetaan vaakatasossa edestakaisin, toinen käsi eteenpäin/taaksepäin-asennossa tai esim. aseessa (vihreä vaakatasossa edestakaisin)
    • molemmat kämmenet auki alaspäin kädet suorana alaviistoon edessä edestakaisin (vihreä vaakatasossa edestakaisin)
  • Ajoneuvo liikuntakyvytön: toinen käsi suorana nyrkissä/levynä ylöspäin ja toinen käsi pään yli koskee nyrkissä/levynä toisen käden puoliväliin/ranteeseen (punainen isossa ympyrässä)
  • Kääntyminen: Kämmen kohti ajoneuvoa (=peukalo omaa päätä kohti) on ajoneuvon etäännyttämistä itsestä poispäin. Kämmen kohti itseä (=peukalo itsestä ulospäin) on ajoneuvon kutsumista lähemmäksi itseä.
    • Eteenpäin ja loivasti vasemmalle (merkinantajaa kohti, ajoneuvosta katsottuna vasemmalle loivasti kaartaen): vasen käsi 90° kulmassa sivulla peukalo ulospäin, oikea käsi 45° kulmassa sivulla peukalo sisäänpäin.
    • Eteenpäin ja jyrkästi vasemmalle (merkinantajaa kohti, ajoneuvosta katsottuna vasemmalle jyrkästi kääntyen): vasen käsi 90° kulmassa sivulla peukalo ulospäin / vasen käsi suorana ylöspäin peukalo ulospäin, oikea käsi suorana sivulle kämmen levynä peukalo alaspäin.
    • Taaksepäin ja loivasti vasemmalle (merkinantajasta pois päin, ajoneuvosta katsottuna vasemmalle hiukan kaartaen): vasen käsi 90° kulmassa sivulla peukalo sisäänpäin, oikea käsi 45° kulmassa sivulla peukalo ylöspäin.
  • Etäisyys: kädet levyinä sormet ylöspäin kaulan korkeudella näytetään etäisyys kämmenten välillä ja liikutetaan etäisyyden muuttumisen mukaan.
Valomerkit – ajattamismerkit
Ajoneuvoon nouse, ajoneuvosta nouse vihreä vilkkuva
Moottori käynnistä vihreä pienessä ympyrässä
Eteenpäin vihreä pystyssä edestakaisin
Hitaammin vihreä vaakatasossa edestakaisin
Seis punainen puolikaaressa edestakaisin
Asemaan punainen valo pystytasossa edestakaisin
Moottori sammuta punainen vilkkuva
Ajoneuvo liikuntakyvytön punainen isossa ympyrässä

Viestintä[muokkaa]

Informaatiosodankäynti
Viestintä
  • Viestitykseen tulee käyttää ensisijaisesti kaapeliyhteyksiä ja radioiden käyttö rajoitetaan minimiin. Joukon toiminta on suunniteltava, sovittava ja käskettävä etukäteen siten, että radiota ei tarvitse käyttää toiminnan aikana joukkojen johtamiseen tarpeettomasti. Radioiden käyttö rajataan tilanteenmukaiseen taistelunjohtamiseen ja tilanneilmoitusten välittämiseen tilanteessa, jossa kaapeliyhteyksiä ei ole käytössä.
  • Kenttäradio on johtamisväline aina ryhmän- tai partionjohtajan tasalle asti, myös mahdollisesti vartiopaikalle. Taistelu aloitetaan yleensä ilman radioiden käyttöä. Radiot otetaan käyttöön tarpeen mukaan yl. silloin, kun toimintaa ei enää voida johtaa puhelinyhteyksillä. Puolustuksellisessa taistelussa johtamisyhteydet pyritään ylläpitämään ensisijaisesti puhelinkaapeliyhteyksillä. Viestittämisessä käytetään aina ensisijaisesti salausta, sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta. Mikäli kumpaakaan ei ole käytettävissä viestitetään lyhyesti ja käytetään peitettyä puhetapaa ja puhepeitteistöä.
  • Radiossa ei saa viestittää salaamattomana: henkilöiden sotilasarvoja tai nimiä, joukkojen nimiä tai numeroita, paikkatietoja, tulevaa toimintaa koskevia tietoja, viestiliikenneperusteita, vihollisen toiminnan vaikutuksia, oman toiminnan vaikutuksesta viholliseen. Em. asiat on salattava puhepeitteistöllä. Peitteistöt laaditaan pääosin joukko- ja tehtäväkohtaisesti sekä joukon radioiden määrän ja käyttötavan mukaisesti. Käytetään esim. peitesanoja kriittisten nopeasti viestittävien asioiden esittämiseen.
  • Radioverkossa joukon johtajalla on etuoikeus verkkoon.
  • Puhelimeen vastataan joukon peitetunnuksella. Toimittaessa puhelinpäivystäjänä kirjataan viestit ylös ja ilmoitetaan ne RJ:lle.
  • Puheradioliikenteen on oltava lyhyttä ja valmisteltua. Viestittäminen valmistellaan siten, että
  1. Tarkistetaan radion tekninen toimintakunto ja laitetaan radio käyttökuntoon.
  2. Tarkistetaan radioliikennetaulukosta viestiliikenneperusteet: taajuus, aika, asematunnus ja tietosuoja-avain.
  3. Valmistellaan viestin sisältö yksiselitteiseksi ja lyhyeksi (viestin peruskaava) tarvittaessa paperille.
  4. Viestin sisältö peitetään tarvittaessa peitteistöllä tai käyttämällä annettuja peitenimiä ja joukkojen peitenumeroita. Viestivälineessä käytetään joukon tai johtajan peitetunnusta. Viestivälineessä ei käytetä sotilasarvoja tai nimiä.
  5. Kuunnellaan taajuutta hetki ennen avauskutsua, jotta ei keskeytetä käynnissä olevaa radioliikennettä.
  6. Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen käyttökytkintä/puhepainiketta. Käyttökytkin vapautetaan viestitysjaksojen välillä. Yksi viestitysjakso eli antovuoro eli lähete saa kestää 3–5".
  7. Puhutaan selkeästi ja rauhallisesti. Ei puhuta suoraan kuulopuhelimeen ettei se kostu.
    1. Avauskutsu viestitetään seuraavasti:
Asema 1 (BE) "KILO LIMA – BRAVO ECHO" (KUTSUTTAVA, KUTSUJA)
Asema 2 (KL) "KILO LIMA" (KUTSUTTAVAN VASTAUS)
Asema 1 (BE) "TOTEUTTAKAA SIERRA, LOPPU"
Asema 2 (KL) "SAIN, LOPPU"/ ???"KILO LIMA"???

Tai esim. ASEMA 1 (BE) "PAPAN ALUEELLA HAVAITTU" tauko "KAKSI KELTISEN TANKKIA" tauko "SUUNNASSA KOLMEKYMMENTÄ NOLLA-NOLLA" tauko "NELJÄ SATAA"

  • Viestiliikenteen termit
VALMIS = olen valmis vastaanottamaan viestin
ODOTA = odota, esim. kysytty henkilö haetaan viestivälineeseen
SAIN = sain viestin ja olen valmis vastaanottamaan viestin seuraavan osan
TOISTA = en kuullut – toista 
LOPPU = viestitys on loppu
  • Saneluohjeet: Eräille usein toistuville käsitteille on määrätty täsmälliset sanonnat, joita on käytettävä sekä puhelu- että sanomaviestityksessä.
23 = kaksikolme
823 = kahdeksankaksikolme
4823 = neljäkahdeksankaksikolme
54823 = viisineljä kahdeksankaksikolme (5 numeroa)
654823 = kuusiviisineljä kahdeksankaksikolme (6 num.)
7654823 = seitsemänkuusiviisi neljäkahdeksankaksikolme (7 num.)
dy = deltayankee
ndy = novemberdeltayankee
andy = alfanovemberdeltayankee
randy = romeoalfa novemberdeltayankee (5 kirj.)
kellonaika 13:35 = kolmetoista kolmekymmentäviisi
päivämäärä 8.1.1971 = kahdeksas ensimmäistä seitsemänkymmentäyksi
suunta 18–56 = kahdeksantoistaviisikuusi 
koordinaatit 1348 = yksikolmeneljäkahdeksan
etäisyys 10 250 m = kymmenentuhatta kaksisataaviisikymmentä
asteet ja minuutit 7 08 = seitsemänastetta nollakahdeksanminuuttia

Aakkosnimet / viestiaakkoset[muokkaa]

Puheviestiliikenteen väärinkäsitysten välttämiseksi on sanat, lyhenteet ja tunnisteet lausuttava aakkosnimin. Käytetään kansainvälisessä toiminnassa vahvistettuja englanninkielisiä aakkosnimiä. Ä- ja Ö-kirjaimia vastaavia aakkosnimiä käytetään vain suomalaisessa toiminnassa. Jos niitä on tarvetta käyttää kansainvälisessä toiminnassa esimerkiksi nimien tai paikkojen yhteydessä korvataan ne taulukossa esitetyllä tavalla.

Tiedosto:Radioaakkoset240528.pdf. Lataa ja tulosta tästä radioaakkostaulukko, joka sisältää suomenkieliset, ruotsinkieliset ja kansainväliset radioaakkoset, numerot ja välimerkkejä.
ENG SUOMI KANSAINVÄL RUOTSI MORSE ENG SUOMI KANSAINVÄL RUOTSI MORSE
A ei AARNE ALFA/ALPHA ADAM . - V vii VIHTORI VICTOR VIKTOR . . . -
B bii BERTTA BRAVO BERTIL - . . . W dabljuu WISKI WHISKEY WILHELM . - -
C cii CELSIUS CHARLIE CESAR - . - . X ex ÄKSÄ X-RAY XERXES - . . -
D dii DAAVID DELTA DAVID - . . Y whai YRJÖ YANKEE YNGVE - . - -
E ii EEMELI ECHO ERIK . Z zet TSETA ZULU ZÄTA - - . .
F eff FAARAO FOXTROT FILIP . . - . Å RUOTSALAINEN O ALFA ALFA ÅKE
G dzii GIDEON GOLF GUSTAV - - . Ä ÄITI ALFA ECHO ÄRLING
H heitz HEIKKI HOTEL HELGE . . . . Ö ÖLJY OSCAR ECHO ÖSTEN
I ai IIVARI INDIA IVAR . . . PISTE STOP STOP
J dzei JUSSI JULIETT JOHAN . - - - , DESIMAALI COMMA KOMMA
K kei KALLE KILO KALLE - . - / FRACTION BAR
L el LAURI LIMA LUDVIG . - . . 0 NOLLA ZERO NOLLA - - - - -
M em MATTI MIKE MARTIN - - 1 YKSI ONE ETT . - - - -
N en NIILO NOVEMBER NIKLAS - . 2 KAKSI TWO TVÅA . . - - -
O ou OTTO OSCAR OLOF - - - 3 KOLME THREE TREA . . . - -
P pii PAAVO PAPA PETTER . - - . 4 NELJÄ FOUR FYRA . . . . -
Q qjuu KUU QUEBEC QVINTUS - - . - 5 VIISI FIVE FEMMA . . . . .
R aar RISTO ROMEO RUDOLF . - . 6 KUUSI SIX SEXA - . . . .
S es SAKARI SIERRA SIGURD . . . 7 SEITSEMÄN SEVEN SJU - - . . .
T tii TYYNE TANGO TORE - 8 KAHDEKSAN EIGHT ÅTTA - - - . .
U juu URHO UNIFORM URBAN . . - 9 YHDEKSÄN NINE NIA - - - - .
Ks. Morsettaminen

Kirjain : Aakkosnimi : Lausutaan : Morsemerkki

A,Ä Alfa [alfa] • –
B Bravo [braavo] — • • • 
C Charlie [tshaali] — • — •
D Delta [delta] — • •
E Echo [eko] .
F Foxtrot [fokstrot] • • — •
G Golf [golf] — — •
H Hotel [hotel] • • • •
I India [india] • •
J Juliet [tsuliet] . – – – 
K Kilo [kilo] – . –
L Lima [lima] . – . .
M Mike [maik] – –
N November [november] . – 
O,Ö,Å Oscar [oska(r)] – – –
P Papa [papa] . – – .
Q Quebec [kebek] – – . –
R Romeo [roomio] . – .
S Sierra [sierra] . . .
T Tango [tango] –
U Uniform [juniform] . . –
V Victor [vikto(r)] . . . –
W Whiskey [wiski] . – –
X X-ray [eksrei] – . . –
Y Yankee [jenkii] – . – –
Z Zulu [zulu] – – . .
Å Åke [ooke] . – – . –
Ä Äiti [äiti] . - . –
Ö Öljy [öljy] – – – .

VHF-radioasema[muokkaa]

VHF-radiota käytetään joko sanomalaitteilla varustettuna sanomaliikenteeseen tai puheluliikenteeseen joukkojen välittömään johtamiseen. VHF-radiot sijoitetaan johtamispaikan alueella hyville asemapaikoille. Niiden käyttöä varten rakennetaan kauko-ohjausjohdot. Puheradioasemat sijoitetaan viestikeskuksissa 50–200 m etäisyydelle toisistaan.

  • Radio lähettää signaalia antennista riippuen erilaisella säteilykuviolla.
    • Tavallisella pystysuoralla antennilla, kuten marssiantennilla tai piiska-antennilla, signaali on ympärisäteilevä eli lähtee yhtä voimakkaana kaikkiin suuntiin radiosta. Tällaista antennia käytetään liikkumisen aikana, jolloin ei voida käyttää suuntaavia antenneja. Käytettäessä ympärisäteilevää antennia on radiossa käytettävä alinta mahdollista lähetystehoa, jolla yhteys syntyy. Näin lyhennetään radiosignaalin kulkeutumista vihollisen suuntaan.
    • Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä käyttämään suuntaavia antenneja, kuten pitkälanka-antennia. Suuntaavalla antennilla saadaan radion signaalia suunnattua haluttuun suuntaan sekä pienennettyä vihollisen suuntaan lähtevää signaalia. Lanka-antennia käytettäessä on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan käyttämään tiedusteluvastaanottimeen nähden poikittaista yhteyttä.
  1. On valittava ympäröivää maastoa korkeampi kohta. Asemapaikalla on oltava masto tai puut antennin rakentamista varten. Kostea maaperä lisää antennin tehoa.
  2. Antennien edessä ei yhteyssuunnassa saa olla esteitä kuten tiheää puustoa, rauta- tai betonirakenteita tai suurjännitejohtoja.
  3. Vihollisen suuntaan on hyvä olla nouseva rinne tai muita esteitä. Asema on pyrittävä sijoittamaan viholliseen nähden mäen vastakkaiselle rinteelle. Pienikin radion paikan muutos saattaa parantaa yhteyttä.
  • Radioyhteyden katkeaminen tai heikkeneminen voi johtua itse laitteesta, sääolojen muuttumisesta, radion paikan muuttumisesta, taajuuden vaihtumisesta tai häirinnästä.
    • Jos et saa yhteyttä radiollasi: Oleta aina, että vika on omassa viestivälineessä. Tarkasta että radiossa on virta päällä (sammunut tai akku on tyhjä); tarkasta, että antenni on kytketty radioon oikein (esim. oikaise rullalla oleva mars-

siantenni); tarkasta kuulopuhelimen toiminta (se on voinut jäätyä hengityshöyrystä); tarkasta viestiperusteista, että radiossa on oikea taajuus ja oikea kanava, taajuudet vaihtuvat viestiliikennetaulukon mukaisesti tietyin väliajoin; vasta-asema on voinut siirtyä väistötaajuudelle häirinnän takia; tarkasta digitaalisesta radiosta, että radion aika on oikea; vaihda radion paikkaa, yhteys voi toimia jo muutaman metrin siirtymisen jälkeen; tarkasta vasta-aseman suunta ja etäisyys; vaihda normaaliantenni tai paikallaan oltaessa pitkälanka-antenni; käytä suurempaa lähetystehoa.

Kenttäkaapeliyhteys[muokkaa]

  • Rakennetaan yleensä maahan. Se kannattaa rakentaa ylös vain poikituksissa ja silloin, kun rakennetaan sellaiselle vilkasliikenteiselle alueelle, missä kaapelin vaurioitumisvaara on suuri, eikä sitä saa muulla tavoin suojattua. Kaapelia tarvitaan noin 20 % enemmän kuin kartalta mitattu matka osoittaa. Tiet voidaan alittaa rummun tai sillan kautta. Sorapäällysteinen tie voidaan alittaa kaivamalla siihen noin 20 cm syvä ura. Ylityskohta tulee merkitä esimerkiksi havunoksalla. Ylitystä tehdessä tulee molempiin suuntiin laittaa liikenteen varoittajat noin 100 m päähän. Kaapelin minimikorkeus maastossa on kolme (3) metriä, tietä tai muuta ajoneuvouraa ylitettäessä viisi (5) m.
  • Rakennettava kaapeli testataan yleismittarilla, puhelimella tai koesoitolla kaapelin läpi ennen rakentamisen aloittamista.
  • Purkaminen aloitetaan ilmoittamalla yhteyden katkaisemisesta tilaajille ja keskukselle.
  • Tyypillisesti rakentavaan/purkavaan ryhmään kuuluu:
    • Ryhmänjohtaja: Johtaa ryhmän toimintaa, suunnistaa ja tiedustelee rakentamisreitit.
    • 2 kelamiestä: Kulkevat käsketyssä suunnassa ja huolehtivat, että kaapeli purkautuu kelalta tasaisesti. Purettaessa kelaa kaapelin.
    • 2 kiinnittäjää: Huolehtivat että kaapeli tulee riittävän löysälle ja laskeutuu maahan, tekee kiinnitykset. Purettaessa kulkevat edellä ja irrottavat liitokset, laskevat kaapelin alas kannatuskohdista tai irrottavat maassa olevan kaapelin aluskasvillisuudesta sekä siirtävät sen tarvittaessa kulku-uralle.
    • Liittäjä: Ryhmän varajohtaja. Huolehtii kelatäydennyksistä ja tekee kenttäliitokset, valvoo työn laatua ja tekee korjaukset sekä koesoitot. Purettaessa ottaa kelamieheltä täysinäisen kelan ja paljastaa kaapelinloppupäät sekä sitoo kaapelin siten, ettei se pääse purkautumaan, vie kelan mahdollisesti mukana olevaan ajoneuvoon ja antaa kuljettajalle ohjeet siirtymisestä seuraavaan paikkaan.

Elektroninen sodankäynti (ELSO)[muokkaa]

Sähkömagneettista (elektronista) säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien paikantamista eli elektronista tiedustelua (ELTI) ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vaikutuksilta. ELSO jakautuu elektroniseen tukeen, elektroniseen vaikuttamiseen (ELVA) ja elektroniseen suojautumiseen. Viestiliikenteen kuuntelu ja häiritseminen. Tarkoituksena on kerätä tietoa, lamauttaa ja hidastaa vihollisen toimintaa ja suojata omia joukkoja. Elektroninen tiedustelu on tiedusteltavalle kohteelle huomaamatonta. Häirinnästä on huomioitava, että se käynnistyy lähetteestä mutta vaikuttaa vastaanottoon. Automaattiset häirintälähettimet ehtivät pidemmän lähetysjakson aikana lukkiutua taajuudelle ja aloittaa häirinnän. Aina, kun radion puhepainiketta (tangenttia) painetaan, lähettää se sähkömagneettista säteilyä, joka voidaan havaita useiden kilometrien päästä. Lähetettä voidaan kuunnella ja lähettimen sijainti voidaan paikantaa. Radioiden paikannus tapahtuu yleensä taistelualueen takana liikkuvilla suuntimisasemilla. Paikannuksen tarkkuus on 3–5 % suuntimisetäisyydestä. Myös lennokkeja, helikoptereita ja lentokoneita käytetään tiedusteluun. Lentokoneesta voidaan kuunnella radioliikennettä jopa satojen kilometrien päästä.

  • Huomioi matkapuhelimien oikea käyttö!


  • Viestiliikennekuri: Noudata käskettyjä lähetyskieltoja. Yhteyskokeiluiden lähettäminen radiotiellä (VHF ja HF) on lähtökohtaisesti kiellettyä. Mikäli toiminnan toteuttamiseksi on pakko lähettää YK, on niiden käyttö rajattava minimiin. Voidaan tehdä myös jollain muulla kuin varsinaisella liikennöintikanavalla (ei koske taajuushypintää). Mikäli et saa yhteyttä vasta-asemaan, tarkasta omat laitteet, siirrä radio toiseen paikkaan tai vaihda tukiasemaa. Sanomalaiteliikenteessä muotoile sanomalaitesanoma mahdollisimman lyhyeksi. Puheliikenteessä valmistele viesti etukäteen ja käytä mahdollisimman lyhyttä viestitystä. Käytä puhepeitteistöjä tai muuta peitettyä puhetapaa aina kun se on mahdollista. Ongelmatilanteessa älä korjaa viallista yhteyttä radion välityksellä.
  • Asiakirjaturvallisuus: Pidä huolta viestiperusteista, älä kuljeta viestiperusteita mukanasi ja jaa edelleen ainoastaan välttämättömät perusteet.
  • Pyri käyttämään säteilemättömiä viestivälineitä. Kaapeliyhteydet, lähetti ja tapaaminen: Rakenna kaapeliyhteyksiä ja käytä niitä. Käytä lähettiä tai tapaa itse vastaanottaja mikäli aika sallii.
  • Paikan ja vasta-aseman valinta: Valitse radioaseman paikka siten, että saat maasto-, puusto- tai rakennusesteen oman radion ja vihollisen tiedusteluvastaanottimen väliin. Vältä korkeita kohtia. Ei useita laitteita samalle alueelle. Radion etäisyys esteestä korkeintaan esteen korkeus. Radiolähettimen sijainti suhteessa johtamispaikkaan. Vaihtele laitteen paikkaa. Lanka-antennia käytettäessä käytä tiedusteluvastaanottimeen nähden poikittaisia yhteyksiä aina kun se on mahdollista.
  • Antenni ja antennin suunta: Käytä lanka-antennia (suuntaava antenni) aina kun se on mahdollista. Mikäli lanka-antennia ei voi käyttää käytä mieluummin marssiantennia kuin normaaliantennia.
  • Lähetysteho: Käytä mahdollisimman pientä lähetystehoa, arvio tehon käyttö etukäteen.
  • Tarkasta omat laitteet: Jotta ne eivät aiheuta häiriöitä. Kytkennät, vedonpoistot, teippaukset, sääsuojaukset, asetukset, taajuudet, vasta-asemien tunnukset yms. Lue laitekohtaiset ohjeet.
  • Häirintä: Radioliikennettä häiritään lähettämällä käytettävällä radiotaajuudella hyötysignaalia voimakkaampaa häirintäsignaalia. Yleensä häirintä perustuu voimakkaaseen lähetystehoon, jolla ”tukitaan” häirittävä taajuus. Häirintä on pääsääntöisesti kohinaa, mahdollisesti musiikkia tai puhetta. Myös tahatonta, kun samaa taajuutta voi käyttää useampi käyttäjä. Häirintälähettimet voivat olla kannettavia, kuorma-ammuksella ammuttavia tai suurempitehoisia ajoneuvoalustaisia lähettimiä. Häirintälähettimet voivat olla myös automaattisia, jolloin ne lukkiutuvat taajuudelle, jossa on liikennettä. Lähettimeen voidaan myös asettaa häirittävä taajuus, joka on saatu selville tiedustelun perusteella. Häirintä vaikuttaa ainoastaan vastaanottajaan eli lähettäjä ei huomaa sitä, että hänen lähettämäänsä signaalia häiritään. Lähettäjä voi kutsua vasta-asemaa saamatta kuitenkaan vastausta. Lähettäjä ei voi tietää johtuuko yhteyskatkos häirinnästä vai muuten huonosta yhteydestä.
    • Havaittaessa häirintä, tilanteen mukaan:
  1. Älä keskeytä viestittämistä ja paljasta radiotiellä, että yhteyttä häiritään. Älä ilmaise häirintäasemalle häirinnän toimivuutta, jos häirintä ei estä liikennöintiä niin jatka ”normaaliin tapaan”, mutta harkitse vielä huolellisemmin mitä viestit.
  2. Kuuntele kohinassa tapahtuvia muutoksia.
  3. Jatka liikennöintiä lyhentämällä lähetysaikoja ja käyttämällä hyväksi häirintätaukoja eli jos havaitset häirintää lähetä lyhyesti heti kun häirintä loppuu.
  4. Vaihda piiska-antenni suuntaavampaan lanka-antenniin. Tarkasta lanka-antennin rakenne ja suuntaa se tarvittaessa tarkasti vasta-aseman suuntaan.
  5. Nosta lähetystehoa (maksimiin).
  6. Vaihda käytettävää sanomalaiteverkon tukiasemaa. Pyri poikittaisiin yhteyksiin (lanka-antenni).
  7. Siirry väistötaajuudelle, varataajuudelle/-kanavalle (puhe). Älä käske siirtymistä selväkielisenä ja jätä vanhalle taajuudelle liikennettä (jos mahdollista).
  8. Pyydä muita johtopaikkoja välittämään sanomia. Lyhentää yhteysetäisyyksiä.
  9. Vaihda asemapaikkaa. Pyri saamaan maastoeste häirintälähettimen suuntaan/puolelle. Jopa 10 m voi vähentää häirintää.
  10. (Viestitä kahdella radiolla.)
  11. (Välitä viesti.)
  12. (Varmista muuta yhteystapaa käyttämällä viestin perillemeno.)
  13. Ilmoita esimiehille häirinnästä (taajuus/-alue, voimakkuus, laatu (puhetta, kohinaa)) ja täytä häirintäilmoitus.
  • EMCON-tasot
    • Sähkömagneettista säteilyä lähettävien laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa emissiokontrollitasoilla . Tasoilla pyritään suojaamaan joukkoja elektroniselta tiedustelulta ja sen perusteella tapahtuvalla aseelliselta tai elektroniselta vaikutukselta, esim. häirinnältä.
    • Käyttäjän on tiedettävä tason lisäksi, mitä kyseinen taso tarkoittaa käytössä olevan viestivälineen osalta.
    • Joukolle käsketään ennen taistelua käytössä oleva EMCON-taso. Taso voi olla käsketty sitoen alueeseen, aikaan tai tapahtumaan asti. EMCON-tasolta toiselle siirrytään ennalta käsketysti esimerkiksi kohdattaessa vihollista tai esimiehen käskyllä.
EMCON-tasot
EMCON-taso Menettely
EMCON A Säteilykielto: Radiolla lähettäminen on kielletty. Radio voi kuitenkin olla kuuntelulla.
EMCON B Radioiden rajoitettu käyttö: Radioiden käyttö on mahdollista sanomaliikenteenä erikseen käsketyillä kaikille joukoille yhteisillä pistetaajuuksilla (alueelliset taajuudet). Radioiden käyttö käsketään erikseen (esim. yksi radio / komppania).
EMCON C Radioita saa käyttää rajoitetusti (paikallisesti) esimerkiksi siirtymisten johtamiseen. Radioiden käyttö ei saa paljastaa joukon painopistettä.
EMCON D Radioiden käyttö on sallittu tehtävän edellyttäessä.

Viestintälaitteet[muokkaa]

  • Suojaa viestivälineet kolhuilta, lialta, kosteudelta ja kylmyydeltä. Säilytä virtalähteet talvella (alle 0°C) lämpimässä esimerkiksi päällysvaatteiden ja makuupussin sisällä. Sijoita viestivälineet tuliasemassa suojaan sateelta (muovilla), suora-ammuntatulelta ja sirpaleilta (potero). Kun viestivälinettä ei tarvita, se säilytetään esim. teltassa. Virtalähteet ladataan yleensä joukkueen ajoneuvossa tai komppanian komentopaikalla.
    • Käyttäjän toimenpiteitä: Vaihda tyhjä akku täyteen, lataa tyhjä akku tai toimita akku ladattavaksi, tarkasta ja puhdista laite ulkoisesti, tarkasta kaikkien liittimien liitinpintojen puhtaus ja kuivuus.
  • Digitaalisissa kenttäradioissa on sisäänrakennettu salaamislaite, joka on käytössä salatussa toimintatilassa (SEC) ja taajuushypinnällä (AJ). Hyppivätaajuuksinen radio vaihtaa taajuuttaan radioon asetettujen hypintäparametrien mukaisesti. Taajuushypytys ei estä lähettävän radion paikannusta, mutta se vaikeuttaa huomattavasti radion häirintää ja kuuntelua. Lähetystaajuuden ”hyppiessä” usealla eri taajuudella, joudutaan häirintälähettimen tehoa jakamaan usealle taajuudelle, jolloin oikeaa signaalia on vaikeampi peittää häirintäsignaalilla.
  • Kenttäpuhelin P 78
    • Pikakokeilu:
  1. Tarkista puhelimen mekaaninen kunto (kotelo, punokset, luuri, kantohihna, kampi (vain induktoripuhelin). Ravista puhelinta ja kuuntele, onko irronneita osia.
  2. Tee puhalluskoe: paina luurin painiketta, puhalla mikrofoniin ja kuuntele puhalluksen ääntä kuulokkeesta.
  3. Tee soittokoe: kytke johdinruuvit (linjaliittimet?!?) oikosulkuun, paina soittopainiketta ja kuuntele generaattorin ääntä kuulokkeesta.
    • LV- ja CM-kenttäpuhelin. Tarkoitettu liitettäväksi kenttäviestiverkkoihin ja tukikohtien (vast.) sisäliikenteeseen, sekä tarvittaessa myös AT-tilaajaksi. Puhelinta voidaan käyttää myös radion kauko-ohjaukseen. Käyttöjännite 4,5–6,0 V, virtalähteet 3 kpl 1,5 V R20 paristoja tai ulkoinen virtalähde 4,5–6 V. Paino 2,3 kg. Toimintatapa valitaan toimintatavan valintakytkimestä: LB = paikallisparistojärjestelmä, CB = keskusparistojärjestelmä, R = radion kauko-ohjaus. Valodiodin värien merkitys: normaali; ei vikaa, vasta-asema on kytketty, pimeä; katkos tai vasta-asema on kytkemättä, ylikirkas; oikosulku.
    • Audioliitin, ulkoinen paristoliitin, toimintatavan valintakytkin, soittopainike, erotuskytkin, linjaliittimet, valintalevyn kiinnityslevy, tyyppikilpi, kuulopuhelimen painike, äänihälytin, valodiodi, kuulopuhelin.
  • Kenttäpuhelin P 90
    • Puhelinyhteyttä on mahdollista kuunnella. Kenttäpuhelimella soitetaan painamalla soittopainiketta, joka hälyttää vasta-aseman tai keskuksen. Puhuttaessa painetaan puhepainiketta.
    • Seinä- ja pöytäpuhelimeksi tarkoitettu puhelin, jota voidaan käyttää LB- ja AT- sekä radion kaukokäyttöön. Puhelin voidaan kytkeä joko pulssi- tai äänitaajuusjärjestelmään. Puhelimen soiton vastaanotto toimii vain luuri alhaalla. Käyttöjännite sisäinen 6 V tai ulkoinen 11–32 V, virtalähde 4 kpl 1,5 V paristo R14 tai ulkoinen virtalähde 11–32 V. Paino 1,5 kg.
    • Kuulopuhelin, kuulopuhelimen painike, näppäimistö, ulkoisen virtalähteen liitäntä, dataliitäntä, linjaruuvit, soittopainike, hälytyksen valintakytkin, merkkivalot, toimintatavan valintakytkin, kuulopuhelimen kannatinkosketin, singnalointitavan valintakytkin paristokotelon pohjassa.
  • LV 141
    • VHF-lähiradio puheen ja datan siirtoa varten. Radiossa on kolme eri toimintatapaa: salaamaton, salattu, taajuushypintä. Radio on yhteensopiva LV 241 kanssa. Teholähde ladattava Li-ion akku 14 V. Taajuusalue 30,000–87,975 MHz. Kanavat 2320 kpl, 25 kHz:n välein, taajuuden valinta käsin tai muistipaikoista. Esivalittuja kanavia 10 kpl. Lähetysteho LO = 0,25 W, HI = 2 W. Salaustilat CLR = salaamaton, SEC = salattu, AJ = taajuushypintä. Kohinasalpa 150 Hz tai kohinan taso. Puheensiirto analoginen puhe (Clear), digitaalinen puhe (CVSD). Datansiirto synkroninen ja asynkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800 bps virheen korjauksella, 16 kbps (synkroninen) ilman virheenkorjausta. Paino 760 g. Mitat 180 x 75 x 55 mm.
    • Antenni liitin, kanavakytkin, audioliitin, oranssi: AJ LED, vihreä: SEC LED, punainen: CLR LED, dataliitin, kaiutin, näyttö, tangentti, kohinasalpa ON/OFF, mikrofoni, äänenvoimakkuus + ON/OFF kytkin.
    • Radio käännetään päälle äänenvoimakkuuskytkimestä. Kanavakytkimestä valitaan kanava esim. CH1.
    • Antennin, "metrimittamainen", voi kääntää vain yhteen suuntaan. Antennin voi kääntää tarvittaessa sopivan mittaiseksi esimerkiksi kuminauhalla tai teipillä. Huom! Pitkä antenni voi kumarruttessa eteenpäin tökätä esimerkiksi kasvoihin. Älä kosketa antennilla esimerkiksi metalliseen konttiin, jolloin radion toimivuus heikkenee.
  • LV 217
    • Vesitiiviiseen metallikoteloon sijoitettu, kannettava monikanavainen analoginen kenttäradio. Radiota voidaan käyttää myös kaukokäyttöisenä. Taajuusalue 30 MHz–76 MHz. Virtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje. Virtalähteiden kesto 3:1 vastaanotto-lähetyssuhteella akkulippaalla noin 12 tuntia ja litiumparistolla noin 15 tuntia. Ohjekantama marssiantennilla 6–8 km, normaaliantennilla 12–14 km, pitkälanka-antennilla 15–30 km. Lähetysteho 1–4 W. Paino 10,5 kg.
    • Radion eri antenneilla saadaan erilainen säteilykuvio:
      • Marssi- ja normaaliantenni ovat ympärisäteileviä.
      • Pitkälanka-antennilla saadaan suuntaava vaikutus, jolloin radion kuuluvuutta vihollisen suuntaan voidaan heikentää ja oman vasta-aseman suuntaan vahvistaa. Pitkälanka-antennia käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus.
    • Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys (power), koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys (ant), sauva-antennien kiinnitysistukka (ant), taajuusalueen vaihtokytkin (band; 30–52, 53–75), megahertsisäädin (pre set; MHz), taajuusikkuna (rec-trand frequency), kilohertsisäädin (pre set; KHz), käyttökytkin (off, on, squelch, retrans, lite), vastaanottimen voimakkuuden säätö (volume), audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten (audio).
  • LV 217 M
    • VHF-alueen lähetinvastaanotin. Radiolla voidaan muodostaa taajuuspareja, jolloin lähetys ja vastaanotto ovat eri taajuudelle (kahden taajuuden simplex yhteys). LV 217 M:n kanssa voidaan käyttää kaikkia LV 217:n lisälaitteita. Taajuusalue 30–88 MHz. Kanavaväli 25 kHz. Kaksitaajuinen puoliduplex -mahdollisuus. Virtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje. Virtalähteen tyhjenemisen varoitussignaali. Lähetystehot LO = 0,3 W, MED = 2 W, HI = 5 W. Kohinasalvat TONE avautuu 150 Hz signaalilla ja SQUELCH avautuu 0,35 V signaalilla. Muistipaikat (esivalittavat taajuudet) 1 + 9 kpl. Paino 9,4 kg.
    • Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys (power), koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys (ant), kanava asetus (chan set; painetaan, kun asetetaan kanavia 1–9), megahertsisäädin (MHz; ylös up / alaspäin dn), taajuusikkuna (MHz, KHz), kilohertsisäädin (KHz; ylös up / alaspäin dn), audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten (audio), vastaanottimen voimakkuuden säätö (volume), käyttökytkin (test, rx, squelch, tone, retz, lite), kanavakytkin (channel; man, 1–9), virta-/tehokytkin (off, lo, med, hi), sauva-antennien kiinnitysistukka (ant).
  • LV 241, LV 341, LV 342
    • Digitaalisia kenttäradioita. Kaikki perustuvat samaan lähetinvastaanottimeen.
      • LV 241 on kannettava. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 5 W. Paino 3,0 kg (ilman akkua). Mitat 225 x 185 x 85 mm (ilman akkua).
      • LV 341: ajoneuvoon asennettava. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 50 W. Paino 14,4 kg. Mitat 242 x 315 x 176 mm (ilman kaapeleita).
      • LV 342: ajoneuvoon asennettava. Kaksi radiota samassa asennuksessa. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 50 W.
    • Teholähde LV 241 ladattava NiCd akku, LV 341/342 24 VDC ajoneuvosta. Taajuusalue 30 – 107,975 MHz. Kanavat 3120 kpl, 25 kHz:n välein. Esivalittuja kanavia 100 kpl. Salaustilat CLR = salaamaton, SEC = salattu, AJ = taajuushypintä. Puheen siirto analoginen puhe (clear), digitaalinen puhe (CVSD tai vokooderi). Datansiirto synkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600, 16000 ja 32000 bps; asynkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600 ja 19200 bps burst max. 200 ennalta syötettyä tekstiviestiä.
    • Mitat: LV 241 225 x 185 x 85 mm (ilman akkua), LV 341 242 x 315 x 176 mm (ilman kaapeleita).
  • Sanomalaite M 90
    • Digitaalinen, mikroprosessoriperusteinen laite, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa vapaa- ja määrämuotoisia sanomia sekä käsitellä niitä paikalliskäytössä. Sanomalaitteen siirtotienä voidaan käyttää puhelin- ja radioyhteyksiä. Sanomalaite M83/90 on modifioitu sanomalaitteesta M/83 toiminnaltaan lähes samanlaiseksi kuin M/90. Sanomalaitteiden ohjelmisto on päivitetty vuonna 2011 koordinaatti ja ruudustoperusteiseen (UTMzn/ MGRS) sijainnin ilmoittamisen menettelyyn E-N-H (i-p-k). Virtalähde 4 kpl NiCd-kennoa, 4 kpl R20 paristoa tai litiumparisto. Virtalähteen kesto 8–24 h. Lähetysmuistit 8 muistipaikkaa á korkeintaan 2000 merkkiä. Vastaanottomuistit 9 muistipaikkaa yhteensä 12 000 merkkiä. Sanomatyyppi vapaamuotoinen ja vakiomuotoinen. Paino 3 kg.
    • Radio, kirjoitin, laskin, teholähde, salpa, virtalähdekotelo, näppäimistö.

Vartiointi ja kulunvalvonta[muokkaa]

  • Vartioaliupseeri yksi joukon johtajista. Tarkastaa lähivartiomiesten ja vartiopaikkojen toiminnan sekä lähettää ja vastaanottaa kiertovartion.

Lähivartiomies[muokkaa]

Lähivartiomies eli suoja-aseman vartiomies, "kipinämikko".

  • Ryhmänjohtaja laatii vartiovuoroluettelon ja käskee vartiovuorot. Yksinkertaisin tapa muodostaa vuoroluettelo on aloittaa oviaukon vasemmanpuoleisesta taistelijasta ja jatkaa listaa hänestä myötäpäivään esimerkiksi jokaiselle 1 tunnin vuoro. Jos kaikille ei riitä vartiovuoroja, jatketaan vartiovuoroja seuraavana yönä siitä mihin edellisyönä jäätiin.
  1. varmistaa pesäkkeen vartiomiehen tekemän hälytyksen välittymisen
  2. vartioi suoja-asemaa taisteluvalmiina
  3. vastaa epäilyttävän henkilön kiinniottamisesta ja hälytyksen suorittamisesta
  4. herättää vartioon lähtijät vartiovuoroluettelon mukaan
  5. pitää majoitus lämpimänä ja huolehtii teltan valaistuksesta
  6. tarkastaa etteivät lepäävät taistelijat ja varusteet joudu liian lähelle kamiinaa
  7. vastaa alkusammutuksesta
  8. päivystää mahdollista viestivälinettä
  9. varaa vartiosta palaavalle juotavaa ja kuivamuonaa
  10. pitää aina kuumaa vettä valmiina.

Pesäkkeen vartiomies[muokkaa]

(Pesäkkeen) vartiomiehen tehtävä on suojata ryhmää tai kohdetta vihollisen yllättävältä toiminnalta, tarvittaessa hälyttää joukko, estää asiattomien pääsy kohdealueelle ja ottaa kiinni epäilyttävät henkilöt.

  • Vartiotehtävän ja vartiopaikan, "väijyn", käskee joukon (ryhmän)johtaja, joka tekee myös vartiovuoroluettelon. Puolijoukkueteltassa se voi olla esim. vasemmalta myötäpäivään 1–2 tuntia per taistelija. Parivartio huonon näkyvyyden aikana ja parivartiosta vaihdetaan yksi vartiomies kerrallaan.
  • Vartiopaikan on täytettävä hyvän tuliaseman vaatimukset. Taistelun tai paljastumisen jälkeen vartiopaikkaa yleensä vaihdetaan, jos joukko jää paikalleen. Hälytyslaite suoja-asemaan. Piikkilankaesteet, valohälytin, paukkuhälytin, kolinaa aiheuttavat hälyttimet.
    • Vartiopaikan välineitä: valaisuraketti, valopistooli, käsikranaatti, kiikari, pimeätähystin, lämpötähystin, hälytyslanka ryhmänjohtajan suojapaikkaan, viuhkapanoksen laukaisunaru, tuliasemakortti, maaliviitta, kertasinko, viestiväline. Viuhkapanosten ja hälytysnarujen päät on erotuttava!
  • Parivartiosta on aina nimettävä johtaja.
  • Kesäinen aamuyö tai kylmempi sää, kannattaa vetäistä makuupussista lähtiessä vähintään polopaita t-paidan ja takin väliin.


  • Pesäkkeen vartiomiehen on tiedettävä
  1. vartiopaikka
  2. vartiotehtävä
  3. tunnussana, taistelutunnus, lähestymistunnukset
  4. tähystysalue (vr, or)
  5. etumaaston kiintopisteet ja etäisyydet niihin (maaston nimeäminen)
  6. tärkein suunta, uhkasuunnat ja niissä olevat maaston muodot ja kasvillisuus
  7. määräykset tulenaloittamisesta
  8. hälyttämistapa
  9. kulkureitti joukon yhteyteen
  10. vartiopaikalta käytettävien panosten ja hälyttimien paikat
  11. valaisuvälineiden käyttö
  12. torjuntamaalit ja sulutteet
  13. muiden pesäkkeiden vartiopaikkojen sijainti
  14. vartioaika
  15. vartion vaihdon lähestymismerkit (lähestysmistunnus) ja tunnistamistasa
  16. vartiopaikan etupuolella olevat omat joukot
  17. vartioilmoitus.

eli vähintään käsketään vartiopaikalla: vartiotehtävä, tunnussana, tähystysalue, tärkein suunta, hälyttämistapa, vartioilmoitus, kysymykset/toistot. Lisäksi esimerkiksi hälyttimien rakentaminen, valohälyttimien rakentaminen, miinojen rakentaminen, ohjeet kertasinkojen käytöstä.

  • JÄÄKÄRI XXX, TOIMITTE ENSIMMÄISEN RYHMÄN VARTIOMIEHENÄ. RYHMÄN VARTIOPAIKKA ON TÄSSÄ POTEROSSA. VASTAATTE SIITÄ, ETTÄ VIHOLLINEN EI PÄÄSE YLLÄTTÄMÄÄN JOUKKUETTA TÄSTÄ SUUNNASTA. TÄHYSTYSALUEEN VASEN RAJA ON TUO METSÄLINJA JA OIKEA RAJA TÄSTÄ TUON EDESSÄ NÄKYVÄN HARJANTEEN SUUNTAAN. TARVITTAESSA HÄLYTÄTTE RYHMÄN VETÄMÄLLÄ TÄSTÄ HÄLYTYSNARUSTA. HÄLYTYKSEN VARMENNATTE TULEMALLA ITSE PESÄKKEESEEN. MIKÄLI VIHOLLINEN YLITTÄÄ TULENAVAUSTASAN TAI PÄÄSEE YLLÄTTÄMÄÄN, ALOITATTE TULEN JA IRTAANNUTTE PESÄKKEESEEN. VARTIOPAIKALTA PESÄKKEESEEN TULETTE KÄYTTÄMÄÄMME POLKUA PITKIN. VARTIOVUORONNE KESTÄÄ YHDEN TUNNIN. TUNNUSSANA MUTA – HOUSU, TAISTELUTUNNUS KANOOTTI. LÄHESTYMISTUNNUS KAKSI TAPUTUSTA, JOHON VASTAATTE KOLMELLA TAPUTUKSELLA. KYSYTTÄVÄÄ? MIKÄ ON TEHTÄVÄNNE? MITEN SUORITATTE HÄLYTYKSEN, KUN NÄETTE RYHMÄN VIHOLLISTA LÄHESTYVÄN TUOSTA SUUNNASTA? OIKEIN.
  • Tutustuttava vartiopaikkaan ja siirtymisreittiin valoisalla.
  • Vartiomiehen on tähystettävä jatkuvasti ja seurattava valppaana ympäristön tapahtumia. Havaintoja tehdään tähystämällä ja kuulostelemalla. Pimeällä havaintojen teossa korostuu kuulostelu, pimeänäkölaitteen ja lämpötähystimen käyttö. Varaudutaan valojuovaluodeilla.
  • Vartion vaihdossa vältetään käyttämästä tunnussanaa, ettei se paljastu. Uuden vartiomiehen on tultava käskettyyn aikaan ja käsketystä suunnasta, sekä näytettävä sovittu äänetön lähestymismerkki tunnistamistasalla. Vartiomies vastaa lähestymismerkkiin sovitulla merkillä. Vartiomiestä vaihdettaessa on, samalla tähystystä jatkaen, selostettava uudelle vartiomiehelle vartioaikana tehdyt havainnot, erityisesti epäilyttävät seikat.
  • Hälyttäminen: Vartiomies hälyttää äänettömästi tai ampumalla tai tilanteeseen soveltuvalla taisteluvälineellä, kun vihollinen on ehtinyt tulenavaustasan yli tai yllättää.
    • Hiljainen hälytys: taistelun alkaminen välittömästi ei ole todennäköistä (vihollinen tai epäselvä havainto on kaukaa).
    • Taisteluhälytys: taistelun alkaminen välittömästi on todennäköistä.
    • Panssarihälytys: panssarivaunun havaitseminen ja taistelun alkaminen välittömästi on todennäköistä.
    • Ilmavaroitus tai ilmahälytys: ilma-aluksen äänen kuuleminen tai hälytys tulee ilmavalvonta selosteesta.
    • Suojeluvaroitus tai suojeluhälytys: saadaan viitteitä suurtuhoaseiden käytöstä.
  • Toiminta hälytyksessä: Pesäke on miehitettävä mahdollisimman nopeasti. Aloita tarvittaessa taistelu suoja-asemasta.
  1. Laita kengät jalkaan.
  2. Ota ase ja makuupussin suojapussi mukaan (pidä suojapussissa aina valmiina päältä riisutut kuivat vaatteet).
  3. Siirry partion lähipuolustusasemaan ja pue sirpaleliivi ja varusteliivi sekä kypärä.
  4. Siirry partioittain taisteluvalmiina tuliasemiin, nopeasti ja äänettömästi.
  5. Aloita taistelijapareittain/partioittain tähystys ja pukeutuminen.
  6. Vartiomies selvittää RJ:lle havainnot tai tulittaa vihollista valojuovaluodeilla.
  7. Tilanteen salliessa täydennä varustusta suoja-asemasta.
  • Henkilön tunnistaminen
  1. Valmistaudu aseen käyttöön, hälytykseen, tunnistamiseen. Hälytys aina, kun epäily vihollishenkilöstä. Tunnussanaa ei kysytä jos ei arvioida omaksi taistelijaksi.
  2. Tunnussanan käyttö kun arvioidaan omaksi taistelijaksi: 1) "SEIS, TUNNUSSANA" 2) Oman taistelijan vastaus tunnussanan alkuosa "MUTA" 3) Vartijan vastaus tunnussanan loppuosa jos alkuosa oikein, "HOUSU".
  3. Tunnussana väärin tai ei arvioida omaksi taistelijaksi: "SEIS - PUOLUSTUSVOIMAT - LIIKKUMATTA, TAI AMMUN".
  • Tuliasemakortti
    • Taistelijan tulialueestaan tekemä piirros eli suora näkymä tuliasemasta tulialueelle. Antaa perusteet nopealle ja tarkalle tulenkäytölle. Helpottaa tulialueen yksityiskohtien tunnistamista ja niiden välisten etäisyyksien hahmottamista. Tuliasemakorttiin piirretään keskeisimmät maastonkohdat ja merkitään etäisyydet niihin. Etäisyys kohteeseen voidaan piirtää viivana tuliasemasta kohteeseen. Siihen voidaan merkitä laatimispäivämäärä (24.2.22), laatijan nimi (laatija sotamies A. NOUSIAINEN) ja pohjoissuuntanuoli.

Kiertovartiointi[muokkaa]

Kiertovartiota / kiertoparivartiota käytetään esimerkiksi joukkueen tukikohdassa tai vartioitaessa laajalla alueella olevaa kohdetta. Yleensä täydentää muuta vartiointia. Kiertovartiota suoritetaan yleensä taistelijapareittain / partioittain epäsäännöllisin väliajoin.

  • Vartiokäskyyn sisältyy aina kierrettävä vartioreitti ja kiertoajat.
  • Vartiomiesten tulee liikkua mahdollisimman äänettömästi ja pysähtyä aika-ajoin tai käsketyissä paikoissa kuulostelemaan ja tähystämään.

Kulunvalvonta[muokkaa]

Kulunvalvontapaikalla suojataan tärkeää kohdetta ja valvotaan sinne saapuvaa liikennettä.

  • Kulunvalvontapaikan tulee sijaita maastoesteen tai vastaavan takana suhteessa suojattavaan kohteeseen nähden. Tilapäisellä kulunvalvontapaikalla hidastimina käytetään esimerkiksi varoitustauluja, tiehen puolittain kaivettuja tukkeja (päissä tukin kummallakin sivulla maahan isketyt puutapit), kolmea maahan viistoon ristiin iskettyä seivästä, tynnyreitä, piikkilankaesteitä, puomeja, tien vastakkaisille sivuille reunaan pysäköityjä taisteluajoneuvoja.
  • Kyltti: STOP! Sammuta moottori. Sammuta ajovalot. Nouse ajoneuvosta.
  • Tarkastaja tarkastaa paikalle tulevat ajoneuvot sekä kuljettajan ja matkustajien kulkuluvat ja varmistaa onko ajoneuvolla oikeus tulla kohteelle.
  • Suojaaja (yleensä partion johtaja) suojaa tarkastajaa mm. tarkkailemalla ajoneuvossa olevia ja pitämällä tarkastettavaa tähtäimissä koko ajan. Suojaaja johtaa partion toimintaa. Jos ei pysäyttäjää, suojaaja huolehtii pysäyttäjän tehtävästä.
  • Pysäyttäjä pysäyttää pysähtymispaikan läpi luvatta yrittävät ajoneuvot sekä suojaa tarkastajan ja suojaajan toiminnan. Pysäyttäjä voi toimia samalla myös ryhmän pesäkkeen vartiomiehenä. Pysäyttäjän tuliaseman etäisyys kulunvalvonnan pysäytyspaikalle on yleensä 50–100 m.
  • Jos kulunvalvontapaikka on miehitetty vain kahdella taistelijalla, kuuluu suojaajalle myös pysäyttäjän tehtävät.
  • Rauhanaikana
    • Ampuma-aseen käyttö on erittäin rajoitettua ja käytännössä se edellyttää vartiotehtävissä todella huomattavaa henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa.
    • Ampuma-aseen käytöstä on varoitettava vastapuolta, mikäli tilanteen kiireellisyys ei estä sitä. Varoittaminen ampuma-aseen käyttämisestä tehdään esimerkiksi huutamalla: ”SEIS – PUOLUSTUSVOIMAT – LIIKKUMATTA, TAI AMMUN!”, ”STOP – FINNISH DEFENCE FORCES, STOP OR I WILL FIRE!”. Tarvittaessa ammutaan varoituslaukaus, mikäli tilanne sen sallii. Jos muut voimakeinot osoittautuvat riittämättömiksi, ammutaan tähdätty laukaus kohteeseen (ensisijaisesti ei-tappavalle alueelle).

Henkilön kiinniottaminen[muokkaa]

  • Kaikista kiinniotoista ilmoitetaan esimiehelle. Kiinniotetun aseman määrittelee esimies. Kiinniotettu toimitetaan ylemmälle johtoportaalle heti, kun oman tehtävän suorittaminen sen sallii. Sotavangit ovat kiinniotettuja henkilöitä, joihin voidaan soveltaa kansainvälisien sopimuksien määritelmiä sotavangin statuksen saamisesta. Kaikkia kiinniotettuja on kohdeltava inhimillisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti päättäväisesti ja määrätietoisesti. Taistelija hallitsee tilannetta. Puhutellaan lyhyesti. Kiinniotettujen ei tule antaa keskustella keskenään tai paeta. Varottava paljastamasta omaa toimintaa (esim. johtajan käskyt, radiokeskustelut).
  • L-sääntö: 1 taistelija ja 1 puhutettava/kiinniotettu ovat L-kirjaimen muotoisessa suhteessa toisiinsa. Kiinniotettavalle pyritään paljastamaan tukikäden puoleinen kylki. Kummatkin katsovat L-kirjaimen kulmaan. Näin turvataan omat toimintamahdollisuudet, mikäli joudutaan lähitaisteluun.
  • Kolmiosääntö: Partion (3) toimiessa pyritään sijoittumaan siten, että partion 2 jäsentä ja puhutettava/kiinniotettava muodostavat kolmion ja yksi jäsen suojaa toimintaa. Taistelijat eivät saa olla peräkkäin. Näin turvataan taistelijoiden mahdollisuus suojata toista eikä puhutettava voi tehokkaasti kiinnittää huomiota kahteen samanaikaisesti. Toinen ensisijaisesti puhuttaa.
  • +1 sääntö: Aina on epäiltävä vielä uuden uhan olemassaoloa. Esim. lisää vihollisia, puhuteltavalla aseita.
  • Kiinniotto
  1. Kiinniotto suoritetaan itselle turvallisessa paikassa. Vihollinen voidaan käskyttää tällaiseen paikkaan altistamatta itseä. Huomioidaan jatkuvasti ympäristöä eikä yksistään keskitytä kiinniottoon.
  2. Hallittava kiinniotettavan kädet. Takaapäin kummaltakin sivulta kaksi taistelijaa ottaa kiinniotettavan kädet tukevasti haltuun (toinen käsi ranteessa) ja pakottaa kiinniotettavan polvilleen. Ei mennä itse polvilleen tai maahan.
  3. Kahlitseminen: Kiinnitetään kiinniotettavan kädet selän taakse (käsiraudat, nippusiteet, teippi, köysi, vetämällä takki alas kyynärpäihin saakka)
  4. Turvallisuustarkastus:
    1. 15' tarkastus: Tarkistetaan alueet, joihin kiinniotettu ylettää kahlittuna tai muutoin riskialttiit paikat.
    2. turvallisuustarkastus suojaisessa paikassa: Poistetaan materiaali, jolla voi aiheuttaa vaaraa muille tai itselleen (aseet, taisteluvälineet, taisteluvarustus, viestivälineet, vyö, kengännauhat yms., asiakirjat, viestiliikenneperusteet, peitepiirrokset, kartat, muistiinpanot). Tarkastettu henkilökohtainen suojavarustus (mm. suojanaamari, kypärä, suojaliivi) ja omaisuus palautetaan kiinniotetulle. Pois otettu materiaali on pystyttävä yksilöimään keneltä se on otettu pois.
  5. Taistelija vastaa kiinniotetun turvallisuudesta.
  6. Toimittaminen ylemmälle johtoportaalle.

Suojautuminen[muokkaa]

Tiedustelu, tähystys, asevaikutus, valvonta: tähystys- ja partiotiedustelu, elektroninen tiedustelu, tiedustelulentokoneet (SLAR), tiedustelulennokit, tulenjohtohelikopterit, maavalvontatutkat, pimeätähystyslaitteet ja lämpötähtäimet

  • Henkilökohtaiset suojavälineet, esim. sirpale- ja luotisuojaliivit, suojalasit.
  • Aktiivinen suojautuminen: Estetään tai vaikeutetaan hyökkääjän toimintaa. Aktiivisen suojautumisen keinoja ovat vihollisen tiedustelu- ja valvontavälineiden sekä viestivälineiden tuhoaminen, aseiden ja ampumatarvikkeiden tuhoaminen, miinojen raivaaminen tai tuhoaminen, ilma-ammunta, vihollisen elävän voiman kuluttaminen, lamauttaminen tai tuhoaminen.
  • Passiivinen suojautuminen: Estetään oman toiminnan havaitseminen, vaikeutetaan tarkan maalipisteen määrittämistä ja lisätään kohteen kestävyyttä asevaikutusta vastaan. Passiivisen suojautumisen keinoja ovat naamiointi, hajauttaminen, harhauttaminen, maastouttaminen, liikkuvuus, maaston käyttö, linnoittaminen.
  • Suojautuminen tähystykseltä ja vihollisen havaitseminen
    • Liike: Suojaudu pysähtymällä tai maahan heittäytymällä. Erityisesti paljastavaa vihollisen tähystyssuuntaan sivuttainen liike. Vältä liikkumista valaisun aikana, tuulessa heiluva naamioverkko, kasvillisuuden paikallinen heilunta liikkumisesta johtuen. Käytä liikkuessa aukeiden reunoja, painanteita, peitteistä maastoa ja varjopaikkoja.
    • Huonosti valittu etenemisreitti: Valitse suojainen etenemisreitti ja käytä maaston tarjoamaa suojaa.
    • Tausta: Valitse suojainen etenemisreitti ja tuliasema. Varmistu, ettet tuliasemassasi erotu ympäröivän maaston luonnollisesta muodosta. Liikkumisreitti, tuliaseman valinta, vartiopaikan valinta, taisteluvarustuksen naamiointi. Majoitteen ja ajoneuvon paikaksi on pyrittävä valitsemaan varjoisa ja peitteinen paikka.
    • Heijastavat pinnat, säännölliset muodot, väri: Naamioi paljaat ihonkohdat, taisteluvarustus, ryhmän materiaali, ajoneuvojen ikkunat. Riko maastosta poikkeava säännöllinen muoto maastouttamalla ja naamioimalla. Esim. ihmisen ylävartalo, aseet, linnoitteet, suojakumpareet, tulialueen raivaukset, ajoneuvojono. Käytä naamiointiteippiä, luonnonmateriaaleja, naamioverkkoja, naamiointipaperia.
    • Jäljet: Voi paljastaa jouko ja sen laadun. Älä jätä jälkiä, äläkä roskia. Tulialueen raivaus, maastouttamattomat linnoittamisjäljet. Etenemisreitin valinta, pehmeän maaperän jäljet, taittuneet kasvit, käytä vanhoja jälkiä, teitä, latuja. Tee tarvittaessa riittävästi harhauttavia jälkiä, esim. 8-silmukoita 200–400 m alueella. Tasoita ajoneuvojen tieltä poistumisjäljet kesäaikana.
    • Tuli, valot, lämpö, savu, hajut: Vältä valojen ja avotulen käyttöä. Valojen käyttö tuliasemassa on sallittu vain suojapoterossa, suoja­-asemassa, taisteluase­man suojakolossa ja suojaviitan alla. Aseta naamiointimateriaali niin etäälle naamioitavasta kohteesta, että naamiointi itse ei lämpene. Pimeä ei suojaa toimintaa, suojaudu kuten valoisallakin! Ajoneuvojen pakokaasu erityisesti talvella.
    • Ääni: Toimi äänettömästi, käytä käsimerkkejä. Vältä äänekkäitä komentoja ja käskyjä. Puhu lyhyesti. Tyynessä pakkassäässä ja vesistön äärellä ääni kuuluu pitemmälle. Oksan katkeaminen 80 m, puhe, 100 m, halonhakkuu 400 m, kuorma-auto 800 m, panssariajoneuvo 1200 m.
    • Varjo: Käytä varjoisaa paikkaa hyödyksi. Varo esim. lähestyttäessä tietä tien pinnalle heijastuvaa sotilaan tai ajoneuvon varjoa.


  • Kohteen maastouttaminen: Riko muoto, estä heijastukset, irrota naamiomateriaali kohteesta n. 50 cm, kiinnitä tukevasti (esim. naamioverkon liepeet kiinni maassa – ei synny varjoa), valitse väritys soveltumaan ympäristöön, vältä teräviä varjoja aiheuttavia muotoja.
    • KLÄTU 45-naamiointiverkko: K=kesä, T=talvi, LÄ=lämpö, TU=tutka, nro=pinta-ala.
    • Naamiointiverkkojen liittäminen toisiinsa: nauhat osoittavat samaan suuntaan kummallakin sivulla toisten verkkojen kanssa. Yksi solmu lopuksi.


  • Henkilökohtainen naamiointi
    • Talvella valkoiset pakkashousut, vihreä pakkastakki ja vihreä kypärähuppu. Ei koskaan valkoista huppua jos vähän lunta. Tämä koska tausta on usein ruskea/vihreä ja vain maa on valkoinen. Jos kaikki on valkoista, valkoinen lumipuku. Apuna valkoinen urheiluteippi ja valkoinen kangas. Ajattele vallitsevaa kokonaisuutta.
    • Naamiointimateriaalia ei ole kaikille, joten materiaaleja kannattaa hankkia rauhanaikana omatoimisesti sotaa varten.
  1. Peitetään sileät, kiiltävät pinnat: kiinnitä kypärään suojahuppu ja naamioi taistelukentän oloihin sopivaksi naamioverkolla, havuilla (ei pystyssä törröttävillä), muilla kasveilla. Kierrä aseen ympärille naamioverkon suikaleita.
  2. Peitetään heijastinnauhat: laita lahkeet kenkien varsien heijastimien päälle.
  3. Rikotaan muoto: kiinnitä kypärään naamioverkon suikaleita tai kasvillisuutta, kiinnitä taisteluvyöhön naamioverkon suikaleita, kiinnitä reppuun naamioverkon suikaleita. Käytä erivärisiä housuja ja takkia taustan mukaan. Värjää paljaat ihonkohdat naamiovärillä, noella, hiilellä savella.
    1. Valitse käytettävät värit.
    2. Ensin pohjavärin levitys. Vaaleiden kohtien tummennus tummimmalla ja tummien kohtien vaaleammalla. Tummenna kasvot, kaula, niska ja kämmenselät kevyesti naamiovärillä tai muulla. Pikanaamioinnin voi tehdä vetämällä sormilla hiiltä tai multaa pystyviivoiksi kasvojen yli.
    3. Riko kasvojen koko muoto kesällä, iso kontrasti ei välttämättä haittaa:
      1. Värjäämällä kevyesti vihreällä naamiovärillä kasvot kokonaan.
      2. Lisää tummia ruskeita poikittain kulkevia vaihtelevan levyisiä raitoja.
      3. Tummenna vihreät kohdat vihreällä.
      4. Pyyhi kosteilla käsillä kasvoja kevyesti siten, että värit tasoittuvat.


  • Lämpötähystys: Itsensä, tuliasema ja toiminta suojataan lämpötähystystä vastaan. Pimeydellä ei ole vaikutusta. Lämpötähystin passiivinen eli ei havaittavissa. Hakee lämpötilaeron. Kohteen pinnan ja taustan välinen lämpötilaero (kontrasti) on merkityksellinen; mitä pienempi, sen vaikeampi havaita. Muoto tulee saada myös rikottua. Alkutalvella avoimessa maastossa on tasaisen kylmää. Vesi- ja lumisade sekä tiheä sumu vaikeuttavat lämpötähystystä. Havaitaan lämpötähystimillä, ohjusten ja erikoisammusten hakupäillä.
    • Suojaudutaan pysähdyttäessä ja liikuttaessa aluskasvillisuuden, pensaiden ja puiden tai rakenteiden taakse.
    • Maastouttamalla kohteet (teltta, ajoneuvot, raskaat aseet yms.) suojaisan maaston valinnalla ja mahdollisilla lämpönaamioverkoilla. Käytetään naamioverkkojen lisäksi lämpöä eristäviä luonnonmateriaaleja, kuten sammalta, oksia, havuja, puita tai lunta sekä yhdistettynä solumuovia (telttapatja).
    • Valitsemalla teltan ja ajoneuvon paikka peitteisestä maastosta ja painanteista. Pitämällä teltassa tulta vain, kun sitä tarvitaan lämmittämiseen tai varusteiden kuivattamiseen.
    • Ajoneuvot: Vältä ajoneuvon tarpeetonta lämmittämistä. Ajoneuvoissa pakosarja, voimansiirto yms. kohdat paljastavat. Ilmakerros! Pyöreät muodot. Verkko + luonnonmateriaali yhdessä. Ikkunat raollaan. Auton katolle kiinnitetään pyöreä kehä riuista ja autojen kulmista puunrungot ristiin kehän yli.


  • Suojautuminen epäsuoralta tulelta: Myös suojautumistapa yllättävältä suora-ammuntatulelta. kranaatinheitinajoneuvot, tykit ja telatykit, moniputkiraketinheittimet. Kranaattien vaikutus on pääsääntöisesti sirpalevaikutus. Myös maasta irtoavat kivensirut yms. Pehmeä maa ja lumi heikentää vaikutusta. Sirpaleiden suunta on räjähdyspisteestä viistosti ylöspäin. Kranaatin vaikutusetäisyys on 50–200 m. Pintaräjähdyksessä kovaan maaperään tykistön ammuksen sirpalevaikutus heijastuu ensisijaisesti eteenpäin, kranaatin kaikkiin suuntiin. Kranaatin upotessa pehmeään maaperään vaikutus on ylöspäin suuntautuva ja heräte- ja aikasytyttimillä, mutta myös iskusytyttimillä varustetut kranaatit puihin osuessa kaikkialle ympärille.
  1. Liikuttaessa havainnoi jatkuvasti myös suojapaikkoja.
  2. Maahan heittäytyminen. Niin nopeasti kuin mahdollista. Tasaista maata parempi on jokin painauma, oja, kivi, kanto, mätäs. Vedä ase vartalon alle. Peitä aseen piippu kädellä. Laita kädet vartalon alle / suojaa niska toisella kädellä. Vedä jalat yhteen. Työnnä leuka ylös, jolloin kypärä ja suojaliivi muodostavat yhtenäisen suojan.
    1. Puolustuksessa suojaudu epäsuoran tulen vaikutukselta poteron suojakoloon, tuliasemaan, suojatilaan. Katettu potero tarjoaa hyvän suojan epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta. Suojaa aseen piippu ja laukaisukoneisto käsillä.
  3. Valmistaudu syöksymään parempaan suojaan, jos tulituksessa tulee taukoja. Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja esimerkkiä.
  4. Pysy rauhallisena, pysy joukon mukana ja valmistaudu jatkamaan toimintaa/taistelua. Selvitä lähimpien taistelijoien tila.
  • Suojautuminen suora-ammuntatulelta: Suojaudu tähystykseltä ja asevaikutukselta. Käytä maaston antamaa suojaa. Esim. mene vähitellen matalammaksi lähestyessäsi kumpareen lakea. Pysähtyessä käytä näkösuojaa. Aina käytettävä vähintään näkösuojaa. Vähennä maalipinta-alaasi. Älä valitse tuliasemaa huomiota herättävästä maastonkohdasta. Yleisperiaatteena on, että sinua ei voida ampua tulialueesi ulkopuolelta. Muista suojavahvuudet, erityisesti myös aseen tuen etupuolella tulee olla riittävä suojavahvuus. Suojan suora-ammuntatulelta antavat kivet, ojat, kumpareet ja harjanteet, betonirakenteet (vähintään 20 cm, yl. kerrostalot), panssaroidut ajoneuvot.
    • Suojavahvuudet: teräs 1,5 cm, betoni 20 cm, hiekkasäkki 50 cm, kivinen maa 50 cm, tuore puu 60 cm, tavallinen tiivis maa 100 cm, poljettu tiivis lumi 150 cm, koskematon lumi 300 cm.
    • Yllättävältä suora-ammunalta suojaudu maahan heittäytymällä ja siirtymällä tilaisuuden tullessa parempaan suojaan.
    • Taistelussa valmista jo lyhyenkin pysähtymisen aikana tulisasemaa, ml. kaivaminen kenttälapiolla.
    • Suora-ammunta-aseet: panssarivaunun ja rynnäkköpanssarivaunun tykit, ilmatorjuntatykit, ilmatorjuntakonekiväärit, rynnäkkökiväärit, konekiväärit, pistoolit, tarkkuuskiväärit
  • Suojautuminen tarkka-ampujilta: Tarkka-ampujien maaleja ovat erityisesti johtajat, tulenjohtajat, tähystäjät, vartiomiehet, konekivääriampujat sekä sinko- ja ohjusampujat. Tarkka-ampuja kykenee tuhoamaan maalit valoisalla yli 1 km etäisyydeltä ja pimeällä alle 500 m etäisyydeltä. Tarkka-ampuja on hyvin maastoutunut ja ampuu samasta tuliasemasta vain muutaman laukauksen.
  • Suojautuminen panssarivaunuilta: Perustuu pääasiassa suojautumiseen tähystykseltä ja lämpötähystykseltä, kunnes vaunu on oman panssaritorjunnan tehokkaalla ampumaetäisyydellä. Panssarivaunuilla on erittäin hyvät tähystysvälineet, ml. lämpötähystin ja valonvahvistin, pääaseensa suuntaan ja yleensä etusektoriin. Aivan vaunun lähellä on katveita, erityisesti sivuilla, jonne vaunumiehistö ei näe. Yleensä takasektorissa ovat suurimmat katveet. Takana oleva vaunu valvoo edessä olevan lähialuetta. Vaunun aseiden käyttäminen alle 15 m etäisyydelle on useimmiten mahdotonta. Vaunut varaudutaan lisäksi harhauttamaan ja sokaisemaan savuilla. Nopein ja yllättävin savuverho saadaan aikaan fosforikäsikranaatilla. Ks. Ammunta#Panssarivaunu, panssariajoneuvo.
    • Panssarivaunulla pyritään tilanteeseen, jossa se voi tulittaa puolustajan panssarintorjunta-aseiden kantaman ulkopuolelta. Pääaseella ammutaan sirpaleammuksia puolustajan ryhmityksen alueelle siten, että ne räjähtävät puiden oksissa maalin yläpuolella. Konekiväärillä tuhotaan yksittäisiä maaleja. Taistelupanssarivaunut eivät yleensä aja puolustajan ryhmitykseen ennen kuin vaunuja tukeva jalkaväki on vallannut ja varmistanut ryhmityksen. Avoimessa maastossa rynnäkköpanssarivaunut ajavat lähelle puolustajan ryhmitystä taistelupanssarivaunujen tukiessa, jalkauttavat jalkaväen ja tukevat sitä omilla aseillaan. Peitteisessä ja metsäsaarekkeisessa maastossa rynnäkköpanssarivaunut jalkauttavat aikaisemmin ja toimivat tulituessa. Jos vihollisen panssarivaunu ajaa linnoitettuun ryhmitykseen, on jatkettava tukevan jalkaväen tuhoamista.
    • Puolustuksessa rakennetaan varamiinoitteita, miinanauhoja, murrosteita ja muita sulutteita sekä hävitteitä estämään ja suuntaamaan panssarivaunujen liikettä. Omaa puolustusryhmitystä ja tuliasemia ei tule suunnitella sellaiseen maastoon, jossa vihollisen vaunut kykenevät tulittamaan puolustajan ryhmitystä sinkoaseiden kantaman ulkopuolelta. Panssarivaunulla pyritään tuhoamaan puolustaja sinkojen kantaman ulkopuolelta. Hyökkäyksessä panssarivaunut tuhotaan ryhmän kertasingoilla. Miinoitteisiin pysähtyneet vaunut tuhotaan singoilla. Hyökkäyksen aikana, erityisesti tavoitteessa, rakennetaan varamiinoitteita panssarivaunujen oletetuille etenemisreiteille. Ryhmän sinkojen tuli keskitetään varamiinoitteeseen.
    • Hyökkäyksessä panssarivaunut tuhotaan ryhmän kertasingoilla. Vaunuja tuhottaessa kertasinkotaistelijoiden toiminta on suojattava muun ryhmän toimenpitein. Kertasinkotaistelijoiden on käytettävä hyväksi maaston tarjoamaa suojaa edetessään sivustatuliasemaan, hyödynnettävä luonnollisia ampumasektoreita, valittava soveltuva ampuma-asento ja valmistauduttava vaihtamaan joustavasti tuliasemaa. Panssarivanua on aina pyrittävä ampumaan partiolla. Ryhmän kaikilla singoilla on pystyttävä ampumaan varamiinoitteen alueelle.
    • Tilapäisvälineet: vetomiina, polttopullo, kasapanos, miinalauta, telamiinamatto. Ks. Ammunta
    • Panssarivaunut: taistelupanssarivaunut, rynnäkkötaistelupanssarivaunut, kuljetuspanssarivaunut

Ilmasuojelu[muokkaa]

Ilmasuojelutoimenpiteillä ymmärretään joukon sellaisia toimia, jolla pyritään vaikeuttamaan ilmavihollisen tiedustelua sekä toimintaa joukkoa vastaan. Tärkeimmät yksittäisen sotilaan ilmasuojelun keinot ovat maastouttaminen (metsä, maastonmuodot, rakennukset, jäljet, lämpötähystys), naamiointi (elektroniset laitteet), hajauttaminen (taistelijat, ajoneuvot, majoite), linnoittaminen, harhauttaminen, ryhmitysmuutokset, valojen käytön rajoittaminen, ilmatilanteen seuraaminen, ilmahälytyksen oikea-aikaisuus sekä oikea toiminta hälytyksen aikana. Taistelukenttää tiedustellaan helikoptereiden, tiedustelulentokoneiden ja tiedustelulennokkien erilaisilla sensoreilla ja satelliiteilla. Suojaamattomat ajoneuvon kokoiset kohteet havaitaan sensoreilla 15–20 km ja suojaamattomat ihmisen kokoiset 2–3 km etäisyydeltä.

  • Omasuojailmatorjunta: Ilmatorjuntaan käytetään ohjuksia sekä ilmatorjuntatykkejä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Eräät helikopteri- ja lentokonetyypit on panssaroitu käsiaseiden luoteja vastaan. Merkityksellistä on tulen määrä eli vähintään aina yksi ryhmä. Ei pelkästään yksittäinen taistelija! Silti käsiaseilla ammuttava omasuojailmatorjunta vaikeuttaa aina ilma-alusten toimintaa. Useimmat helikopterit leijuessaan ja lentokoneet ovat hyvin haavoittuvia käsiaseiden tulelle. Pyritään pakottamaan ilma-alus nousemaan korkeammalle varsinaisen ilmatorjunnan tulenkäyttöön. Omasuojailmatorjunta paljastaa ampuvan joukon, lentäjän havaitessa suuliekit, valojuovat ja osumat, mutta ei välttämättä millä aseella ammutaan.
    • Joukko voi suojata itseään ilma-ammunnalla käsiasein, kun tarkoituksena on: estää kuljetushelikoptereiden maahanlasku, vaikeuttaa tai estää taistelu- tai tiedusteluhelikoptereiden tulitoiminta, pakottaa matalalla lentävä helikopteri tai lentokone nousemaan alakatveesta oman ilmatorjunnan ulottuville, aiheuttaa tappioita matalalla lentäville helikoptereille ja lentokoneille.
    • Omasuojailmatorjuntaa käsiaseilla ei käytetä, kun: joukko ei saa paljastua, maali on käytännön kantaman ulkopuolella (yli 300 m), alueella lentää omia koneita, ilma-ammunta käsiaseilla on erikseen kielletty. Omien ilma-alusten saapumisesta toiminta-alueelle ilmoitetaan erikseen, jolloin kaikki omasuojailmatorjunta on kielletty määräajaksi tai tiettyjä ilma-alustyyppejä vastaan.
    • Etäisyyden arviointi helikopteriin rynnäkkökiväärin ja konekiväärin tähtäimillä, ks. Taistelijan opas 2013 s. 91.
    • Maalin osoittaminen: Osaston kulkusuunta on oletuksena klo 12. "ILMAHÄLYTYS Helikopteri kello 9:ssä."
  • Esteammunta: Ilma-aluksen reitin jatkeelle ennakkopisteeseen yhdessä ampuminen lyhyinä sarjoina. Sivuttain liikkuvan ilma-aluksen yhteydessä ennakkoon liitetty numero tarkoittaa maalin mittaa numeron lukumääränä eli 3 tarkoittaa 3 kertaa ilma-aluksen pituus sen lentosuunnan etupuolella.
  1. Ryhmänjohtaja osoittaa maaliin "HELIKOPTERI EDESSÄ".
  2. Taistelija siirtää vaihtimen aseen sarjatulelle, tähtää maalia ja seuraa sitä aseella.
  3. Kun johtaja käskee ennakon "ENNAKKO 5", arvioidaan ennakkopisteen paikka maalin reitin jatkeelta ja seurataan aseella kuitenkin koko ajan maalia.
  4. Kun johtaja käskee tulenaloittamisen "HUOMIO – TULTA", suunnataan nopeasti ase tulta-komennolla arvioituun ennakkopisteeseen maalin lentoradan jatkeella ja ammutaan siihen kaksi lyhyttä sarjaa (2–3 las/sarja).
  • Ennakkovaroitus: Joukko voi saada ennakkovaroituksen ilmavihollisesta ilmavalvontaselosteesta, sanomalaiteesta tai tuliasemapäätteestä (TASP 06). TASP 06 mahdollistaa valtakunnallisen tilannekuvan saamisen. Ilmavalvontaselostetta jaetaan viestiperusteissa ilmoitetulla ULA-taajuudella ja sitä pystytään kuuntelemaan normaalilla radiolla. Ilmavalvontaselosteen seuraaminen vaatii joukolta ilmavalvontatason tekemisen, mikä tulee olla muovitettu. Seurataan johtamispaikalla, ajoneuvo-osastossa tai yksittäisessä ajoneuvossa.
    • Jos ilmatilanteen seuraaminen mahdollistaa vihollisen ilma-aluksen tunnistuksen, on hälytysten loppuun lisättävä myös ilma-alustyyppi ja uhkasuunta. Hälytyksessä käytettäviä ilma-alustyyppejä ovat esimerkiksi helikopteri, rynnäkkökone, tiedustelukone ja tiedustelulennokki.
    • Ennakkovaroitus välitetään joukolle joko "ILMAVAROITUS"­ / "ILMAHÄLYTYS"­ -huutokomennoilla, käsi- tai valomerkillä, sireenillä, ajoneuvon äänimerkillä, muualla merkin­antovälineellä tai viestiväli­neellä. Jokainen joka havaitsee lähestyvän ilma­-aluksen, tekee tarvittaessa ilmahälytyksen.
  • Ilmavaroitus: Annetaan joukolle silloin, kun epäillään ilmavihollisen aloittavan toiminnan lähiaikoina (10–60 min). Ilmavaroitus annetaan vihollisen ilma-aluksen ylittäessä joukolle erikseen määritetyn varoituskehän rajan (esim. 100 km). Toimenpiteissä huomioidaan uhanalaisin suunta. Meneillään olevaa tehtävää ei keskeytetä. Ilmavaroituksen saatuaan, joukko toteuttaa viipymättä tarvittavat joukon ilmasuojelutoimenpiteet:
  1. Välitetään ilmavaroitus kaikille
  2. ilmatähystystä tehostetaan
  3. valon, savun ja lämmönlähteitä poistetaan
  4. näkyvissä oleva materiaali ja ajoneuvot siirretään ilmasuojaisaan sekä mahdollisuuksien mukaan linnoitettuun suoja-asemaan
  5. naamiointia parannetaan tarpeen mukaan
  6. henkilöstö ja materiaali hajautetaan
  7. valmistaudutaan suojautumaan
  8. valmistaudutaan suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.
  • Varoituksen antaja purkaa toimenpiteet komennolla ”ILMAVAROITUS OHI”. / Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla "VAARA OHI".
  • Ilmahälytys: Annetaan joukolle silloin, kun ilmavihollisen saapumiseen alueelle on todennäköistä ja aikaa on vähän (0 sek – 10 min). Ilmahälytys annetaan vihollisen ilma-aluksen ylittäessä asetetun hälytyskehän raja (esim. 50 km). Taistelukosketuksessa tulitoimintaa jatketaan ilmahälytyksestä huolimatta, muutoin ilmahälytyksen saatuaan, joukko:
  1. välitetään ilmahälytys kaikille
  2. suojautuu poteroon (puolustuksessa), painanteisiin toiminnan sen mahdollistaessa
    1. jalkautuu ajoneuvosta ilmasuojaan väh. 50 m päähän
  3. säilytetään taistelijoiden väliset etäisyydet
  4. ilmatähystystä tehostetaan
  5. valmistaudutaan suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.
  • Hälytyksen antaja purkaa toimenpiteet komennolla ”ILMAHÄLYTYS OHI”.
  • Ilmahälytyksen jälkeen: Ensiapu, haavoittuneiden evakuointi, palojen sammuttaminen, sirotemiinojen ja räjähtämättömien ammusten vaikutuspiirissä toimiminen ja raivaaminen, tehtävän jatkaminen.
  • Ilmavalvontaseloste (IV-seloste): Ilmoitusjärjestelmä, jonka Ilmavoimat tuottaa. Tarkoitettu kaikille joukoille antamaan ennakkovaroitus ilmavaarasta. Matalla lentävät ilma-alukset saattavat puuttua! Maalin paikkatieto annetaan 10 × 10 km tarkkuudella ilmoittamalla ensin 100 km:n tasoruututunnus ja sen jälkeen 10 kilometrin tarkkuutta osoittava koordinaattitunnus. Esim. "MIKE-HOTEL 45", joka tarkoittaa maali on ruudussa MH, 40 km ruudun vasemmasta reunasta itään, 50 km alareunasta pohjoiseen.
Ilmavalvontaseloste
Sisältö Seloste
Avausääni "."
Uusi maali "UUSI MAALI"
Maalin tunnus "3456"
Sijainti "MH 45"
Lentosuunta 10 asteen tarkkuudella "SUUNTA 350"
Nopeus 50 km/h tarkkuudella "NOPEUS 900"
- korkeus joko hehtometreinä eli 100 m = 1 hm tai sanallisesti "KORKEUS 3"
- pinnassa =< 300m "PINNASSA"
- matalalla 300m-3km "MATALALLA"
- korkealla => 3km "KORKEALLA"
Lukumäärä "3"
Laatu "RYNNÄKKÖKONEITA"
  • Kurkkaaminen (POP-UP): Nousu katveen yläpuolelle ja maalin paikantaminen 10–20 s -> siirtyminen katveessa taisteluhelikopterin tuliasemaan -> tulitusetäisyys 500–4500 m -> poistuminen. Taisteluhelikopteri.
  • Liukurynnäkkö: Maalin paikantaminen 10–20 s 50–200 m korkeudessa -> lähestyminen ja tulittaminen samalla laskemalla korkeutta 500–4500 m tulitusetäisyydellä -> kääntyminen sivuun. Taisteluhelikopteri.
  • Syöksypommitus: Lähestyminen 1–2 km korkeudessa 2 km päässä kohteesta -> laskeutuminen alemmas ja tulituksen aloittaminen ja pommien irtoaminen -> nousu ylös. Kasettipommituksen vaikutusalue 40 x 500 m. Rynnäkkökone ja taisteluhelikopteri.

Pimeätoiminta[muokkaa]

Valonvahvistin
Lämpötähystin
  • Pimeätoiminnan valmistelut tulee tehdä johdetusti valoisan aikana.
  1. Paljaat ihonkohdat naamioidaan ja tarkastetaan
  2. taistelijoiden merkitseminen
    1. edettäessä voidaan laittaa valkoinen kangas/patruunarasian kansi selkään näköyhteyden säilyttämiseksi. Sotilaat voidaan merkitä myös valkoisilla pilkoilla esimerkiksi siten, että taistelijalla on 1, ryhmänjohtajalla 2 ja joukkueen johtajalla 3 pilkkaa taisteluvyön selkäosassa ja johtajilla voi olla myös himmeä, taaksepäin näyttävä valo taisteluvyön selkäosassa TAI kypärässä ryhmän varajohtajalla ja partion johtajalla 1, ryhmänjohtajalla 2, joukkueen johtajalla 3, joukkueen varajohtajalla 3, joukkueen tulenjohtajalla 3, komppanian päälliköllä 4, komppanian varapäälliköllä 4, tulenjohtopäälliköllä 4 pilkkaa.
  3. saappaiden heijastimet voidaan peittää laittamalla lahkeet saappaiden päälle
  4. henkilökohtaisen taisteluvarustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa, kiiltäviä varusteita ei saa olla näkyvillä
  5. aseen toimintakunnon tarkastaminen
    1. hämärätähtäimen ja pimeätähtäimen kohdistaminen, tarkastetaan, että tähtäinasetukset ovat kohdistuksen mukaiset. Tarkastus on helppoa, kun kohdistuksen yhteydessä on tehty tähtäinkortti. Sivukiinnityskiskon kiinnitys tarkastetetaan.
    2. hämärätähtäinten tai valonvahvistintähtäimen käyttöönotto, rynnäkkökiväärin pimeätähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen piipunsuuntaisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen, hämärä- ja pimeätähtäinten kohdistaminen
    3. valonvahvistintähtäimen toimivuus tarkastetaan valoisan aikana käyttämällä virta päällä ja tähystämällä valonvahvistintähtäimellä
    4. valojuovapatruunoiden lipastaminen. Valojuovapatruunat täytetään lippaaseen esimerkiksi joka kolmanneksi patruunaksi. Valojuovapatruunoita käytetään tulen ohjaamiseen pimeällä.
    5. täytä erikoispatruunat omiin lippaisiinsa ja merkitse lippaat esimerkiksi kiinnittämällä lippaan ympärille irtohihna. Näin tunnistat lippaat nopeasti myös pimeällä.
  6. valonvahvistimen ja lämpötähystimen tarkastaminen
  7. valaistut näytöt voidaan peittää teipillä tai vaatteella, kaikki välineet, joissa on valaistuja näyttöjä tai merkkivaloja (esim. kenttäradio, GPS ja kello) voivat paljastaa joukon, kuten muidenkin valojen käyttö
  8. aseen tuen ja rajoittimien tekeminen ja tarkistaminen tuliasemassa sekä tulialueen rajojen ja tulitus korkeuden merkitseminen etumaastoon
  9. taistelumaasto on painettava mieleen jo valoisalla
  10. asetukeen kolot keskittämään tuli nimettyihin kohtiin näkemättä
  11. tulialueen rajoittimet n. 5 cm paksuista puista maahan lyötynä aseen tuen etupuolelle
  12. tulituskorkeuden merkintä etumaastoon pilkoilla (veistetään puun kuorta pois), valkoisella paperilla ja valotikuilla
  13. taistelusuunnitelman harjoittelu ryhmänjohtajan johdolla
  14. tehtävän mukaisen toiminnan harjoittelu perustaistelumenetelmin
  15. valaisun valmistelu ja valaisukierroksen harjoittelu
    1. RJ:n johdolla varsinaisessa toimintamaastossa / samantyyppisessä maastossa oikeilla etäisyyksillä. Tarvittaessa pienentäen taistelijoiden etäisyyttä toisistaan. Tarvittaessa "maastolaatikolla" eli piirtämällä maahan.
  16. joukkokohtaisten välineistön tarkastaminen
  17. ajoneuvojen valmistelu (valaistuksen käskee osaston johtaja, tarkistetaan sotavalot, sisävalot eivät syty avattaessa ovet, mittarivalojen pimentäminen ajettaessa pimeänäkölaitteilla)
  18. polttopuiden varaaminen
  19. öljylampun ja valaisimien käyttövalmistelu
  20. merkitään tarvittaessa suoja-aseman ja tuliasemien välit ja niillä tulituskorkeudet, tarvittaessa opastusnaru
  21. sovitaan tulitukiosaston kanssa tuliasemista ja liikesuunnitelmasta
  22. pimeätaistelua varten hälytinlaitteet (esim. paukku- ja valohälytin) asennetaan tulenavaustasan ja tuliasemien välialueelle.
  • Kaikkia käytössä olevia henkilökohtaisia varusteita ja joukkokohtaisia välineitä on opeteltava käsittelemään pimeällä.
  • Vältä katsomasta kirkkaisiin valoihin, tai jos se on välttämätöntä, pidä toinen silmä suljettuna. Jos on tarvetta valaista, käytä punaista valoa. 20–30' kuluttua silmä on saavuttanut parhaan hämäränäkökykynsä. Valmistauduttaessa esimerkiksi vartiotehtävään pimeällä on oleskeltava pimeässä vähintään 5' ennen vartiotehtävän alkamista. Tähystettäessä pimeässä ei katsota itse kohdetta vaan katse suunnataan kohteen viereen. Mikäli silmät väsyvät, on ne suljettava hetkeksi ja räpyteltävä silmäluomia tai katsottava hetken muualle, jolloin silmät palautuvat. Katsottaessa samaa kohdetta pimeässä pitkän aikaa voi syntyä näköharha siitä, että kohde liikkuu. Kuulostelua voidaan tehostaa pitämällä käsiä korvien takana ”jatkamassa” korvalehtiä. Käännettäessä päätä siten, että toinen korva osoittaa äänen suuntaan voidaan paikantaa suunta äänen aiheuttajaan hyvinkin tarkkaan.
  • Hälytinlaitteen toimiessa vihollisen pääosat ovat oletettavasti edenneet ryhmän tuhoamisalueelle. Pimeätaistelussa käytetään yötähtäimiä sekä valojuovapatruunoita. Pimeällä taistelu aloitetaan yleensä lähempää kuin valoisalla yllätykseen pääsemiseksi ja paremman osumatarkkuuden saavuttamiseksi. Aseella, jossa ei ole valonvahvistinta, ammutaan pääasiassa vain valaisun aikana. Pimeällä maalin osoittamiseen käytetään samoja periaatteita kuin valoisalla. Ammuttaessa käytetään nopeita tähdättyjä kertalaukauksia tai kaksoislaukauksia. Ellei valaisua ole, ammutaan suuliekkien suuntaan.
  • Valaisuvälineitä tulee käyttää taistelun aloittamisen jälkeen, mikäli kaikilla taistelijoilla ei ole valonvahvistimia. Valaisu on edullista toteuttaa joukkueen johtajan johdolla, esimerkiksi valaisukierroksena. Oman valaisun aikana pysytään hyvässä tuliasemassa ja tulitetaan. Vihollisen valaistessa on suojauduttava, sillä liike paljastaa erityisesti valaisun aikana. Lähitaistelussa voidaan valaista myös fosforikäsikranaattien ja tilapäisvalaisuvälineiden avulla.
  • Ryhmän tulen ja liikkeen tahdittaminen tapahtuu kuten valoisallakin, erityistä huomiota on kiinnitettävä hyökkäysmuodon säilymiseen. Joukkueen johtaja voi tahdittaa ryhmien liikettä esimerkiksi vihellyspillillä (yksi vihellys tarkoittaa 1. ryhmä syöksyy, jolloin muut tukevat jne.) Tällöin pillikomentoja käytettäessä joukkueen johtajan on helppo varmistua, että mikään omista ryhmistä ei liiku valaisua ammuttaessa.
  • Eteneminen tapahtuu valoisaan verrattuna lyhennetyin 2–3 m välein käyttäen hyväksi selkeitä ja helposti erottuvia maastonkohtia. Liikuttaessa ollaan hiljaa ja edetään äänettömästi. Ryhmitysmuutokset on tehtävä rauhallisesti, varminta on toteuttaa ryhmitysmuutokset paikallaan ja jatkaa liikettä kun etenemismuoto on kunnossa. Edettäessä on pyrittävä liikkumaan suoraviivaisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota viestien perille menoon ja käskyjen mukaiseen toimintaan. Pimeätaistelussa korostuu taistelutunnuksen käyttö, koska kohteen ulkoinen tunnistaminen viholliseksi voi olla vaikeaa.

Suojelukoulutus[muokkaa]

  • Taisteluaineet: kemialliset taisteluaineet, polttotaisteluaineet, biologiset taisteluaineet.
Suurtuhoaseet (CBRN), katso Joukkotuhoase
C-ase, kemiallinen taisteluaine (Chemical).
B-ase, biologinen taisteluaine (Biological).
R (Radiolocigal), radioaktiivinen aine asetarkoituksessa.
A-ase, ydinaseet, N (Nuclear).
Henkilökohtainen esipuhdistus: Ks. Ensiapu
Suojelumies (Slumies), Pääesikunnan koulutusoasto 1992

Suojautuminen[muokkaa]

  • Varautuminen, suojautuminen, palautuminen. Tiedustelu-, valvonta-, ja hälytysjärjestelmät. Puhdistus-, ensiapu-, ja huoltotoimenpiteet.
  • Henkilökohtaiset suojavarusteet antavat hyvin huollettuina ja oikein käytettyinä suojan kemiallisilta taisteluaineilta, radioaktiiviselta laskeumapölyltä, biologisilta taisteluaineilta, hetkellisesti palokohteissa kuumuudelta, roiskeilta ja kipinöiltä. Syövyttäviä kaasuja vastaan suojanaamarin kumi antaa ainakin 24 tunnin, sadeviitta alle 30 minuutin ja tavalliset kumisaappaat 4–6 tunnin suojan. Komppanioiden suojeluryhmillä on erikoisvarustus suojelutiedustelua ja välittömiä toimenpiteitä varten. Suojeluhälytyksen edellyttämät toimenpiteet on pystyttävä tekemään alle 10 sekunnissa.
  • Viitteitä taisteluaineiden käyttöuhkasta: vihollisen irtautuminen siirtymällä taaksepäin ilman näkyvää syytä ja kilometrien päähän, liekinheittimet ja muut aseet, odottamaton passiivisuus, taistelun keskeytys, suojavälineiden käyttövalmiuden tehostaminen, viestivälineiden antennien purkaminen ja irrotus.
  • Viitteitä taisteluaineiden käytöstä: Linnut oireilevat aikaisemmin kuin ihmiset. Tuhot elämistssä ja kasvistossa.
  • Suojautumisen valmiustilat: perusvalmius, tehostettu valmius, täysvalmius.
    • Perusvalmius: suojeluvarustus on jaettu, käyttökoulutettu, kenttäpullot ja vesiastiat täynnä puhdasta vettä, elintarvikkeet suojattu muovipusseihin yms., suojatilat valmiina ja käyttö harjoiteltu, valvonta- ja hälytysjärjestelmä valmis.
  • Sotilaan toiminta saastumisalueella
  1. Suojautuminen
  2. Taistelun jatkaminen
  3. Esipuhdistus
  4. Siirtyminen puhtaalle alueelle tai pesuun käskystä
  • Ajoneuvon osalta toiminta saastumisalueella
  1. Ajoneuvon suojaaminen suojeluvaroituksen aikana.
  2. Saastuneiden suojapeitteiden poistaminen ja hävitys tarvittaessa.
  3. Esipuhdistus.
  4. Siirtyminen puhtaalle alueelle tai pesuun tarvittaessa.
  • Suojeluvaroitus: Tehostettu valmius, jota voidaan joutua pitämään yllä vuorokausia.
  1. "SUOJELUVAROITUS" + "POLTTOVAROITUS/KAASUVAROITUS/YDINVAROITUS/SÄTEILYVAROITUS/BIOVAROITUS"
  2. Välitä varoitus muille ja varmistu sen läpimenosta.
  3. Laita suojanaamari käyttövalmiiksi (kiinnitä suodatin ja kokeile tiiveys). Laita suojanaamari suojanaamarilaukkuun. Kiinnitä laukku yläosassa olevalla lenkillä kantolaitteen olkahihnan nepparilenkkiin ja alalenkillä olkahihnaan.
  4. Tarkista, että kenttäpullossa on puhdasta vettä, ei esim. urheilujuomaa. Kiinnitä juomasovite pulloon.
  5. Laita puhdistusainepurkki ja vastalääkkeenantolaite reisitaskuun.
  6. Pue suoja-asu.
    1. Pue sadeviitta/sadepuku taisteluvarustuksen alle. EI polttovaroituksessa!
    2. Pue suojakäsineet: alle puuvillakäsineet, sitten laminaattisormikkaat, sitten puuvillasormikkaat.
    3. Polttovaroituksen aikana lisäksi lisää vaatetusta ja kastele palosuojana käytettävä vaatetus läpimäräksi kesällä.
  7. Peitä paljaat ihonkohdat, rukkaset käteen.
  8. Ota sadeviitta esille.
  9. Tarkasta esipuhdistus- ja ensiapuvälineet.
  10. Valmistaudu peittämään potero katteella (sadeviitta, pressu, vanerikate).
  11. Ilmaisupapereita laitetaan avoimille vaakapinnoille, joille pisarat ensimmäisenä laskeutuvat. Ilmaisupapereiden värimuutoksia on seurattava säännöllisesti.
  12. Säteilyvaroitus:
    1. Ruoka muovipussiin ja vesi tiiviisti.
    2. Varaa havun oksia poteroon esipuhdistusta varten.
    3. Raivaa poteron ympäriltä tulenarka materiaali.
    4. Lujita potero (tuenta, katolle maata ja tiivistys)
    5. Varaudu olemaan suojautuneena useita tunteja. Jos mahdollista, suojaudu betonirakennukseen, korsuun, panssariajoneuvoon ja sulje kaikki aukot.
  13. Polttovaroitus:
    1. Poista helposti syttyvä materiaali poteron läheisyydestä.
    2. Valmista poteron kate laudasta, pellistä tms.
    3. Varaa alkusammutusvälineitä: hosa eli 2–3 m pitkä havupuu tai sen vahva oksa johon jätetään oksat 1 m matkalle latvaan, peite, lapio, muu työväline).
  14. Joukkokohtaisesti: Ryhmän-/joukkueenjohtajan ohjeiden mukaan suojaa aseet, ampumatarvikkeet, ajoneuvot ja materiaali painanteisiin, linnoitettuihin tuliasemiin, peitä suojakatteilla, suojapeitteillä, suojapaperilla, muovikelmulla, märillä kankailla, hiekalla; keskeytä suojatilojen lämmitys, tuki savuaukko, tiivistä ovet ja tuuletusaukot, kiinnitä irtonaiset esineet, kytke irti tarpeettomat puhelimet, irrota antennit, varaa runsaasti juomavettä tiiviisiin astioihin, suojaa elintarvikkeet umpinaisiin astioihin tai muovipusseihin.
    1. Tarkastetaan henkilöstön ja kaluston puhdistamista varten varatut välineet, aineet

ja sammutusvälineet.

    1. Harjoitellaan hälytys-, suojautumis-, ensiapu- ja puhdistustoimenpiteet.
    2. Polttoaseuhka: kostutetut suojapeitteet, moottorimarssilla ajoneuvoetäisyys väh. 200 m, ryhmitysalueilla väh. 100 m, ohjaamo, polttoainesäiliö, moottoritila, renkaan suojataan kostutetuilla suojapeitteillä ja lavahiekalla, muu matarieeli poteroihin.
  1. Valmistaudu suojautumaan. Valmistaudu sulkemaan ovet ja muut aukot.
    1. Sijoita levossa oleva henkilöstö edellä mainittuihin tiloihin toiminnan sallimalla tavalla.
  2. Tehosta tähystystä.
  3. Jatka tehtäväsi toteuttamista.
  • Suojeluhälytys: Täysvalmius.
  1. "SUOJELUHÄLYTYS" + "POLTTOHÄLYTYS/KAASUHÄLYTYS/YDINHÄLYTYS/SÄTEILYHÄLYTYS/BIOHÄLYTYS"
  2. TOISTA "SUOJELUHÄLYTYS" + TARKENNUS eli välitä hälytys muille.
  3. Pidätä hengitystä ja sulje silmät.
  4. Pue suojanaamari (alle 10 sekunnissa). Ks. tarkempi ohje alla.
  5. Suojaa vartalo suoja-asulla tai sadeviitalla tai takilla.
    1. Polttohälytys: Pue kesällä aiemmin läpimäräksi kasteltu vaatetus päällimmäiseksi.
  6. Suojaudu poteroon ja peitä se katteella tai heittäydy lähimpään suojaavaan paikkaan.
  7. Säilytä taisteluvalmius.
  8. Pysy suojassa, kunnes toisin käsketään.
  9. Älä riisu suojanaamaria ilman käskyä.
  10. Jatka tehtävän toteuttamista ryhmänjohtajan käskyjen mukaisesti.
  11. Tee esipuhditus ja anna ensiapu.
  • Säteilyhäytys, ydinhälytys
    • Nopeus!!!
  1. Heittäydy poteron pohjalle reunojen alapuolelle tai maahan, ojaan, kiven suojaan, ajoneuvon lavan suojaan, sisätiloissa lattialle (ikkunaseinälle), ajoneuvo pysäytetään.
  2. Sulje silmät, suojaa kasvot käsivarrella.
  3. Pysy paikallasi painevaikutuksen ajan, 2 minuuttia tai kunnes ylipaine- ja alipainevaiheet ovat ohi.
  4. Pue tai pidä puettu suojanaamari päässä.
  5. Poista poteron suojakate ja puhdista se.
  6. Ravistele ja harjaa säteilevä pöly aika-ajoin varusteistasi.
  7. Poista saastunut maa poteron ympäriltä vähintään metrin säteellä.
  8. Auta taistelijapariasi.
  9. Pysy poteron suojassa ja jatka tehtäväsi toteuttamista kunnes joukkosi saa nohjeet jatkotoimista.
  • Yllättävä polttohyökkäys
  1. Heittäydy sammaleiseen tai lumiseen kuoppaan tai ojaan.
  2. Suojaa kasvot, niska, kädet ja ase.
  3. Pidätä hengitystä mahdollisimman kauan suojaten hengityselimiä. Hengitä sammaleen tai kankaan läpi.
  4. Pyri pois sivulle paloalueelta.
  • Polttohyökkäyksen jälkeen
  1. Kohota katetta ja tähystä ympäristöä.
  2. Sammuta tuli tukahduttamalla, sammuttimella, vedellä, (kostealla) vaatteella, huovalla, märällä kankaalla, maalla, hiekalla, lumella, hosalla, kierimällä (napalm) tms. itsestä, taisteluparista, partiosta, ensin poteron edestä, myöhemmin sivuilta ja takaa taistelutilanteen mukaan.
    1. Fosfori sammuu vain vedellä, märällä kankaalla, lumella tai maalla.
    2. Trietyylialumiiniroiske sammutetaan tukahduttamalla maalla tai hiekalla.
    3. Metalliset polttotaisteluaineet tukahdutetaan maalla tai hiekalla, ei vedellä!
    4. Anna ensiapu palovammoihin. Ks. Ensiapu#Suojelukoulutus
  3. Auta taistelijapariasi.
  4. Jatka tehtäväsi toteuttamista. Ryhmänjohtaja käskee jatkotoimenpiteet.

Suojanaamari ja muut suojavarusteet[muokkaa]

  • Suojanaamari suojaa kemiallisilta taisteluaineilta ja lyhytaikaisesti myös liekkejä, lämpösäteilyä tai palavan aineen roiskeita vastaan. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla enintään 24 tuntia. Suodatin kestää ilmakaasuja ainakin 24 tunnin ajan. Suojanaamarissa M/95 on nesteen nauttimismahdollisuus ja näön korjaimet.
  • Suodatin ei suodata häkää, joten savussa oleskelua tulee välttää.
  • Koko valitaan ja naamari säädetään kunkin kasvonpiirteiden mukaisesti. Pitkä parta heikentää naamarin tiiviyttä, sotilaan tulee ajaa partansa.
  • Kasvo-osa: ulkonaamari, sisänaamari, naamarilasit kehyksineen, suodainistukka, uloshengitysläppäkotelo, kiinnitysnauhasto.
  • Suodatin: Alumiini- tai muovikuori, pölysuodatin, aktiivihiilisuodatin, kierrekansi, pohjatulppa. Suodattimen pölysuodatin pidättää pölyn ja sumun. Aktiivihiilikerros sitoo itseensä kaasumaiset epäpuhtaudet. Käyttökelpoisuusaika on noin 8 tuntia jatkuvasti saastuneissa olosuhteissa. Poikkeusoloissa pakkauksesta avatun suodattimen käyttöikä saasteettomalla alueella on 6 kk, ellei suodattimessa olevan hiilen kostuminen ole aiheuttanut yli 10 % painon lisäystä.
  • Suojanaamarilaukku: suojautumisohje, esipuhdistusvälineet, lasivoideliina, vastalääkkeen antolaite.
  • Ennen käyttöönottoa: tarkista naamarin puhtaus, kumiosien eheys, nauhaston kunto ja kimmoisuus, lasien kunto ja puhtaus ja naarmuuntumattomuus, sisään- ja uloshengitysventtiilien puhtaus ja kunto, uloshengitysventtiili ja kansi on kierretty tiiviisti kiinni.
    • Suodattimen kunto: Ravistettaessa ei saa kuulua rapinaa eikä hiilijauhetta saa valua ulos, kolhiintumaton, kierreosa ehjä.
    • Suodattimen kiinnitys: poista suodattimesta kierrekorkki ja pohjatulppa, kiinnitä suodatin naamarin joko vasemmalle tai oikealle puolelle, laita naamarin vapaaseen istukkaan sokkotulppa tai puherasia.
  • Suojanaamarin pukeminen
    • Suojeluvaroitus
  1. (Voitele naamarilasit huurtumisen estämiseksi lasivoideliinalla.)
  2. silmälasien kiinnitys: kiinnitä silmälasit suojanaamariin ja säädä korkeus
  3. vaihtoehto 1: löysää nauhasto
    1. vaihtoehto 2: käännä nauhat naamarin ulkopuolen päälle
  • Suojeluhälytys: Käyttövalmiin pukeminen alle 10 sekunnissa!
  1. pidätä hengitystä ja sulje silmät
  2. vaihtoehto 1: tartu molemmin käsin nauhastosta ja kasvo-osan reunoista taivuttaen niitä ulospäin ja aseta naamari leuka edellä kasvoille ja vedä nauhasto pään yli niskaan saakka
    1. vaihtoehto 2: tartu asekädellä naamarin alaosasta venttiilin päältä ja vedä tukikädellä alimpana olevasta nauhasta nauhasto pään yli niskaan saakka
  3. poista hiukset kasvo-osan ja ihon välistä
  4. kiristä nauhasto alimmasta nauhaparista alkaen tasaisesti niin, että tukiverkko asettuu keskelle takaraivoa
  5. puhalla voimakkaasti
  6. tarkasta tiiveys a) ei hiuksia tms. ihon ja kasvo-osan välissä b) peitä kämmenellä suodattimen aukko ja ime ilmaa sisään, jolloin naamarin tulee tiivistyä kasvoille eikä ilmaa tulla mistään sisään. Jos naamari ei ole tiivis, kiristä kevyesti suodatinta ja uloshengitysventtiilipakettia sekä sokkotulppaa.
  7. vedä huppu tiiviisti naamarin ympärille sen reunojen päälle
  8. pue kypärä hupun päälle.
  • Juomalaitteen käyttö: 1) kiinnitä juomapullon korkki kenttäpulloon 2) avaa kasvo-osassa oleva juomalaitteen suojatulppa 3) yhdistä pullonkorkki ja naamarin juomalaite 4) paina juomapullolla juomaletku suuhun 5) purista suukappaleen pää auki ja juo 6) päästä välillä korvaavaa ilmaa pulloon.
  • Kuljettaminen: 1) irrota suodatin 2) irrota silmälasit ja laita ne koteloon tai puuvillakäsineiden sisään 3) laita silmälasit suojanaamarin sisään 4) pakkaa suojanaamari, silmälasit, suodatin, suojakäsineet ja puhdistusjauhe suojanaamarilaukkuun 5) laita laukku kantolaitteen oikeanpuoleiseen takataskuun.
  • Käyttöhuolto
    • Juomalaitteen puhdistaminen: 1) täytä kenttäpullo puhtaalla vedellä, kiinnitä se juomalaitteeseen 2) irrota suukappale ja pese se erikseen 3) valuta juomalaitteen läpi vettä puristamalla pulloa voimakkaasti.
    • Kasvo-osan pesu ja desinfionti: 1) irrota osat 2) pese osat ja kasvo-osa pesu-/desinfiointiaineella 3) huuhtele lämpimällä puhtaalla vedellä 4) kuivaa osat 5) kokoa naamari. Suodatinta ei saa pestä eikä kastella vaan pyyhitään kostealla kankaalla.


  • Aktiivihiiliväliasu: Suojaa kemiallisilta taisteluaineilta ja on palosuojattu. Käytetään yhdessä suojanaamarin kanssa. Poikkeusoloissa pukua käytetään vain suojeluvaroitus ja suojeluhälytys tilanteissa, koska kuluminen, hikoilu ja pesukerrat heikentävät sen suojausominaisuuksia. Suojeluvaroituksessa pukua voi käyttää yhtäjaksoisesti 30 päivää, minkä jälkeen se on pestävä. Saastuneella alueella puku antaa 24 t suojan. Aktiivihiilipuku koostuu hupullisesta takista ja housuista. Sen alla käytetään sääolosuhteiden vaatimaa alus- ja välivaatetusta.
  • Kertakäyttöinen suojapuku: Suojaa taisteluainepisaroilta ja säteilypölyltä ja estää sinappikaasupisaroiden läpitunkeutumista useita tunteja.
  • Sadeviitta/sadevarusteet: Suojaa taisteluaineroiskeilta, säteilypölyltä ja estää syövyttävien sinappikaasupisaroiden läpitunkeutumista 15–20 min. CBRN tilanteessa niitä käytetään saastuneelta alueelta poistuttaessa.
  • Kumisaappaat: Suojaa taisteluaineroiskeilta, sinappikaasun läpitunkeutumista useiden tuntien ajan ja antaa suojan polttovaikutusta vastaan. CBRN tilanteessa niitä käytetään saastuneelta alueelta poistuttaessa.
  • Laminaattikäsineet: Suojaavat käsiä kemiallisilta taisteluaineilta vähintään 24 t. Käsineen päällä käytetään sormikkaita tai kintaita mekaanisen kestävyyden tai lämmön eristyksen parantamiseksi.
  • Nahkarukkaset: Suojaa polttovaikutukselta ja säteilypölyltä. Ei suojaa taisteluainepisaroilta.
  • Päällystakki: Suojaa kosteana polttovaikutukselta ja tyydyttävästi säteilypölyltä.
  • Butyylikuminen suojapuku suojaa kaikenlaisilta kaasuilta ja säteilypölyltä. Kestää sinappikaasun läpitunkeutumista vähintään 10 t. Suoja muita kaasuja vastaan on parempi. Aktiivihiilikankaisen suojapuvun suojausominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin butyylikumisen.

Puhdistustoiminta[muokkaa]

Ensiapu#Suojelukoulutus

Suojelutiedustelu[muokkaa]

Väestönsuojelu#Suojelutiedustelu

Tilannetietoisuus ja toimintamallit, päätöksenteko[muokkaa]

Vihollinen pyrkii vaikuttamaan ilma-aluksilla ja erikoisjoukoilla joukkojen perustamiseen ja keskittämiseen sekä estämään reservien käytön taisteluissa. Tilannetietoisuus muodostuu omista ja muiden taistelijoiden havainnoista sekä esimieheltä saadusta tilannetiedosta. Tilannetietoisuus edellyttää, että sotilas tekee aina havaintoja toimintaympäristöstään, analysoi näkemäänsä, kuulemaansa ja haistamaansa sekä tekee ratkaisuja toiminnastaan. Sotilaalla tulee olla havaintokykyä, tietoa, taitoa ja tahtoa sekä toimintakykyä. Sotakokemusten perusteella hyvän sotilaan ominaisuuksia ovat rohkeus, pelottomuus, rauhallisuus, ammattitaito ja luotettavuus. Sotilaan on tiedettävä aina oma tehtävänsä. Lisäksi hänen on tiedettävä tilanne ja ryhmän tehtävä. Tilanne käsittää tiedot siitä, missä vihollinen on ja mikä on joukkueen tehtävä. Omasta tehtävästä on tiedettävä muun muassa tulialue ja tulenaloitustasa ja tähystyssuunta. Sotilaan on tiedettävä aina joukon tunnussana ja taistelutunnus. Sotilaan on tiedettävä, missä hänen taistelijaparinsa on ja mikä on hänen taisteluvalmiutensa. Sotilaan on tiedettävä myös ryhmänjohtajan, joukkueen lääkintämiehen ja patruunoiden jakopaikan sijainti. Hallitse perustaistelutaidot hyvin. Säilytä taisteluvalmius. Sotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnossa ja käyttövalmiina. Sotilaan on pidettävä yllä tilanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius.

Paikallispuolustus: Pyrkimys ensisijaisesti tarkaisemaan haasteet ja taistelut paikallisin voimin ja osaamisella. Paikallistuntemus ja viranomaisyhteistyö.

  • Turvallisuustasot (Alert States)
    • Puolustusvoimat ja Nato: A - Alpha, vihreä, B - Bravo, keltainen, C - Charlie, oranssi, D - Delta, punainen
      • Päättävä elin Pääesikunta. Maanlaajuinen tai paikallinen.
    • Suojelupoliisi: matala, kohonnut, korkea, erittäin korkea
  • Taistelun yleiset periaatteet taistelijan toiminnassa
  1. Säilytä taistelutahto. Taistelussa pyritään murtamaan vastuastajan taistelutahto. Sotilaan taistelu on vastustajan voittamista taistelukentällä. Taistelutahto murtuu henkisen tai fyysisen toimintakyvyn loppumiseen, tekemällä vastustaja toimintakyvyttömäksi ja riisumalla vastustaja aseista tai tuhoamalla.
  2. Hallitse perustaistelutaidot hyvin.
  3. Säilytä taisteluvalmius.
  4. Toimi nopeasti. Ole aktiivinen. Lähitaistelussa voittaa se, joka osuu varmimmin maaliin ja avaa tulen nopeimmin. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hengissä säilymiselle. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Nopean toiminnan edellytys on oikea tilannetietoisuus ja aktiivisuus sekä vihollisen ja oman toiminnan ennakointi.
  5. Pyri aina yllätykseen. Viholliseen pyritään vaikuttamaan sen heikoimpaan kohtaan, sivulta, takaa tai suojaamattomaan kohteeseen. Yllätyksen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. Myös vihollinen pyrkii yllätykseen.
  6. Käytä tulta, liikettä ja suojaa. Taistelun peruselementit ovat tuli, liike ja suoja. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten, että vihollinen on jatkuvasti tulen alla ja saadaan tuhottua. Sotilas syöksyy tuliasemasta tuliasemaan, joista vihollisen tuhoaminen on mahdollista.
  7. Toimi yhdessä taistelijaparin tai partion kanssa ja ryhmän osana. Sotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yhdessä taistelijaparinsa tai partionsa kanssa.
  • Taistelijan toimintamallit
  1. Ennakoiva vaistomainen toiminta: Sotilas toimii havaintojensa ja koulutuksensa perusteella lähes vaistomaisesti tuhoten tai suojautuen. Seuraa ympäristöäsi. Tunnista kriittiset tekijät. Estä vaaratilanne varoittamalla ja hälyttämällä. Tuhoa itseäsi uhkaava vihollinen tai suojaudu. Tue taistelijapariasi ja pelasta hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. Havaitusta vihollisen toiminnasta tai sen viitteistä on aina ilmoitettava johtajalle ja muille joukon taistelijoille. Jatka tehtäväsi täyttämistä. Säilytä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi.
  2. Välitön toiminta ryhmän­johtajan esimerkin, merkin tai käskyn mukaisesti: Tarkoituksena on tuhota kohdattu vihollinen ennen kuin tämä ehtii ensin. Nopea tulenavaus on tehokas toimintamalli, kun sotilas näkee vihollisen ja kykenee tulittamaan omalla aseellaan. Toinen vaihtoehto on suojautua siten, että vihollinen ei voi tuhota sotilasta, esimerkiksi maahan heittäytymällä ja siirtyminen sellaiseen tuliasemaan, josta vihollisen voi tuhota. Aloita käskyn toteuttaminen heti. Toimi nopeasti ja harjoitellulla tavalla. Jatka käskyn toteuttamista, kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee uuden tehtävän. Ilmoita tehtävän täyttäminen ja sen tulos ryhmänjohtajalle.
  3. Taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin / partion kanssa: Sotilaan on ratkaistava miten ja missä järjestyksessä hän toimii tie­tyssä tilanteessa parhaimmalla tavalla tehtävänsä täyttämiseksi.
  4. Taistelijapari/partio tukee, tähystää, antaa ensiapua ja suojaa selustaa taistelussa. Ampumatarvikkeet tasataan aina ensin taistelijaparin/partion kesken. Yhteistoiminta perustuu sovittuihin toimintatapoihin ja merkkeihin. Taistelijapari/partio pidetään aina tietoisena omasta toiminnasta.


  • Tilannetietoisuuden perustan luovat joukkueen johtajan ja ryhmänjohtajan käskyt, jotka sisältävät ainakin seuraavat asiat:
  1. TILANNE: mitä tapahtuu ja vihollisen arvioitu toiminta, suuntautuminen, vahvuus sekä tunnettu kalusto
  2. TEHTÄVÄ JA TAVOITE: oman joukkueen ja ryhmän tehtävä
  3. TAISTELUAJATUS: johtajan suunnitelma tehtävän toteuttamisesta
  4. TUKEMINEN: esim. lääkintähuolto, ampumatarviketäydennykset, muonitus, taistelua tukevat joukot esim. epäsuoratuli ja pioneeri
  5. JOHTAMINEN: kuka johtaa, mistä, miten ja millä
  6. TUNNUKSET: tunnussana ja taistelutunnus.
  • Tilannetietoisuudella tarkoitetaan sotilaan käsitystä toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä tietyssä tilanteessa. Sotilaan on kyettävä poimimaan suuresta havainto- ja informaatiomäärästä olennaisin toimintansa pohjaksi. Kokeneen sotilaan nopeus ja tehokkuus perustuvat tiedon nopeaan jäsentelyyn ja muuttamiseen välittömäksi toiminnaksi.
  • Tilanteenarviointi on järjestelmällistä tehtävän toteuttamiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä ja arvioimista. Tilanteenarvioinnin perusteella tehdään päätös. Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella, miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoida ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnalle. Samalla syntyy varasuunnitelma, joka voidaan nopeasti ottaa käyttöön tilanteen muuttuessa.
  • Tilannearvioinnin osatekijät
  1. Tehtävä: Ryhmänjohtajan käskemä tehtävä, tavoite, toimintaohjeet, tukeminen, aikatekijät, rajoitukset. Mikä on tehtävä? Mitä on saatava aikaan? Mitä on tehtävä heti? Mitä on tehtävä seuraavaksi?
  2. Vihollinen: Sijainti, lukumäärä, aseistus, toiminta, toiminnan tavoite. Vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite. Miltä tasalta vihollinen voi havaita sotilaan? Miten ja milloin vihollinen voi vaikuttaa taistelijaan? Miten sotilas voi vaikuttaa viholliseen? Miten vihollinen voi reagoida sotilaan toimintaan? Mikä on sotilaan toiminnan kannalta vaarallisin vihollinen? Mikä on vihollisten tuhoamisjärjestys?
  3. Toimintaympäristö: Suojapaikat, esteet, katveet, etenemisreitit, tuliasemat. Vihollisen ja omaa toimintaa rajoittavat tekijät? Omaan tehtävään sopivat etenemisreitit ja tuliasemat?
  4. Taistelijapari / partio ja ryhmä: Sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta, ryhmäaseen käyttö. Miten ryhmä ja taistelijapari / partio tukevat sotilaan toimintaa? Miten sotilas voi tukea ryhmän tai taistelijaparin/partion toimintaa? Miten sotilas sopii yhteistoiminnan tai partion taistelijaparinsa kanssa?
  5. Aseistus ja varustus: Patruunamäärä lippaassa, täysien lippaiden määrä, käsikranaattien määrä, muu aseistus ja ampumatarvikkeet, käyttömahdollisuudet, rajoitukset. Mieti aseen, ampumatarvikkeen, tähtäimen ja tulitustavan valinta sekä patruunoiden riittävyys.
    • Arvioi Mahdollisuudet ja keinot vihollisen yllättämiseen. Toimintaa edistävät ja haittaavat tekijät. Toiminnan kannalta oleelliset tekijät. Maholliset uhat ja riskit. Toimintavaihtoehdot.
    • Päätä Mitä on tehtävä? Miten on toimittava? Missä järjestyksessä toimitaan?
    • Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella, miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoida ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnalle. Samalla syntyy varasuunnitelma.
    • Päätös on ratkaisu siitä, miten tehtävä parhaiten toteutetaan sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä. Toimenpiteet ryhmitellään suoritusjärjestyksessä välittömiin toimenpiteisiin, tehtävän valmisteluun ja toteuttamiseen sekä jatkotoimenpiteisiin.
    • Pitäydy mahdollisimman yksinkertaisissa toimintatavoissa.
  • Paina mieleen ryhmänjohtajan käskyistä
  1. tilanne
  2. tiedot vihollisesta
  3. ryhmän tehtävä
  4. oma tehtäväsi
  5. tunnussana
  6. taistelutunnus.
  • Taistelijapari voi keskenään sopia ennen suoritusta tehtävänjaon sekä maalien valinnan ja tuhoamisjärjestyksen. Suorituksen aikana taistelijaparille ilmoitetaan omat aikomukset, sovitaan taistelijaparin tukeminen ja oma eteneminen sekä kannustetaan taistelijaparia. Taistelijan tulee kiinnittää taistelijaparin huomio viestin havaitsemiseksi huomio-merkillä ja tarvittaessa esim. vihellyksellä tai taistelijaparin nimellä. Merkit tulee näyttää selkeästi. Viestin perillemeno tulee varmistaa esim. tarkastamalla toistaako vastaanottaja merkin tai toimiiko hän viestin edellyttämällä tavalla. Taistelija osoittaa viestin ymmärtämisen toistamalla merkin tai toistamalla suullisen viestin. Käytä kirjakieltä. Puhu selvästi, lyhyesti ja kuuluvalla äänellä tilanteen mukaan.
  • Viestin peruskaava (KMMMTTT)
  1. KUKA: omien ja vihollisen määrä, laatu, sijainti. Kaksi sotilasta, etenee vartiopaikkaa kohti.; Konekivääritaistelijapari, tuliasemassa.; Jalkaväkiryhmä maalissa SUSI 1, etenee tulen aloitustasalle.; Rynnäkköpanssarivaunu, pysähtyi varamiinoitteen eteen, savuttaa ja peruuttaa taaksepäin.; Vaunun johtaja, vaunun etuluukussa..
  2. MITÄ: toiminta
  3. MISSÄ: vihollisen suunta ja etäisyys tai sijainti. Vihollinen osoitetaan taistelijaparille suuntana ja etäisyytenä. Pikatilanteessa vihollinen osoitetaan lisäksi omalla esimerkillä tulittamalla vihollista. Edettäessä vihollinen voidaan osoittaa etenemissuunnan suhteen esimerkiksi "Vihollinen vasemmalla/oikealla/edessä/takana, 40 metriä" tai kellon aikana "Vihollinen kello 3, 40 metriä." Taisteluasemassa vihollinen voidaan osoittaa suuntana (Vihollinen vasemmalla/edessä/oikealla, 50 metriä) kellon aikana (kello 2, 100 metriä) tai nimettyjen maastonkohtien avulla ("Vihollinen metsä/tie/aukea, 150 metriä."). Vihollisen sijainti voidaan ilmoittaa kiintopisteen avulla esim. "Vihollinen kiven oikealla puolella." Tarkemmin maali voidaan osoittaa ilmoittamalla maalin sijainti kiintopisteen suhteen piiruina, esimerkiksi "Vihollinen 100 piirua ison puun vasemmalla puolella."
  4. MILLOIN: Tapahtuma-aika. Kellonaikana 21:10. Jo tapahtunut toiminta voidaan ilmoittaa esim. noin 5 minuuttia sitten. Tuleva toiminta sovitaan kellon aikana ja/tai merkkinä tai toimintaohjeena esim. kello 10:15; kun ryhmänjohtaja ampuu vihreän valopistoolinpatruunan; kun konekivääri aloittaa tulittamisen.
  5. TOIMENPITEET: Varoitus taistelijaparia uhkaavasta vaarasta. Taistelijaparia voidaan varoittaa uhkaavasta vaarasta komennoilla "VARO VIHOLLINEN EDESSÄ"; "VARO KÄSIKRANAATTI"; "SEIS! MIINA"; "SEIS! LAUKAISULANKA", välittömästä vaarasta komennolla "SUOJAAN!". Taistelijaparille voidaan ilmoittaa tulevasta toiminnasta esimerkiksi seuraavasti: "Edessä este, kierrän oikealta, tue."; "Syöksyn ojaan, tue."; "Mutka vasempaan, heitä käsikranaatti, minä vyörytän."; "Ammu vasemmalta alkaen, minä aloitan oikealta, tulenavaus minun esimerkilläni."; "Suojaan savulla, kierretään oikealta."; "Suojaa käytävä oikealle, minä jatkan vasempaan."; "Avaan oven, heitä käsikranaatti ja ammu vasemmalle."; "Ei vihollista, jatketaan seuraavan huoneeseen."
  6. TULOKSET: Ilmoitus oman toiminnan tuloksista. Taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle ilmoitetaan oman toiminnan tulos esimerkiksi: "Pellolla ei vihollista."; "Vihollinen tuhottu, 2 kaatunutta, pesäke tuhottu."; "Olemme tavoitteessa, jäljellä 3 lipasta ja 2 käsikranaattia."
  7. TOIMINTAOHJEET: Toimintaohjeiden antaminen taistelijaparille ja tarvittavan tiedon pyytäminen ryhmänjohtajalta.


  • Yleinen käskyrunko
  1. Yleistilanne: mitä tapahtuu
  2. Vihollistiedot: tarkat tiedot vihollisesta
  3. Ylemmän johtoportaan ja naapureiden toiminta: mitä muut omat joukot tekevät, toiminnan päämäärä
  4. Oma tehtävä: mitä oma joukko tekee, toiminnan tavoite
  5. TEHTÄVÄ KÄSKYN SAAJALLE: mitä itse on tehtävä
  6. Tiedustelu: miten toteutetaan, miten tiedot ilmoitetaan
  7. Tulen käyttö: panssarintorjunta, epäsuoratuli, ilmatorjunta, pioneeritoiminta ja taisteluainesuojelu
  8. Ajoneuvojen käyttö: minne sijoitetaan, miten osallistuvat taisteluun
  9. Huolto: täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset, huoltopalvelut
  10. Salaaminen: viestisalaaminen, naamiointi ja jälkien peittäminen, valot ja tulet
  11. Johtaminen: viestitoiminta, johtajien paikat, taistelutunnus ja tunnussana, kellon vertailu, kysymykset
  • Yleensä käskyt ovat lyhyitä eikä niissä ole muuta kuin kulloinkin tarpeelliset osat. Käsky voidaan myös antaa useassa osassa. Valmistautumistehtävällä nostetaan toiminta valmiutta. Esikäskyllä toteutetaan nopeuttavia toimenpiteitä ja varsinaisella käskyllä aloitetaan tehtävän toteuttaminen.
  • Joukkueen käskynantomuoto maastossa: Joukkueenjohtajan eteen asettuu kaksi ryhmää jonoon sopivalla etäisyydellä toisistaan ja kolmas ryhmä joukkueenjohtajan taakse jonoon.
  • Lähtökohtaisesti joukkueenjohtaja johtaa vain omia ryhmänjohtajia, ryhmänjohtaja johtaa vain omia partionjohtajia ja partionjohtaja johtaa vain omaa partiota.
  • Ryhmänjohtajan yhteiskäsky
  1. Vihollinen: Selvitetään tai arvioidaan ensiksi sijainti, lukumäärä ja aseistus. Lisäksi vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite.
  2. Omat joukot: Selvitetään suojapaikat, esteet, katveet, etenemisreitit ja tuliasemat.
  3. Ryhmän tehtävä: Selvitetään sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö.
  4. Taistelijaparien / taistelijoiden tehtävät: Selvitetään sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö.
  5. Tukeminen.
  6. Johtaminen: Käsittää käytettävät käskyt ja merkit, tunnussanan, taistelutunnuksen, ryhmänjohtajan oman paikan ja aikatekijät.
  7. Toimintaohjeet.
  • Ryhmänjohtajan käsky partioille, taistelijapareille ja taistelijoille
    • Käskee tehtävät merkeillä tai lyhyillä käskyillä. Sotilaan tulee myös kyetä toimimaan pelkästään ryhmänjohtajansa esimerkin mukaisesti. Ryhmänjohtajan käskyt ovat lyhyitä ja sisältävät usein myös tehtävän suoritustavan. Ryhmänjohtaja käskee taistelijapareille tehtävät siten, että taistelijaparit tukevat tulellaan ja etenemisellään toinen toisiaan. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa ja tehtävänsä osana ryhmän kokonaistoimintaa.
  1. Ryhmänjohtaja käskee sotilaalle yksiselitteisen tehtävän.
    1. "TOIMITTE VARTIOMIEHENÄ / TUNNUSTELIJANA / KK-AMPUJANA / SUOJAAJANA / OPPAANA / LÄHETTINÄ."
  2. Toimintaympäristöön liittyen käsky sisältää esimerkiksi tuliaseman, maaston nimeämisen, tulialueen rajat ja tulenaloitustasan. Ryhmänjohtaja käskee tehtävän yleensä toimintapaikalla tai maastoon sidottuna siten, että toimintapaikka on näkyvissä.
  3. Ryhmänjohtaja varmistaa käskyn ymmärtämisen tarvittaessa käskemällä tehtävän toistamisen tai tarkistuskysymyksellä.
  4. Käsky päättyy ryhmänjohtajan kysymykseen "KYSYTTÄVÄÄ?"
  5. Käskyn jälkeen ryhmänjohtaja voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita tehtävän toteuttamisesta.

Ryhmä[muokkaa]

  • 2 sotilaan muodostama taistelijapari tai 3 sotilaan partio on ryhmän perusosa.
  • Vaihtoehto 1: Kolme partiota (3 x 3). Yhteensä 9 sotilasta.
    • Kärkipartio (ykkönen, kärki, ykköspartio): Partion johtaja (ryhmän varajohtaja) + konekiväärimies + rynnäkkökiväärimies. Kulkee lähtökohtaisesti kärjessä ensimmäisenä.
    • Ryhmänjohtajan partio (kakkonen, johtopartio): Ryhmänjohtaja + TST-pelastaja + tukiampuja. Kulkee kärjen takana vasemmalla tai oikealla. Ryhmänjohtaja kulkee usein oman partionsa sisäsivulla ryhmäkiilassa, jolloin kommunikointi partionjohtajien kanssa on helpompaa.
    • Tukipartio (kolmonen): Partion johtaja + konekiväärimies + pioneeri.
  • Vaihtoehto 2: Ryhmänjohtaja (1) + kolme taistelijaparia (3 x 2 = 6) + (1 kuljettaja). Yhteensä 7–8 sotilasta. 1 kuljettaja voi olla ryhmänjohtajan taistelijapari.
    • Puoliryhmät on edullista nimetä johtajiensa sukunimillä, jotta joukkueen johtamisessa ei tule sekaannuksia.
    • 1. puoliryhmä (RJ + 2)
      • Ryhmänjohtaja (+ kuljettaja) (voi olla myös 1. taistelijapari)
      • 1.(/2.) taistelijapari (konekivääritaistelijapari): Konekiväärimies + rynnäkkökiväärimies. Tukee koko ryhmän taistelua. Konekivääriampujan sijaisena on hänen taistelijapari.
    • 2. puoliryhmä (VRJ + 3–4)
      • 2.(/3.) taistelijapari (kertasinkotaistelijapari): Rynnäkkökiväärimies + rynnäkkökiväärimies. Tuhoaa vihollisen vaunut yhteistoiminnassa ja muun ryhmän tukemana. Sinkoampujan sijaisena on hänen taistelijapari.
      • 3.(/4.) taistelijapari (ryhmän varajohtajataistelijapari): Rynnäkkökiväärimies + ryhmän varajohtaja (+ kuljettaja jos ei RJ:n kanssa). Kuljettaja kuuluu 3. taistelupariin, mutta ei 2. puoliryhmään. Ryhmän varajohtajan sijainen on hänen taistelijaparinsa. Ryhmän varajohtaja johtaa toista puoliryhmää ryhmän toimiessa jakautuneena. Kuljettaja vastaa ajoneuvosta.
  • Ryhmänjohtaja (RJ) vastaa tehtävän toteuttamisesta, ryhmän taisteluvalmiudesta ja koulutuksesta. Ryhmänjohtaja johtaa ensimmäistä puoliryhmää tai partiota ryhmän toimiessa jakautuneena.
  • Ryhmän varajohtaja on ryhmänjohtajan ensimmäinen sijainen. Ryhmän varajohtaja vastaa ryhmän materiaalista ja sen huollosta, järjestää ryhmän ampumatarviketäydennyksen sekä ruuan noudon ja jakamisen.

Partion ja ryhmän etenemismuodot[muokkaa]

  • Etenemismuodoissa taistelijoiden väliset etäisyydet ovat 3–10 m ja avoimessa maastossa jopa 20 m. Etäisyyksissä on huomioitava näköyhteyden säilyttäminen ja merkkien välittäminen pimeällä. Jokaisella taistelijalla on oma tähystyssuuntansa. Osaston vahvuudesta riippumatta tähystyksen on oltava aina joka suuntaan, myös ilmaan.
  • Etenemismuotoon ryhmitytään vahvistetulla käsimerkillä (tai komennolla).
  • Ryhmityttäessä etenemismuotoon:
  1. toista merkki, esim. HUOMIO, KIILAAN, SUUNTA
  2. pysy valppaana, tähystä
  3. lataa ja varmista aseesi (ellet ole tehnyt jo aikaisemmin)
  4. tarkasta tähtäinasetukset
  5. pane ase rinnalle tai ota se käteen ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti
  6. suojaudu ja tähystä, jos joudut odottamaan liikkeellelähtöä
  7. ryhmänjohtaja käskee tarvittaessa tunnustelijat eteen, "TUNNUSTELIJAT ETEEN"
  8. tähystys on joko vakiojärjestelmän mukainen tai ryhmänjohtaja käskee tähystyksen erikseen
  9. valmistaudu välittämään merkkejä ja käskyjä. Partionjäsenet seuraavat erityisesti partionjohtajansa merkkejä ja partionjohtajat pitävät jatkuvasti kontaktin ryhmänjohtajaan.
  • Etenemisen aikana
  1. Kanna asetta taisteluvalmiina
  2. säilytä etäisyydet
  3. huolehdi omasta tähystyssuunnasta
  4. ennakoi ja tunnista vaarat
  5. välitä havaintosi ja käsimerkit muille
  6. suojaudu pysähdyttäessä tai muiden esimerkistä.
  • Partion suojattu eteneminen: Tilanne edellyttää erityisen suurta tulenaloitusvalmiutta, esim. lähestyttäessä kohdetta tai irtauduttaessa taistelusta. Vähintään 1 taistelija on paikallaan ampumavalmiina muiden edetessä. Taistelijoiden liike pyritään jaksottamaan olemassa olevien suojien mukaan ja käyttämään vähintään näkösuojaa. Paikallaan ollessa painaudutaan polvelle. Liikuttaessa kierretään suojaavan taistelijan tähystys- tai tulialue. Lähtökohtaisesti ei juosta taistelijoiden ampumalinjojen editse vaan takaa/sivusta.
    • Partion kiilassa takimmaiset liikkuvat keskimmäisen ohi (kiilan kärki), jonka jälkeen keskimmäinen liikkuu taas eteen.
    • Partion suojattu jono: Samanlaisissa tilanteissa kuin suojattu eteneminen, mutta erityisesti edettäessä jonossa esim. rakennuksen seinustalla. Joka toinen taistelija liikkuu ja joka toinen suojaa tällöin ampumavalmiina. Taistelija saa edetä, kun hänen edellään oleva taistelija on pysähtynyt suojaamaan JA taistelija takana on antanut valmiusmerkin eli puristaa edellä menevää taistelijaa tukikädellään.


  • Kiila: Kiila on V-muoto. Mahdollistaa lähtökohtaisesti jokaisen taistelijan tulen avaamisen omien kannalta turvallisesti sekä eteen, taakse että sivuille, sekä partio- että ryhmäkiilassa.
    • Partion kiila vaihtoehto 1: 2 taistelijaa edessä ja 1 takana. Partion johtaja aina takana 3-10 m vastaamassa yhteydenpidosta ryhmänjohtajaan ja suunnistuksesta. Taistelijaparin etäisyys toisistaan 3-10 m ja kulkevat lähes rinnakkain. Kumpikin tähystää oman puolen takasivulta vastakkaiselle etusivulle eli 180. Partion johtaja tähystää 360. Ks. kuva Sotilaan käsikirja 2022 s. 188.
    • Partion kiila vaihtoehto 2: 1 taistelija edessä. Partion johtaja vasemmalla tai oikealla sivulla ensimmäisen taistelijan takana huomioiden yhteyden ryhmänjohtajaan. 3. taistelija toisen takana ja ensimmäisen oikealla/vasemmalla puolella. Sen mukaan millä puolen ykköstä partionjohtaja on, kolmonen valitsee oman sijoittumisensa. Jos partiossa on enemmän kuin 3 taistelijaa, muoto voi olla esim. timantti, salmiakki.
    • Ryhmän kiila: 3 partiota muodostaa yhden ison ryhmän kiilan (V), jossa kaikki taistelijat ovat kiilan V-sakaroita pitkin peräkkäin. Partiot eivät ole partion kiilassa. Kiilan kärjessä etummaisena kulkee ryhmänjohtajan partio, sen vasemmalla puolen kärkipartio ja oikealla puolen tukipartio. Taistelijoiden välinen etäisyys on 3–10 m. Ks. kuva Sotilaan käsikirja 2022 s. 187.
    • Ryhmän partiokiila: 3 partiota muodosta yhden ison ryhmän kiilan (V) partioittain. Ryhmänjohtajan partio etummaisena, kärkipartio vasemmalla(/oikealla) ja tukipartio oikealla(/vasemmalla). Kukin partio muodostaa partio kiilan. Kärkipartio on 5–25 m sivussa ja 5–25 m takana ryhmänjohtajan partiosta. Tukipartio on 5–25 m sivussa ryhmänjohtajan partiosta ja 0–15 m takana kärkipartiosta. ?Ryhmänjohtajanpartion sisäinen sijoittuminen ks. ryhmän avojono partioina. Kärki- ja tukipartioissa toisena tuleva taistelijan edessä kulkevan partionjohtajan takana vasemmalla ja kolmantena tuleva toisen takana oikealla.? Ks. kuva Sotilaan käsikirja 2022 s. 187.
    • Ryhmän (partio)kiila vaihtoehto 3: Kärkipartio etummaisena, ryhmänjohtajan partio vasemmalla tai oikealla, tukipartio ryhmänjohtajapartion mukaan vastakkaisella puolella takana. Tulenavaus kummallekin sivulle on mahdollista vähintään kahden partion voimin. Partion jäsenet muodostavat partio kiilan ja partiot keskenään muodostavat ryhmän kiilan.
    • Siirtyminen avoriviin ryhmäkiilasta tapahtuu toisena tulevan kärkipartion siirymisellä RJ:n partion vasemmalle puolelle ja tukipartio oikealle.


  • Partion avojono: 1. taistelija tähystää eteen ja sivuille. 2. taistelija 3-10 m ensimmäistä takana ja 0-3 m vasemmalla tähystää edestä takavasemmalle. 3. partion johtaja 3-10 m toisen taistelijan takana ensimmäisestä taistelijasta hiukan oikealla ja tähystää 360. Ks. kuva Sotilaan käsikirja 2022 s. 188.
  • Ryhmän avojono: Mahdollistaa nopeimman liikkeen. Sitä käytetään siirryttäessä joukkueen osana muualla kuin kärjessä. Kärkiryhmän tulee käyttää tunnustelijoita. Ensimmäisenä RJ, perässä 1. taistelijapari tähystää vasemmalle, 2. taistelijapari oikealle ja 3. taistelijaparin ensimmäinen ilmaan ja oikealle ja toinen viimeisenä kulkeva taakse. 5 m välit. Käsimerkki: avojonoon.
    • Siirtyminen ryhmän avojonosta ryhmän avoriviin vaihtoehto 1: RJ perässä tuleva taistelijapari siirtyy RJ:n vasemmalle puolen eli 2. avojonossa kulkenut RJ:n viereen 10 m etäisyydelle ja 3. avojonossa kulkenut 3 m etäisyydelle reunimmaiseksi. Muut sijoittuvat jonosta RJ:n oikealle puolen järjestyksessä levittyen.
    • Siirtyminen ryhmän avojonosta ryhmän avoriviin vaihtoehto 2: RJ perässä tuleva karkipartio siirtyy RJ:n partion vasemmalle puolen ja tukipartio siirtyy oikealle puolen.
  • Ryhmän avojono partioina: Kärkiryhmän tulee käyttää tunnustelijoita. <LISÄÄ MYÖS TAISTELIJAN OPAS S. 260>
    • Ei käytetä tunnustelija-partiota: Ensimmäisenä ryhmänjohtajan partio, seuraavana kärkipartio, kolmantena tukipartio.
      • Ryhmänjohtajan partio: 1. taistelija muodostaa koko ryhmän keskilinjan ja tähystää eteen ja etuviistoihin. 2. taistelija ensimmäisen takana 3-10 m ja selvästi oikealla puolen keskilinjasta tähystää eteen. 3. taistelija ensimmäisen takana hiukan vasemmalla keskilinjasta tähystää 360.
      • Kärkipartio: 1. taistelija keskilinjasta oikealla tähystää vasemmalle. 2. taistelija keskilinjalla tähystää vasemmalle. 3. taistelija hiukan keskilinjasta oikealla ja tähystää oikealle.
      • Tukipartio: 1. taistelija keskilinjasta vasemmalla ja tähystää oikealle. 2. taistelija keskilinjasta oikealla tähystää ilmaan. 3. taistelija keskilinjasta vasemmalla tähystää taakse.
      • Siirtyminen avoriviin tapahtuu kärkipartion siirtymisellä ryhmänjohtajapartion vasemmalle puolen ja tukipartion siirtymisellä oikealla puolen.
    • Tunnustelija-partio (kärkipartio) kärjessä: Ensimmäisenä kärkipartio (tunnustelijat), seuraavana ryhmänjohtajan partio, kolmantena tukipartio. Kärkipartion ja ryhmänjohtajapartion etäisyys 10–50 m.
      • Kärkipartio: Ks. edellä ryhmänjohtajan partion muoto.
      • Ryhmänjohtajan partio: 1. taistelija keskilinjasta vasemmalla ja tähystää 360. 2. taistelija keskilinjasta oikealla ja tähystää eteen. 3. taistelija keskilinjalla tähystäen vasemmalle.
      • Tukipartio: 1. taistelija keskilinjalla tähystäen oikealle. 2. taistelija hiukan keskilinjan vasemmalla tähystäen ilmaan. Kolmas hiukan keskilinjan vasemmalla tähystäen taakse.
Kuvat Sotilaan käsikirja 2022 s. 186 ja taistelijan opas 2013 s. 120.
  • Ryhmän avojono taistelijapareina: Kaikki kulkevat jonossa ryhmänjohtajan perässä. Ryhmänjohtajan etäisyys taistelijaparista ja taistelijaparien etäisyys toisistaan on noin 5 m.
    • Ryhmänjohtaja tähystää eteen ja etuviistoihin.
    • 1. taistelijapari tähystää vasemmalle.
    • 2. taistelijapari tähystää oikealle.
    • 3. taistelijaparista ensimmäinen sotilas tähystää oikealle ja ilmaan ja toinen sotilas tähystää taakse.


  • Ryhmän avorivi: Mahdollistaa korkean taisteluvalmiuden. Kun ryhmällä on selkeä suuntaura, jota ei ole tarvetta vaihtaa kesken etenemisen, matka on lyhyt ja vihollisen kohtaaminen on todennäköistä.
  • Ryhmän avorivi partioina: Partioiden väliset etäisyydet 10–20 m ja partionjäsenten väliset etäisyydet etenemissuunnassa 1–3 m ja sivusuunnassa 3–10 m.
    • Keskellä ryhmänjohtajan partio, vasemmalla kärkipartio ja oikealla tukipartio.
  • Ryhmän avorivi taistelupareina: Taisteluparin taistelijoiden etäisyys keskenään 3 m.
    • Ryhmänjohtaja: Etäisyys kummallakin puolella oleviin taistelijoihin 10 m.
    • 1. taistelijapari taistelijapari-avojonosta ryhmänjohtajan vasemmalle.
    • 2. taistelijapari taistelijapari-avojonosta ryhmänjohtajan oikealle.
    • 3. taistelijapari taistelijapari-avojonosta 2. taistelijaparin oikealle.
  • Ryhmäparijono: 1.R (suuntaryhmä) vasemmalla, 12345 keskellä, 2.R oikealla. TjR 1.R:n takana. 3.R 2.R:n takana. 67 3.R:n takana. PST TjR:n tai 3.R:n takana. Tiedustelijat 1.R ja 2.R edessä. Panssaritorjuntapartio pääsääntöisesti panssariuran puolella. Jjoht ja tulenjohtaja suuntaryhmän jäljessä hiihdettäessä.
  • Ryhmärivi: 1.R vasemmalla, 12345, 2.R, 3.R oikealla, 67 3.R:n takana. Ryhmien välinen etäisyys 50 m. Panssarintorjuntapartio etenee panssariuran puolelle. Tiedustelijat ryhmien edessä.
  • Ryhmäjono: Tiedustelijat edessä. 12345, 1.R , tai 12345, TjR, PST, 2.R, 3.R, ajoneuvot.
    • 12345 = ???, 67=

Liikkuminen taistelukentällä[muokkaa]

  • Taistelutapa 2015: Joustavampi toimintamalli, jossa on tavoitteena tuottaa vastustajalle maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen.
LIIKU - PYSÄHDY - HAISTA - TUNNUSTELE - TÄHYSTÄ - KUULOSTELE
  • Taistelun peruselementit ovat tuli, liike ja suoja.
  • Valitse suojaisa etenemisreitti tilanteen ja uhkan mukaisesti. Etene tavoitteittain maastonkohdasta toiseen siten, että jokainen maastonkohta tarjoaa tarvittaessa suojaisen pysähtymismahdollisuuden tähystystä ja kuuntelua varten, ennen kuin jatkat siitä seuraavaan tavoitteeseen. Muista jatkuvasti ilmasuoja ja tähystys ilmaan.
  • Käytä kättä korvan takana heijastamaan ääniä korvaan.
  • Taistelijaparin on tiedettävä aina toistensa sijainti, toiminta sekä taisteluvalmius ja toimintakyky. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa kartalla sekä tehtävänsä ja tavoitteensa osana ryhmän kokonaistoimintaa. Taistelijat ja taistelijaparit kommunikoivat keskenään ja RJ:lle ja tukevat toisiaan rynnäkkökiväärin tulella ja etenevät toistensa suojaamana tuliasemasta toiseen. Jatkuvassa taistelussa taistelijapari vuorottelee tähystämisessä, lippaiden täyttämisessä, ruuan noutamisessa tai valmistamisessa ja ruokailussa sekä levossa. Taistelijapari antaa välittömän ensiavun haavoittuneelle taistelijaparilleen. Taistelijapari tarkistaa toistensa varusteiden pakkauksen ja naamioinnin.
  • Jatkuva valmius nopeaan tulenavaukseen ja suojautumiseen. Nopean tulenavauksen tai suojautumisen jälkeen sotilaan ensisijainen tehtävä on tukea taistelijapariaan ja pelastaa hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. Lisäksi hänen tulee ilmoittaa vihollishavainnot muulle ryhmälle. Kun sotilas ei ole enää vihollisen välittömän tulivaikutuksen kohteena, hän ilmoittaa ryhmänjohtajalle havaintonsa vihollisesta ja oman toimintansa tuloksista.
  • Käytä taistelutunnusta osoittaaksesi omille sijaintisi ja lähestymisesi esim. lähestyessäsi vartiomiestä takaapäin. Ilmoita aina vartiomiehelle menosi ryhmän tulialueelle. Lähesty vartiopaikkaa ja yhteydenottopaikkaa käsketystä suunnasta ja anna sovittu lähestymismerkki.
  • Varmuuskulmat: Jätä vähintään 100v (kolme sormen leveyttä [etusormi, keskisormi, nimetön] käsi suorana) varmuuskulma (varmuusväli) sekä sivu- että korkeussuunnassa, omien taistelijoiden ja tulittamasi kohteen väliin. Korkeussuunnassa tarkoittaa esim. omat taistelijat edessä rinteessä alempana. 100v muodostuu myös kun piipusta sivulle mitataan 3 m ja siitä eteenpäin suorakulmassa 28 m, jolloin piipun ja 28 m leikkaukohta muodostaa 100v. Tämän kolmion alue on lähivarmuusalue.
  • Joukkueen taistelua tuetaan seuraavilla aseilla, joiden ampumaetäisyydet ovat seuraavat:
tarkkuuskiväärit 600 m
ilmatorjuntakonekiväärit 1500 m
raskaat kertasingot 350 m
kevytviuhkaräjähdepanos 50 m
raskas viuhkaräjähdepanos 150 m
kevyt kranaatinheitin 5 km
raskas kranaatinheitin 6,8 km 
tykistö 14–26 km
sulutteet (varamiinoitteet, miinaryhmät, miinaesteet, miinanauhat, murrosteet ja hävitteet sekä valemiinoitteet)
  • Pysähtyminen ja tauko: Ilmasuojainen paikka. Ryhmänjohtaja käskee vakiojärjestelyn mukaisesti vartiomiehet uhanalaisimpaan suuntaan pysähtymisen tai tauon ajaksi suojaamaan ja tähystämään. Hajauttaminen. Tarvittaessa kaivautuminen. Kun oma toiminta on suojattu, muu joukko voi olla koossa lyhennetyillä etäisyyksillä. Ryhmänjohtaja noutaa vartiomiehen tai vartiomies liittyy ryhmän mukaan ryhmäjohtajan käskemällä merkillä.

Valmistautuminen taisteluun[muokkaa]

  1. Ylläpidä tilannetietoisuutesi. Välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Pysy selvillä tilanteesta sekä taistelijaparin sijainnista ja toiminnasta. Seuraa toimintaympäristöäsi.
  2. Puhdista aseesi ja tarkista aika ajoin aseen tähtäimet sekä aseen ja lippaiden toiminta. Täytä vajaat lippaat aina taistelutauon aikana. Laita täydet lippaat taisteluvyön taskuihin suuaukko ylöspäin ja patruunat eteenpäin sekä tyhjät suuaukko alaspäin. Pidä kenttävarustuksesi pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa.
  3. Materiaalinen omavaraisuus muutamalle päivälle.
  4. Valmistaudu toteuttamaan tehtäväsi. Pidä erikoisvarustus kuten käsikranaatit, kertasinko, valaisuraketit, sekä savut käyttökunnossa. Tee tarvittavat pimeätoiminnan valmistelut. Kertaa ryhmän johtajan käskyt ja ohjeet ja tämän jälkeen sovi taistelijaparisi kanssa tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. Valmistaudu tehtäväsi toteuttamiseen arvioimalla tilannetta. Mieti, mikä on sinun ja taistelijaparisi osuus ryhmän taistelussa. Mieti, miten toimit, kun ryhmä kohtaa vihollisen tai saa taistelukosketuksen. Ennakoi, miten vihollinen tulee toimimaan.
  5. Ylläpiä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Seuraa toimintaympäristöäsi ja tunnista toimintakykysi kriittiset tekijät toiminnan aloittamiseksi. Pidä yllä nestetasapainoasi nauttimalla nestettä ja energiavarastoasi nauttimalla ravintoa. Taistelustressi. Harjoittelu.
  • Miten estät omat tappiot taistelussa? Ks. Sotilaan käsikirja 2022 s. 178.
  • Potilasevakuointi. Huolto.
  • Kohotat taisteluvalmiutta
  1. Päivitä tietosi ja välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Ennakoi, miten vihollinen toimi ja varaudu siihen. Ilmoita taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajalle toimintaympäristöstä havaitsemasi kriittiset tekijät. Ilmoita ryhmänjohtajan käskyt ja ilmoitukset taistelijaparillesi ja välitä ne eteenpäin.
  2. Lisää aseen ja varustuksen käyttövalmiutta. Varaa välineet saataville. Ota hyvä ampuma-asento.

Valitse maali, käytettävä ase ja oikea tähtäin. Tähtää todennäköistä maalia ja poista aseen varmistus. Tee suojeluvaroituksen edellyttämät toimenpiteet ryhmänjohtajan käskyllä.

  1. Valmistaudu tehtävän toteuttamiseen ja varaudu vihollisen toimintaan. Sovi havaintojen perusteella tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. Ole valmiina aloittamaan taistelu. Mieti, mitä vihollinen seuraavaksi voi tehdä ja seuraa sen toimintaa.
  2. Varaudu pimeätoimintaan jo valoisalla.
  • Osaa vihollisen ja oman kaluston ja asejärjestelmien suorityskyky; heikkoudet ja vahvuudet.

Tähystäminen[muokkaa]

  1. Tuliasemaan tultaessa: Tähystetään tulialue kiikareilla nopealla tähystyksellä, jotta saadaan yleiskuva tilanteesta. Tekniikkana käytetään pistetähystystä, jolla tarkoitetaan mahdollisten maalien ja vaarojen etsimistä niiden todennäköisimmistä esiintymispaikoista. Sen jälkeen tulialue on tähystettävä järjestelmällisesti ja tarkasti vaakatähystyksellä.
    1. Vaakatähystys suoritetaan siten, että tulialue tähystetään vaakasektoreittain. Tulialue voidaan jakaa taistelijaparin/partion kesken sektoreihin. Näiden sauma-alueet on tarkastettava siten, että kukin taistelija tähystää sauma-alueen sekä omalta että naapurisektorin puolelta.
    2. Tarkan vaakatähystyksen jälkeen voidaan maastoa tähystää jälleen pistetähystyksellä etsien maaleja todennäköisistä paikoista, mikäli maasto sen mahdollistaa. Tulialue on kuitenkin ajoittain tähystettävä uudelleen myös vaakatähystyksellä. Jos käytössä on vaihtuvasuurennoksinen tähystysväline (kiikari, lämpötähystin tms.), tähystetään ensin pienellä suurennoksella.
  • Liikuttaessa käytetään yleensä pystytähystystä eli tähystämistä sektoreittain läheltä kauas ja seuraavassa sektorissa kaukaa lähelle. Ts. viedään katse läheltä kauas ja tuodaan katse takaisin ja toistetaan sama heti vierestä käyden koko alue läpi. Mikäli liikuttaessa käytetään vaakatähystystä, katse vaeltaa sivusuunnassa, jolloin yksityiskohtien löytäminen on hankalampaa.
  • Tähystä valvottava alue matalana ja naamioverkon takaa tai käytä periskooppia. Älä paljasta vartiopaikkaa, tähystyspaikkaa tai tuliasemaa tähystysvälineiden linssien heijastuksella, tupakoimalla, taskulampun valolla tai radion antennilla. Siirry tuliasemaan taisteluhautaa pitkin.

Tiedustelu[muokkaa]

  • Kosketus viholliseen pidetään joko taistelemalla tai tiedustelemalla.
    • Mitä? Missä? Milloin? Miten?
    • 1) Vihollisen määrä ja laatu (henkilöt, ajoneuvot) 2) Toiminta (mitä vihollinen tekee) 3) Kalusto (raskaat aseet, ajoneuvot tyypeittäin) 4) Ryhmitys ja suuntautuminen.
      • "31 kappaletta T-80BV/U taistelupanssarivaunuja Vaalimaan raja-aseman tasalla. Etenevät jonossa tietä pitkin länteen noin 15 km/h, vaunujen väliset etäisyydet 10–50 metriä."
    • Ilmoitetaan käsketyllä tavalla esim. määräajoin ja asiat joista ilmoitetaan heti (esim. viholliskosketus, >10 panssarivaunua, maahanlasku, viite maahanlaskusta, viite taisteluaineista). Vain todelliset varmistetut havainnot, ei arvioita.
  • Tiedustelutavat. Tiedustelupartion tehtävä saattaa sisältää useampia tiedustelutapoja.
    • Tähystystiedustelu: Hankitaan tietoa valvottavaa aluetta tähystämällä.
    • Partiotiedustelu: Hankitaan tietoja tähystyksen ulkopuolelle jääviltä alueilta. Erilliseen tukikohtaan tai pesäkkeeseen voidaan pitää yhteyttä myös partioimalla.
    • Suunnassa tiedustelu: Toteutetaan etenemällä käskettyyn suuntaan. Suunta käsketään joko kompassisuuntana tai maastoon sitoen, esimerkiksi tie tai vesistö.
    • Kohteen tiedustelu: Hankitaan tarkentavia tietoja vihollisen toiminnasta tietyltä alueelta tai kohteesta.
  • Tiedustelutehtävä:
  1. esikäsky (ainakin tehtävä ja aikamääreet)
  2. valmistelut, huolto, lisämateriaalin hankkiminen, harjoittelu ja sopimiset
  3. käsky, tarkennukset tehtävään, taisteluajatus, tiedustelukysymykset
  4. siirtyminen tehtäväalueelle
  5. tehtävän suorittaminen
  6. paluu, raportointi, huolto.
  • Mukana ei saa olla mitään oman joukon toimintaa sisältäviä asiakirjoja. Mukana kuljetetaan vain tehtävän kannalta oleelliset välineet. Jokaisen partion jäsenen on tiedettävä partion tehtävä, taisteluajatus, tiedustelukysymykset ja viestiperusteet. Jokaisella taistelijalla tulee olla valmius johtaa partiota. Tehtävästä on harjoiteltava ainakin partion liikkuminen, toiminta kohdattaessa vihollinen, irtautuminen ja toiminta haavoittumistilanteessa.
  • Varusteet: kiikarit, pimeänäkölaite, kartta tai peitepiirros, viestiväline, naamiointimateriaali, taisteluvälineet (singot, savut, valaisuvälineet, viuhkapanokset), kuvausväline.
  • Partio lähtee liikkeelle tukikohdasta erikseen käsketyn vartiopaikan kautta. Liikkumisen tulee tapahtua äänettömästi, suojassa ja maastoa hyväksikäyttäen. Vältettävä taistelukosketusta, mutta aseenkäytön valmiuden tulee olla korkea. Tarvittaessa partio irtautuu tai kätkeytyy maastoon, kunnes välitön vihollisuhka on poistunut ja toimintaa voidaan jatkaa. Partion johtaja käskee matkan varrelta kokoontumispisteet vähintään 500 m välein yllättäviä tilanteita varten. Kokoontumispisteiden (esim. lähin käsketty kokoontumispaikka, edellinen käsketty kokoontumispaikka, ajoneuvo tai ennalta käsketty, noutopaikka, tukikohta) tulee olla selkeästi erottuvia maastonkohtia, joihin osataan ilman karttaa maaston muotojen tai kompassin avulla. Irtautumistilanteessa partion johtaja käskee kokoontumisen tilanteen mukaisesti lähinnä kokoontumispaikoille. Jos partion taistelija eksyy joukosta tai ei tavoita muuta partiota, hän hakeutuu tilanteen mukaisesti ajoneuvolle tai ennalta käsketylle noutopaikalle tai tukikohtaan.
  • Havaitun kohteen tiedustelu toteutetaan lähestymällä kohdetta suojaisesta maastonkohdasta havaintojen tekemisen kannalta sopivalle etäisyydelle. Kohteelle tulo ja poistuminen on suunnattava suoraan päin kohdetta. Lähestymisen aikana tehtävät sivuttaiset siirtymiset kohteeseen nähden lisäävät paljastumisen vaaraa. Vihollistiedot voidaan välittää viestivälineellä. Tähystyspaikalta irtaudutaan tulojälkiä pitkin riittävän kauas kohteelta tai siirrytään toiseen suuntaan tähystämään kohdetta. Esimerkiksi lähetystään kohdetta 1. tähystyspaikkaan palataan hiukan taaksepäin kaarevasti siirtyen uuteen paikkaan ja taas uuteen paikkaan, kunnes kohde on tiedusteltu joka puolelta ja paluu lähestymissuuntaan.
  • Tähystyspaikalta saaduista tiedoista tehdään aina luonnos, jossa tulee aina olla seuraavat tiedot: 1) laatijan nimi 2) laatimispäivämäärä ja kellonaika (1.1.2000 KLO 04.00 - 06.00) 3) pohjoissuuntanuoli kirjaimella N 4) mittakaavajana 5) kiintopisteen koordinaatit (35V NH 5264 9101). Luonnos piirretään karttamerkkejä ja lyhenteitä apunakäyttäen.
  • Tehtävästä paluupaikka ei välttämättä ole sama. Paluuta varten sovitaan järjestelyt, joita on noudatettava. Niitä ovat esimerkiksi paluuaika, lähestymissuunta tai lähestymispaikka sekä käytettävät lähestymismerkit. Merkkeinä voidaan käyttää ääni- tai valomerkkejä. Tunnistaminen varmistetaan tunnussanalla tai lähestymismerkeillä partion tullessa puheetäisyydelle vartiopaikasta. Hätätilanteessa tunnistamiseen käytetään taistelutunnusta.

Tunnustelijoiden toiminta[muokkaa]

Tunnustelijoilla suojataan pääjoukko, kun vihollisen kohtaaminen on mahdollista. Tunnustelijoita käytetään esimerkiksi siirryttäessä toiminta-alueelle ja hyökkäyksessä. Tehtävä on havaita vihollisen toiminta ennen kuin pääjoukko joutuu vaaraan.

  • Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina suojasta toiseen tähystäen etumaastoa käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja ilmoittaa havainnot vihollisesta ryhmän tai joukkueen johtajalle sekä aloittaa taistelu, jos heitä vastaan avataan tuli. Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina partion etenemismuodossa käskettyyn suuntaan tai maastonkohtaan suojaista reittiä pitkin. Kärkitaistelijoiden tehtävänä on tähystää ampumavalmiina etenemissuuntaan. Tunnustelijoiden on edettävä etumaastoa tarkkaillen, äänettömästi ja ase koko ajan ampumavalmiina. Kuulohavaintojen teon mahdollistamiseksi tunnustelijat eivät käytä lumi- tai maastopuvun huppua päässään. Etäisyys pääjoukkoon on yleensä 20–100 metriä, mutta kuitenkin näköyhteys (ja kuuloyhteys), joka on säilytettävä myös pimeällä ja peitteisessä maastossa.
  • Ryhmän siirtyessä tehtävän tunnustelijoille käskee ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja. Partionjohtajan tehtävänä on säilyttää yhteys pääjoukon johtajaan, välittää merkit kärkitaistelijoille ja vastata suunnassa pysymisestä.
  • Tunnustelijoiden varustukseen kuuluu yleensä kertasinkoja ja savuheitteitä.
  • Hyökkäyksessä on edullista käyttää ryhmän vakioitua tunnustelijataistelijaparia, joka voi olla esimerkiksi kevytkertasinkotaistelijapari. Vakioitua tunnustelijataistelijaparia voidaan käyttää tiedustelupartiossa joukkueen tiedustelu- ja valmisteluosastossa selvittämään maaston laatu, mahdolliset sulutteet sekä vihollisen etureuna lähtöaseman ja murtokohdan välillä ennen pääjoukon saapumista hyökkäysalueelle. Tällöin suuntaryhmän johtajalle ja tunnustelijataistelijaparille maasto on etukäteen tuttua, mikä nopeuttaa huomattavasti pääjoukon liikettä edettäessä taistelukosketukseen ja pienentää myös eksymisriskiä.
    • Etenemismuotona voidaan käyttää L-muotoa, jossa [sotilasarvoltaan] nuorempi taistelija liikkuu etummaisena vastaten tähystyksestä ja tulenavauksesta ja [sotilasarvoltaan] vanhempi takaoikealla vastaten suunnistuksesta ja yhteydenpidosta pääjoukkoon. Jos tunnustelijat liikkuvat rinnakkain, he liikkuvat vuorotellen eteenpäin toisiaan suojaten riittävän kaukana toisistaan. Talvella voidaan hiihtää samaa latua.
  • Partiokokoonpanossa tunnustelijat etenevät partiokiilassa ja partionjohtaja vastaa yhteydenpidosta pääjoukkoon. Partiossa kärkitaistelijan takana seuraava taistelija 3–10 m päässä ja takimmainen 10–20 m päässä, kummatkin takanatulevat kärkitaistelijan linjasta sivulla 3–10 m. Ks. Partion suojattu eteneminen.
    • Kun vihollisen kohtaaminen on todennäköistä, voidaan nostaa taisteluvalmiutta ja edetä telaketjumenetelmällä: Partion kakkonen ja kolmonen etenevät samaan aikaan ykkösen etupuolelle ja tämän jälkeen ykkönen etenee heidän ohi.
  • Johtaminen ja yhteydenpito tapahtuvat pääasiassa käsimerkeillä, tarvittaessa partionjohtaja/pääjoukon johtaja kohtaavat. Joukkueen johtaja käskee etenemissuunnan muutokset näyttämällä kädellä uuden etenemissuunnan, pysähtymisen SEIS-merkillä ja käskee vanhemman tunnustelijan luokseen KOKOON-merkillä. Etenemisen nopeuttaminen käsketään MARS – MARS-merkillä ja hidastaminen HITAAMMIN-merkillä. Etenemisreitin turvallisuus osoitetaan VAPAA VIHOLLISESTA -merkillä. Edessä olevat esteet tai miinoitteet ilmoitetaan johtajille SEIS-merkillä ja tämän jälkeen [sotilasarvoltaan] vanhempi tunnustelija siirtyy ryhmän tai joukkueen johtaja luokse ja ilmoittaa tarkemmat havaintonsa suullisesti.
  • Kun tunnustelijat havaitsevat vihollisen, he suojautuvat, tähystävät vihollista ja ovat valmiina aloittamaan tulen. [Sotilasarvoltaan] vanhempi tunnustelijoista tai partion johtaja ilmoittaa ryhmän tai joukkueen johtajalle vihollishavainnon VIHOLLISTA ON-merkillä ja osoittaa vihollisen suunnan aseellaan. Tarkemmat tiedot vihollisesta ja sen toiminnasta ilmoitetaan suullisesti ryhmän tai joukkueen johtajalle siirtymällä heidän luokseen tai kun johtaja on tullut tunnustelijan luokse.
  • Tunnustelijoiden havaitessa vihollisen tai muun uhan ennen kuin vihollinen havaitsee tunnustelijoita, pysäyttävät he joukon liikkeen ja ilmoittavat uhasta käsimerkein ryhmänjohtajalle, joka tekee päätöksen jatkotoiminnasta. Jos oma paljastuminen on väistämätöntä tai vihollinen ehtii avata tulen, avaavat tunnustelijat tulen vihollista vastaan ja siten mahdollistavat ryhmälle aloitteen tempaamisen. Tunnustelijoiden tulittaessa joukon johtaja tekee tilannearvion omien havaintojensa perusteella ja käskee taistelun jatkamisesta.
  • Käsky tunnustelijoille: 1) Johtaja 2) Tehtävä 3) Enetemissuunta 4) Ohjeet liikkumisesta ja yhteydenpidosta.
    • JÄÄRÄIT XXX JA YYY, TOIMITTE TUNNUSTELIJOINA. JOHTAJANA XXX. VASTAATTE SIITÄ, ETTEI VIHOLLINEN PÄÄSE YLLÄTTÄMÄÄN JOUKKUETTA EDESTÄ. ETENETTE TÄMÄN POLUN SUUNNASSA NÄKÖYHTEYDEN PÄÄSSÄ. PIDÄTTE YHTEYTTÄ MINUUN SOVITUIN JA VAHVISTETUIN MERKEIN. TARVITTAESSA TULETTE TAPAAMAAN. KYSYTTÄVÄÄ? MIKÄ ON MERKKI, KUN HAVAITSETTE VIHOLLISTA EDESSÄ? OLKAA TARKKANA. MARS
  • Käsky sivustapartiolle: 1) johtaja 2) tehtävä 3) Suunta ja tutkittavat kohteet 4) Palaaminen joukon yhteyteen 5) Toiminta kohdattaessa vihollinen.

Lähetin toiminta[muokkaa]

  • Lähetin tehtävänä on välittää käsketty suullinen tai kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Viesti toimitetaan vastaanottajalle mahdollisimman nopeasti. Lähetti tekee havaintoja liikkuessaan tehtävässä ja sitoutuu taisteluun vain pakottavassa tilanteessa. Viesti ilmoitetaan vastaanottajalle suullisesti tai antamalla kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Lähetti tunnistaa viestin vastaanottajan tehtävästä, nimestä tai peitenimestä. Lähetti ottaa käskettäessä kuittauksen viestin vastaanottamisesta. Lähetti ilmoittaa aina viestin perille toimittamisesta tehtävän antajalle. Lisäksi hän välittää viestin vastaanottajan vastauksen tai ilmoituksen viestin lähettäjälle sekä kertoo muut havaintonsa tehtävän ajalta. Kirjallinen viesti valmistaudutaan tuhoamaan esimerkiksi käsikranaatilla.
  • Siirtymisreitit tiedustellaan joukon ryhmittymisen jälkeen.
  • Ryhmänjohtaja tai joukkueen johtaja käskee lähetille ainakin:
  1. viestin vastaanottajan (vastaanottaja käsketään tehtävänä ja nimenä tai vain henkilön peitenimenä)
  2. viestin sisällön suullisesti tai kirjallisena
  3. vastaanottajan sijainnin maastossa ja kartalla
  4. tunnussanan.
  • Lisäksi lähetille voidaan käskeä etenemisreitti, mahdolliset sulutteet, joukon tunnusnumero sekä toiminta lähettitehtävän jälkeen.
  • Lähetin on tunnettava joukkueen ja komppanian (vast.) ryhmitys sekä peitenumerot ja joukkueiden kirjaintunnukset.

Etenemistavat[muokkaa]

  • Suunnittele etenemisreittisi etukäteen. Valitse välitavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. Käytä suojan saamiseksi painanteita, räjähdyskuoppia, ojia, katosta, rakennusta, takarinnettä ja varjoisia paikkoja. Pysähtyessä hakeudu aina suojaisaan paikkaan.
  • Etene puiden, pensaiden, ojien, aitojen ja rakennusten sekä näiden varjojen suojassa. Tieltä tai uralta tulee poiketa kohdassa, josta pääsee heti peitteiseen maastoon. Talviaikaan pyritään käyttämään vanhoja jälkiä, teitä ja latuja. Uusia reittejä käytettäessä pyritään liikkumaan peitteistä maastoa, pellon ojia ja aidan vierustoja hyödyntäen.
  • Paikalla pitempään aikaan ollessa, kaiva vähintään makuupotero ja linnoittaudu muulla tavoin. Naamoidu myös ilmaan päin ja drooneja, lämpökameroita ja valonvahvistimia vastaan.
  • Havainnoi ympäristöä ja ole valmis käyttämään asetta. Tue eteneviä taistelijoita ja säilytä näköyhteys tuettaviin. Etene tuettavan tasalle, kun et enää pysty taistelijaparia / partiotasi tukemaan.
  • Miinoja välttääksesi, säilytä valppautesi tarkkailemalla ympäristöä, säilytä aina liikkuessa taistelijoiden väliset etäisyydet, käytä etenemisen kovapohjaista ja selkeää maastoa, valitse askeleesi kivien, kantojen ja kallion päälle.
  • Siirtymiseen on aina pyrittävä käyttämään tulelta ja tähystykseltä suojaavaa reittiä sekä omien taistelijoiden tulitukea.
  • Kävely: Ase taistelutilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Juoksu: Ase taistelutilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Hiipiminen: Ase valmius- tai ylävalmiusotteessa. Äänettömästi ja suurella valppaudella.
  • Konttaaminen: 1) Ase kaulassa 2) Ase kädessä perä kainalossa.
  • Ryömiminen: 1) Ase edessä kahvasta kiinnipitäen 2) Ase edessä kahvasta ja etutukista kiinnipitäen 3) Asetta keskeltä sivulta kiinnipitäen piippu tukikäden käsivarren päällä 4) Ase sivulla käsivarren päällä etuhihnakiinniikkeestä kiinnipitäen.
  • Pysähtyminen: Käytä näkösuojaa, ole valmiina siirtymään suojaan tulitukselta.

Viuhkaantuminen[muokkaa]

  • Tiet, aukeat, kapeat purot, ojat ja aidat ylitetään viuhkaantumalla avoriviin, jolloin vältetään ruuhkautuminen ja esteen ylitys nopeutuu. Tien ja aukean ylityspaikaksi valitaan kohta, jossa maasto on laajasti peitteinen ja mahdollistaa äänettömän lähestymisen. Kapeikkoja ja laajoja aukeita on vältettävä, koska niissä on suuri riski paljastumiselle ja vihollisen tulenkäytölle. Johtaja päättää suojataanko ja tiedustellaanko tien ylitys vai ylitetäänkö suoraan liikkeestä. Suojaus ja tiedustelu vievät aikaa ja vaativat noin ryhmän kokoisen osaston.
  • Suojaamaton tien/aukean ylitys: yleensä viuhkaantumalla avoriviin, koska osaston koossa pysyminen ja nopeus ovat ratkaisevia tekijöitä. Tietä ja maastoa kuulostellaan ja tähystetään. Tien/aukean ylittäminen ryhmän (avo)jonosta avorivissä:
  1. Ensimmäinen partio vasemmalle ja toinen partio oikealle. Kukin jonosta siirtyy oman partionsa edessä menneen ulommalle puolelle.
  2. Paluu jonoon tapahtuu päinvastoin, vasen partio ensimmäiseksi.
  • Suojattu tien/aukean ylitys: yleensä avojonossa. Tien/aukean ylittäminen ryhmän (avo)jonosta suojauksella ja tiedustelulla:
  1. Osa partiosta siirtyy sivuille suojaamaan ja osa ylittää tien tiedustelemaan.
  • Suojattu tien/aukean ylitys (partio): Tavoitteena on, että aina on suojaus kumpaankin suuntaan. Ilmoitetaan käsimerkein tai "VALMIS".
  1. Ykkönen siirtyy suojaamaan todennäköisintä uhkasuuntaa.
  2. Kakkonen (partionjohtaja) siirtyy suojaamaan ykkösestä vastakkaista suuntaa (180).
  3. Kolmonen ylittää tien ykkösen ja kakkosen välistä ja siirtyy suojaamaan todennäköisintä uhkasuuntaa.
  4. Ykkönen ylittää tien kolmosen selän takana ja siirtyy suojaamaan kolmosesta vastakkaista suuntaa (180).
  5. Kakkonen (partionjohtaja) ylittää tien ykkösen ja kolmosen välistä.
  6. Muodostetaan kiila.

Toiminta kohdattaessa sulute[muokkaa]

Sulute on puolustuksen asettama este hyökkääjälle.

  1. Estetään lisätappiot asettamalla vartiointi.
  2. Noudetaan haavoittuneet.
  3. Ilmoitetaan miinoitteesta esimiehelle (koko, paikka, arvioitu miinoittamisajankohta, kuvaillaan havaitut miinat, pyydetään jatko-ohjeet)
  4. Tiedustellaan kiertotie (varmuusväli väh. 300 m).
  5. Jos päästävä heti eteenpäin kierretään väh. 500 m).

Toiminta miinoitteessa, ansauhkassa ja kohdattaessa räjähtämättömiä[muokkaa]

  • Tarkkaile jatkuvasti miinoja ja ansoja, erityisesti laukaisulankoja. Mikä tahansa voi olla ansoitettua.
  • Kohdatessa räjähde, ilmoita RJ:lle. Ilmoituksessa: Mitä? Missä? Milloin? Kuka? Tehdyt toimenpiteet? RJ vastaa tiedon välittämisestä joukkueenjohtajalle.
Räjähdeilmoitus: ks. Taistelijan opas 2013, s. 242.
  • SIMOT-muistisääntö tai SHIMOT
  1. Seis: Pysähdy sijoillesi
  2. Hätäensiapu
  3. Ilmoita: Huuda "SEIS – MIINOJA!" / käsimerkillä
    1. Sammuta kannettavat radiolähettimet.
    2. Tarkasta katseella välitön ympäristösi (suoja-alue) 1 m säteeltä.
    3. Tarkasta lisäksi suoja-alue ja askelmasi tutkaimella, jos epäilet tavanomaisia miinoja.
    4. Palaa takaisin omia tulojälkiäsi tai aina takana olevan taistelijan suoja-alueelle, josta edelleen hänen merkitsemiään jälkiä pitkin seuraavan suoja-alueelle kunnes vähintään 100 m. Poistumiseen käytetään kiviä, avokalliota, kantoja, puunrunkoja tai muuta kovapohjaista ja selkeää maastoa, jos se vain on mahdollista. Miinaa ei ryhdytä purkamaan tai raivaamaan omatoimisesti.
      1. Askelmien tarkastaminen: Tavanomaisessa miinoitteessa, jos ei voida palata tarkasti tulojälkiä. Tarkastamiseen käytetään piikkitutkainta tai muuta ohutta ja terävää esinettä, kuten pistintä, puukkoa tai aseen puhdistuspuikkoa. Tutkaimella tarkastetaan ensin halkaisijaltaan 1 metrin suojatila, sen jälkeen jalanjäljet takana olevan taistelijan suojatilaan asti. Tarkastaminen tehdään työntämällä tutkainta 30° kulmassa maahan 3 cm välein rivi kerrallaan. Riviväli on 3 cm. Tutkaimen osuessa johonkin kovaan sen koko määritetään tarkastamalla tarkemmin kohteen ympäriltä. Esineen pinnalta poistetaan maa-ainesta, jotta se voidaan tunnistaa. Jos esine osoittautuu miinaksi, merkitään se käytössä olevalla välineellä. Tarkastetun turvallisen alueen reuna merkitään.
      2. Lankamiina: Laukaisuvastus voi olla erittäin pieni. Yhdestä sirotelankamiinasta lähtee 4–8 laukaisulankaa. Langat ovat maastossa aluskasvillisuuden ja puiden oksien varassa. Miinoitteesta poistutaan valitsemalla poistumisura selkeästä maastosta. Ura tarkastetaan katseella koko kulkukorkeudelta. Lisäksi laukaisulankojen havaitsemiseen käytetään ohutta keppiä, jota pidetään pystyssä peukalo – etusormi otteella vartalon edessä tunnustellen.
  4. Merkitse
    1. Arvioimasi turvallinen tasa.
    2. Estä muiden pääsy miinoitteeseen. Merkitään kolmiokylteillä ilmaisemaan alueen vaarallisuus ja vaaran laatu. Kulku estetään punaisella nauhalla merkitsemällä. Tarvittaessa aitaus. Tiedusteltu kiertotie sinisellä opasnauhalla, valkoisilla aukkonuolilla ja tarvittaessa aitanarulla. Kun miinoitteen läpi johdetaan turvallinen kulkuväylä, se merkitään sinisellä yhtenäisellä nauhalla kummaltakin sivulta miinoitteen sisällä ja nauhat ylittävät 15 m matkalta miinoitteen päättymisestä pidemmälle. Tarpeen mukaan opasmiehet.
    3. Evakuoi tarvittaessa haavoittuneet. Taistelijan haavoittuessa miinoitteessa, lähin taistelija tarkastaa reitin haavoittuneen luo. Tämän jälkeen on varmistettava haavoittuneen ympärille riittävän laaja suoja-alue, jonka jälkeen haavoittuneelle annetaan tarvittava ensiapu.
  5. Opasta
    1. Tiedustele kiertotie.
    2. Opasta henkilöstö kiertotielle.
  6. Tehtävän jatkaminen: Jatka tehtävää RJ:n johdolla.
  • Ajoneuvo: Havaittaessa ajoneuvosta miinoja tai viitteitä niiden käytöstä toimitaan edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvo peruutetaan omia jälkiä mahdollisimman tarkasti noudattaen. Tarvittaessa käytetään ajattajaa. Ryhmänjohtaja voi jalkauttaa joukon ajoneuvosta, jos ei kyetä varmuudella peruuttamaan samoja jälkiä pitkin. Tällöin miinoitteesta siirrytään pois jalan seuraten ajoneuvon jälkiä.
  • Toiminta (sirote)miina-alueella
    • 1) Poistutaan alueelta tuloreittiä 2) haavoittuneet hoitoon 3) eristetään alue, puomit, opas 3) ilmoitus esimiehelle (miinoittamisaika, paikka, kuvaus laadusta, koko ja rakennustapa) 4) ohjataan liikenne kiertotielle.
  • Räjähtämätön ampumatarvike: Aina pidetään vaarallisina. Toimitaan kuiten miinnoitteessakin. Voi olla ansoitettu tai ampumatarvikkeen oma heräte laukaisee.
  • Raivaus ampumalla jos mahdollista.
YLE Venäjän joukot jättävät jälkeensä miinoja ja räjähdeansoja – tällaisia ne ovat


  • Vaarallisen alueen merkitsemisvälineet. Kääntöpuolelta yksivärinen etupuolen pohjavärin mukaan.
    • Keltainen kolmio: teksti KAASUA (taistelukaasua)
    • Keltainen kolmio sisällä punainen kolmio: kuva pääkallo ja teksti MIINOJA MINES
    • Punainen kolmio: kuva "kranaatti" alaspäin (räjähtämättmiä ampumatarvikkeita)
    • Punainen kolmio valkoisella poikkiraidalla: teksti ANSOJA
    • Punainen kolmio keltaisella poikkiraidalla: teksti KAASUMIINOJA (räjähtämätön kaasumiinoite)
    • Sininen kolmio: teksti BIO (biologisia taisteluaineita)
    • Valkoinen kolmio: teksti ATOM (säteilyvaara)
    • Suorakaide terävä toinen kärki: punainen puoliksi, kärkipuoli valkoinen (aukkonuoli liikennereitillä)

Jouduttaessa tulituksen kohteeksi[muokkaa]

Video nopeasta maahanmenosta seisaalta
  • Päätettävä suojautuuko vai ampuuko heti, valittava maali, valittava ampuma-asento ja mahdollisen tilapäisen tuen käyttö, paikannettava maali, poistettava aseen varmistus, tähdättävä ja laukaistava, havaitun osuman jälkeen varmistuttava että vastustaja on menettänyt taistelukykynsä, jatkettava tulittamista maalin tuhoamiseksi tai valittava uusi maali tai suojauduttava ja jatkettava tehtävänsä täyttämistä.
  • Käytä kertatulta tai nopeita kaksoislaukauksia. Sarjatulta käytetään vain lyhyinä sarjoina ja poikkeustilanteissa kuten ilma-ammunnassa ja lähitaistelun pikatilanteissa, esimerkiksi vyörytettäessä taisteluhautaa.
  • Muista, että läpäisevien esteiden läpi voidaan myös ampua.
  • Seuraa patruunoiden kulutusta.
  • Pyri aina ampumaan tukea käyttäen kaikissa ampuma-asennoissa.
  • Ampuessasi poterosta tukevan käden tulee olla aseen tuen ja kädensuojuksen välissä.
  • Vihollisen avatessa yllättäen tulen
  1. Avaa tuli ryhmänjohtajan esimerkistä tai käskystä uhkasuuntaan (tai suojaudu ilman tulenavausta) esimerkiksi
    1. pystyasennosta tulittamalla vihollista tähtäimiä käyttämättä kaksi laukausta heti vihollistaistelijan suojapaneelien alapuolelle
    2. pudottaudu polviasentoon ja tulita tähtäimien avulla kaksi laukausta vihollistaistelijan suojapaneelien yläpuolelle
    3. heittäydy maahan
    4. jatka tähdättyä tulittamista.
  2. Syöksy lyhyen matkaa, muutama askel/metriä kerrallaan. Partion jäsenet ryhmittyvät samalle tasalle partiojäsentä, joka on lähimpänä vihollisen tulta. Partionjohtaja käskee tarvittaessa missä järjestyksessä jäsenet liikkuvat.
  3. Paikanna vihollinen äänen ja suuliekkien perusteella ja ilmoita havaintosi taistelijaparillesi ja partionjohtajalle kiintopisteen tai kellotaulun mukaan.
  4. Siirry tarvittaessa hyvään tuliasemaan, josta voit tuhota vihollisen ja olet samalla suojassa vihollistulelta. Valmistaudu etenemään ryhmänjohtajan käskyjen mukaan.
  5. Ryhmän levittäytyminen avoriviin. Viimeistään taistelukosketuksen jälkeen kaikki partiot ryhmittyvät samalle tasalle tulta kohdanneen partion kanssa. Ryhmänjohtaja antaa merkin kummalle puolelle ykköspartiota siirrytään "AVORIVIIN VASEMPAAN/OIKEALLE". Tukipartio liikkuu lähtökohtaisesti reunimmaiseksi ja ryhmänjohtajapartio jää partioiden keskelle eli esim. järjestys käskettäessä avoriviin oikealle on vasemmalta ykköspartio-ryhmänjohtjan partio-tukipartio. Ryhmänjohtaja johtaa partioiden liikettä avoriviin, partiot liikkuvat yksi kerrallaan. Partion jäsenet liikkuvat samanaikaisesti muiden partioiden tukiessa. Levittäytymistä tuetaan ryhmän omalla tulella (vaihtoehtoina ja yhdistelminä tuli ja liike sekä tukeminen: tunnustelijat tukevat, konekivääritaistelijapari tukee, puoliryhmät tukevat, taistelijaparit tukevat toisiaan).
    1. Ryhmänjohtaja arvioi tilanteen ja tekee esim. päätöksen hyökkäyksestä tai irtaantumisesta. Ryhmä pystyy lähtökohtaisesti tuhoamaan ainakin partion verran taistelijoita. Irtaantuminen tapahtuu samalla tavoin ryhmänjohtajan johdolla partioittain.
  • Jälkitoimet
    • Osuman vaikutuksen tarkastus ampumaotteessa.
    • Tulitoiminnan jatkaminen / lopettaminen.
    • Sormi pois liipaisinkaaren sisältä.
    • Lähitarkastus, jossa ase lasketaan ylävalmiusotteeseen ja varmistutaan ettei etusektorissa ole enää vihollisia.
    • Ympäristön tarkastus, jossa ase lasketaan valmiusotteeseen ja tarkastetaan vähintään 180 asteen sektori. Tällöin varmistutaan, ettei ympärillä ole enää uhkaa tai tuhottavia vihollisia.
    • Varmistetaan taistelijaparin / partion paikka ja tilanne.
    • Taistelun aikana ampumatarvikkeita on täydennettävä tai tasattava taistelijaparin/partion kanssa viimeistään siinä vaiheessa, kun puolet ampumatarvikkeista on käytetty.

Syöksy[muokkaa]

AMMU - LIIKU - KOMMUNIKOI – LÄÄKITSE
  • Liiku syöksyen, jos joudut etenemään/irtaantumaan ilman suojaa tai liikut näkösuojassa, joka on tulen alla. Siirtymiseen on aina pyrittävä käyttämään tulelta ja tähystykseltä suojaavaa reittiä sekä omien taistelijoiden tulitukea. Jos edettävä matka on pitkä, tulee taaempana olevien taistelijoiden siirtyä eteenpäin edessä olevien suojatessa ja antaessa tulitukea. Muista luotien läpäisevyys suojien läpi (suoja/näkösuoja). Suojaudu mielummin maahan kuin kurkit polviasennossa suojan takaa tai varsinkaan nouset suojan yläpuolelta katsomaan tai seisot oviaukossa. Ts. muista siluettisi näkyvyys taustaa vasten.
  • Syöksyn tulee aina päättyä mahdollisimman hyvään tuliasemaan, tarvittaessa avoimellekin paikalle. Hakeudutaan aktiivisesti tuliasemaan, josta vihollinen voidaan tuhota tai johon voidaan suojautua. Syöksyn pituuden ratkaisevat vihollisen tulen laatu, voima ja maaston muodot. Vahva vihollisen tulitus voi johtaa irtaantumiseen eli syöksymiseen poispäin. Pelkällä sivuttaissiirtymisellä ei ole suojautumisen kannalta suurta merkitystä.
  • Pyri pitämään syöksyt lyhyinä, esimerkiksi vain 3 askeleen mittaisina. Lähtökohtaisesti syöksy on lyhempi kuin 10 metriä tai 3 sekuntia, jotta vihollinen ei saa syöksyjää "piikkiin". Jos joudut syöksymään pitkän matkan, etene parasta mahdollista vauhtia. Valitse välitavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. Älä syöksy ollessasi katveessa, esimerkiksi alarinteessä, vaan käytä maaston sallimaa nopeinta etenemistapaa.
  • Syöksyyn valmistaudutaan suojassa, suunnittele etenemisreitti etukäteen. Taistelukosketuksessa liike on aina suojattava tulella eli lähimmät taistelijat tukevat siirtymistä tulittamalla vihollista tai sitä maaston kohtaa, jossa vihollisesta on havainto. Jos edettävä matka on pitkä, tulee taaempana olevien taistelijoiden siirtyä eteenpäin edessä olevien suojatessa ja antaessa tulitukea. Suojaudu pysähdyttäessä ja tue taistelijaparisi/partiosi etenemistä.
  • Liikkumisaikeesta ilmoitetaan taistelijaparille/partiolle. Käytä tilanteeseen sopivia etenemistapoja, arvioi etenemisreittiä ja tulevaa tuliasemaa myös liikkeen aikana, havainnoi ympäristöä ja ole valmis käyttämään asetta, tue eteneviä taistelijoita ja säilytä näköyhteys tuettaviin, etene tuettavan tasalle, kun et enää pysty taistelijaparia/partiotasi tukemaan. Sama taistelija voi tehdä useampia syöksyjä peräkkäin.
  • Ryhmän nimi mainitaan vain, jos komento muuten aiheuttaa sekaannusta joukkueen muissa ryhmissä. Taistelijat toistavat ja välittäjät RJ komennot.
  • Taistelijan syöksyn vaiheet
  1. Seuraa ympäristöä, omien ja vihollisen tilannetta.
  2. Tarkista lippaan patruunatilanne (vähintään 10 patruunaa).
  3. Valitse hyvä tuliasema (suoja) 5–10 m päästä.
  4. Valitse sopiva lähtöhetki tai odota liikkeellelähtökomentoa tai -merkkiä tai ilmoituksia "TUEN".
  5. Ilmoita lähdöstä "SUOMALAINEN/YKKÖNEN SYÖKSYY" / ("SYÖKSYN").
  6. Tulita tarvittaessa eteen.
  7. Ota aseesta kiinni kahvasta ja aseen perä tukevasti kainaloon (/ painopisteen kohdalta).
  8. Ota tukeva lähtöasento.
  9. Liikkelle lähtiessä ilmoita "SUOMALAINEN LIIKKUU" / "YKKÖNEN LIIKKUU" / ("LIIKUN").
  10. Tarvittaessa kierähdä sivuun tuliasemassa ja lähde vasta siitä etenemään.
  11. Lähde liikkeelle nopeasti.
  12. Syöksy matalana juosten.
  13. Heittäydy valitsemaasi tuliasemaan tai piiloudu todellisen suojan taakse. Maahan meno: etujalka polvi 90 asteen kulmassa ja takajalka lähes suorana --> laskeudutaan kyljellä maahan --> käännytään mahalleen ampuma-asentoon. Ks. kuvat Sotilaan käsikirja 2022 s. 157.
  14. Tee välittömästi sivuttaissiirtyminen ennen kuin jatkat vihollisen tulittamista.
  15. Jos et kykene vaikuttamaan viholliseen tuliasemasta tai tuliasema joutuu vihollisen tulituksen kohteeksi niin ryömi parempaan tuliasemaan.
  16. Ilmoita ollessi valmis tukemaan seuraavan taistelijan liikettä, "SUOMALAINEN/YKKÖNEN VALMIS" / ("VALMIS").
  17. Tuhoa vihollinen, valmistaudu jatkamaan etenemistä syöksyillä, jos tuliasema joutuu vihollisen tulituksen kohteeksi tai etenemistä jatketaan syöksyllä.
  • Jjoht komennot: JOUKKUE SISU – SYÖKSYEN ETEENPÄIN – AMPUKAA; JOUKKUE SISU – SYÖKSYEN TIEN TASALLE – AMPUKAA; JOUKKUE SISU – SYÖKSYYN – MARS, MARS; JOUKKUE SISU – HUOMIO – TULTA
    • RJ komennot: 1) RYHMÄ TIUKKANEN – SYÖKSYEN ETEENPÄIN – AMPUKAA tai RJ ampuu ja syöksyy. Taistelupari: TUE SINÄ – MINÄ SYÖKSYN. Taistelijaparit pysyttelevät RJ:n tasalla. 2) KONEKIVÄÄRI KUMPAREELLE – ASEMAAN 3) RYHMÄ TIUKKANEN – SYÖKSYYN – MARS, MARS 4) SUOMALAINEN (tst-parin johtaja) TUKEE – MUUT SYÖKSYEN KUMPAREELLE 5) ENSIMMÄINEN TUKEE – MUUT SYÖKSYEN KUMPAREELLE 6) HARJANTEELLE ASEMAAN.
  • Hiihto: Suojaudu sukset jalassa heittäytymällä kulkusuuntaan nähden etuviistoon. Sotilaan käsikirja 2022 s. 158.
    • Taistelutilanteessa suksia pi- detään jalassa vain, jos lunta on niin paljon, ettei ilman niitä voida edetä. Jos suksilta on tarkoitus nousta, on se pyrittävä tekemään ennen taistelukosketusta. Yleensä tämän jälkeen suksia vedetään perässä; Kärjissä olevissa rei’issä narulenkit solmittuina ennen tehtävää. Suksilta nousun jälkeen irrotetaan suksista siteet, laitetaan sukset yhteen irtoremmillä tai köysilenkillä sekä työnnetään sauvat läpi molemmista suksien narulenkeistä. Sauvojen rannelenkit kiinnitetään taisteluliiviin takaosaan esimerkiksi sulkurenkaalla.
    • Pidä ase kaulassa ja hihna taistelupituudella. Valmiusotteessa asekäsi kahvassa ja perä kainalossa, sauvat tukikädessä kädensijojen alta kiinni pitäen. Ylävalmiusotteessa ase olkapäätä vasten, sauvat yhdessä vaakatasossa aseen alta poikittain sompien osoittaessa tukikäden puolelle.
  • Suksisyöksyn vaiheet
  1. Tulita tarvittaessa eteen.
  2. Tartu aseesta kiinni painopisteen kohdalta.
  3. Ota tukeva lähtöasento.
  4. Vedä sauvat ylävartalon alle.
  5. Tue sauvoihin ylös ponnistaessa.
  6. Hiihdä matalana nopeinta mahdollista vauhtia.
  7. Heittäydy valitsemaasi tuliasemaan, suksien sivulle etuviistoon. Heittäytyminen kulkusuuntaan kylki edellä etuviistoon sauvat yhdessä tukikädessä.
  • Partion tuli ja liike
    • Vihollisen avatessa tulen partiota kohti, vastaa partio tuleen agressiivisesti ja suojautuu. Partion johtaja arvio vihollisen tulituksesta vihollisen vahvuuden ja päättää pyrkiikö partio tuhoamaan kohdatun vihollisen omin voimin. Jos vihollisen tulitus kyetään lamauttamaan partion tulella, on vihollinen myös lyötävissä.
    • Partiossa päätöksen etenemisestä tekee partion johtaja ja liike suoritetaan pääsääntöisesti taistelija kerrallaan etenemissuuntaan. Ts. partio syöksyy/irtaantuu syöksyen partiona taistelija kerralla partionjohtajan johdolla tai yhteistyönä taistelijoiden omina päätöksinä ymmärtäessä ryhmän dynamiikan tilanteessa. "SYÖKSYEN ETEENPÄIN".
    • Tulikosketuksessa ryhmän/partion kiila siirretään samalle tasalle kuin kärjessä oleva taistelija riippuen mistä suunnasta tuli alkoi. Jos vihollisen tuli on vahvaa, saatetaan irtaantua eli syöksyä pois päin tulituksesta tai vihollistulen ollessa heikkoa, syöksyä vihollista kohti. Kun partio/ryhmä on tasalla, liikutaan haluttuun suuntaan turvallisimmin/tehokkaimmin. Esimerkiksi aukealle yllätyksessä jäänyt taistelija saattaa olla järkevää pyrkiä saamaan suojaan ennen kuin muita suojemmassa olevia siirretään tasalle.
    • Partion-/ryhmänjohtaja tahdittaa liikettä lyhyillä yksinkertaisilla komennoilla, esimerkiksi: "ETEENPÄIN", "TASALLE", "ASEMAAN", "KOLMONEN ETEEN", "YKKÖNEN", "YKKÖNEN LEVITÄ VASEMMALLE", "IRTI".
    • "SYÖKSYEN ETEENPÄIN"-komennosta viimeisenä oleva taistelija syöksyy ("KOLMONEN/SUOMALAINEN SYÖKSYY""), itse valitsemallaan hetkellä, tavoitteenaan edetä oman partion taistelijoiden etupuolelle ensimmäiseksi, kahden muun tukiessa ja ilmoittaa "VALMIS". Syöksymistä jatketaan, kunnes partion johtaja käskee ryhmittymään asemaan, jatkamaan etenemistä muulla etenemistavalla tai irtautumaan. ?ryhmänjohtaja ja vanhemmat taistelijaparit syöksyvät ja nuoremmat tukevat, vanhemmat tukevat ja nuoremmat syöksyvät tasalle jne.?
    • "YKKÖNEN TUKEE, SYÖKSYEN ETEENPÄIN": Ykkönen tukee tuliasemastaan ja kakkonen (partion johtaja) sekä kolmonen syöksyvät.
    • "YKKÖNEN TUKEE - SYÖKSYN": Ykkönen tukee ja kakkonen etenee.
    • "YKKÖNEN MENE, KOLMONEN TUKEE": Ykkönen liikkuu ja kakkonen sekä kolmonen tukevat.
    • "KK TUKEE, SYÖKSYEN ETEENPÄIN": konekivääritaistelijapari tukee, muu ryhmä syöksyy em. tavalla taistelijapareittain, ryhmänjohtaja käskee konekiväärin tasalle muun ryhmän tukiessa.
    • "PUOLIRYHMITTÄIN SYÖKSYEN ETEENPÄIN": toinen puoliryhmä tukee ja toinen syöksyy jne.

TARKISTA SOTILAAN KÄSIKIRJA 2022 s. 160

Rynnäkkö[muokkaa]

  • Rynnäkkö on etenemistapa tunkeuduttaessa vihollisen ryhmitykseen lähietäisyydeltä. Siinä edetään yhtäjaksoisesti suojasta rynnäköiden tavoitteeseen ja tuhotaan vastassa oleva vihollinen. Rynnäkössä aloite temmataan usean taistelijan nopealla, samanaikaisella aggressiivisella ja yllättävällä etenemisellä. Rynnäkössä käytetään mahdollisuuksien mukaan tulitukea, mutta sen järjestämisellä ei saa menettää edellä mainittuja menestystekijöitä. Ryhmä tai osa siitä tekee rynnäkön, kun kosketus viholliseen saadaan lähitaisteluetäisyydeltä yllättäen, vihollisen ryhmitys on murtumassa tai toiminta on lamaantunut, murtaudutaan ulos saarroksista, tunkeudutaan taisteluhautaan tai rakennukseen.
  • Rynnäkköön valmistaudutaan käskyllä tai merkillä suojassa, jossa 1) aseeseen vaihdetaan täysi lipas 2) varmistutaan käsikranaattien ja heitteiden nopeasta saatavuudesta 3) kiinnitetään pistin 4) laitetaan ase sarjatulelle.
  • RYNNÄKKÖ
  • RYNNÄKKÖÖN – HUOMIO – TULTA – MARS, MARS

Vyöryttäminen[muokkaa]

  • Linnottautunutta vihollista vastaan, taisteluhautoja, kaivantoja ja asepesäkkeitä kohdattaessa varmistetaan vyöryttämällä niiden käyttökelpoisuus omalle toiminnalle. Ennalta tykistön tulivalmistelu, suora-ammuntatulituki edesauttaa. Käsikranaatteja runsaasti. Murtokohdan havaitseminen. Vyöryttäminen on aloitettava välittömästi, kun ensimmäiset taistelijat ovat lähitaisteluetäisyydellä kohteesta. Vyöryttäminen toteutetaan taistelijoiden yhteistoiminnassa. Vyöryttämisen aloittaa ensimmäisenä etenevä partio. Vyöryttämistä tuetaan ryhmän tukiaseilla, joilla pakotetaan vihollinen suojautumaan. Tukiaseen varmuuskulma on 100v. Kärkipartiolle tuodaan tarvittava määrä käsikranaatteja ja partiota on vaihdettava riittävän usein. Vyörytyksessä on oleellista säilyttää nopea tempo ja aggressiivisuus, joilla estetään vihollisen mahdollisuus aloittaa omat vastatoimet. Taisteluhaudassa olevat risteykset, joita ei voida heti vyöryttää, on vyörytettävä jäljessä tulevien ryhmien toimesta. Mikäli kohteessa on mahdollista olla omia taistelijoita, on käytettävä tunnistushuutoja, esimerkiksi taistelutunnusta. Toistamalla taistelutunnusta varmistutaan siitä, että mutkan takana ei ole omia taistelijoita.
  • Vyörytyksessä partion ensimmäinen taistelija on vyöryttäjä ja toinen heittäjä, kolmas taistelija suojaa tai toimii tilanteen mukaan toisena heittäjänä.
  • Taisteluhaudan vyöryttäminen partiolla
  1. Vyöryttäjä etenee taisteluhaudassa mutkan sisäseinämää ensimmäisenä muut perässä ja pitää aseen koko ajan ampumavalmiina edessä olevaan mutkaan ja ilmoittaa mutkasta heittäjälle ja pysähtyy ennen mutkaa: "KIRVES - KIRVES, MUTKA VASEMPAAN". "KIRVES - KIRVES" on tunnistushuuto, taistelutunnus, jolla varmistetaan ettei mutkan takana ole omia taistelijoita.
  2. Partion kolmas taistelija suojaa vyöryttäjien selustan ja pitää yhteyttä omiin takana oleviin taistelijoihin.
  3. Heittäjä valmistelee kranaatit ja ilmoittaa käytöstä: "HEITÄN". Kranaatit on pyrittävä heittämään kahteen seuraavaan mutkaan. Heittämällä kranaatit seuraaviin kahteen mutkaan vähennetään toiminnan kaavamaisuutta ja vaikeutetaan vastatoimia. Käsikranaatti voidaan heittää taisteluhaudan mutkan taakse yläkautta tai seinän kautta kimmokkeella.
  4. Vyöryttäjä tulittaa suojautuneena mutkan taakse heti kranaatin räjähdettyä ja jatkaa etenemistä seuraavaan mutkaan yhdessä heittäjän kanssa, joka seuraa vyöryttäjää välittömästi ja on valmiina osallistumaan lähitaisteluun.

Irtautuminen[muokkaa]

  • Päätöksen irtautumisesta tekee joukon johtaja. Johtaja käskee toteutuksen komennolla: "IRTI!". Partion irtautuminen suoritetaan taistelija kerrallaan. Irtautumissuunta on aina kohtisuorasti poispäin vihollisuhasta tai -kosketuksesta. Irtauduttaessa käytetään tilanteeseen ja maastoon sopivinta etenemistapaa. Se toteutetaan samalla periaatteella riippumatta siitä, ollaanko taistelukosketuksessa vai ei.
  • Partion irtautumisen vaiheet
  1. Partio avaa tulen ja avojonosta kakkonen ja kolmonen levittäytyvät sivuille kiilaan (ellei jo ollut).
  2. Irtautumisen aloittaa lähimpänä uhkaa oleva kärkitaistelija irtikäskyn jälkeen itse valitsemallaan hetkellä partion viimeiseksi taistelijaksi muiden tukiessa. Aloittaessaan liikkumisen taakse taistelija ilmoittaa nimellään tai numerollaan olevansa liikkeellä: "YKKÖNEN/SUOMALAINEN LIIKKUU!" Ohittaessaan uuden kärkitaistelijan (kakkonen) irtautuva taistelija ilmoittaa: "TASALLA!" Päästyään tuliasemaan partion viimeiseksi ja ollessaan valmis tukemaan seuraavan taistelijan irtautumista taistelija ilmoittaa: "VALMIS!"
  3. Irtautumista jatketaan, kunnes ollaan suojassa vihollisen tulelta ja tähystykseltä.
  4. Liikkumista jatketaan partion johtajan päätöksellä.

Viivytystaistelu[muokkaa]

  • Joukkueen ja ryhmän johtaminen viivytyksessä
    • Viivytystaistelu on määräajan kestävää puolustustaistelua tukikohdassa, johon liittyy irtautuminen. Valmistellaan kuten puolustus ja tehdään lisätoimenpiteitä:
      • 1) irtautuminen tukikohdasta 2) tulevan tehtävän tiedustelu ja valmistelu 3) ajoneuvojen käyttö 4) huollolliset valmistelut.
    • Irtautumisesta suunnitellaan 1) ryhmien irtautuminen ja kokoontumispaikat 2) joukkueen kokoontumispaikka 3) irtautumisreitit kokoontumispaikoille 4) irtautumisen harjoittelu ryhmän kokoontumispaikalle.
    • Jjoht viivytyskäsky annetaan yl. koko ryhmälle: 1) vihollinen 2) komppanian tehtävä ja edestä irtautuvien vastaanotto 3) joukkueen tehtävä ja ryhmien irtautumisjärjestys 4) joukkueen irtautumiskomento ja merkki 5) ryhmän tehtävä (torjuu, irtautuu merkillä, irtautumisreitti, ryhmän kokoontumispaikka) 6) joukkueen kokoontumispaikka 7) epäsuoran tulen käyttö 8) haavoittuneiden evakuointi 9) tunnukset 10) tarvittaessa uusi johtamispaikka.
    • RJ käskee vähintään: 1) irtautumismerkki 2) taistelijaparien irtautumismerkit (RJ viimeisenä) 3) irtautumisreitti 4) irtautumisen suojaaminen 5) ryhmän kokoontumispaikka 6) irtautumisvalmistelujen suorittaminen 7) irtautumisen harjoittelu.

Lähitaistelu[muokkaa]

Lähitaistelulla tarkoitetaan taistelua kosketusetäisyydeltä noin 40 m asti. Lähitaistelussa korostuvat aloite, päättäväisyys, häikäilemättömyys, aggressiivisuus ja nopeus. Ensisijaisesti on käytettävä ampuma-asetta, käsikranaattia tai muita taisteluvälineitä. Muita välineitä ovat esimerkiksi puukko, pistin, vesuri, kirves ja kenttälapio. Ampuma-aseella pyritään ampumaan kaikissa tilanteissa, jopa kosketusetäisyydeltä. Pistin kiinnitetään rynnäkkökivääriin, kun lähitaistelu vihollista vastaan on todennäköistä.

  • Lähitaistelussa on pyrittävä olemaan selvillä omien ja vihollisen taistelijoiden sijainnista.
  • Omien aseiden tehon ja rakenteiden suojavahvuuksien tunteminen auttavat lähitaistelutilanteesta selviytymisessä.
  • Lyhyt pisto pelkästään käsillä tai pitkä pisto etujalkaa samalla eteenpäin siirtmällä. Pisto tehdään yhtenäisenä liikkeenä survaisemalla pistin viholliseen, kiertämällä sitä vasemmalle tai oikealle ja vetäisemällä ase takaisin alkuasentoon.
  • Peruslyöntejä ovat iskut aseen perällä ja piippuiskut. Piippuiskuun voidaan liittää myös viilto pistimellä ja sitä seuraava pisto viholliseen.
  • Vihollista voidaan potkia, lyödä ja purra. Toimet tulee suunnata alueille, joista saadaan paras vaikutus, esimerkiksi nivusiin, kasvoihin, niskaan ja kaulaan. Mikä tahansa ”kättä pitempi”, jolla voidaan vahingoittaa vihollista tai saada vihollinen toimintakyvyttömäksi, on eduksi. Vihollista voi hämätä tai sokaista esimerkiksi heittämällä hiekkaa tai muita esineitä kasvoja kohti, minkä jälkeen vaikutetaan muilla välineillä.

Taistelu rakennetulla alueella (TRA)[muokkaa]

  • Kolmiulotteisuus ilmenee korkeina rakennuksina ja maanalaisina tiloina. Se voidaan jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, kuten ulkotiloihin, kattotiloihin, sisätiloihin, ilmatilaan ja maanalaisiin tiloihin. Puolustava joukko on yleensä ehtinyt tehdä puolustusvalmistelut ja harjoitella taistelusuunnitelman mukaisen toiminnan. Taistelussa korostuu hallitsevien maastonkohtien ja rakennusten hallinta.
  • Tyypillisiä piirteitä: a) sivullisia (siviilejä ja muita viranomaisia) b) tiet, rakennukset, käytävät ja huo- neet tekevät taistelualueesta sokkeloisen c) rakenteet ovat monesti vaurioituneita (sortumia, tulipaloja, savua, pölyä ja ansoituksia) d) ampumaetäisyys on usein alle 20 m e) näköyhteys omaan joukkoon katkeaa helposti f) lähitaistelun mahdollisuus on suurempi g) radioliikenteessä on paljon katvealueita.
  • Rakennuksen nimeäminen
    • Kohderakennuksen sivut ja aukot nimetään: Ylhäältä alaspäin kellarikerroksiin kirjaimilla A, B... (A ylin vinttikerros jos aukkoja). Kerroksen aukot kullakin rakennuksen sivulla numeroilla vasemmalta oikealle. Ts. saman kerroksen eri sivuilla on samat kirjain-numerotunnukset. "Valkoinen A1, A2, B1; Punainen A1, A2, B1, B2"
Valkoinen: hyökkäyssuunnan sivu
Musta: rakennuksen takasivu hyökkäyssuunnasta
Vihreä: rakennuksen oikea sivu hyökkäyssuunnasta
Punainen: vasen sivu hyökkäyssuunnasta
Sininen: katto 
    • Jos rakennuksen muoto on sisäpihamainen yhdeltä sivulta avoin, siipiosat muodostavat "oman rakennuksen", jolloin esim. sisäpihan oikealla olevan rakennuksen vasen sivu on "valk.pun" ja vasemmalla "valk.vihr.".
    • Rakennukset voidaan numeroida järjestyksessä hyökkäyssuunnassa tai peitteistöön sitoen.
    • "TUNKEUTUMISPISTE RAKENNUS YKSI, VALKOINEN CHARLIE NELJÄ".
  • Puolustus
    • Taistelusuunnitelman mukaisesti. Ryhmälle valmistellaan pesäkkeitä useista rakennuksista samalle tuhoamisalueelle. Ryhmitykseen käytettävien rakennusten on oltava suojassa vihollisen suora-ammuntatulelta. Käytännössä tämä onnistuu jättämällä suojaavat rakennukset puskurirakennuksiksi tukikohtien eteen. Näistä rakennuksista aloitetaan taistelut ja käytetään tähystyspaikkana. Suojaavien rakennusten on oltava oman suora-ammuntatulen kantaman sisällä. Estetöillä, miinoitteilla ja tähysteisillä panoksilla estetään hyökkääjää käyttämästä puskurirakennuksia.
  • Huomioi sodan säännöt.
  • Valmistelut vaativat paljon aikaa ja linnoittamismateriaalia. Puolustettavan rakennuksen ympäriltä on poistettava tunkeutumista helpottavat rakenteet, kuten tikkaat, rännit, lähipuut, köynnöskasvit ja katokset. Ikkuna-aukot tukitaan tai verkotetaan siten, että tunkeutuminen rakennukseen vaikeutuu ja käsikranaattien heittäminen sisälle estyy. Rakennuksen sisäpuolisilla estetöillä suljetaan vihollisen kulkureitit, porraskäytävät, puolustajalle tarpeettomat huoneet ja oviaukot. Omat kulkureitit sisätiloihin puhkaisemalla tarpeelliset kulkuaukot. Hiekkasäkkien tilalla voidaan käyttää tilapäisvälineenä esimerkiksi kirjoilla täytettyä jääkaappia.
  • Tuliasemat rakennetaan joko ulkoseinän viereiseen huoneeseen tai sisemmälle rakennukseen huomioiden rakennuksen kestävyys. Tuliaseman eteen on edullista jättää puskurihuone. Ylimmät pari kerrosta ovat alttiimpia vihollisen tulenkäytölle. Ampuma-aukot on naamioitava. Tämän lisäksi on tehtävä harhauttavia ampuma-aukkoja. Rynnäkkökivääri- ja konekivääriampujat on sijoitettava katutasolle tai korkeintaan kerrosta ylemmäs. Näin pystytään hyödyntämään aseen pyyhkäisyalaa eikä tuliasemien eteen jää katveita. Ryhmän tukiampuja voi olla samalla tasolla tai korkeintaan yhtä kerrosta ylempänä. Tärkeimpänä vaatimuksena tuliasemalle on laaja ampuma-ala tehokkaalle kantamalle. Tukiampujalle voidaan antaa tuliasema-alueeksi useita huoneita. Tukiampujaa ei tule sijoittaa panssarintorjunta-aseiden viereen.
  • Tarkka-ampujat ovat tehokkain elementti. Annetaan yleensä tuliasema-alueeksi muutama kerros suuresta talosta, pieni kerrostalo tai muutama pientalo. Useita tuliasemia samalle tuhoamisalueelle.
  • Hyökkäys
    • Vaatii yleensä muutoksia taistelujaotukseen. Rakennukseen hyökkäävästä joukkueesta muodostetaan tulituki- ja iskuosastoja. Suora-ammuntatulella tai epäsuoralla tulella rakennukseen ryhmittynyt vihollinen kyetään harvoin täysin tuhoamaan. Tulenkäytön jälkeen rakennus on vyörytettävä. Eteneminen voi tapahtua rakennusten ulkopuolella ilmeiseen vihollisuhkaan tai kosketukseen saakka. Tämän jälkeen edetään pääsääntöisesti rakennusten sisällä, joka mahdollistaa parhaan suojan. Ryhmän saatua viholliskosketuksen, sen tulee hyökätä lähimpään rakennukseen ja vallata sieltä tuliasemat.
    • Tulitukena käytetään epäsuoraa tulta, tulitukiosastoja, panssarivaunuja tai hyökkäävän ryhmän suojaavia partioita. Tarvittaessa on käytettävä savutusta ja harhautusta. Hyökkäävän joukon on kyettävä johtamaan tulitukea. Ennen rakennukseen tunkeutumista vihollinen on pystyttävä lamauttamaan. Hyökättäessä rakennuksesta toiseen on hyökkäävän osaston järjestettävä itselleen lähitulituki muun tulituen lisäksi. Lähitulituella mahdollistetaan tunkeutumispisteen välittömän läheisyyden hallinta.
    • Rakennuksen valtaaminen on suoritettava järjestelmällisesti tarkastamalla kaikki tilat. Käytävät pidetään hallussa suora-ammuntatulella samalla, kun käytävältä lähteviä huoneita vyörytetään. Rynnäkkö huoneeseen suoritetaan partiolla/taistelijaparilla. Partiossa johtaja menee yleensä huoneeseen kolmantena.
    • Rakennuksen valtauksen jälkeen joukko ryhmittyy puolustukseen rakennukseen ja sen välittömään läheisyyteen ja suorittaa toimenpiteet tavoitteessa. Joukko valmistautuu torjumaan vihollisen vastahyökkäyksen ja mahdollisesti jatkamaan hyökkäystä.
    • Murtaminen korostuu taistelussa rakennetulla alueella. Valmistellaan ja suunnitellaan ennen hyökkäystä. Murtopiste on paikka, johon tehdään kulku- tai ampumaaukkoja. Joukolla olla useita murtopisteitä. Murtaminen suoritetaan esim. mekaanisin välinein, räjäyttämällä, ampumalla tai leikkaamalla. Ryhmän omilla välineillä murretaan yleensä ikkunoita ja ovia, rakennemurtaminen vaatii joukkokohtaisia valmisteluja ja erikoismateriaalia.
    • Tunkeutumispiste on paikka, josta valtaava osasto menee sisään rakennukseen. Kaikki liike suunnataan rakennukseen tunkeutumispisteen kautta. Taistelun aikana tunkeutumispiste on pidettävä koko ajan hallussa.
    • Merkataan värikoodeilla. Kaikkia muita kuin punaista ja vihreää voidaan käyttää samaan aikaan. Merkin paikka on oven yläkulman tasalla. Merkkeinä voidaan käyttää erillisiä lippuja ja näitä vahvistamaan värillisiä valoja tai valotikkuja. Vilkkuva valo erottuu paremmin kuin jatkuva valo.
Vihreä: Rakennus on omien hallussa ja tarkastettu. Vaihdetaan punaisen tilalle. Vain yksistään. 
Punainen: Ei turvallinen, rakennuksesta taistellaan. Ana kun mennään sisälle. Vain yksistään.
Keltainen: Rakennuksessa on haavoittuneita, tarvitaan lääkintää/evakuointia.
Sininen: Rakennuksessa tarvitaan pioneereja (ansoja, miinoja)

Käskynantomuoto[muokkaa]

  • Pysähdyttäessä etenemisen jälkeen käskynantomuotoon, vartiomiehiä ei aseteta eteen, vaan tunnustelijat jäävät suojaamaan.
  • Ryhmänjohtajan käsky suojaajalle: JÄÄKÄRI XXX, TOIMITTE VARTIOMIEHENÄ, VARTIOPAIKKANNE ON TUON ISON KIVEN VASEMMALLA PUOLELLA. VASTAATTE SIITÄ, ETTÄ VIHOLLINEN EI PÄÄSE YLLÄTTÄMÄÄN JOUKKUETTA VARTIOPAIKKANNE SUUNNASTA. HÄLYTYS HILJAISENA SOVITUIN JA VAHVISTETUIN MERKEIN TAI TUOMALLA SANA JA VIHOLLISEN YLLÄTTÄESSÄ AMPUMALLA. KYSYTTÄVÄÄ? MIKÄ ON TEHTÄVÄNNE? VARTIOPAIKALLE MARS.
  • Ryhmänjohtajan ilmoitus joukkueenjohtajalle: ROUVA LUUTNANTTI, ENSIMMÄINEN RYHMÄ PAIKALLA, SUOJAUS ASETETTU, EI PUUTTEITA.

Epäsuoran tulen johtaminen[muokkaa]

  • Epäsuoraa tulta (tulenkäyttö) ammutaan ennalta paikannettuihin maalipisteisiin, peitepisteisiin tulisuunnitelman mukaisesti tai itse paikannettuihin koordinaatteihin. Se on tehokasta esim. sulutteeseen pysähtyneen vihollisen tuhoamiseen. Raskas kranaatinheittimistö soveltuu hyvin jalkaväen tuhoamiseen, kun taas tykistöllä on käytännöllistä tuhota linnoituksia.
  • Tulikomennossa on oltava vähintään maalin koordinaatit, tulimuoto (esimerkiksi ”KOLME KERTAA”) ja ampumiskomento ”AMPUKAA”.
TULIKOMENTOJA 35V NH 5264 9101 120 15–00 450 3 KERTAA AMPUKAA
TULIKOMENTOJA SARKA 11 AMPUKAA (-> 1 kerta)
35V NH 5264 9101 = maalin MGRS-koordinaatit
120 = maalin korkeus
15–00 = tähystyssuunta maaliin tulenjohtopaikalta
450 = tähystysetäisyys maaliin tulenjohtopaikalta
3 KERTAA = tulimuoto
AMPUKAA = suoritusosa
SARKA 11 = maalin nimi
  • Tulen korjaaminen: Epäsuoran tulen käyttöä on aina pyrittävä tähystämään ja tarvittaessa korjaamaan. Tulen korjaaminen vaatii tulenjohtopaikan koordinaatit sekä tähystyssuunnan ja tähystysetäisyyden maaliin tulenjohtopaikalta.
    • Tuli korjataan maaliin ilmoittamalla mihin suuntaan tähystyspaikalta katsottuna tulta halutaan korjata. Pituuskorjaukset ilmoitetaan metreinä ja sivukorjaukset piiruina iskemistä. Esim. ”JATKA / LYHENNÄ 100”, ”OIKEALLE / VASEMPAAN 50”.

Ryhmän hyökkäys[muokkaa]

  • Taistelulajit joukkueen ja sitä pienemmän osaston hyökkäys ja puolustus sekä isommilla viivytys. Ryhmä taistelee joukkueen osana tai itsenäisessä taistelutehtävässä. Aktiivisuus, yllätys johtajan taisteluajatuksen mukaan pitämällä aloite itsellä, päättäväisyys! Vihollisen asevaikutus vältetään hajauttamalla, linnoittamalla, maastouttamalla, harhauttamalla. Aloitetaan aina tehokkaimmalla käytössä olevalla taisteluvälineellä, jotta viholliseen saadaan mahdollisimman suuri vaikutus heti taistelun alkaessa.
  • Jouduttaessa yllättäen tulituksen kohteeksi, mahdollisimman nopeasti ja häikäilemättömästi on vastattava tuleen ja pyrittävä saamaan aloite itselle. Taistelun aikana on pyrittävä yllättävään ja pieneltäkin näyttävän menestyksen hyväksikäyttöön välittömästi.
  • Viivytyksellä pyritään hidastamaan vihollisen etenemistä, tuottamaan sille tappiota ja hankkimaan aikaa omien joukkojen ratkaisutaisteluiden valmisteluille. Joukkueella ja ryhmällä on tavallisesti puolustus- ja hyökkäystehtäviä.
  • Kaikissa taistelulajeissa taistelua voidaan käydä ryhmittämällä joukot hajautetusti. Taistelua käydään pääasiassa ryhmä – joukkue – komppania kokonaisuuksina.
  • Hyökkäyksen päämääränä on tuhoamisalueella olevan vihollisen tuhoaminen ja käsketyn maastonkohdan valtaaminen. Hyökkäys pyritään suuntaamaan vihollisen sivustaan tai selustaan. Etukäteistiedustelu ja tuetaan epäsuoralla tulella. Ryhmä etenee kosketukseen joukkueenjohtajan taisteluajatuksen mukaisesti joukkueen etenemismuodossa (ryhmärivi, kiila, ryhmäparijono) tai soluttautumalla (iskuosastohyökkäys).
  • Hyökkäyksen yleinen rakenne: 1. jalkautumisalue 2. lähtöasema 3. eteneminen kosketukseen 4. tuhoamisalue 5. tavoite.


  • Hyökkäysvalmistelut lähtöalueella
    • Joukon täydentäminen määrävahvuiseksi materiaalin ja henkilöstön osalta, lisä- ja erikoismateriaalin jakaminen, henkilökohtaisen materiaalin huoltaminen, hyökkäyksessä tarvittavan varustuksen valmistelu ja pakkaaminen, ajoneuvojen huolto ja tankkaaminen, marssi- ja hyökkäyskäsky, tulevan tehtävän harjoittelu, taistelukyvyn jatkuva ylläpito (neste, ravinto ja lepo), rynnäkkökiväärin puhdistaminen, lippaiden täyttäminen, käsikranaattien ja savuheitteiden käyttökuntoon laittaminen, naamiointi, kenttävarustus ja sukset sekä ryhmän kalusto ajoneuvoon.
    • Varmista, että tiedät oman ja ryhmän tehtävän sekä tilanteen.
    • Jjoht antaa hyökkäyskäskynsä koko joukkueen kuullen. Epäsuoran tulen osuuden käskee yleensä tulenjohtaja.
    • Joukkueen varajohtaja 1) tarkastaa kuljettajien kanssa ajoneuvot 2) jakaa ryhmänjohtajille a-tarvikkeet sekä mahdolliset lisävarusteet (esim. kertasingot, miinat, kasapanokset, savut, käsikranaatit) 3) valvoo joukkueen ajoneuvojen kuormaamisen 4) lähettää ajoneuvot käskettyyn paikkaan ja antaa kuljettajille ohjeet jatkosta 5) tekee valmiusilmoituksen jjohtajalle.
    • RJ 1) tarkastaa ryhmänsä aseiden kunnon 2) jakaa a-tarvikkeet 3) jakaa erikoisvälineistön 4) tarkastaa ryhmänsä taisteluvarustuksen 5) kuormauttaa ryhmänsä reput ajoneuvoihin 6) tekee valmiusilmoituksen jjohtajalle.
    • Jjoht 1) tarkastaa ryhmät ja muut valmistelut saatuaan valmiusilmoitukset 2) tekee valmiusilmoituksen kpääll:lle.
  • Toiminta hyökkäyksen jalkautumisalueella
    • Ryhmä jalkautuu ajoneuvostaan, naamioi ajoneuvon ja ryhmittyy etenemisryhmitykseen ensimmäisen joukkueen ajoneuvon tasalle nopeasti ja äänettömästi. Ota mukaan RJ:n käskemät erikoisvälineet kuten käsikranaatit, kertasingot, savuheitteet, telamiinat.
    • Etene taisteluvalmiina RJ:n esimerkin mukaan avojonossa/kiilassa jalan tai suksin siten, että ryhmä säilyy koossa ja yhteys säilyy naapuriryhmään lähtöasemaan. Omaa toimintaa ei paljasteta ilma-ammunnalla ennen taistelukosketusta. Ajoneuvoja siirretään hyökkäyksen mukana, kun maaston kulkukelpoisuus sen sallii tai maastoutetaan 50 m etäisyyksin jalkautumisalueelle ja valmistautuvat ilmatorjuntaan. JJOHT käskee ajoneuvojen käytön hyökkäyksessä.
  • Toiminta hyökkäyksen lähtöasemassa
    • Ryhmitytään hyökkäysryhmitykseen, RJ tarkentaa hyökkäyskäskyä ja tehdään mm. hyökkäyksen epäsuoran tulen käyttövalmistelut viimeisten tiedustelutietojen perusteella. RJ käskee taistelijaparin tai partion suojaamaan lähtöaseman.
    • JJOHT käskee 1) joukkueen toimintaan vaikuttavat uudet vihollistiedot 2) joukkueen tehtävän, hyökkäyssuunnan kompassilukuna, murtokohdan ja tavoitteen 3) mahdolliset välirajat naapurijoukkueisiin ja yhteydenpidon suuntauraan päin 4) ryhmien tehtävät 5) tulivalmistelun 6) liikkeellelähdn, ajoneuvojen käytän ja siirtymisen 7) ilmoittaa h-hetken.
    • TJA selvittää epäsuoran tulen käytön joukkueen hyökkäyssuunnassa ja tulivalmistelun alkamisajankohdan.
    • RJ käskee 1) uudet tiedot vihollisesta 2) hyökkäyssuunnan, hyökkäysmuodon, hyökkäystavan 3) murtokohdan 4) tavoitteen 5) liikkeellelähdön 6) tekee valmiusilmoituksen jjohtajalle.
    • PST-partion johtaja käskee 1) tiedossa olevat panssarivaunut 2) hyökkäyssuunnan, hyökkäysmuodon, hyökkäystavan 3) murtokohdan 4) tavoitteen 5) PST-partion paikan tai sinkojen paikat ja tehtävät ryhmityksessä 6) liikkeellelähdön.
    • RJ:n käskyn perusteella sotilaan on tiedettävä missä vihollinen on, mikä on joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä oma tehtävänsä. Lisäksi hänen tulee tietää missä on murtokohta ja ryhmän hyökkäyssuunta ja tavoite sekä hyökkäyksen jatkosuunta.
    • Tarkennetun hyökkäyskäskyn perusteella taistelijan on tiedettävä: 1) vihollinen (määrä, laatu, sijainti) 2) joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä taisteluajatus 3) hyökkäysryhmitys 4) tuhoamisalue 5) hyökkäyssuunta kompassilukuna (aseta lukema kompassiin) 6) tavoite maastonkohtana ja etäisyys tavoitteeseen 7) panssarintorjunnan painopiste 8) hyökkäyksen tukeminen (epäsuora- ja/tai suora-ammunta tuli) 9) ryhmän- ja joukkueenjohtajan paikka ryhmityksessä 10) haavoittuneiden evakuointi ja ampumatarviketäydennykset.
  • Eteneminen kosketukseen hyökkäyksessä
  • Ryhmä etenee kosketukseen JJOHT:n taisteluajatuksen mukaisesti joukkueen etenemismuodossa (ryhmärivi,

kiila, ryhmäparijono) tai soluttautumalla (iskuosastohyökkäys). Taistelukosketuksessa liike on aina suojattava tulella. Kun toimitaan taistelijapareittain, RJ tahdittaa ryhmän tulta ja liikettä.

    • Hyökkäävä joukko etenee epäsuoran tulen aikana varmuusetäisyyden päähän kranaattien iskemistä. TJA määrittää käytettävän varmuusetäisyyden. Taistelu voidaan erityisissä poikkeustapauksissa aloittaa ilman epäsuoraa tulta, jolloin joukko etenee oman toiminnan kannalta edulliseen maastonkohtaan ennen taistelun aloittamista. Taistelun tukemiseksi muodostetaan yleensä tulitukiosasto.
    • Oma liike tahditetaan tulivalmistelun mukaan. Valmistaudu lähtemään liikkeelle epäsuoran tulen päättyessä RJ:n esimerkillä tai merkillä kohti tuhoamisaluetta. Hyökkää käskettyyn suuntaan RJ:n esimerkin ja merkkien mukaan, säilytä paikkasi ryhmityksessä. Seuraa RJ:n merkkejä ja käskyjä – välitä ne taistelijaparille ja muulle ryhmälle. Suojaudu pysähdyttäessä ja ota ampuma-asento siten, että voit tulittaa tarvittaessa etenemissuuntaan. Aloita tuli RJ:n esimerkillä tai havaitessasi vihollisen. Hyökkää taistelijaparia ja partiotasi tukien. Käytä maastoa ja tilanteenmukaisia etenemistapoja. Ole aktiivinen ja ripeä. Säilytä paikkasi ryhmityksessä ja seuraa ryhmän toimintaa.
    • RJ voi käyttää tulitukeen konekivääriampujia, tarkka-ampujaa, tukiampujaa tai muodostaa tulitukipartion. JJOHT voi käyttää tulitukena ryhmää, erikseen muodostettua tulitukiosastoa tai joukkueen ajoneuvoja. Tulituella estetään tuettavan joukon etenemistä hidastavan vihollisen asevaikutus oman joukon toimintaan. Käytettäessä tulitukea hyökkäyksessä käsketään tulialueen rajat maastonkohtiin sitoen. Jos tulialueen rajoja ei voida käskeä maastoon sitoen, on tuettavan joukon reuna merkittävä sovitulla tavalla. Merkkinä voi olla esim. valopistoolilla ammuttu valo tai merkkisavu.
    • Tee havaintoja vihollisesta, maastosta, taistelijaparista, RJ:sta ja ryhmän toiminnasta. Tarkkaile tähystyssuuntaasi ja etsi merkkejä vihollisryhmityksestä. Tällaisia merkkejä ovat raivatut tulialueet, sulutteet, kaivujäljet, tuliasemat ja ajoneuvot. Pidä aseesi katseesi suuntaan niin, että voit avata tulen ennen vihollista. Ilmoita vihollishavaintosi taistelijaparille ja RJ:lle. Etsi etenemissuunnasta suojaiset tuliasemat ja etenemisreitit. Arvioi tilannetta yhdessä taistelijaparisi / partiosi kanssa. Sovi etukäteen tavoite ja etenemisreitti, tukeminen ja merkit. Välitä taistelijaparille havainnot vihollisest sekä RJ:n merkit ja käskyt.
    • Sovi etenemisreitti taistelijaparin / partiosi kanssa ja tue taistelijaparisi etenemistä. Lähde itse liikkeelle, kun taistelijaparisi on valmiina tukemaan sinua. Tue taistelijaparin etenemistä ja syöksymistä tulittamalla ja tarvittaessa savuheitteillä. Pysy selvillä taistelijaparin tai partiosi jäsenten sijainnista. Osoita vihollinen taistelijaparille/partiollesi. Tuhoa vihollinen, joka estää taistelijaparisi etenemisen ja jota taistelijapari ei pysty tuhoamaan. Tarkkaile taistelijaparin tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjaukset hänelle. Tasaa tarvittaessa patruunoita tai erikoismateriaalia.
    • Yhteistoiminta panssarivaunujen kanssa: Panssarivaunu toimii peitteisessä maastossa useimmiten jalkaväen tulitukena. Vastaavasti jalkaväki suojaa vaunua panssarintorjunta-aseilta. (Panssari)vaununjohtaja käskee sen miehistön toiminnasta. Yhteystapoina vaununjohtajan kanssa käytetään tapaamista, käsimerkkejä, radiota tai vaunun puhelaitetta. Havaitessasi vihollisen kohteen, johon haluat panssarivaunun tulittavan, ilmoita vaununjohtajalle ainakin vihollisen suunta ja tyyppi (jalkaväkeä/vaunuja). Ilmoita myös onko kyseessä taistelupanssarivaunu vai kevyesti panssaroitu rynnäkköpanssarivaunu. Vaunu saattaa tehdä nopeita ja yllättäviä liikkeitä. Älä koskaan kulje panssarivaunun pääaseen editse taistelutilanteessa. Jos haluat lähestyä panssarivaunua 10 m lähemmäksi, ilmoita aikeestasi vaununjohtajalle ensisijaisesti käsimerkein. Lähesty panssarivaunua sivusta, jolloin vaununjohtajan on helpompi havaita sinut.
  • Hyökkäystaistelu vihollisen ryhmityksessä tuhoamisalueella
AMMU - LIIKU - KOMMUNIKOI - LÄÄKITSE
    • Taisteltaessa tuhoamisalueella epäsuoraa tulta käytetään tuhoamisalueen takana tai sivulla oleviin maaleihin, minkä tarkoituksena on estää vihollisen lisävoimien käyttö.
    • Tuhoa kohtaamasi vihollinen ja seuraa patruunoiden ja muun taisteluvälinemateriaalin kulutusta. Jos taistelutilanne mahdollistaa, vaihda täysi lipas ja täytä osittain tyhjentynyt lipas täyteen. Pysy selvillä taistelijaparisi/partiosi ja ryhmäsi sijainnista ja tilanteesta. Pyri olemaan kokoajan tietoinen, missä vihollinen on, ja mihin se pystyy tulittamaan. Tuliasemaa vaihdetaan, kun siitä ei kyetä tuhoamaan vihollista tai tehtävän suorittamisen sitä edellyttäessä. Käytä edetessäsi maaston tarjoamaa suojaa ja ennen liikkeellelähtöä katso tarkasti seuraavat suojautumismahdollisuudet. Käytä tilanteeseen sopivinta etenemistapaa. Ole oma-aloitteinen. Käytä tarvittaessa vyöryttämistä ja rynnäkköä. Vyöryttäminen on aloitettava välittömästi, kun ensimmäiset taistelijat ovat lähitaisteluetäisyydellä kohteesta. Vyöryttämisen aloittaa ensimmäisenä etenevä partio. Vyöryttämistä tuetaan ryhmän tukiaseilla, joilla pakotetaan vihollinen suojautumaan. Ks. vyöryttäminen.
    • Tuhottuaan tuhoamisalueella olevan vihollisen, ryhmä siirtyy tavoitteeseen.
  • Toiminta hyökkäyksen tavoitteessa
    • Tavoitteessa ryhmitytään puolustukseen ja valmistaudutaan torjumaan vastahyökkäys. Vihollinen tekee yleensä vastahyökkäyksen menetettyään maastonkohdan tai alueen. Siksi on tärkeää aloittaa kaivautuminen ja muut puolustusvalmistelut välittömästi. Viholliseen on pidettävä jatkuva tiedustelu- tai taistelukosketus.
    • Taistelijan toimenpiteet tavoitteessa: 1) Valitse tuliasema heti, kun ryhmän liike pysähtyy, käytä hyväksesi maaston tarjoama suoja, painanteet, poterot ja muut rakenteet 2) tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä, että voit ampua tulialueellesi 3) vaihda aseeseen täysi lipas ja tasaa patruunoita taistelijaparisi/partiosi kesken 4) pidä RJ tietoisena tilanteestasi (patruuna tilanne, vesi, yms.) 5) kaiva oma-aloitteisesti tuliasemaan potero ja kunnosta sitä tilanteen salliessa 6) vuorottele taistelijaparisi/partiosi kanssa tuliaseman valmistuksessa.
    • RJ käskee 1) miinoitteiden rakentamisen 2) tähysteisesti laukaistavien panosten asentamisen 3) vartioinnin 4) tiedustelun 5) siirtää tarvittaessa taistelijoita ryhmän taistelun kannalta parempaan tuliasemaan, jolloin tuliaseman valmistelu aloitetaan välittömästi uudelleen.
    • RJ oma-aloitteisesti: 1) järjestää tähystys 2) ryhmittää ryhmänsä nopeasti puolustukseen 3) nimeää maaston 4) arvioi etäisyydet 5) käskee tulialueiden rajat 6) käskee tulenaloitustasan 7) tarkastaa ryhmän taistelukelpoisuuden 8) järjestää ensiavun haavoittuneille 9) käskee a-tarvikkeiden tasauksesta ja täydennyksestä 10) tekee tilanneilmoituksen JJOHT:lle.

Ryhmän puolustus[muokkaa]

  • Puolustuksessa joukolle tyypillisesti käskettäviä taistelutehtäviä ovat pysäyttää, tuottaa tappioita ja tuhota. Puolustukseen ryhmitytään myös joukon pysähtyessä pitemmäksi aikaa samaan maastonkohtaan. Tehtävän perusteella joukko ryhmittyy käsketylle alueelle ja tekee taistelutehtävän edellyttämät valmistelut. Joukkueen vastuualueella ryhmällä on varsinainen pesäke (tuliasema) sekä useita vara-asemia ja vaihtoasemia. Puolustukseen ryhmitytään myös joukon pysähtyessä pitemmäksi aikaa samaan maastonkohtaan.
  • Nopea puolustukseen ryhmittyminen: Kun taistelun alkaminen lähes välittömästi on todennäköistä. Taistelija valitsee tuliasemansa etenemisryhmityksestä omatoimisesti ja aloittaa tilanteen mahdollistamat valmistelut välittömästi (panssarintorjunta-aseiden käyttö, varamiinoitteen rakentaminen ja epäsuoran tulen järjestelyt). Kun tilanne mahdollistaa, RJ ryhmittää ryhmänsä normaalisti puolustukseen.
  • Miinoite. Epäsuoran tulen torjuntamaali. Epäsuoran tulen maalipiste. Siirtymisreitti. Pidettävä maastonkohta. Vastuualueen rajat.
  1. Puolustukseen ryhmittyminen suojataan asettamalla vartiomies.
  2. Annetaan asemaanmenokäsky:
    1. tuliaseman paikka
    2. tulialueen suunta
    3. tulenavaustasa
    4. RJ:n paikka.
  3. Ryhmän pesäkkeen tarkistamisen vihollisen suunnasta ja tuliasemista ja mahdollisten ryhmitysmuutosten jälkeen RJ antaa ryhmittymiskäskyn;
  4. tarkat tulialueen rajat (taistelijoiden tulialueet ovat ryhmän tai partion tuhoamisalueella osittain ristikkäin)
  5. tuhoamisalueen maastonkohtien nimet ja etäisyyksien arvioiminen tulialueen kiintopisteisiin
    1. Etäisyyksien arvioinnilla varmistetaan, että taistelijat ampuvat samoilla tähtäinasetuksilla tuhoamisalueen keskeisimpiin maastonkohtiin. Puolustusvalmistelujen yhteydessä arvioidut etäisyydet on aina pyrittävä mittaamaan.
    2. "Nimeän maaston ja arvioin etäisyydet: vasemmalla talo 300 m, keskellä mutka 200 m, oikealla pellon pää 150 m."
  6. tarkennetun tulenavaustasan
  7. tulen aloittamisen ja keskittämisen
  8. panssarintorjunta (ml. kertasinkojen ja tähysteisten panoksien käyttö sekä miinoitteiden paikat)
  9. RJ:n paikka
  10. vartiointi ja hälyttäminen
  11. linnoittaminen (ml. tulialueen raivaukset)
  12. muut omat joukot.
  • Taistelijoiden tulialueet ovat ryhmän tai partion tuhoamisalueella osittain ristikkäin. Joukkueen tuhoamisalueella ryhmien tuhoamisalueet menevät limittäin.
  • RJ toimenpiteitä puolustukseen ryhmittymisessä
  1. Joukkueenjohtajan ryhmittymiskäskyn jälkeen RJ vie konekivääritaistelijaparin asemaan ja käskee 1) vartioinnin 2) hälyttämisen 3) tulenaloituksen: JÄÄKÄRIT XXX JA YYY, JOHTAJANA JÄÄKÄRI XXX. SUOJAATTE RYHMÄN PUOLUSTUKSEN RYHMITTYMISEN TÄSTÄ TULIASEMASTA. TULIALUEEN VASEN RAJA ON TÄSTÄ TUOHON PUNAISEEN LATOON JA OIKEA RAJA ON TÄSTÄ TUOLLA RINTEESSÄ NÄKYVÄÄN ISOON KIVEEN. HÄLYTYS HILJAISENA SOVITUIN JA VAHVISTETUIN MERKEIN TAI TUOMALLA SANA. SAATTE ALOITTAA TULEN OMA-ALOITTEISESTI, MIKÄLI VIHOLLINEN PÄÄSEE YLLÄTTÄEN TUON OJAN TASALLE. OJA ON SAMALLA TULENALOITUSTASA. KYSYTTÄVÄÄ? MIKÄ ON TEHTÄVÄNNE? OIKEIN.
  2. Tämän jälkeen RJ ryhmittää muun ryhmän taistelijapari kerrallaan ja käskee 1) tuliaseman paikan 2) tulialueen rajat: JÄÄKÄRIT XXX JA YYY, TULIASEMANNE ON TÄSSÄ. TULIALUEEN VASEN RAJA ON TÄSTÄ TUOHON KELTAISEEN TALOON JA OIKEA RAJA ON TÄSTÄ TUOLLA RINTEESSÄ NÄKYVÄÄN ISOON MÄNTYYN.'
  3. Taistelijaparien ryhmittämisen jälkeen RJ tarkastaa pesäkkeen edestäpäin, jokaisen taistelijan tuliaseman ja tekee tarvittavat korjaukset sekä 1) nimeää maaston 2) arvioi ja mittauttaa etäisyydet ja käskee tulenaloituksen a) merkin (esim. vihr valoammus) b) tasan (esim. puoliryhmä 4 vihollista) c) käskyn 3) kertasinkojen käytön (nimeä alueet) 4) kaivautumisen: NIMEÄN MAASTON JA ARVIOIN ETÄISYYDET. VASEMMALLA MAATILA. ETÄISYYS MAATILALLA NÄKYVÄÄN PUNAISEEN RAKENNUKSEEN 200 M. EDESSÄ METSÄSAAREKE. ETÄISYYS METSÄSAAREKKEELLA OLEVAAN ISOON KIVEEN 150 M. OIKEALLA TIE. ETÄISYYS TIEN JA METSÄAUTOTIEN RISTEYKSEEN 100 M. MITATKAA TARKKA ETÄISYYS ÄSKEN MAINITSEMIINI KOHTEISIIN JA SEN LISÄKSI TIELLE TUON OJARUMMUN KOHALLE. ALOITATTE TULEN, KUN PANSSARINTORJUNTAPARTIO ALOITTAA TULEN, KUN VIHOLLINEN YLITTÄÄ TULENALOITUSTASAN, JOKA ON TUO OJA TAI KÄSKYSTÄNI TAI VIHOLLISEN YLLÄTTÄESSÄ. HAKEKAA 2 KEVYTTÄ KERTASINKOA RYHMÄN AJONEUVOSTA. NIILLÄ ALOITATTE TULEN, KUN ENSIMMÄINEN VAUNU AJAA VARAMIINOITTEESEEN, JOKA ON TUON RISTEYKSEN ALUEELLA. KYSYTTÄVÄÄ? MIKÄ ON TULENALOITUSTASA? OIKEIN. ALOITTAKAA TAISTELIJAPARIN TULIASEMAN KAIVAMINEN.


  • JJOHT suorittaa puolustusvalmistelujen aikana käsky- ja tarkastuskierroksia pesäkkeen alueella sekä harjoituttaa keskeisimpiä asioita, antaa tarkentavia käskyjä ja toimintaohjeita taistelutehtävään.
  • Joukkueenjohtajan 1. tarkastuskierros
  1. JJOHT tarkastaa 1) pesäkkeen paikan ja ryhmityksen 2) pesäkkeen tulialueen rajat 3) konekiväärin 4) pst-aseiden paikat ja tulialueet. Tulialueen rajat käsketään selvästi erottuvien maastokohtien avulla kompassisuuntina.
  2. Joukkuenjohtajan puolustuskäsky: annetaan yleensä koko ryhmän kuullen.
    1. Joukkueen tehtävä ja ryhmitys
    2. Ryhmän tehtävä
    3. Pesäkkeen vasen-, oikea- ja eturaja
    4. Varsinaisen tulialueen rajat
    5. Tulen aloittaminen ja keskittäminen
    6. Vartiointi ja tähystys
    7. Hälyttäminen
    8. Vaihtoasemat ja niiden tulialueet
    9. Linnoittaminen (pikalinnoittaminen, KL 1 tai 2)
  3. TJA käskee 1) epäsuoran tulen maalit 2) maalien nimet 3) maalien suunnat 4) maalien etäisyydet 5) tukevat tuliyksiköt 6) maaliviittojen valmistaminen.
  4. Jvarajoht tarkastaa vartiopaikat ja vartio-ohjeet.
  5. Majoittuminen: RJ 1) käskee ryhmän majoituspaikan, lähipuolustusasemat, antaa ohjeet hälytystavoista, tulenaloituksesta ja vartioinnin järjestelyistä 2) ryhmittää miehet lähipuolustukseen 3) käskee tulialueet ja tulenaloitusasian 4) johtaa ryhmänsä majoittumisen 5) laatii vartiovuoroluettelot.
  • Ryhmänjohtajan toimenpiteet joukkueenjohtajan 1. tarkastuskierroksen jälkeen
    • 1) JJOHT:n käskyn aiheuttamat muutokset miesten tuliasemiin ja tulialueisiin 2) Tilapäinen tulialue 3) Maaliviittojen asettaminen 4) Vaihtoasemat 5) Vartiopaikka. Käskyn jälkeen RJ harjoituttaa ryhmällään hälytyksen ja jatkaa linnoittautumista.
  • PST-partion johtajan toimenpiteet joukkueenjohtajan 1. tarkastuskierroksen jälkeen
    • 1) Hälytyksen harjoituttaminen 2) sinkojen ja käsiaseiden tulitoiminnan harjoituttaminen 3) jjoht:n käskemien vara-asemien tiedustelu ja valmistelun käskeminen 4) vara-asemien miehittämisen harjoituttaminen.
  • Joukkueenjohtajan 2. tarkastuskierros
    • Jjoht 1) hälyttää pesäkkeen miehistön taisteluasemiin 2) tarkastaa ampuma-alan ja tähystyslinjojen raivaamisen 3) tarkastaa kaivautumisen edistymisen ja kaivuujälkien naamioinnin 4) tarkastaa vaihtoasemat ja tarvittaessa miehityttää ne.
    • Tämän jälkeen käsketään RJ:lle tai koko ryhmälle: 1) vihollinen 2) joukkueen tehtävä 3) ryhmän tehtävä 4) naapuritukikohdat ja pesäkkeet 5) oman tukikohdan rakenteen ja nimeää maaston 6) linnoittamisen jatkamisesta 7) joukkueen toimintaan vaikuttavat miinoitteet 8) huolto 9) komppanian komentopaikka. Lisäksi antaa toimintaohjeita a) liikkumisesta b) hälytysjärjestelyistä c) majoittumisesta d) ruokailusta ja kenttähygieniasta e) työosastojen muodastamisesta.
  • Ryhmänjohtajan toimenpiteet joukkueenjohtajan 2. tarkastuskierroksen jälkeen
    • RJ harjoituttaa ryhmällään 1) hälytyksen 2) tulen aloittamisen tulenaloitustasalta 3) tulen aloittamisen jjoht:n merkillä 4) ryhmän tulen johtamista ja keskittämistä 5) kertasinkomiesten toiminnan 6) epäsuoran tulen maalien tuntemista 7) vaihtoasemien miehittämisen ja tulitoiminnan vaihtoasemista.
  • PST-partion johtajan toimenpiteet joukkueenjohtajan 2. tarkastuskierroksen jälkeen
    • 1) käskee sinkojen vara-asemien tiedustelun (mikäli ei tiedusteltu 1. tarkastuskierroksen jälkeen) 2) tiedustelee itse vaihtoasemat 3) näyttää vaihtoasemat taistelijapareille 4) harjoituttaa koko taistelusuunnitelman.
  • Puolustusvalmistelujen johtaminen 2. tarkastuskierroksen jälkeen
    • Jjoht harjoittaa ja täydentää taistelusuunnitelmaansa. Tarkastaa 1) taisteluasemien miehittämisen ja tulitoiminnan 2) tulen aloittamisen ja keskittämisen 3) sinkojen taisteluasemien miehittämisen 4) sinkojen tulen aloituksen ja keskittämisen 5) yhteistoiminnan joukkueen vahvennusten kanssa 6) johtamismerkit ja käskyjen välittäminen 7) kertasinkomiesten toiminnan 8) varamiinoitteen toimeenpanon 9) epäsuoran tulen käyttövalmiuden tulenjohtajan kanssa 10) tukikohdan vartioinnin jvaraj:n kanssa. Lisäksi jjoht suunnittelee ja käskee a) savujen käytön b) joukkueen sisäiset vastahyökkäykset ja kpäällikön käskemän reservin irrottamisen komppanian vastahyökkäyksiin c) valmistautumisen pimeätaisteluun.


  • Puolustuksen tuliasema
    • Tuliasema on paikka, jossa taistelija suorittaa hänelle annetun taistelutehtävän. Taistelijan tulee valita tuliasema aina, kun liike tai eteneminen pysähtyy. Alkuvaiheessa valittu tuliasema valmistetaan makuulta tai polvelta tapahtuvaa tulitoimintaa varten kaivamalla. Käytettävissä olevan ajan ja maaston salliessa valmistellaan tuliasema pystystä ampuvan taistelijan poteroksi katteineen, taisteluhautoineen ja yhdyshautoineen ja korsuineen. Ryhmityttäessä puolustukseen tuliaseman paikan käskee yleensä ryhmänjohtaja. Tuliasemaa ei saa sijoittaa mäen korkeimmalle kohdalle eikä sellaiseen paikkaan, jossa tausta paljastaa tuliaseman ja taistelijan. Tuliaseman paikkaa valittaessa on otettava huomioon oman ryhmän tai partion muiden taistelijoiden tuliasemat. Avopotero (makuupotero, polvipotero, pystypotero), suojakolollinen potero (pystypotero), katettu potero suojakololla (pystypotero).
    • Kallioinen ja kivikkoinen maaperä lisää sirpalevaikutusta ja kimmokkeita sekä voi estää kaivamisen. Alavassa tai soistuvassa maastossa kaivetut tuliasemat voivat täyttyä vedellä, jolloin niiden käyttö vaikeutuu tai jopa estyy.
    • Omaa puolustusryhmitystä ja tuliasemia ei tule suunnitella sellaiseen maastoon, jossa vihollisen vaunut kykenevät tulittamaan puolustajan ryhmitystä sinkoaseiden kantaman ulkopuolelta.
    • Taistelijalla tulee olla useita tuliasemia ja niitä on kyettävä tarvittaessa vaihtamaan taistelun aikana. Ryhmän tai partion vara-asemiin ja vaihtoasemiin siirrytään ryhmänjohtajan käskyllä tai harjoitellun taistelusuunnitelman mukaisesti.
      • Varsinainen tuliasema: tulialue on joukon tehtävän mukaiselle tuhoamisalueelle. Se valmistellaan ensimmäisenä.
      • Vara-asema: kun toiminta varsinaisesta tuliasemasta on estynyt. Vara-aseman tulialue on samalle tuhoamisalueelle, kuin varsinaisen tuliaseman.
      • Vaihtoasema: taistelija ampuu varsinaisesta tulialueesta erilliselle tulialueelle, esimerkiksi joukkueen tukikohdan selustaan tai sivustaan.
    • Perusvaatimukset
      • Laaja ampuma-ala (tuliaseman paikan valinta, raivaukset): Tärkein vaatimus! Tulialueen suunta valitaan mahdollisuuksien mukaan siten, ettei se ole suoraan vihollisen todennäköistä etenemissuuntaa kohti.
      • Hyvä tuki aseelle (riittävän laaja asepöytä ja tarpeeksi paksu tukipuu sopivalla etäisyydellä). Kolmipistetuki (kyynärpäät, etutukki). Käsi etutukin ja tuen välissä. Aseen tuki ei tarjoa tulisuojaa, ellei se ole suojavahvuuksien mukainen. Rintakehä tuettuna poteron etureunaa vasten.
      • Suoja tulelta ja tähystykseltä (tulialueen vasemmasta ja oikeasta rajasta alkavat maastoutetut ja riittävän suojavahvuuden omaavat suojakumpareet). Tuliasema linnoitetaan siten, että vihollinen ei voi havaita ja ampua sinua tulialueesi ulkopuolelta (suojakumpareet). Vankkarunkoinen metsä, suuret kivet, louhikot, jyrkät mäen rinteet ja pehmeäpohjainen maaperä hidastavat ja ohjaavat taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen liikkumista.
      • Suojainen siirtymisreitti (ryömintähauta / taisteluhauta). Pyritään valitsemaan vähintään 50 m etäisyydeltä aukeasta. Aluksi muutaman metrin välein poteroita, jotka myöhemmin yhdistetään ryömintähaudoilla, joiden leveys n. 70 cm.
    • Tulialueen raivaaminen: Paikan valinnan jälkeen ensimmäiseksi raivataan ampuma-ala käsketylle tulialueelle, jos tilanne sallii etumaastossa liikkumisen. Tulialueelta on raivattava tähystämistä ja tulitoimintaa haittaavat esteet sekä vähennetään vihollisen saamaa suojaa. Raivaaminen on tehtävä harkiten ja sitä johtaa ryhmänjohtaja. Raivaaminen toteutetaan taistelijapareittain tai partioittain. Katvealueille voidaan asentaa tähysteisiä viuhkapanoksia. Tulialuetta harvennetaan kaatamalla puita tarpeen mukaan noin 150 m päähän tuliasemasta. Tuliasemasta voidaan myös noin 100 m etäisyydelle asti karsia puiden alimpia oksia, raivata pensaita, tasoittaa mättäitä sekä poistaa kiviä ja kantoja. Raivatut oksat ja pensaat sekä kaadetut puut ja muu materiaali kuljetetaan pois ja voidaan käyttää omiin rakenteisiin. Tuliaseman lähellä maasto pyritään jättämään koskemattomaksi, jolloin taistelija ja tuliasema eivät paljastu.
    • RJ, ryhmitä ryhmäsi maaston mukaan. Taistelijaparien tulialueiden on mentävä osin päällekkäin.
    • Nopeassa tuliaseman valmistamisessa tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä, että pystyt ampumaan tulialueelle. Käytä maaston tai rakenteiden tarjoamaa suojaa ja aluksi tilapäistä tukea aseellesi. Ole valmiina aloittamaan tuli ja tuhoamaan tulialueellesi tuleva vihollinen. Paranna tuliasemaasi heti, kun voit. Kun tilanne sallii, raivaa tulialue ja paikanna katveet, joihin et pysty ampumaan. Tarkista tuliaseman suoja ja naamiointi vihollisen suunnasta tähystämällä. Varmistu, ettet näy tuliasemasta suoraan vihollisen tulosuuntaan. Aloita linnoittaminen, kun ampuma-ala on raivattu ja tuliasema viitoitettu.
    • Kevyen konekiväärin tuliasema valitaan siten, että siitä voi ampua koko ryhmän tulialueelle ja kaukana oleviin maaleihin. Voi olla porrastettuna muihin nähden esimerkiksi muita ylempänä olevassa asemassa.
    • Sotilaan on tiedettävä varsinaisessa asemassa, vara-asemassa ja vaihtoasemassaan tehtävänsä:
  1. maastokohtien nimet ja etäisyydet
  2. maastossa oleva 200 metrin tasa, jota kauempana olevia maaleja tulitetaan taistelutähtäintä käyttäen
  3. tulialueen rajat maastossa
  4. tulenaloitustasa maastossa
  5. tulen aloittaminen (kun pesäke on ehditty miehittää, yhdenaikainen tule aloitus saavutetaan parhaiten ryhmänjohtajan esimerkistä)
  6. tulen keskittäminen ja jakaminen
  7. epäsuoran tulen maalien nimet ja sijainti maastossa.
    • Sinkoampujan on lisäksi tiedettävä
  1. tulenaloitus singoilla
  2. tuhoamisalue
  3. varamiinoitteen paikka
  4. mitatut etäisyydet tuhoamisalueille
  5. vaunujen arvioitu nopeus eri kohdissa tuhoamisaluetta
  6. vaunuille edulliset urat ja tuliasemat tuhoamisalueella
  7. vara-asema ja vaihtoasemat.
  • Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen
    • Kantalinnoittaminen (KL): Suojataso 1.
    • Raskasosalinnoittaminen: Suojataso 2.
    • Kevytosalinnoittaminen: Suojataso 3.
    • Kenttälinnoittaminen: Suojataso 4. Suoja aluevaikutteisilta aseilta ja sirpaleilta. Linnoitteet rakennetaan siten, että suojaa kehitetään alkaen suojasta suora-ammuntatulelta (taistelijan potero). Majoituslinnoitteet rakennetaan kestämään kranaattien pintaräjähdykset. Pesäke 3–5 vrk, tukikohta 3–7 vrk, puolustuskeskus 1–2 vko.
      • Taistelijan on kyettävä kaivamaan avopotero kesällä 4 ja talvella 6 tunnissa. Taistelijaparin tai partion on kyettävä yhdistämään taistelijoiden itselleen kaivamansa poterot taistelijaparin tai partion yhteiseksi tuliasemaksi 12 tunnissa. Taistelijaparin tai partion yhteinen katettu suojatila. Kolmen avopoteron leveys yht. n. 7 m ja poteroiden välinen maakaistale 1,5–2 m.
      • Linnoittamisen kiireysjärjestys: 1) ampuma-alan raivaus 2) taistelupoterot 3) taistelupoterot vaihtoasemassa 4) majoituspoterot 5) ryömintähaudat 6) aseiden ja a-tarvikkeien suojapoterot 7) estetyöt.
  1. Poteron leveyden tulee olla mahdollisimman pieni, ja seinämät kaivetaan mahdollisimman jyrkiksi. Poista päällimmäinen maakerros kaivettavan poteron ja tulevien suojakumpareiden alueelta (vähintään 3×5 m alue). Ota maakerros kokonaisina levyinä (noin 30×30 cm) siten, että aluskasvillisuus säilyy naamiointikelvollisena. Tällä maakerroksella voit tehdä naamioinnin helpoiten. Mitoitus ks. Sotilaan käsikirja 2022 s. 155.
  2. Siirrä päällimmäinen maakerros poteron taakse kasaan, jolloin käsketty tulialue pysyy vapaana.
  3. Kaiva potero ensin 60–80 cm syväksi polvelta ampuvan taistelijan poteroksi.
    1. Kasaa kaivettu maa käsketyn tulialueen ja poteron sivuille suojakumpareiksi. Kaivettu maa kasataan ampumasektorin molemmille puolille ja poteron sivuille suojakumpareiksi siten, että tuliasemassa oleva taistelija ei näy silhuettina taustaa vasten.
  4. Kaiva ajan salliessa (120–)150 cm syväksi pystypoteroksi, jonka leveys on n. 90 cm ja jalkatila on n. 60 cm.
  5. Naamioi suojakumpareet kaivutyön alkuvaiheessa talteen otetulla maan pintakerroksella, kun ne ovat noin 30 cm korkeita ja vähintään 50 cm paksut.
  6. Kaiva kyynärpäille pöytä, jonka syvyys on n. 40 cm ja laita aseelle tuki (esim. puupölli, paksuus (15–)20 cm ja pituus 100–150 cm) 40–50 cm etäisyydelle poteron etureunasta. Aseta tuki maahan niin tiukasti, ettei se pääse heilumaan. Aseen tuen voit tehdä myös hiekkasäkeistä.
  7. Aseen tuen asentamisen jälkeen varmistetaan kyky ampua käsketylle tulialueella ja hyvä ampuma-asento tähtäämällä aseella tulialueelle.
  8. Valmista tulialueen rajoittimet, jos suojakumpareet eivät rajaa tulialuetta riittävästi. Tällöin varmistutaan, että ammutaan huonoissakin näkyvyysoloissa omien taistelijoiden kannalta turvalliseen suuntaan.
      • Suojatilan kate: Tuliasemaan tehdään taistelijaparin tai partion yhteinen katettu suojatila. Kate pyrkii suojaamaan esimerkiksi droonista suoraan poteroon pudotettavilta kranaateilta. Se rakennetaan partion kolmen rinnakkaisen avopoteron keskimmäisen päälle. Reunimmaisesta poterosta on liittymä taisteluhautaan. Suojan parantamiseksi poteron leveyden tulee olla mahdollisimman pieni ja seinämät kaivetaan mahdollisimman jyrkiksi.
Naamiointikerros 
Vaimennuskerros: paksuus vähintään 20 cm tiiviiksi poljettua paikalta saatua maata ja kiviä
Tiivistyskerros: muovia, sammalta, tms.
Kantava kerros: paksuus 12–15 cm, pituus 3 m (lankkua tai pyöreää puuta)
    • Suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan
Teräs 1,5 cm 
Betoni 20 cm
Hiekkaa säkeissä, kivinen maa 50 cm 
Tuore puu 60 cm
Tavallinen tiivis maa 100 cm
Tiiviiksi poljettu lumi 150 cm
Koskematon lumi 300 cm
  • Panssarintorjuntatuliaseman taisteluteknisiä vaatimuksia: Kyettävä ampumaan käsketylle tuhoamisalueelle, riittävä ampuma-ala, sivusta-, selusta tai kattotulisasema, suoja vihollisen tulelta ja tähystykseltä (ml. ilmatähystykseltä), suojainen siirtymisreitti, maasto estää vaunujen ajamisen suoraan tuliasemaan, tulialuetta korkeammalla.
  • Koneellisesti valmisteltu tuliasema: 1) Syvennä/täytä ampumapaikka 2) Kaiva ampumasektorit maavalleihin 3) suorita tulialueen raivaus 4) linnoita RJ:n käskyn mukaan.
  • Talvi. Potero alkuvaiheessa lumeen, jopa vain makuupoterona. Suojatila voidaan kaivaa myös roudan alle. Ks. routapanos ja reikäpanos.
    • Lumipotero: Tampattua lunta tai suojavallien paksuus x 2. Koko 2,5 m aseen tuesta taaksepäin, leveys 1,5 m rintakehän kohdalla, suojavalli rintakehän kohdalla 1,5 m ja jalkojen kohdalla 3 m, ryömintähaudan leveys 80 cm, olkapäistä aseen tukeen 40 cm, etuvalli aseen tuesta eteenpäin 1,5 m, ampuma-aukon leveys 40 cm. Taistelijan alla havuja.
  1. Piirrä suksisauvalla ympyrä (säde 1,5–2 m) lumeen poteron keskikohdalta.
  2. Tiivistä lumi suksin tai jalan merkinnän ulkopuolelta 1,5–2 m leveältä alueelta ja tämän jälkeen merkinnän sisäpuolelta.
  3. Kasaa tiivistetty lumi lumipoteron kohdalle.
  4. Tiivistä kasattua lunta edelleen ja muotoile kasaa (korkeus noin 70 cm).
  5. Kaiva lumikumpareeseen potero, laita kaivettu lumi kumpareen ulkoreunoille.
  6. Valmista aseelle tuki ja tarvittaessa tulialueen rajoittimet.
  7. Varmista aseella tähtäämällä poteron toimivuus.
  8. Viimeistele poteron muodot ympäröivään maastoon sulautuvaksi.
  9. Naamioi muut lumeen syntyneet jäljet.


  • Taistelijan toiminta puolustustaisteluun valmistauduttaessa
    • Arvioi vihollisen toiminta: Milloin, mistä saakka ja miten vihollinen havaitaan? Miten toimii meitä vastaan valoisalla ja pimeällä? Miten pyrkii yllättämään ja miten se voidaan estää?
    • Havainnoi maastoa: Mistä ampuma-alaa tulee raivata? Minne jää katvealueita, jonne vihollinen voi päästä suojaan? Ovatko taisteluaseman suojakumpareet oikeaan suuntaan ja tarpeeksi leveät? Onko tuliasema naamioitu hyvin vai paljastavatko tulialueen raivaus tai linnoittamisjäljet sen?
    • Miten toteutat tehtävän varsinaisesta ja vaihtoasemasta: Selvitä tulialueen rajat ja tulenaloitustasa maastossa sekä epäsuoran tulen maalit ja nimetyt maastonkohdat maastossa sekä etäisyydet tulialueella oleviin maastonkohtiin. Selvitä tulitusmahdollisuus taistelijaparin tulialueen katvealueelle. Mieti ja sovi tulitehtävän toteuttaminen pimeällä. Ryhmänjohtaja käskee siirtymisen vaihtoasemaan ja suoja-asemaan. Sovi yhteistoiminta taistelijaparin kanssa; maalin osoittaminen, katveiden tulittaminen ja taistelijaparin tukeminen.


  • Ryhmän tulitoimintaharjoittelu
    • Tulitoimintaharjoittelu luo perustan ryhmän tulen tehokkaalle käytölle.
    • Tulikomento annetaan lyhyissä pätkissä ja jokainen taistelija toistaa kaikki sen osat.
    • 1) Hiljainen tulikemonto ja tulikomennon välittäminen 2) ampukaa-komento (yksittäistuli) 3) tulen jako (kk:lle oma maalialue) 4) suojautuminen epäsuoralta tulelta 5) rynnäkön torjunta (sarjatulen käyttö) 6) tuli seis-komento (aseiden varmistaminen)
  • TULITOIMINTAHARJOITTELU.
  1. TIE – HUOMIO – TULTA (yhdenaikainen tulenaloitus)
  2. SUO – AMPUKAA
  3. KK TIE – MUUT MÄKI – AMPUKAA
  4. SUOJAAN
  5. ETEEN TULTA (sarjatulen käyttö) SUO – AMPUKAA (tulikomentoja tilanteen mukaan)
  6. TULI SEIS


  • Hyökkäyksen torjunta
    • Ryhmä taistelee joukkueen osana. Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys. Taistelijaparin on kyettävä torjumaan siten noin ryhmän vahvuisen vihollisen hyökkäys ryhmänsä osana. Ryhmänjohtaja kouluttaa ja harjoituttaa ryhmän taistelusuunnitelman suullisilla käskyillä ja merkeillä. Ryhmän taistelu toteutetaan harjoitellun taistelusuunnitelman, vihollisen toiminnan ja taistelijaparien tehtävien sekä ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien perusteella. Ryhmän taisteluvalmiutta voidaan kohottaa parivartiolla, lepäämällä suoja-asemassa taisteluvarustus päällä sekä miehittämällä puoliryhmällä tai koko ryhmällä taisteluasemat.
    • Ryhmä miehittää taisteluasemat taisteluvalmiutta kohotettaessa, ryhmänjohtajan komennolla "ASEMAAN" sekä vartiomiehen hälyttäessä hälyttimellä tai ampumalla.
    • Taistelu aloitetaan 1) RJ:n taisteluajatuksen ja esimerkin mukaisesti 2) oma-aloitteisesti taistelijana tai partiona vihollisen ylittäessä tulenavaustasan tai 3) oma-aloitteisesti vihollisen yllättäessä. Kaikkien on yhdyttävä tulenavaukseen ja pyrittävä tuhoamaan omalla tulialueellaan havaitsemiaan vihollisia. Tuliasemaa vaihdetaan partionjohtajan tai RJ:n käskyllä tai harjoitellun taistelusuunnitelman mukaisesti.
    • Tulenavaustasa: RJ:n maastoon määrittämä tasa(t), jolta taistelu on viimeistään aloitettava. Noin 100 m päähän tuliasemista siten, että taistelu kyetään aloittamaan ensisijaisesti taisteluajatuksen mukaisesti. Toisaalta tulenavaustasa on oltava sen verran kaukana, että omat tuliasemat eivät paljastu ennen tulenavausta. Maastosta ja ryhmän tehtävästä riippuen ryhmänjohtaja määrittää yhden tasan koko ryhmälle tai jokaiselle partiolle omansa. "TULENAVAUSTASA ON VASEMMALTA METSÄNKULMASTA EDESSÄ NÄKYVÄÄN SÄHKÖTOLPPAAN JA SIITÄ OIKEALLE SÄHKÖLINJAA PITKIN."
    • Maalin osoittaminen: 1) suuremmasta pienempään -menetelmällä 2) kellotaulumenetelmällä (ilmoittajan liike- tai rintamasuunta on kello 12) 3) näkyvän alueen tai infrapuna-alueen (IR-laser) laserosoittimella ("OSOITAN MAALIN IKKUNAN ALLE") 4) ennalta nimettyjä maaston kohtia käyttäen ("VIHOLLISTA - MÄKI") 5) komennoilla "VIHOLLISTA OIKEALLA/EDESSÄ/VASEMMALLA" 6) ampumalla valojuovaluoteja tai valopistoolilla maalia kohti. Tarvittaessa annetaan monta kiintopistettä ja suuntaa, jotta maali saadaan varmuudella osoitettua. Havaittuaan maalin taistelija ilmoittaa osoittajalle "MAALI SELVÄ".
      • Suuremmasta pienempään: Maalin nimeäminen: "VIHOLLISEN KK". Kiintopisteen ilmoittaminen: "SILTA", "PUNAINEN TALO". Suunta ja etäisyys kiintopisteestä: "OIKEALLE 100 (PIIRUA), VASEMPAAN 30 (METRIÄ), EDESSÄ, TAKANA, YLHÄÄLLÄ, ALHAALLA". Voidaan ketjuttaa, esim. "VIHOLLINEN; TALO; VASEMPAAN 100, KIVI; VASEMPAAN 30, KUUSI; KUUSEN JUURESSA" Piirujen laskemiseen käytetään sormia apuna.
    • Taistelijan toiminta torjuntataistelun aikana
  1. Havaitse, paikanna, tunnista ja tuhoa vihollinen: Vihollisen toiminnan paljastavat äänet, liike, tausta, heijastavat pinnat, valot, varjot, väri, etenemisreitti, aseiden suuliekit. Tunnista vihollinen varustuksesta, aseista ja ajoneuvoista
    1. Maalin valinta: Oma-aloitteisesti, RJ:n tulikomennon tai tulimaalin osoituksen mukaan. RJ voi tulikomennolla ja maalinosoituksella jakaa tai keskittää ryhmänsä tulta tarpeensa mukaan. Valitse maali seuraavasti: 1) vaarallisin 2) lähin 3) muut tulialueella olevat viholliset. Valitse maaliksi vihollisen avainhenkilöitä kuten johtajia, vaunumiehistöä ja tarkka-ampujia. Jaa maaleja taistelijaparin/partion kesken.
    2. Vihollisen tuhoamisjärjestys on seuraava:
      1. itselle vaarallisin vihollinen
      2. vihollinen, jota taistelijaparisi ei pysty tuhoamaan
      3. suojaan pääsevä vihollinen
      4. johtajat; joukkueenjohtaja, tulenjohtaja, ryhmänjohtaja, vaununjohtaja
      5. erikoistaistelijat; radiomies, konekiväärimies, etäisyydenmittaaja, sinkoampuja, tarkka-ampuja jne.
      6. kaikki omalla tulialueella olevat viholliset alkaen helpoimmasta maalista.
    3. Tähtää keskelle maalia, jatka maalin tulittamista kunnes havaitset osuman tai maali tulee taistelukyvyttömäksi.
  2. Taistele yhteistoiminnassa taistelijaparin kanssa
  3. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä, merkkejä ja käskyjä
  4. Ilmoita ryhmänjohtajalle havainnot vihollisesta: Määrä, laatu, sijainti ja toiminta. Havainnot vahtoasemien suunnassa, vihollisen taisteluaineiden käyttövalmisteluista (mm. suojanaamarin käyttö) sekä oman taistelijaparisi haavoittuminen tai kaatuminen. Ilmoita, kun patruunoista on käytetty puolet ja ilmoita erikoisvälineiden määrä ennen niiden loppumista.
  • Torjutun hyökkäyksen jälkeen
    • Säilytä tähystyskosketus viholliseen. Täytä lippaat ja tasaa patruunat taistelijaparisi tai partiosi kanssa. Anna ensiapu itsellesi ja taistelijaparillesi. Kunnosta taisteluasemasi. Ilmoita ryhmänjohtajalle taisteluvalmiutesi ja havainnot vihollisesta sekä pidä yllä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Arvioi taistelijaparisi kanssa tilanne ja oma toimintanne.
    • Kosketusta viholliseen ei saa kadottaa, ettei tule yllätetyksi. Tarvittaessa joukkueesi lähettää tiedustelupartion etumaastoon. Tieto etumaastoon menevistä omista taistelijoista on välitettävä kaikille.

Suluttaminen ja pioneeritoiminta[muokkaa]

Pioneeriaselaji. Pioneeritoiminnan suluttamiseen kuuluvat miinoittaminen, estetyöt ja panostaminen.
Convention on Certain Conventional Weapons (CCW / CCWC) artikla 9
  • Panos - ulkopuolinen laukaisee. Miina - kohde itse laukaisee.
  • Sulute koostuu miinoitteista ja on miinojen, murrosteiden, hävitteiden, panosten ja erilaisten esteiden muodostama maastollinen kokonaisuus/yhdistelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa viholliselle tappioita, ohjata, pysäyttää tai hidastaa liikettä. Sulute sijoitetaan oletetulle taistelualueelle ennen vastustajan saapumista, eikä sen siirtämiseen tilannearvion osoittautuessa vääräksi ole yleensä mahdollisuutta. Pysähtymään pakotettu panssaroitu vihollinen tuhotaan panssarintorjuntatulella ajoneuvoon tai pakotetaan jalkautumaan ja tuhotaan.
    • Sulutteet jaetaan vaikutuksensa mukaan torjunta- ja häirintäsulutteisiin. Sulutteen rakentaminen tapahtuu hitaammin kuin nopeasti rakennettava varamiinoite. Sulutteisiin on yhdistettävä aina valvonta, panssarintorjunta-, epäsuoran ja käsiaseiden tulenkäyttö. Komppania rakentaa oman toiminnan suojaamiseksi miinanauhoja, miinaryhmiä, varamiinoitteita, pienehköjä puumurrosteita ja käyttää yksittäisiä miinoja. Sulutteiden yksityiskohtaisen rakenteen suunnittelusta vastaa yl. rakentava pioneerijoukko. Sulutteiden suunnittelussa on otettava huomioon omien joukkojen liikesuunnitelmat ja niiden asettamat vaatimukset, kuten esim. vastahyökkäykset, irtautumis, vetäytymis- ja huoltoreitit. Rakentamisessa hyödynnetään luonnollisia kulkuesteitä, kuten vesistöjä ja korkeuseroja. Ylemmät johtoportaat voivat määrätä suluttamiselle kieltoalueita joiden sulkemiseen on kuitenkin varauduttava valmistelluilla ja nopeasti toimeenpantavilla sulutteilla. Taistelun aikana jääkärijoukkue voi itse täydentää vihollisen raivaamia sulutteita. Sulutteiden läheisyyteen varataan miinoja, jotka asennetaan sulutteeseen raivatun aukon käytön estämiseksi.
  • Suluttamisvyöhyke: Koostuu sulutteista ja se on joko 1) PYSäyttävä 2) OHJaava (raskain) 3) HIDastava. Esimerkiksi päätieuraa lähestyvän vihollisen kulku estetään OHJaavalla sulutteella sivutielle, jossa on HIDastava sulute ja sen perässä PYSäyttävä sulute. Päätieuran OHJaavan sulutteen perässä on myös PYSäyttävä sulute. Suluttamisvyöhykkeiden ympärillä on epäsuoran tulen alueet ja ryhmitykset.
  • Suluttamisalue: Koostuu suluttamisvyöhykkeistä.
  • Torjuntasulute: Pyritään sulkemaan vihollisen hyökkäysura, pysäyttämään hyökkääjän liike, ohjaamaan se puolustajalle edulliseen maastoon tai pakottamaan hyökkääjä aikaa vievään ja tappioita tuottavaan raivaamiseen. Kyettävä aina valvomaan tulella. Käytetään miinaesteitä, miinanauhoja, miinaryhmiä, hävitteitä ja murrosteita sekä valemiinoitteita. Sisältyy komppanian puolustuskeskukseen ja sen maksimikokona voidaan pitää 1 x 0,5 km. Pioneerijoukkue kykenee rakentamaan 1–2 torjuntasulutetta vuorokaudessa I valmiusasteeseen.
  • Häirintäsulute: Estetään sulutettavan alueen vapaa käyttö ja tuotetaan tappioita viholliselle pääasiassa suoja-alueella, puolustuskeskusten välialueilla ja sivustoilla. Käytetään miinaryhmiä, pieniä miinaesteitä ja miinanauhoja, pienehköjä hävitteitä ja murrosteita sekä valemiinoitteita. Suluttamismateriaalin tarve on 1/10 torjuntasulutteeseen tarvittavasta määrästä.
  • Sulutteiden valmiusaste ilmaistaan numeroilla:
I sulute on täysin toimeenpantu, eikä läpikulku ole mahdollista
II sulute on pääosin toimeenpantu, mutta läpikulku on rajoitetusti mahdollista
III sulute on suunniteltu ja mahdollisesti valmisteltu ja materiaali on varattu
  • I miinoitteet ja murrosteet ovat valmiit; hävitteet on räjäytetty; vartiointi ja opastus on tarvittaessa järjestetty.
  • II oma liikenne sulutteen läpi merkittyjä reittejä on mahdollista; kulkuaukon ulkopuoliset miinat on asennettu; toimeenpano-osasto on koulutettu ja sulutteen läheisyydessä; liikennereitillä olevat miinat ovat ilman sytyttimiä joko miinasijoissaan siten, että jalankulku on mahdollinen, tai miinasijojen välittömässä läheisyydessä, ja sytyttimet ovat toimeenpano-osastolla; hävitteet on panostettu ja sytytysjärjestelmä on valmis sekä murrosteet voidaan nopeasti toimeenpanna räjäyttämällä; valmistellut esteet voidaan nopeasti siirtää paikoilleen; sulutteen osat on merkitty ja vartiointi järjestetty.
  • III kaikki liikenne sulutteen läpi on mahdollista; sulute on yksityiskohtaisesti suunniteltu; materiaali on kohteella tai sen läheisyydessä vartioituna; panostilat on avattu; panostamista helpottavat telineet ja tukirakenteet on rakennettu; miinasijoja on tehty.
  • Sulute on pyrittävä rakentamaan suoraan I valmiusasteeseen. Sulutteen toimeenpanolla tarkoitetaan II valmiusasteeseen rakennettuun sulutteeseen jätettyjen kulkuaukkojen sulkemista ennalta varatulla materiaalilla. Mikäli sulute jätetään II valmiusasteeseen, on toimeenpanovastuu aluevastuussa olevalla jääkärijoukkueella. Toimeenpano-osasto on näiden kulkuaukkojen sulkemiseen varattu ja koulutettu osasto. Toimeenpano-osasto koulutetaan yleensä siitä joukosta, jolle sulute luovutetaan. Aikaa II valmiusasteessa olevan sulutteen toimeenpanoon saa kulua enintään 30'. Sulute toimeenpannaan päällikön käskyn mukaan tai vihollistilanteen vaatiessa jääkärijoukkueen johtajan käskyllä.
  • Ilmoitus, vartiointi ja merkintä. Opastus ja merkintä pitää asettaa niin, että ajoneuvot eivät aja umpiperään vaan ohjautuvat kiertotielle sitä ennen. Kaikista rakennetuista miinoitteista ja sulutteista on laadittava suluteseloste, jossa selvitetään suunnitellun sulutteen sijainti (koordinaatit, koordinaattijärjestelmä, paikannimet, mittakaava, pohjoisnuoli), rakenne ja käytössä oleva materiaali ja määrä, otsikko, pvm, selosteen tekijän nimi. Vastaa pioneerijoukkueen johtaja. Komppanian päällikkö vastaa komppaniansa rakentamien sulutteiden suluteselosteiden laatimisesta.
  • Suluteluokka:
  • Miinoitetyypit
    • Valemiinoite: Harhauttavista jäljistä ja/tai esineistä muodostuva kokonaisuus, joka antaa vaikutelman miinoitteesta. Valemiinoite on rakennettava todenmukaiseen paikkaan. Valemiinoittaminen kuuluu kaikille joukoille. Esimerkiksi kestopäällysteellä (asfaltti) tehdään reikiä niin paljon, että vihollisella kestää selvittää mitkä reiät ovat oikeasti miinoitettuja.
    • Sirotemiinoite: Maanpinnalla, levitys lähes kaikilla asejärjestelmillä, reiät lumessa, kuolleet eläimet, kuorma-annoksen kuoria 0,5–3 m, jalkaväkisirotemiinan kuorisylintereitä, lankoja maassa. Sirote tytärpommi. Sirote tytärkranaatti.
    • Taktinen miinoite: Aseman edessä puolessa välissä asemissa olevien panssarintorjunta-aseiden enimmäiskantamasta (1–3 km). Miinoitteiden taakse (asemasta kauempana?) voidaan kaivaa/räjäyttää panssarikaivantoja.
    • Suojamiinoite: Aseman edessä käsiaseiden tehokkaan kantaman sisällä (<300 m), syvyys 10–50 m, leveys 100–300 m, asemien puolella (miinoitteen edessä) piikkilankaeste, valvottuja. Jalkaväkimiinoja, panssarimiinoite, sekamiinoite. Viuhkapanoksilla ja epäsuoralla tulella ampuminen miinoitteeseen.
    • Sekamiinoite: Jalkaväkimiinoja ja panssarimiinoja.
    • Kaukomiinoite:
    • Yhdistelmämiinoite: Käsin ja koneellisesti rakennettujen miinoitteiden täydentäminen sirotemiinoilla.
  • Miinoite: Miinoite on samanlaisista tai useammanlaatuisista miinoista muodostuva alueellisesti tarkkaan määrätty kokonaisuus.
  • Miinaeste: Pyritään pysäyttämään tai suuntaamaan vihollisen liike. Kooltaan korkeintaan 150 x 300 m / 50 x 100 m. Se voi olla rakennettu tela- ja pohjamiinoista. Jaetaan esim. Kevyteste 0,2 miinaa/m, keskiraskas ja XXX.
  • Miinanauha: 1–3 miinariviä, rivien välit 10–20 m, pituus on enintään 300 m. Nauha rakennetaan vain tela-, auto- tai pohjamiinoista. Miinanauhaa käytetään yl. leveillä aukeilla hyökkääjän hidastamiseen tai suuntaamiseen, ylikulun vaikeuttamiseen rannoilla sekä miinoittamiseen nopeutta vaativissa tilanteissa.
  • Miinaryhmä: Enintään 50 x 50 m. Samassa miinaryhmässä pyritään käyttämään useita eri miinalajeja. Miinaryhmässä on enintään 50 miinaa, ja sillä on pääasiassa häiritsevä ja epävarmuutta synnyttävä vaikutus.
  • Miinakieltoalue:
  • Hävite
    • Siltahävite: Tehdään yl. räjäyttämällä. Hävittämisessä pyritään siihen, että liikenne pysähtyy ja sillan korjaaminen vie aikaa. Hävite on aina miinoitettava.
    • Tiehävite: Rakennetaan kaivamalla tai räjäyttämällä. Tien runko on katkaistava 10 m välein ainakin 4 m pituudelta ja 2–3 m syvyydeltä. Maa-aines kasataa sille puolen katkosta, josta vihollisen ei oleteta tulevan. Hävitetyn kohdan kiertämistä ja tien korjaamista vaikeutetaan miinoittamalla hävite ja sen ympäristö. PST-näkyvyys hävitteeseen.
  • Murroste. Kulkueste + miinoitteet.
    • Kalliomurroste: Edullisiin kohteisiin räjäyttämällä. Riittävä estevaikutus saadaan n. 20 m murrosteella. Murroste on aina miinoitettava.
    • Puumurroste: Tehdään kaatamalla puita n. 80 cm:n korkeudelta tiealueelle tai muulle kulku-uralle sekä niiden ulkopuolelle. Riittävän estevaikutuksen saamiseksi tulee 100 m:n pituisessa murrosteessa olla vähintään 15 kpl n. 25 cm:n läpimittaista puuta. Puut sidotaan kiinni toisiinsa, murroste miinoitetaan ja ansoitetaan.
    • Rakennusmurroste: Käytetään rakennetuilla alueilla sortamalla kerrostaloja ja muita korkeita rakenteita kaduille.
  • Kaivanto: Hidastaa, pysäyttää, ohjaa.
  • Ajoneuvoeste
  • Henkilöeste


  • Miinoitteiden vaikutus paine, sirpale, suunnattu räjähdysvaikutus, iskumassa, polttovaikutus, kemiallinen vaikutus. Laukeaminen voi vaatia useamman herätteen (tärinä, magneettikentän muutos jne.) tai paino, vetolanka, pystytanko, painon poisto, jännityksen poisto.
  • Viitteitä miinoitteesta kaivujäljet, kuljetuspakkaukset, eläinten raadot, merkinnät puissa ja kivissä, langat, auran jälkiä.
Suluttamisopas
Ammunta

Varamiinoite[muokkaa]

Ks. Telamiina

(Jääkäri)joukkue rakentaa itse varamiinoitteita, puumurrosteita ja käyttää tähyspanoksia. Varamiinoitteen tarkoitus on suojata joukkueen toimintaa tai se liittyy joukon taistelutehtävään, esim. hyökkäykseen tai estämään vihollisen panssarivaunujen päälle ajo ja tehostamaan panssaritorjunta-aseiden vaikutusta. Käytetään sivustojen suojaamiseen ja päälle- tai läpiajon estämiseen. Tarvittaessa voidaan valmistella useita paikkoja varamiinoitteelle tai valmistaudutaan yl. rakentamaan useaan eri paikkaan. Käytetään ainoastaan telamiinoja ilman käsittelynestolaitteita tai lisäpanoksia. Oltava joukon valvottavissa. Rakennetaan paikkaan, johon voidaan ampua kertasingoilla. Sijoitetaan vaunujen etenemisreitille sellaiseen kohtaan, jota ei voi helposti kiertää ja ettei vihollinen havaitse miinoitetta ennen kuin vaunu on pst-aseiden tulialueella. Miinojen väli ja järjestys on sovitettava siten, että miinoitteen läpi ei voi ajaa väistelemällä eivätkä miinat räjähdä toisen räjähtäessä vierellä, joten etäisyys on vähintään 5 m. Lähimaasto ei saa tarjota vihollisen vaunulle suojaa tai nopeaa kiertomahdollisuutta. Osaston johtaja määrää miinojen yksityiskohtaisen sijainnin, kun rakentaminen voidaan harjoitella etukäteen. Huomioitava myös mihin suuntaan ja miten vihollisen sotilaat pyrkivät jalkautumaan ajoneuvoista. Pioneerit täydentävät tarvittaessa varamiinnoitteesta miinoitteen.

  • Varamiinoite on joko valmisteltu tai toimeenpantu. Varamiinoite ainoastaan valmistellaan, jos reitti on jätettävä auki omalle liikenteelle tai kun ryhmitysalueella on useampia uria, joille kaikille halutaan jättää mahdollisuus toimeenpanna varamiinoite. Toimeenpanevan osaston on kyettävä ylläpitämään valmistellut varamiinoitteiden paikat sekä huolehtimaan siitä, että miinasijat ovat sellaisessa kunnossa, että miinat voidaan niihin asettaa ja naamioida nopeasti ilman niiden uudelleenkaivamista.
  • Varamiinoitteessa voi olla enintään 30(–50) telamiinaa. Lähtökohtaisesti varamiinoitteeseen ei asenneta lisäpanoksia tai purkamisenestopanoksia. Miinat kaivetaan aina maahan miinasijaan tai nopeassa tilanteessa asetetaan maanpinnalle. Rakentaneen joukon johtaja vastaa siitä, että omat joukot eivät kulje omaan varamiinoitteeseen.
  • Oman toiminnan suojaksi rakennettu varamiinoite puretaan ja miinat otetaan mukaan, kun joukkue siirtyy uudelle alueelle. Puretusta varamiinoitteesta ei täytetä lomaketta.
  1. Asetetaan rakentamista suojaavat taistelijat vihollisen ja omien joukkojen suuntaan. Rakentaminen suojataan kertasinkotaistelijoiden tulella ja RJ:lla on savuja, joilla voidaan tarvittaessa suojata rakentamista.
  2. Rakentava ryhmä siirtyy rakentamispaikalle avojonossa ja ryhmittyy avoriviin hieman viistosti n. 5–10 m välein tieuraan nähden metsän rajaan (miinojen etäisyydet ja välit 5–10 m). Ase pidetään selässä.
  3. Sytyttimiä jakaessa RJ on miinoittajien takana keskellä.
  4. Jokaisella on 2–4 miinaa / kuudella taistelijalla kullakin 2 miinaa.
  5. Käsketään jako kahteen.
  6. Käsketään avorivi liikkeelle ja miinat lasketaan RJ:n komennolla 5–10 m välein vuorotellen "AVORIVISSÄ - MARS", ”YKKÖSET MIINA!", "KAKKOSET MIINA!”.
  7. RJ tarkastaa miinojen sijainnit.
  8. Asentaminen aloitetaan komennolla ”ASENNA!” (kasvot jo asennettujen miinojen suuntaan).
    1. Taitetaan kantokahva miinan alle.
    2. (Asetetaan hävityspanos 20 kg telamiinan alle)
  9. Miinat naamioidaan.
  10. Vaikutusta lisätään ja raivaamista vaikeutetaan tekemällä suluttamiseen viittaavia harhauttavia jälkiä sen ympäristöön.
  11. Toimeenpanevan osaston johtaja asettaa vartion varoittamaan omia joukkoja rakennetusta miinoitteesta. Omalla puolella omien ajoneuvojen ajaminen varamiinoitteeseen on estettävä vartioinnilla, puomeilla ja varoituskylteillä.
  12. Jos varamiinoite suunnitellaan joukon taistelusuunnitelmaan kuuluvaksi ja maastoon jätettäväksi, on se dokumentoitava. Seloste toimitetaan komentoketjua pitkin aluevastuussa olevan joukon esikuntaan. Vähintään ilmoitettava keskikohta, säde ja miinojen lukumäärä.
  • Kiireellisessä tapauksessa 3 henkilöä 4 miinaa kullakin ryhmittyy avoriviin 5–10 m välein kohti vihollisen tulosuuntaa. Osaston johtajan komennolla "MIINA" jokainen laskee ensimmäisen miinan, jonka jälkeen komennetaan "MARS" ja tasaisin väliajoin "MIINA", jolloin jokainen laskee miinan vuorotellen kummaltakin puolelta. Ajan puitteissa pyritään naamioimaan.

Taistelukyvyn ylläpito[muokkaa]

  • Taistelukentällä pääosa uupumisista johtuu nestehukasta. Nestepuutoksen oireita on seurattava aktiivisesti. Näitä oireita ovat esimerkiksi virtsan värin tummuminen, virtsaamistarpeen väheneminen ja päänsärky. Nauti nestettä vähintään 2 l/vrk, taistelutehtävässä 4–6 l. Lisää veteen sokeria ja suolaa (litraan 10 sokeripalaa ja 1⁄2 teelusikallista suolaa). Säilytä juomapulloa päällysvaatteiden alla ulkolämpötilan ollessa alle +10 °C. Täytä juoma- sekä termospullo ja lämmitä neste AINA, kun siihen on mahdollisuus. Juo fyysisen rasituksen aikana riittävän usein ja pienissä määrissä (1–2 dl noin 15' välein). Kehoon imeytyy nestettä 0,6–1 l/t, suuremmasta määrästä ei ole hyötyä. Jos käytetään pintavettä, käytä mieluiten virtaavaa vettä ja puhdista se keittämällä tai puhdistustabletilla. Termos- ja juomapullo on pidettävä puhtaana pesemällä ne säännöllisesti.
  • Energiatarve on maasto-olosuhteissa noin 4000 kcal/vrk. Taistelumuonapussi sisältää 3000–4000 kcal. Syö muutaman tunnin välein. Syö ruoka lämpimänä. Syö päivittäin viljatuotteita, esimerkiksi makaronia, tummaa leipää ja puuroa, joissa on pitkäkestoisia hiilihydraatteja, jotka vapauttavat hitaasti energiaa. Leipä ja puuro sisältävät myös runsaasti kuituja, jotka auttavat ruuansulatusta. Syö lihaa pienissä määrin kerralla. Se sisältää paljon proteiinia, jonka sulattaminen on hidasta ja kuluttaa paljon nestettä. Vältä nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja suurina määrinä esimerkiksi vaaleaa leipää ja makeisia. Ne nostavat verensokerin korkealle nopeasti, jonka jälkeen verensokeri myös laskee ja suorituskyky heikkenee nopeasti. Kuumenna jäätynyt ruoka aina kauttaaltaan höyryävän kuumaksi, vähintään +70 °C. Varaa aina mukaasi ruokaa, esimerkiksi säilykelihaa tai säilykekalaa, leipää ja puurojauhetta sekä nestettä.


  • Taistelun jälkeen jokaisen taistelijan tulee aloittaa välittömät ylläpitotoimenpiteet omatoimisesti, huolehtien samalla taistelijaparista/partiosta. Toimenpiteitä johtaa RJ ja joukkueessa joukkueenvarajohtaja.
  1. ampumatarvikkeiden ja taisteluvälineiden täydentäminen määrävahvuuksiin
  2. henkilökohtaisten aseiden huoltaminen vaikka toimineet virheettömästi
  3. nestetankkaus ja ruokailu
  4. kastuneiden varusteiden vaihto ja kuivattaminen
  5. nesteen ja ruoan täydentäminen
  6. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen (erityisesti käsienpesu)
  7. joukkokohtaisen materiaalin huolto ja täydennys
  8. lepo
  9. lihashuolto
  10. tapahtuminen kertaaminen keskustelemalla.

Kaatuneiden tarkastaminen ja huolto[muokkaa]

  • Kaatuneiden tarkastaminen
    • Tavoite oman turvallisuuden varmistaminen; kaatunutta esittävät ja tajuntansa menettäneet viholliset, tajuttomuudesta heräävät itsetuhoiset taistelijat.
    • Tarkastus tulee tehdä heti, kun tehtävän suorittaminen sen sallii. Partio suorittaa.
  1. Suojaa ympäristö.
  2. Suojaa oma toiminta tarkastettavan mahdollisilta vastatoimilta.
  3. Tarkasta silmämääräisesti mahdolliset ansoitukset.
  4. Pyri varmistumaan, että henkilö on todella kuollut. Jos vamman laadusta voidaan päätellä kuolema, ei tarvitse kokeilla. Kuitenkin tajuton henkilö todennäköisesti liikkuu pois asetetusta asennosta, jolloin häntä kohdellaan kuten tarkastamatonta.
    1. Tajuton henkilö otetaan kiinni, suoritetaan potilasluokittelu hoito-/luokittelukorttia hyödyntäen ja annetaan ensiapua.
  5. Poista aseet kaatuneen vihollisen läheltä.
  6. Aseta kaatunut asentoon, jossa kaatunut makaa selällään, jalat ovat nilkoista ristikkäin ja kädet rinnanpäällä ristikkäin. Muut tietävät hänen olevan tarkastettu. Huom! Kaatunutta esittävä voi myös itse asettua tähän asentoon.
  7. Irrota kaatuneen aseesta lipas, poista patruuna patruunapesästä ja laita ase ruumiin viereen.
  8. Kaatunutta henkilöä on kohdeltava kunnioittavasti eikä häntä saa häpäistä.


  • Kaatuneiden huolto
    • Kunnian osoittaminen.
    • Kuoleman toteaminen, haavoittunut vai kuollut.
      • Lääkintähenkilökuntaan kuuluva tai esimies voi todeta selvän tapauksen kuolleeksi, muutoin haavoittunut.
    • Taistelun rauhoituttua, kuolleet viedään huostaanottopaikalle (HOP), jonka perusyksikkö on perustanut. Mukaan kerätään kaikki henkilön ruumiinosat. Kaksi taistelijaa osallistuu kaatuneen kuljettamiseen ja kaksi huolehtii kaatuneen tavaroista.
    • Huostaanottopaikalla toimintaa johtaa vääpeli.
    • 1–2 päivän aikana. Käytetään aina kun mahdollista ruumispussia.
    • Kaatuneen päälle jätetään maastopuku, muut taisteluvälineet ja kenttävarusteet yksikön käyttöön.
    • Hautaus pyritään tekemään kotikuntaan tai sotilashautausmaalle. Poikkeuksellisesti tilapäinen kenttähautaus, jopa poteroon. Vihollinen kenttähaudataan. Kenttähautauksessa otetaan haudan tarkat koordinaatit.

Sotavankeus[muokkaa]

  • Jääminen itse sotavangiksi
    • Pysy rauhallisena, et saa provosoida väkivaltaan etkä saa provosoitua asiattomasta kohtelusta. Parasta on totella ja vaikuttaa passiiviselta. Ole kuitenkin koko ajan valppaana, tarkkaile ympäristöä ja vihollisen toimintaa, pakomahdollisuus saattaa tulla yllättäen. Tavoitteena tulee koko ajan olla pakeneminen.
    • Sotavankina olet velvollinen kertomaan vain 1) nimesi 2) sotilasarvosi 3) henkilötunnuksesi ja 4) syntymäaikasi. Älä kerro mitään tietoja omista joukoista tai toiminnasta, vaikka se vai- kuttaisi sinusta kuinka vähäpätöiseltä, tai kuulustelija antaisi ymmärtää tai osoittaisikin tietävänsä jo asian. Vastaa näihin kysymyksiin ”en voi vastata tähän kysymykseen”. Voit kertoa omaan terveydentilaasi liittyviä asioita. Aika on kiinnijääneen puolella, koska vanhetessaan tieto menettää merkityksensä. Ketään ei kuitenkaan voida estää puhumasta varsinkaan, jos kuulustelussa käytetään väkivaltaa. Älä kerro mitään, millä kuulustelija voi myöhemmin painostaa.
  • Sotavangin kohtelu

Majoittuminen (suoja-asema)[muokkaa]

Ryhmän majoituspaikka on nimeltään suoja-asema, ja ryhmänjohtaja käskee sen paikan. Ryhmä majoittuu maastossa aluksi tilapäisesti poteroihin tai huonolla säällä ja tilanteen salliessa telttaan. Suoja-asema sijoitetaan ryhmän pesäkkeeseen siten, että tuliasemiin on mahdollisimman lyhyt ja suojainen reitti. Suoja-aseman on oltava suojassa tähystetyltä suora-ammuntatulelta ja ilmatiedustelulta. Pesäkkeen linnoittamisen edistyessä majoitutaan majoituspoteroon, korsuun tai rakennukseen. Majoituttaessa taistelupoterossa tai taistelijaparin poterossa asetetaan poteron tai sen suojakolon pohjalle esimerkiksi havuja ja makuualusta. Poteron aukko voidaan peittää suojaviitalla.

  • Ajoneuvo: Sijoitetaan 50 m etäisyydelle toisista ajoneuvoista ja teltoista. Ajoneuvon kuljettaja naamioi ajoneuvon yhdessä ryhmän taistelijoiden kanssa.
  • Sukset: Ryhmänjohtaja käskee suksien sijoittamisen esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen naamioituna. Suksille valmistellaan suksipotero. Sukset asetetaan keppien päälle suksipoteroon pohjat alaspäin. Siteet jätetään kiinni suksiin. Sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. Sauvat asetetaan suksien väliin.
  • Kenttäkäymälä: Vähintään 50 metrin päässä teltasta.

Pioneerityökalut[muokkaa]

Teltta[muokkaa]

  • Ryhmänjohtaja käskee majoitusteltan paikan, kun muuta suoja-asemaa (rakennus, korsu) ei ole mahdollista käyttää. Teltta sijoitetaan ilmasuojaiseen paikkaan painanteeseen ja suojaan vihollisen suora-ammuntatulelta ja epäsuoralta tulelta. Teltta on sijoitettava vähintään 50 m päähän joukkueen ajoneuvoista ja muista teltoista (hajaryhmitys). Teltta on sijoitettava painanteeseen tai kaivettava maahan 50–70 cm syvään telttapoteroon sirpalesuojaan (kunnes majoituslinnoitteet valmistuvat), lisäksi teltasta on oltava suojainen siirtymisreitti tuliasemiin. Teltan suuaukko sijoitetaan poispäin vihollisen todennäköisestä tulosuunnasta. Lunta voidaan tiivistää väh. 1,5 m matkalta teltan ympäriltä. Teltan paikka kannattaa valita siten, että teltan reunat ovat ylempänä kuin keskikohta ja oviaukko hiukan alempana kuin päätyseinä.
  • Periaate: Suoja-aseman (teltan) ympärillä on lähipuolustusasemat joka suuntaan, esim. 3 kpl klo 2, 6 ja 10. Kauempana on varsinaiset tuliasemat vihollisen oletettuun hyökkäyssuuntaan ja keskimmäisessä tuliasemassa vartiopaikka. Lähipuolustusasemien ulkopuolella turvallisemmassa suunnassa on käymälä ja ajoneuvo.
  • Teltan naamiomateriaali pyritään paljastavan lämpösäteilyn vähentämiseksi pitämään selvästi irti telttakankaasta keppien yms. avulla. Naamioverkolla rikotaan kohteen muoto. Naamioverkkojen lisäksi tulee käyttää tilapäismateriaalia, esimerkiksi päälle ripustettuja kuusia. Teltan lisäksi tulee naamioida esimerkiksi reput, sukset, ahkiot, halot, polttopuiden tekopaikka (hakkuujätteet), ruoka-astiat, ajoneuvot ja muut välineet.
  • Kuivausriuku, vesi, lyhtylaatikko, sammutusvesi, polttopuut.
  • Solmut ja Sotilaan käsikirja 2022 s. 124.
    • Talvella naru kierretään kaksi kertaa havunoksan ympäri, joka tallotaan lumeen.
  • Puolijoukkueteltan pystytys
    • Teltta, kulmakepit (8), maakiilat (8), Keskisalko (3 osaa), telttapohja (2), kamina, kaminan jalka, naamioverkko (2), lyhty, vesikanisteri, pilkkeitä, kuivatusriut, kiinnityshihnoja/narua/jekkulankaa.
  1. Sijainti puiden latvusten ja oksien antamassa suojassa, painanteessa suojassa vaakatähystykseltä, mutta kuitenkin välttäen teltan uiminen kaatosateen sattuessa.
  2. Toinen taistelijapari raivaa teltan pohjan puista ja oksista sekä talvella lumesta ja polttaa kamiinasta säilytysöljyt.
  3. Kolmas taistelijapari kokoaa tulialueen raivauksesta saadut havut ja levittää ne teltan pohjalle.
  4. Ryhmän varajohtajataistelijapari noutaa ajoneuvosta teltan varusteineen ja naamioverkot.
  5. Toinen ja kolmas taistelijapari pujottavat kukin yhden kulmakepin teltan joka toiseen kulmaan ja levittävät teltan neliöksi teltan pohjalle. Kulmakepissä oleva koukkupää tulee alalenkin läpi.
  6. Ryhmän varajohtajan taistelijapari lyö maakiilat maahan sekä toinen ja kolmas taistelijapari asettavat kukin oman kulmakeppinsä pystysuoraan ja kiinnittävät telttanarunsa telttasolmulla maakiilaan. V-muotoinen maakiila löydään avautuva V-muoto telttaa kohden ja maakiilat noin 45 asteen kulmassa lähelle maanpintaa saakka moskalla, puuklapilla, kivellä tms.
  7. Toinen ja kolmas taistelijapari siirtyvät myötäpäivään ja pujottavat kulmakepit teltan seuraavaan kulmaan.
  8. Kukin asettaa kulmakepin pystysuoraan, teltta kiristetään siis ensin neliöksi ja sitten kahdeksankulmioksi.
  9. Yhdistetään kaksi naamioiverkon pitkää sivua puoliksi. Kolmesta polttopuusta kuoripuoli savuhormiin päin sidotaan rautalangalla kolmio, joka kiinnitetään naamiointiverkkojen saumojen väliin. Levitetään verkot vihollisen suunnasta teltan päälle.
  10. Ryhmän varajohtaja vie keskisalon paikalleen. Keskisalossa on rei'illä ja sokalla säädettävä pituus, huomaa, että alumiini hirttää erittäin tiukasti toisiinsa, jos putket ovat vinot tai vioittuneet!
  11. Telttanarujen kiinnittäjät tiivistävät teltan helmat maata vasten. Teltan liepeet käännetään sisäpuolelle.
  12. Ensimmäinen taistelijapari vie telttaan lyhdyn ja asettaa kamiinan paikalleen. Kamiina nostetaan irti maasta n. 20 cm "kaminatelineen" päälle tai asettaa kamiinan kiinnitysriu‘ut ja ripustaa niihin kaminan renkaista, ks. kaminan kiinnitys ks. Sotilaan käsikirja 2022 s. 127. Lyhty sijoitetaan kamiinan vastakkaiselle puolelle kuivausriukuun. Lyhty pitää pystyä irrottamaan helposti myös kuumana. Halot pinotaan oviaukon viereen vasemmalle. Vesiastia sijoitetaan oviaukon viereen oikealle, talvella n. 1 m päähän kamiinasta ja halkojen päälle.
  13. Toinen taistelijapari jatkaa naamiointia naamioverkolla ja luonnon materiaalilla. Naamioverkko irti teltasta naruilla, kepeillä ja sopivilla puunrungoilla joissa oksia paikoillaan.
  14. Kolmas taistelijapari asettaa varusteiden kuivausriu‘ut sekä levittää talvella havuja väh. 10 cm ja niiden päälle telttapohjat (2 puolipyöreää pressua)Tämän päälle taistelija levittää makuualustansa. Vakiintuneissa oloissa käytetään pohjalevyjä.
  15. Ryhmänjohtaja käskee hälyttimen, polttopuiden tekemisen ja sammutusveden varaamisen telttaan.
  16. Talvella ryhmänjohtaja käskee käytettävät kulku-urat siten, että vältetään turhia paljastavia jälkiä.
  17. Ryhmänjohtaja harjoituttaa taisteluasemien miehittämisen.
  • Maakiilapussi tulee kulmakeppipussin sisälle.
  • Tavaroilla on vakioidut paikat. Tarvittaessa teltasta poistutaan nopeasti ja aina aseen kanssa, kukin kohdaltaan teltan liepeen alta. Taistelu voi alkaa jo suoja-asemasta!
    • Joukon johtaja käskee aseiden säilytystavan. Lämpimässä suoja-aseman ulkopuolella sateelta suojatussa asetelineessä tai teltan viileällä seinustalla kosteuden tiivistymisen ja aseen jäätymisen estämiseksi. Teltassa ase pidetään pään vieressä tai takana seinustalla niin, että se on nopeasti saatavissa käsiin. Lämpötilan vaihdellessa aseen metallipintoihin voi tiivistyä vettä, joka aiheuttaa aseen jäätymisen vietäessä se ulos. Ase on aina kuivattava huolellisesti, kun sitä säilytetään teltassa.
    • Reput ja taisteluliivit sijoitetaan taistelijapareittain/partioittain lähipuolustusasemiin puiden alle ja suojataan esimerkiksi sadevaatteilla TAI naamioidaan esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen TAI sijoitetaan telttaan. Reppu pidetään pakattuna ja siitä otetaan vain ne välineet joita tarvitaan.
    • Kuivat vaatteet, joita ei käytetä nukuttaessa päällä, laitetaan makuupussin suojapussiin. Hälytyksessä, suojapussi vaatteineen otetaan mukaan ulos.
    • Ryhmän kalusto sijoitetaan teltan ulkopuolelle oviaukon sivuille naamioverkon alle. Kalusto, jota ei tarvita sijoitetaan kuljetuslaatikoihin ryhmän/joukkueen ajoneuvoon. Kalusto tarkastetaan valoisassa ennen pimeän tuloa.
    • Hiihtovälineitä säilytetään lähipuolustusasemiin kaivettavissa suksipoteroissa partioittain tai ryhmän ajoneuvossa. Käytön jälkeen sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. Sukset asetetaan suksipoteroon keppien päälle, pohjat alaspäin. Siteet jätetään suksiin kiinni ja sauvat asetetaan niiden väliin.
  • Varusteiden kuivattaminen: Kuivausriu'uilla. Riut asennetaan säteittäin keskisalosta nurkkakeppeihin hihnoilla kiinnittäen. Kengät asetetan jalkopäähän, kengän kanta kärkeä korkeammalle, aina varren suu ylöspäin. Märät kengät ripustetaan kuivumaan kuivausriu‘ulle. Kuivausjärjestys: käsineet, sukat, huopavuoret, jalkineet, alus- ja väliasu, päälivaatetus.
  • Kesällä ei sotatilanteessa mukavuutta lisää esimerkiksi tuntia ennen herätystä sytyttää kamina, jolloin teltan ilma kuivahtaa ja herätään lämpöiseen. Sytykkeet valmistellaan illalla.
  • Teltan ja majoitusjärjestelyiden purkaminen: Puretaan pystyttämisen työnjakoa noudattaen. Maakiilojen ja nurkkakeppien määrä tarkistetaan! Kamiinan savupiipun osat nuohotaan päivittäin vetämällä esimerkiksi kuusen oksa niiden läpi useasti, pinnat öljytään kevyesti. Talvella teltan paikka peitetään lumella. Käymälämonttu peitetään ja roskat kerätään.
    • Telttapohjat taitellaan kolmion muotoon, taittelu tulisi tehdä niin, että telttapohja aukeaa suoraan teltan pohjalle turhaan kääntelemättä <TÄHÄN TARKEMPI OHJE>.
    • Märkä teltta tulee ensin kuivattaa mahdollisimman pian. Pakattava teltta vedetään ilmassa suoraksi niin, että kaikki kulmanarut ovat yhdessä päässä ja teltan harja toisessa. Telttaa voi hiukan kiertää harjapäästä kierteelle, niin se menee pussiin helpommin. Telttapussia täytetään pohjalta alkaen samalla pitäen telttaa pitkänä ilmassa. Toinen henkilö esimerkiksi pitää telttaa narujen kohdalta ilmassa ja toinen työntää telttaa pussiin.
  • (Teltta)kamiinan sytyttäminen - polttopuut
    • 1) Avaa tuhkapesän luukku täysin auki. Paloilma tulee sitä kautta! Tuhkapesän tulee olla tyhjä. 2) Laita kuivia sytykkeitä (koivun tuohta, kiehisiä eli puusta vuoltuja ohuita lastuja) reilusti takareunaan ja sytytä. 3) Laita pieneksi halkaistuja halkoja (halkaisija 1–2cm) vinoon takaseinää vasten. Ks. Nuotio. 4) Sytytä. 5) Lisää isompia halkoja, kun tuli suurenee. 6) Säädä lämmitystehoa tuhkapesän luukun asennolla, halkojen koolla ja määrällä. Puita lisätään kamiinaan tasaisin väliajoin tasaisen lämmön ylläpitämiseksi (esim. 3 kpl / 20 min). Halot on lisättävä kamiinaan äänettömästi.
    • Polttopuut pilkotaan sitä pienemmiksi mitä kylmempi on, koska silloin palavaa pintaa on enemmän ja puut luovuttavat lämpöenergiansa nopeammin. Polttopuut tehdään valoisalla koko yön tarvetta varten. Pilkkomisen ääni kuuluu kauas erityisesti yöllä!
  • (Teltta)kamiinan sytyttäminen - diesel
    • Camp Stove M94 toimii parafiinilla, petroolilla (kerosine), dieselillä ja polttopuilla. EI bensiinillä. Valmistaja Velle Industri A/S, Tonsberg, Norja.
    • VAROITUKSET: Kuuman kamiinan sytyttäminen aiheuttaa tulipalovaaran. Vuotanut polttoaine aiheuttaa tulipalovaaran. Tavaroita ei tule laittaa liian lähelle kamiinaa. Oltava huolellinen kuivatettaessa vaatteita. Kamiinassa ei saa polttaa roskia.
    • Sytyttäminen
  1. Asetetaan kamiina niin pystysuoraan kuin mahdollista.
  2. Asennetaan piippu, 5–6 piipun jatkoa yhdistetään. Kiristetään telttakangas tiukaksi piipun "klipsillä". Mitä pitempi piippu, sen parempi veto.
  3. Kamiinan kuljetuskansi asetetaan lähtökohtaisesti teltan ulkopuolelle polttoainekannun tueksi. Polttoaineen pinnan tulee olla vähintään 20 cm korkeammalla kuin kamiinan säädin.
  4. Letku suoristetaan ja toinen pää asetetaan polttoainekannuun.
  5. Säädin käännetään kiinni 0-asentoon.
  6. Letkun polttoainepumpusta pumpataan kunnes kuullaan polttoaineen virtaavan takaisin polttoainekannuun, ei ilman.
  7. Lasketaan pieni määrä (1–2 ruokalusikallista) polttoainetta kamiinan sisään palokammioon. Liian paljon aiheuttaa nokeentumista. Jos koko palokammion pohja on peittynyt polttoaineella, kamiina täytyy viedä ulos ja tyhjentää polttoaineesta.
  8. Sytytetään pala paperia ja tiputetaan palava paperi kamiinan sisälle.
  9. Kun polttoaine alkaa palamaan, asetetaan säädin asentoon "1" (pienin säätöasento).
  10. Suljetaan kamiinan kansi. Näin estetään kamiinan nokeentuminen.
  11. Kun kamiina palaa puhtaasti (10–15 minuuttia kuluttua), lämmitystä voidaan lisätä säätimestä. Huom! liian aikainen polttoaineen määrän lisääminen säädintä kääntämällä aiheuttaa nokeentumista.
  • Käyttäminen
  • Vaihdettaessa polttoainekannua, tulee ilma pumpata pois polttoaineletkusta.
  • Jos kuuma kamiina sammuu, annetaan sen jäähtyä ennen uudelleen sytyttämistä. Kuuman kamiinan sytyttämisessä on tulipalovaara.
  • Musta savu piipusta tarkoittaa epätäydellistä palamista. Tällöin vähennetään polttoainesyöttöä ja tarvittaessa puhdistetaan kamiina.
  • Sammuttaminen
  • Käännetään säädin 0-asentoon, jolloin polttoaineen syöttö loppuu ja liekki sammuu.
  • Huolto
  • Puhdistetaan säännöllisesti palokammio ja piipun osat. Nokikerros palokammion seinillä ja pohjalla saattaa aiheuttaa epätäydellistä palamista.
  • Jos kamiinassa on poltettu puuta, palokammio pitäisi harjata ENNEN nestemäisen polttoaineen käyttämistä.
  • Pakkaaminen
  • Nostetaan polttoainekannussa oleva letkun pää polttoainepinnan yläpuolelle ja tyhjennä letku pumppaamalla letkun polttoainepumpusta. Näin ehkäistään polttoaineen valuminen pakattuna.
  • Käytetään piipun "klipsiä" apuna irrotettaessa kuumia piipun osia toisistaan. Asetetaan piipun osat kamiinan kehikkoon. Vyyhdetään polttoaineletku. Asetetaan polttoainesuodatin ja piipun "klipsi" kamiinan säätimen taakse. Suljetaan kuljetuskansi ja kiristetään kumiklenksut. ("Kohokammio" tyhjennetään asettamalla kamiina etuosa alaspäin.)

Nuotion sytyttäminen[muokkaa]

  • Ks. Nuotio.
  • Henkilökohtaiseen varustukseen tulee kuulua tulitikut ja puukko sekä partio- tai ryhmätasolla kirves. Tulentekovälineet on säilytettävä siten, että ne eivät kastu veteen pudotessaankaan, esim. tiiviisti muovipussissa. Nuotio rakennetaan pienimmistä sytykkeistä suurempiin puihin. Älä käytä bensaa, se leimahtaa välittömästi sytytettäessä silmille! Lamppuöljyä voi käyttää, anna hetki imeytyä.
  1. Varaa riittävästi sytykkeitä ja pieniä polttopuita lähelle, ennen kun alat sytyttämään nuotiota. Hyviä polttopuita ovat pystyyn kuolleet männyt (kelot), tervaskannot (haju), kuivat kuuset ja koivut sekä kuiva lauta ja sahatavara. Jäisiä koivunoksia ja koivupuita ei saa sulattaa etukäteen!
  2. Jos tuli tehdään lumen päälle, tee sytykkeille puista alusta.
  3. Aseta paksun polttopuun viereen tuulen puolelle runsaasti sytykkeitä esim. koivun tuohta, kiehisiä, kuivia kuusen alaoksia, kuivaa paperia, sytykepaloja.
  4. Ole itse tuulen edessä, kun sytytät nuotion.
  5. Pinoa ohuita puita (pilkkeitä) tai oksia vinoon sytykkeiden päälle toinen pää maata vasten ja toinen paksumman polttopuun varaan nojaamaan.
  6. Sytytä.
  7. Lisää hieman paksumpia puita tai oksia ristikkäin edellisten ohuempien päälle. Syttymisvaiheessa olevien sytykkeiden liikuttaminen usein sammuttaa nuotion. Tarvittaessa lisää sytykkeitä.

Tilapäismajoite[muokkaa]

Esimerkiksi tiedustelutehtävässä tai hätätilanteessa. Tällöin on otettava huomioon kokonaistilanne, joka sisältää vihollisen toiminnan, omien joukkojen sijainnin, sään ja oman toimintakyvyn ylläpidon seuraavien tuntien aikana. Majoituspaikan valmistelut kestävät tavallisesti 1–3 t eli vaatii toimintakykyä. Huomioitava tuulen ja sateen vaikutus. Tuulelta voidaan suojautua hakeutumalla metsän sisään, korkeasta maastosta painanteeseen tai rakenteiden suojaan. Lämmöneristävyyttä voidaan parantaa havuilla, sammaleella ja talviaikaan lumella, joka on erinomainen lämmöneriste. Lämmön säilyttämiseen voidaan käyttää myös paperia, pressuja tai styroksia. Yhteen tilapäismajoitteeseen majoittuu yleensä 2–4 taistelijaa. Eristämiseen alustasta käytetään makuualustaa, havuja (väh. 30–40 cm ennen havujen tiivistymistä), lunta. Nukkuminen toisessa taistelijassa kiinni ja helpoimmin palelevat keskelle auttaa merkittävästi.

Tilapäismajoituksen vähimmäisvaatimukset
> +10°C +10 – -15°C < -15°C
Varustus taisteluvarustus taisteluvarustus, makuupussi, telttapatja alle 0°C taisteluvarustus, makuupussi, telttapatja
Lisäsuoja havuja, sääsuoja havuja, sääsuoja havuja, sääsuoja
Tuli varusteiden kuivatus varusteiden kuivatus, lämpimänä pito jos ei makuupussia varusteiden kuivatus, lämpimänä pito jos ei makuupussin sisäpussia
  • Yksinkertainen majoitus suuren kuusen tai kaatuneen puun alla tai lumeen kaivettu lumikuoppa eli kieppi. Lunta on yl. metsien reunoissa ja metsäojissa.
  • Laavu: Tuulen suuntaan nähden sivuttain. 60 cm per taistelija. Voidaan rakentaa myös kuusen alle runkoa vasten. 1) Runko; kahden puun väliin kiinnitetään yläorsi, jonka varaan asetetaan tukevampia puita, ruoteita, nojalle katoksi. 2) Katon puiden väliin poikittain pujotetaan ohuempia puita. 3) Rakennetaan sivuseinät. 4) Asetetaan kate havuista, sadeviitoista, muovipeitteestä, veden pitävästä kankaasta. 5) Asetetaan alaorsi estämään majoittujien valumista nuotioon.

Ympäristöterveydenhuolto[muokkaa]

  • Joukon johtaja vastaa joukkonsa toimintakunnosta ja siitä, että hänen sotilaillaan on mahdollisuus pitää yllä henkilökohtaista hygieniaa.
  • Vaihda kastuneet varusteesi kuiviin ja kuivata märät varusteesi. Vaihda likaiset ja rikkoontuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. Jos olet sairastunut tarttuvaan tautiin, on velvollisuutesi toimia niin, että et tartuta muita.
  • Hyvään vesikuriin kuuluu, ettei puhdistamatonta ja käsittelemätöntä pintavettä juoda tai käytetä ruuanvalmistuksessa. Jos joudut käyttämään pintavettä juomavetenä, puhdista se joko keittämällä, vedenpuhdistustabletilla tai suodattamalla. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne säännöllisesti.
  • Käytä ruoan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa, ottimia tai kertakäyttökäsineitä – älä omaa lusikkahaarukkaasi. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruoan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia.
  • Säästä palvelustovereitasi turhalta melulta.
  • Ruuan valmistaminen Trangialla: Ks. Trangia

Marssi[muokkaa]

Taistelukunnon säilyttäminen tarkoittaa, että joukko kykenee marssin jälkeen ryhmittymään puolustukseen ja huoltamaan itsensä sekä jatkamaan marssia tai aloittamaan taistelun.

  • JJOHT marssikäsky joukkueelle
  1. vihollinen
  2. komppanian marssitehtävä ja tavoite
  3. joukkueen tehtävä ja paikka komppanian marssiryhmityksessä
  4. joukkueen marssiryhmitys, ajoneuvon järjestys ja etäisyydet
  5. ajonopeus
  6. marssireitti ja sen pituus
  7. marssitautot ja marssilevot
  8. tuloaika
  9. opastus
  10. toiminta ajoneuvon rikkoontuessa
  11. lääkintähuolto marssin aikana
  12. tähystys ja toiminta kohdattaessa vihollinen
  13. liikkeellelähtöaika tai lähtövalmius
  14. jälkipään johtaja ja JJOHT:n oma paikka
  15. nimetään ajoneuvoihin opasmies 1 ja opasmies 2.
  • Joukkueen varajohtaja huolehtii: 1) ryhmillä on käsketty määrä a-tarvikkeita ja elintarvikkeita 2) ryhmäkohtainen varustus kuormataan ajoneuvoihin 3) joukkueajoneuvot ovat kunnossa ja kuormattu oikein 4) tarvittaessa kiinnitetään kitkaketjut 5) sotavalojen käyttö valmistellaan 6) majoitus puretaan vähän ennen liikkeellelähtöä 7) joukkueen alueelle ei jää turhia jälkiä tai jätteitä 8) joukkue on valmiina kuormausta varten 9) kuormapeite tai teltat saadaan talvella tarvittaessa vedettyä joukon suojaksi.

Jalkamarssi[muokkaa]

  • Valmistautuminen
    • Pese huolellisesti erityisesti jalat, nivustaipeet ja takapuoli. Tarvittaessa käytä talkkia hiertymisten estämiseksi. Leikkaa varpaiden kynnet lyhyeksi kulmia myöten.
    • Sovita taisteluvyö ja reppu siten, että painopiste on mahdollisimman ylhäällä ja lähellä selkää eikä kantamus heilu. Tarkista, että varusteet on pakattu siten, että ne eivät aiheuta liikuttaessa ääntä (testaa hyppimällä). Pukeudu sään vaatimalla tavalla. Käytä jalkineissa pohjallisia. Rasvaa varsikengät. Käytä marssin aikana kaksia puhtaita sukkia päällekkäin hiertymisten estämiseksi. Naamioi paljaat ihonkohdat ja varusteesi RJ:n käskyn mukaisesti.
    • Syö kunnolla edellisenä päivänä hiilihydraattipitoista ruokaa. Syö aamupala. Varaa näkkileipää taskuun, nestettä kenttäpulloon ja varapulloon. Sijoita kenttäpullo/juomapussi talvella päällysvaatteiden alle, jottei neste jäädy.
  • Mikäli käytetään tietä, on käytettävä tien piennarta tai kulkusuunnassa ajoradan oikeaa reunaa. Marssimuoto on avojono tai parijono (jalkakäytävällä jonossa). Pidä edellä marssivaan sotilaaseen vähintään 5 m etäisyys. Pimeällä etäisyyksiä voidaan lyhentää. Välitä merkit ja käskyt. Jouduttaessa ylittämään tie, on se tehtävä ryhmittäin kohtisuoraan. Ks. valot ja heijastimet Sotilaan käsikirja s. 182. Väsynyt ja hidas taistelija sijoitetaan joukon alkupäähän!
  • Säilytä marssin aikana taisteluvalmius seuraamalla RJ:n esimerkkiä ja merkkejä sekä tähystämällä käskettyyn tähystyssuuntaan. Lähde liikkeelle äänettömästi ryhmänjohtajan MARS-komennolla tai merkillä.
  • RJ pysäyttää ryhmän SEIS-merkillä ja käskee vartioinnin sekä ilmoittaa tauon pituuden. Ensimmäinen tauko on lyhyt huoltotauko, joka pidetään n. 30' kuluttua marssin alkamisesta. Varsinainen marssitauko pidetään yl. kerran tunnissa 10' ajan. Heti ilmasuojaan ja pintatähystyssuojaan. Pidä ase käden ulottuvilla. Tähystä käskettyyn suuntaan. Jäähdytä kehoa avaamalla taisteluvarustus ja kiristävät vaatteet tauon ajaksi. Korjaa hiertävät varusteet. Lisää/vähennä vaatetusta. Nauti nestettä ja kuivamuonaa. Lisää vaatetusta jäähdyttelyn jälkeen, jotta keho ei kylmety liikaa. Pitkän tauon aikana lisätään taukotakki päälle ja otetaan pois ennen liikkeellelähtöä. Pyörämarssilla kannattaa helpottaa jalkojen verenkiertoa nostamalla ne hetkeksi ylös. Hoidetaan hiertymät. Pestään mahdollisuuksien mukaan jalat pitkillä tauoilla ja vaihdetaan puhtaat kuivat sukat. Valmistaudutaan jatkamaan marssia RJ:n VALMISTAUTUKAA-komennolla tai HUOMIO-merkillä.
  • Nesteen nauttiminen (1–2,5 dl 10–15' välein = n. 1 l/t). Juo tauon aikana vettä tai laimeaa mehua (2–3 % sokeriliuos) väh. 2,5 dl. Nauti kuivamuonaa (esim. leipää, hedelmiä) hiilihydraattivarastojen ylläpitämiseksi.
  • Vesistön ylitys: Ylitetään, jos niiden kiertäminen aiheuttaa huomattavan viiveen. Ylityskohta on aina tiedusteltava. Matalat ylitetään kahlaamalla. Kahlatessa vähennetään alavartalon vaatetusta riittävän ylös. Uimalla, kun vettä on yli kahluusyvyyden. Tällöin on valittava hitaasti virtaava kohta. Varusteet suojataan käärimällä ne esimerkiksi sadevaatetuksen sisään. Kapeat syvät vesistöt voidaan ylittää kaatamalla puita vesistön poikki. Veneitä käytetään leveämpien vesistöjen ylitykseen. Tilapäisvälineitä, esimerkiksi reppulauttaa käytetään, kun vesistöä ei kyetä ylittämään uimalla eikä veneitä ole käytettävissä. Haavoittuneen kastumista vesistön ylityksessä on varottava suuremman infektiovaaran ja hypotermiariskin takia.

Moottorimarssi[muokkaa]

  • Valmistautuminen
    • Siirtymäaikataulu laaditaan siten, että ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voidaan noudattaa sekä aikataulun laadinnassa otetaan huomioon tien, kelin ja sään vaikutus ajonopeuteen. Määritettyjä ajo- ja lepoaikoja on noudatettava. Suurehkojen taajamien läpiajoa on vältettävä. Kuljetusvälinehuoltojärjestelyt suunnitellaan niin, että rikkoutuneet ajoneuvot siirretään viivytyksettä pois.
    • Marssirivistön ensimmäisen ajoneuvon eteen ja viimeisen ajoneuvon taakse on kiinnitettävä muuta liikennettä varoittavat, keltaisella heijastavalla liikennemerkkikalvolla ja mustin tekstein varustetut varoitustaulut. Varoituskilvellä merkitään 5 ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän (pl moottoripyörät ja mopot) ja sitä suuremmat osastot.
  • Marssiosaston johtaja käskee joukolle vahvistetuilla merkeillä ilmasuojaan ajon, ajoneuvoon nousemisen (juuri ennen liikkeellelähtöä), moottorin käynnistämisen ja liikkeelle lähdön. Jatkuvasti valmiina jalkautumaan aseet toimintavalmiina. Valtateillä etäisyyksien on oltava vähintään 200 m.
  • Tähystys ja toiminta kohdattaessa vihollinen: Seurataan ilmavalvontaselostetta. Tähystys joka suuntaan. Etutähystäjä vastaa ilmatähystyksestä ja merkkien välittämisestä sekä toimii ilmatorjuntakonekivääriampujana, jos ajoneuvossa on sellainen asennettuna. Takatähystäjä vastaa tähystämisestä ja suojaamisesta taakse sekä merkkien välittämisestä. Tähystäjiä on pyrittävä vaihtamaan noin puolen tunnin välein, koska silmä väsyy jatkuvaan tähystämiseen. Tähystäjän tehtävänä on välittää merkit edessä ja takana oleville ajoneuvoille sekä ilmoittaa merkit ja havainnot ajoneuvon johtajalle. Huomio erityisesti ilmasta tapahtuvaan tiedusteluun.
  • Marssitauko (moottorimarssi): 2–4 t välein 30'. Avolavaisilla autoilla alle 2 t välein ja muutoinkin sään mukaan. Kovalla pakkasella henkilöstö kävelee 15' kerrallaan ajoneuvon etupuolella. 1) lähialue tarkastetaan tähystämällä ajoneuvosta 2) ajetaan ajoneuvo ilmasuojaan 3) ensimmäisenä jalkautuvat tarkastavat ympäristön miinojen ja räjähteiden varalta 4) järjestetään vartiointi ja lähipuolustus 5) pidetään ilmatorjuntakonekivääri miehitettynä 6) käsketään opasmies välittämään marssiosastonjohtajan näyttämät merkit 7) käännetään ilmasuojassa ja naamioidaan ajoneuvo 8) tarkastetaan ajoneuvo kuljettajan toimesta 9) henkilöstö nousee ajoneuvoihin ilmasuojassa opasmiesten välittämien merkkien mukaisesti 10) ajoneuvo palaa suoraan marssiryhmitykseen. Tai taukoa varten kuljetettavien on siirryttävä tien oikealle puolelle. Ajoneuvoon tai ajoneuvosta nouseminen tapahtuu joko pientareen puoleiselta sivulta tai takaa.
  • Marssilepo (moottorimarssi): Usea tunti. Joukot ryhmitetään taisteluvalmiiseen (puolustus)ryhmitykseen.
  • Tuliylläkköön joutuminen (moottorimarssi): Ajoneuvon joutuessa tulituksen kohteeksi on ajoa jatkettava eteenpäin, koska py- sähtyminen tai jalkautuminen vihollisen tulialueelle tai ajoneuvon peruuttaminen lisäävät omia tappiota. Tulialueen ulkopuolella olevilla ajoneuvoilla on ajettava/peruutettava nopeasti suojaan ja jalkautettava välittömästi. 1) vastataan tuleen kaikilla käytettävissä olevilla aseilla 2) ajetaan suojaan pois väijytyksen tulialueelta 3) jalkautetaan ja ryhmitytään puolustukseen 4) ilmoitetaan tilanteesta marssin johtajalle 5) aloitetaan tarvittaessa ensiapu.
  • Ilmahälytys (moottorimarssi): Ilmasuojaan ajosta päättää marssiosastonjohtaja. 1) Välitetään vahvistettu komento tai merkki ILMAHÄLYTYS 2) ajetaan ajoneuvo suoraan kohdalta uralta pois ja pysähdytään 3) kunkin ajoneuvon opasmiehet 1 ja 2 jalkautuvat ja opasmies 1 juoksee uraa tulosuuntaan, välittää merkin ja jää kohdalle uran varteen suojaan ja opasmies 2 jää suojaan uran varteen merkkien välittäjäksi sille kohdalle, jossa oma ajoneuvo ajoi ilmasuojaan 4) ajetaan ajoneuvo niin syvälle metsän sisään kuin sujuvasti pääsee ja pysähdytään 5) henkilöstö suojautuu vähintään 50 m päähän ajoneuvosta 6) naamioidaan ajoneuvo 7) valmistaudutaan omasuojailmatorjuntaan 8) täydellinen liikkumattomuus. Ilmahälytyksen purkamisesta ja marssin jatkamisesta päättää marssiosastonjohtaja. 1) opasmiehet välittävät merkin AJONEUVOON NOUSE 2) naamiointi poistetaan ajoneuvoista ja henkilöstö nousee niihin 3) ajoneuvot ajetaan uran läheisyyteen liikkeellelähtövalmiiksi pysyen edelleen ilmasuojassa 4) opasmiehet ilmoittavat ajoneuvon lähtövalmiudesta HUOMIO-merkillä 5) marssiosastonjohtaja käskee liikkeellelähdön MARS-merkillä 6) opasmiehet nousevat ajoneuvoihin 7) liikkeelle lähdetään marssiryhmitys ja etäisyydet säilyttäen. Marssittaessa komppanian / vast. marssiosastona ei joukkueiden välillä välttämättä ole näköyh- teyttä, tällöin voidaan käyttää moottoripyörillä varustettuja taistelulähettejä käskyjen ja merkkien välittämiseen, jotta liikkeellelähtö tapahtuu koko osastolla samanaikaisesti.
  • Toiminta ajoneuvon rikkoontuessa: 1) pyritään aina ajamaan pois pääuralta ilmasuojaiseen paikkaan 2) taistelijat varusteineen ja tulevan tehtävän kannalta keskeinen materiaali siirretään mahdollisesti takana tuleviin muihin ajoneuvoihin 3) kuljettaja jää rikkoutuneen ajoneuvon luo korjaamaan vian tai valmistelemaan ajoneuvon hinauskuntoon.

Polkupyörämarssi[muokkaa]

  • Valmistautuminen
    • Tarkasta polkupyörän kunto. Pumppaa renkaat täyteen ilmaa, renkaissa tulee olla niin paljon ilmaa, että et jaksa sormilla painaa niihin kuoppaa. Voitele tarvittaessa ketjut. Säädä satulan korkeus niin, että jalkasi suoristuu polkimen ollessa ala-asennossa ja jalkaterän kulman ollessa luonnollinen. Varo säätämästä satulaa niin korkealle, että joudut liikuttamaan takapuoltasi satulassa, kun poljet. Reppu ja tarvittaessa muukin varustus kiinnitetään marssilla polkupyörään. Reppu kiinnitetään taakkatelineeseen viilekkeet alaspäin. Ase kannetaan aina joko selässä tai tunnustelijana ollessa rinnalla. Keskimääräinen etenemisnopeus hyvissä olosuhteissa on 15–20 km/t.
  • Polkupyörämarssi suoritetaan ryhmäjonossa ryhmäkokonaisuuksina ajaen tien oikeassa reunassa, tai tien pientareella tai pyörätiellä. Ryhmien väliset etäisyydet ovat 50–100 m. Taistelijoiden väliset etäisyydet ryhmässä ovat 3–5 m, alamäessä enemmän. Varmista risteyksissä, että takana tulevat näkevät minne käännyttiin. Sääntö on, että sotilas taluttaa pyörää ylämäkeen, jos joutuisi polkemaan seisaaltaan. Ryhmän talutettua pyörää ryhmän ensimmäinen alkaa polkea vasta, kun kaikki voivat sen tehdä yhtä aikaa. Normaali marssirytmi on 50' ajoa ja 10' taukoa. Ryhmä siirtyy kukin kohdaltaan tien sivuun ja pyörät tuodaan ilmasuojaan metsään tai pois tieltä ja käännetään takaisin tielle päin. Tauolla huolletaan myös pyörä. Tauon päättyessä ryhmä taluttaa pyörät tielle kukin kohdaltaan ja lähtee polkemaan vasta, kun kaikki voivat sen aloittaa. Marssirivistössä ajettaessa on ryhmän viimeisen pyöräilijän käytettävä hyväksyttyä mallia olevaa heijastinliiviä. Ks. valot ja heijastimet Sotilaan käsikirja s. 181.
  • Pyörän rikkoutuessa marssin aikana jää taistelija odottamaan marssiosaston jäljessä tulevaa huoltoajoneuvoa tai pyörän korjaajaa. Odottaessaan taistelija irrottaa reppunsa pyörästä. Mikäli matkaa voi jatkaa korjatulla tai uudella pyörällä, taistelija ajaa seuraavan tauon aikana kiinni oman ryhmänsä.

Hiihtomarssi[muokkaa]

  • Valmistautuminen
    • Tarkasta, että siteiden ruuvit ovat kunnolla kiinni ja siteet ehjät ja oikein säädetyt. Voitele sukset sään mukaisesti ja koehiihdä. Siteiden "jalkalenkit" säilytetään moottorimarssin aikana taisteluvyössä, ei suksissa.
    • Suksien kuljetuspakkaus: 1) aseta sukset päällekkäin toinen toisen päälle 2) työnnä sauvat vastakkain sompien läpi 3) aseta sauvat suksien päälle ja kierrä käsilenkki suksen ympäri ja käsilenkki sauvan kärjen piikkiin.
    • Ahkion pakkaaminen: Painavat tavarat pohjalle ja ahkio hieman takapainoinen. Pakkaaminen tehdään joukolle käsketyn tehtävän vaatimusten mukaisesti: Taistelutehtävää varten pakataan ampumatarvikkeita, sinkoja ja miinoja. Haavoittuneen lämpimänä pitämistä varten on varattava makuualusta ja makuupussi. Tehtävän ollessa puolustukseen ryhmittyminen voidaan ahkioon pakata majoituskalusto ja pioneerivälineitä. Ahkiossa on oltava yhdet varahiihtovälineet ryhmää kohti. Kuorma peitetään kuormapeitteellä, telttapohjalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla peitteellä ja sidotaan. Paino on oltava sellainen, että 3 taistelijaa kykenee vetämään sitä vaivatta muun joukon mukana. Jarruttamista varten ahkion takaosaan kiinnitetään köysi, joka voi tasaisessa maastossa ja ylämäissä olla ahkion perässä vapaana.
  • Etäisyyksiä kasvatetaan ennen alamäkeä. Marssitauon ajaksi taistelija hiihtää ladulta sivuun, jolloin latu jää johtajien ja lähettien käyttöön. Puhdista suksien pohjat tauolla ja marssin päätteeksi jäätymisen estämiseksi. Yleisellä tiellä liikuttaessa on osaston liikuttava tien oikeaa reunaa ja yksittäisen hiihtäjän tien vasenta reunaa. Tien ylitys on aina suoritettava kohtisuoraan. Hiihto-osaston ylittäessä tietä on toimittava siten, että näköetäisyydelle kumpaankin suuntaan riittävän etäälle ylityskohdasta sekä ylityskohtaan sijoitetaan vartiomies. Vartiomiesten tehtävänä on pysäyttää hiihto-osasto ajoneuvojen kulun ajaksi.
  • Latuosasto: Marssireitin tiedustelu, reitin merkitseminen, ladun ja ahkioladun aukaisu, harhautusten tekeminen, ojien ylityspaikkojen valmistelu, hidastavan puuston raivaus. Mahdollisesti moottorikelkalla. Latujen viuhkauttaminen jyrkissä ylä- tai alamäissä sekä ojia ja aitoja ylitettäessä.
  • Ryhmäahkio: Vetäjien aseet ovat rinnalla siten, että ne ovat vetoliinan päällä. Ahkiota vetää 1–3 taistelijaa. Ahkioon kiinnitetään lyhyt vetoköysi + pitkä vetokyöysi + pitkä vetoliina ja liitoskohtiin sekä pitkän vetoliinan päähän lyhyet vetoliinat ahkiota vetäville taistelijoille. Vetäät muodostavat partiokiilan. Vaativissa maasto- tai keliolosuhteissa osa kuormasta jaetaan tarvittaessa muiden taistelijoiden kannettavaksi. Valmiilla ladulla ahkiota vedetään joukon alkupäässä. Yksi taistelija toimii alamäessä jarrumiehenä vetämällä köydestä ja hidastamalla auraamalla suksilla.
  • Ahkiolatu: Ks. Sotilaan käsikirja 2022 s. 122.
  • Hiihtohinaus: Teillä, maastourilla tai harvapuustoisessa maastossa. Ajoneuvon perään 1–2 vahvaa hinausköyttä, johon on tehty solmuja tai lenkkejä. Köyttä ei saa kietoa ranteen ympärille! Maaston mukaan hinauksessa käytettävä väline ei saa olla sidottu hinattavaan henkilöön. Ase pystyssä selässä. Sauvat pujotetaan yhteen, otetaan ulompaan käteen ja otteen tulee olla sompien takaa 10–30 cm, sommat osoittavat eteenpäin. Hinauksessa köysi painaa mutkissa hinattavia sisäkaarteen puolelle, joten köyden loppupäässä olevien on kaarteissa hiihdettävä ja pidettävä köysi löysällä. Jyrkissä laskuissa irrotetaan ote köydestä, odotetaan ajoneuvon pääsy mäen alle ja lasketaan mäki suksilla. Edessä olevan kaatuessa, kaikki takana tulevat irrottavat otteen köydestä. Johtajan komennosta "IRTI" tai käsimerkistä. Taukoja tulee pitää useammin. Kasvot suojataan lumipölyltä ja viimalta. Taistelijat vaihtavat puolelta toiselle säännöllisesti jolla estetään käden puutumista ja paleltumia. Hiihtohinausta suorittavassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa (pl. moottorireki) on oltava hälyttäjä, joka jatkuvasti seuraa hinattavia. Suurin sallittu ajonopeus saa olla enintään 20 km/h. Hinattavien henkilöiden määrä ajoneuvoa kohti saa olla enintään 20 henkilöä.

Toiminta opasmiehenä (liikenteen ohjaajana)[muokkaa]

  • Tehtävänä on opastaa käsketyt joukot ja ajoneuvot käskettyyn suuntaan tai alueelle. Tehtävänä voi olla myös opaskylttien asettaminen ja poistaminen.
  • RJ tai JJOHT käskee opasmiehelle:
  1. opastettavat joukot
  2. mihin ne opastetaan
  3. joukkojen tunnusnumerot ja tunnuskirjaimet
    1. 1234A = 1-prikaat, 2-pataljoona/taisteluosasto, 34-komppania, A-joukkue
  4. ajoneuvojen lukumäärän
  5. tunnussanan
  6. jatkotehtävän opastuksen jälkeen.
  • Tehtävän antaja noutaa liikenteen ohjaajan opastuspaikalta / opasmies nousee viimeisen opastettavan ajoneuvon kyytiin.
  • Osattava ajoneuvon johtamisessa käytettävät käsimerkit ja valomerkit. Ase hihnassa rinnalla siten, että merkkien näyttäminen ja tarvittaessa nopea tulenavaus on mahdollista. Valitse suojapaikka siten, että olet ilmasuojassa toimintavalmiina. Opastettavan ajoneuvon lähestyessä risteystä liikenteen ohjaaja siirtyy opastuspaikalle, jossa ajoneuvon johtaja huomaa ja opasmies kykenee tunnistamaan ajoneuvon.
  • Opastettavat joukot tunnistetaan ajoneuvojen keulassa ja kyljissä olevista tunnusnumeroista ja kirjaimista. Pimeällä saapuvan ajoneuvon johtajan ja kuljettajan huomio kiinnitetään näyttämällä HUOMIO-merkki tai näyttämällä vihreää valoa. Tunnistettuaan joukon liikenteen ohjaaja ohjaa ajoneuvon käskettyyn suuntaan kädellä osoittamalla, esim. ETEENPÄIN VASEMMALLE -merkillä. Tarvittaessa ajoneuvo pysäytetään ja tunnistetaan.
  • Liikenteen ohjaaja ilmoittaa aina tehtävän antajalle opastetut joukot ja opastettujen ajoneuvojen lukumäärän.
  • Varusteet: Selvästi erottuva vaatetus (esim. hyväksyttyä mallia oleva heijastinliivi), pienoisliikennemerkki "ajoneuvolla ajo kielletty" ja pimeän aikana lisäksi riittävän tehokas punaista valoa näyttävä käsivalaisin.

Toimintakykyohjelma[muokkaa]

Toimintakyky on sitä, että pystyy – yksin ja yhdessä toisten kanssa – toimimaan määrätietoisesti ja tilanteen mukaisesti sodan tai sitä alemman asteisten kriisien erilaisissa ympäristöissä.

  • Poikkeusoloissa sotilas tyypillisesti kantaa 20–60 kg:n lisäkuormaa.
Rasitus / suoritus Kulutus % maks. hapenotosta Syke Huomioitavaa Palautuminen Rasituskerroin
Lepo, 8 t uni 1 kcal/min 480 kcal
Perusaineenvaihdunta 2000-2500 kcal/70kg Vaatetus, ilman lpt
Arkiaskareet 2-5 kcal/min 25% 1
Kevyt liikunta 5-8 kcal/min 30-35% 80-120 50-70% energiasta rasvoista alla 1t 2
Keskiraskas liikunta 10-15 kcal/min 40-60% 120-150 puolet energiasta hiilihydraateista tunteja 3
Raskas liikunta 20 kcal/min 70-85% yli 150-max 10-46t 4
Useita vrk rasitus 3500-4000/kcal/vrk 30-60% 80-150 usea vrk 5
  • Kuntoluokat (miehet): Erinomainen; etunojapunnerrus 40, istumaannousu 46, vauhditon pituus 260 cm, 12 min juoksu 3200 m.
  • Kestävyysharjoittelu: Sotilaan käsikirja 2022 s. 196.
  • Voimaharjoittelu: Sotilaan käsikirja 2022 s. 197.
  • Venyttelyohjelma: Sotilaan käsikirja 2022 s. 199.
  • Taistelijan mieli: Sotilaan käsikirja 2022 s. 202.
    • Taistelukentällä motivaatio näkyy taistelutahtona ja voitontahtona. Se konkretisoituu vahvana haluna suorittaa tehtävä loppuun ja olla luovuttamatta niissäkin tilanteissa, joissa onnistuminen ei ole varmaa. Kyse on vahvasta tahdosta olla luovuttamatta. Yhteiskunnan jäsenet ja heidän valitsemansa johtajat näkevät tarpeelliseksi aseellisen voiman käytön osana maanpuolustusta. Sotilaalla on tehtävään ja asemaan perustuva velvollisuus käyttää jopa tappavaa voimaa suojellakseen muita ja pitääkseen yllä laillista yhteiskuntajärjestystä alueella, jota puolustetaan. Tämä tavoite toteutetaan voittamalla taistelut ja sota. Sotilaan tehtäviin kuuluu siis harkitun väkivallan käyttö johdettuna.
  • Ravinto ja nesteytys
    • Normaalioloissa 1,5–2,5 l/vrk. Kuumalla ilmalla kovassa rasituksessa nesteen menetys voi nousta jopa yli 1 litraan tunnissa. Pitkäkestoinen rasitus 4–5 l/???.
    • Nestettä tulee nauttia rasituksen aikana 10–15 minuutin välein 1–2 desilitraa eli noin 1 l/t.
  • Painoindeksi (Body Mass Index): paino / (pituus x pituus). Normaalipaino 20–25.
  • Vyötärön ympärysmitta: ei terveysriskiä; miehet alle 94 cm ja naiset alle 80 cm.

Reservin polku[muokkaa]

  • Asevelvollisen valvonnasta vastaa ja asevelvollisuuteen liittyvät asiat hoitaa se Puolustusvoimien aluetoimisto, jonka alueella asevelvollinen asuu. Varusmiespalveluksessa oleva asevelvollinen on sen joukko-osaston valvonnassa, jonka kirjoilla varusmies on. Aluetoimistosi löydät verkkosivulta Aluetoimistojen kuntalistaus.
  • Asevelvollisuuslain (1438/2007) 95 §:n perusteella "[a]sevelvollisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa, osoitteensa ja muut yhteystietonsa, hänen palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat sekä tiedot kansalaisuuksista ovat sotilasviranomaisen tiedossa."
  • Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
  • Reservin koulutuksen tärkeimmän osan muodostavat avainhenkilöstön ja joukkojen kertausharjoitukset, joita on noin 1–5 vuoden välein. Näiden lisäksi yksilöiden ja joukkojen osaamista ja toimintakykyä on mahdollista ylläpitää ja kehittää Puolustusvoimien johtamissa vapaaehtoisissa harjoituksissa (PVVEH), maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) (linkki vie kotisivulle) sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla, kriisinhallintatehtävissä, muulla vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella sekä reserviläisten omaehtoisella kouluttautumisella suorittamalla esimerkiksi kursseja avoimessa oppimisympäristössä (PVMoodle).
  • MPK (linkki vie Wikikon sivulle) järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta (SOTVA), jossa reserviläinen voi kehittää ampumataitoa, aselaji- ja koulutushaaraosaamistaan sekä johtamis- ja kouluttamisvalmiuksiaan. SOTVA-koulutukseen osallistumalla voi valmistautua kertausharjoituksiin ja ylläpitää palvelusaikana opittuja taitoja. MPK tekee operatiivista yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa SOTVA-koulutuksen suunnittelussa sekä maakuntakomppanioiden ja paikallisjoukkojen koulutuksessa. MPK on julkishallinnollinen yhdistys. Toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.
  • Varusmiespalveluksen jälkeen on mahdollisuus hakea sopimussotilaaksi. Sopimussotilaat työskentelevät yleensä kouluttajan tehtävissä. Miehistökoulutuksen saaneet sopimussotilaat työskentelevät puolestaan erikoistehtävissä esimerkiksi kuljettajina. Voit hakea myös avoinna olevia aliupseeriston virkoja.
  • Kriisinhallintatehtävät: Suomalaisia rauhanturvaajia toimii YK:n, EU:n ja NATO:n johtamissa operaatioissa eri puolilla maailmaa sekä koalitio-operaatiossa. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvellaan yleensä 6–12kk kerrallaan. Kaikkien joukko-osastojen antama varusmieskoulutus aselajista riippumatta antaa edellytykset kriisinhallintapalvelukseen hakeutumiselle. Haku on käynnissä ympäri vuoden.

Ulkomaalaiset armeijat[muokkaa]

  • Tyypillinen armeijan rakenne:
    • Division: 10 000–15 000, Major General
    • Brigade: 3 000–5 000, Brigadier
    • Battalion: 500–1 000, Lieutenant Colonel
    • Company: 100, Captain
    • Platoon / Troop: 30–150, Lieutenant
    • Section / Squad: 10, Sergeant / Corporal
    • 3 x Section = Platoon x 3 = Company x 3 = Battalion x 3 = Brigade x 3 = Division.