HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kettu

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Mikko, repolainen, repo, liehuhäntä, punaturkki, Vulpes vulpes, räv, red fox, fuchs. Koiraeläin, Canidae. Punakettu yleisin värimuoto. Mustakettu täysin musta. Tumman hopeaketun karvan kärjet puhtaan valkoiset. Ristiketun hartioilla musta ristikuvio eli punaisen ja mustan risteymä. Valkoinen. Villakettu eli samsonkettu. Huom, sinikettu on naali. Kettuyksilöitä voi erottaa turkin värityksestä ja pään kuvioinneista.

Riistaeläin. Karvanvaihto alkaa keväällä ja jatkuu kesän, talvikarva vaihtuu loka-marraskuussa. Hyvä kuulo, näkö- ja hajuaisti ja muisti. Näkee hyvin liikkeen, mutta ei niinkään paikallaanolemista. Kannan määrään vaikuttaa erityisesti myyräkanta. Metsästys lisää pentuekokoa. 1-10 poikasta toukokuussa. 4-10 kg. Elää jopa noin 15 vuotiaaksi. Kiima-aika helmi-maaliskuussa noin yksi viikko. Synnyttää parittelusta noin kahden kuukauden kuluttua ja poikaset tulevat ulos pesästä noin kuukauden kuluttua. Pentu itsenäistyy syyskuussa ja etsii uuden reviirin varsinkin jos ravintotilanne on heikko. Koko Suomi. Vihollisia esimerkiksi kotka, ilves, ihminen, taudit ja susi. Kaikkiruokainen liha- ja kasvissyöjä, pitää mm. myyristä, kaurasta, ahvenista, puolukoista, pihlajanmarjoista. Myös kotitalousjätteet, sammakot, jänikset, kanalinnut, linnunmunat, kalanperkeet. Siirtää saalita turvallisemaan ruokailupaikkaan. Metsäkaurista puree niskasta.

Jäljet ja äänet[muokkaa]

Äänet[muokkaa]

    • Haukahdukset 3-5 tavua, viimeinen pitkä. Yleensä kiima-aikana kylmänä hiljaisena talviyönä.
    • Kirkuminen
    • Muita ääniä kuten murina, hirnahdus

Uloste[muokkaa]

  • 1,5 cm paksu tumma 5-10 cm pitkänomainen, käyrä, pitkäksi teräväksi kärjeksi venynyt, epätasainen. Sisältää usein eläinten jäänteitä. Haisee voimakkaasti.
  • näkyvästi korkeammalla, kuten kivellä, mättäällä.
  • Virtsajälkiä kiima-aikaan näkyvissä ja muulloin voi haistaa.

Jäljet[muokkaa]

  • Jälki muistuttaa koiranjälkeä, mutta on pitkulaisempi. Sekoittaa helposti varsinkin ulkona pidettävään metsästykoiraan. Erottaa paremmin seuraamalla laajemmin jälkijonoa. Kettu liikkuu koiraa "rauhallisemmin". Jälkijono kaartelee loivasti. Neljän varpaan jälki.
  • Käynti
    • etsii ruokaa
  • Ravi
    • saman puolen takajalka aina saman puolen etujalan jälkeen, syntyy lähes pyöreä jälki. Melko linjassa (helminauha), nopeampi ravi suorempi. Ravin samojen jalkojen tekemien jälkien väli (askel) vaihtelee 60-100 cm. Upottavassa lumessa.
    • pariravissa takajalat eivät osu etujalkojen jälkiin vaan tekevätä omat jäljet ketun kulkiessa hiukan sivuttain. Jäljet ovat hiukan limittäin. Pariravin jälkien väli on pidempi. Kiinteällä alustalla.
  • Laukka ja hyppiminen
    • pakenemista
    • nelijälkikuvio, voi muistuttaa jäniksen jälkeä

Saalis[muokkaa]

  • Puree siivet irti.
  • Kaivaa saaliin maahan ja peittää kuonolla, naamioi hyvin.

Pesä[muokkaa]

  • Mäyrien luolat, isojen kivien alla olevat luolat, hiekkaharjut, puiden juurien aluset, hylättyjen ulkorakennusten alla. Pesiä voi löytyä myös pellon pientareilta ja rantapenkereistä.
    • Metsässä piilossa tai pensaassa tai avoimesti näkyvillä esimerkiksi rinteessä.
  • Sama luola käytössä vuodesta toiseen. Luolassa 2-3 kulkuaukkoa. Yksi pääkäytävä ja sivukäytäviä.
  • Luolan edustalla ulosteita, ruoantähteitä vasta kun poikaset isompia. Tunnistaa hajusta.
  • Saattaa peitellä jälkiään.

Ketun hyödyntäminen[muokkaa]

Ruoaksi valmistaminen[muokkaa]

Lähinnä talviruokaa syystalvesta alkaen pimeän ajan. Kettu on lihavimmillaan joskus joulun- ja sydänkuun aikaan. Harvoin saa ravintoloista.

  • Mahdollisten lihassa olevien tautien tai muiden loisien takia liha on hyvin keitettävä ja mielelään vielä paistettava.
  • Keittona, paistina, suolattuna.

Lintujen ruokinta[muokkaa]

  • Kettu voidaan myös ripustaa takajaloistaan narulla puuhun, jolloin esimerkiksi varislinnut, mutta myös pikkulinnut tykkäävät siitä kovasti.

Muu hyötykäyttö, turkis, nahka, täyttäminen, hampaat[muokkaa]

Katso sivuilta Nylkeminen, Turkis, Eläinten täyttäminen, Nahka

  • Kulmahampaat voi irrottaa ja niistä voi tehdä esimerkiksi koruja.

Tarinoita[muokkaa]

Kettu meni varastamaan kermaa ämmän kirnusta. Sai kirnun kyljellee ja litki kermaa suuhunsa permannolta., kun muija tuli. Muija vihastui, otti kirnunmännän ja löi sillä kettua. Kettu pääsi karkuun, mutta mäntä sattui sen hännänpäähän. Ja sitä varten ketun hännänpäässä on vieläkin valkoinen täplä, kun kermainen kirnunmäntä siihen sattui. (Pertteli 1961)

Sairauksia ja muita[muokkaa]

Kettusyyhy eli kapi[muokkaa]

  • Syyhypunkin aiheuttama.
  • Ruvet syyhyävät voimakkaasti ja kettu kuolee kylmään ja nälkään.

Raivotauti[muokkaa]

Trikiini[muokkaa]

  • Noin 1/3 ketuista, alueellisia eroja.

Loiset[muokkaa]

  • Kettulapamato eli ketun heisimato. Ei ilmeisesti Suomessa?

Ketun metsästys[muokkaa]

  • Kettu on varovainen ja ovela, joka käyttää hyödykseen oppimiaan asioita.
  • Metsästysaika
  • Turkki on parhaimmillaan talvella.

Elintavat[muokkaa]

Liikkuu yksinään iltaisin, yöllä ja vielä aikaisin aamulla. Päivisin liikkuu tiheämmässä maastossa, öisin aukeilla. Liikkuu myös pareittain tai uros ja useampi naaras. Liikkuu ojissa ja painanteissa, teitä ja polkuja, omia reittejään. supikoirien reittejä, vanhoja jälkiään pitkin. Saattaa makoilla korkeammalla esimerkiksi kivellä, mistä hyvä näkyvyys ja lämmin. Lepäävät myös luolissa, tai puiden ja pensaiden alla. Alueet joissa metsästää ja toisaalta lepää. Nopea kovalla pohjalla, pehmeässä lumessa saattaa olla laiska liikkumaan. Helmi-maalisuussa kettujen kiima-aikaan liikkuvat päivälläkin. Tätä ennen uroskettu laajentaa reviiriään. Pienille pennuille, mutta myös isommille hankkii ruokaa myös päivällä. Pennut myös etsivät ruokaa ympäri vuorokauden. Alkukesästä erityisesti pellon pientareilla. Vaatii ympäristöltä suojaa eli välttelee avoimia alueita mutta kulkee niilläkin. Pitää kuivista alueista, maastoista joissa on vaihtelua. Luolassa pääasiassa lisääntymisaikana. Hyvä uimari. Pakkasella liikkuvaisempi kuin suojakelillä. Liikkuu saalistaessaan saaliiseen nähden tuulen alapuolella.

Houkuttelu[muokkaa]

  • hiirien ja myyrän piipityksen matkiminen esimerkiksi hiiripillillä lyhyin puhalluksin
  • jäniksen pelokkaan kuolinhuudon matkiminen eri tavoin. Useampi peräkkäin, lyhyitä ja pitkiä ääniä 15-30 s, 3-4 minuutin välein, avomaastossa enemmän. Taukoja pitäen.
    • ime peukaloa huulien välissä joita puristat yhteen kovin
    • pilli

Riistalaukaus[muokkaa]

  • Sivusta. Hämärässä häntä saattaa harhauttaa ja osuma on liikaa takana.
  • Haulikko, sopivia patruunoita esim.
  • Kivääri, sopivia patruunoita esim.
  • Metsästysjousi 45-50 paunaa
    • leikkaavakärkinen metsästysnuoli
    • ajosta, haaskalta, pihoista
  • Ketun metsästäessä se ei välttämättä häiriinny ihmisestä ennenkuin on saanut hajun.
  • Hyvä naamioituminen ja paikallaan olo hajua antamatta.

Ajokoirajahti[muokkaa]

Ketun haaskapyynti[muokkaa]

Katso yleisohjeita haaskapyynnistä sivulta Haaskapyynti.

Lähelle asutusta. Alkusyksystä ketunpoikaset opettelevat ravinnonhakua ja tätä voi hyödyntää elo-syyskuussa levittämällä tulevan kyttäyspaikan haaskapaikalle ja lähimaastoon lintujahtien perkuujätettä tms. houkuttelemaan kettuja. Kivikkoihin voi kaataa heinää houkuttelemaan jyrsijöitä. Hirvieläinten teurasjätteet kannattaa viedä haaskapaikalle. Varsinaiseen haaskapaikkaan perustetaan myöhemmin syksyllä haaska. Haaskan palaset kaivetaan maahan ja peitetään 20-30 cm maakerroksella ja merkitään kepeillä. Päähaaska kaivetaan puolen metrin syvyyteen ja haaskan tulee jäädä osittain maan päälle ja peitetään kivillä ja puilla hiukan. Maan päälle voi heitellä esimerkiksi kaloja (ahven, kuorre ym.). Jos isomman eläimen ruho jätetään näkyville, tehdään se kasvavan kuun aikaan ja viedään esimerkiksi traktorilla tai hevosella ja pudotetaan kauhasta tms. Saattaa kestää kuukausikin ennenkuin alkavat syönnön.

Täydennys voidaan tehdä lumen päälle ja olisi hyvä saada jäätymään palat maahan. Täydennetään aivan entisen viereen, ei päälle että vanha haaska tuntuu tutulta. Haudattuihin haaskojen kohtiin voidaan lyödä reikiä maan läpi kepillä tarpeen mukaan alkutalvella. Aina on löydyttävä ketuille jotain konkreettista. Varikset ohjaavat kettuja paikalle ja luovat luottamusta.

Ketun kulku vaihtelee, alkukaudesta aikaisemmin kuin sydäntalvesta. Paras iltahämärän jälkeiset 4-5 tuntia. Marras-joulukuu parhainta aikaa. Kiima-aikaan naarasketun perässä haaskalle saattaa tulla uroskettu seuratessaan naaraan hajuja. Alkukaudesta saalistaa ei kannata heti hakea pois vaan odottaa muita kettuja. Kiima-ajan jälkeen vanha rytmi palaa ja tiineet naaraat tulevat huhtikuussa.

Puiden varjot vaikeuttavat ketun näkymistä, mutta kirkas kuun valo pitää ketun varuillaan. Arkaillen haaskaa lähestyvä kettu kannattaa antaa lähestyä rauhassa. Ampua kannattaa heti kuin mahdollista mutta muuten odottaa, koska kettu kiertää aluetta ja tulee usein uudestaan. Kettua voi kuulopuheen mukaan houkutella härskiksi hapatetulla kalanmaksaöljyllä jota sivellään suksenpohjiin ja hiihdellään haaskalta eri suuntiin riittävän pitkälle.

Jalkanaru[muokkaa]

Jalkarauta[muokkaa]

Kiellettyä käyttää.

Houkutuspyynti[muokkaa]

  • Katso kohta houkuttelu
  • Puolessa tunnissa pitäisi tapahtua jotain, jos kettuja on lähistöllä, talvella pitempään. Houkuttelua voi suorittaa kantavalla hangella kilometrinkin päästä.

Lippusiimapyynti[muokkaa]

Rajataan ketun makuupaikka lippusiimalla ja ajetaan kettu sieltä vanhoille jäljilleen passissa olevan metsästäjän eteen.

Siima[muokkaa]

  • Siimaa kahdella kelalla kummallakin 1,2 km. Kela mahtuu kuljettaa repussa
    • esimerkiksi 18-säikeinen kalastajanlanka
    • 60 cm leveää punaista tyllikangasta pakallinen
    • sahaa pakka pituussuunnassa poikki ja poikittain 10 cm leveitä suikaleita, joiden pituus on näinollen noin 30 cm.
    • ommellaan kiinni kalastajalankaan 120 cm välein

Pyynti[muokkaa]

  • Pakkaskelin jälkeinen suoja jolloin kettu laiska liikkumaan ja lumisateen jälkeen kun tuoreet jäljet.
  • jälkien sisäänmenokohtaan kiinnitetään puuhun siiman aloituspäät
  • Kierretään samanaikaisesti kahden hiihtäjän voimin kettua
  • Edetään niin että siima tarttuu oksiin ketun silmien korkeudelle maasta
  • siimat yhtyvät kierroksen perällä
  • kuljetaan takaisinpäin ja korjataan jos siima liian alhaalla tai ylhäällä
  • ampuja ketunjäljen sisäänmenoaukkoon passiin.
  • ajaja etenee kierroksen takaosasta hiljaa pitäen pikkuisen ääntä siksakkia piirin sisällä reunasta reunaan
  • kettu huomaa siiman ja lähtee kulkemaan "turvallista" tuloreittiään pitkin passimiehen eteen.

Loukkupyynti[muokkaa]

Luolametsästys[muokkaa]

Käpälälauta[muokkaa]

Heti tappavat raudat[muokkaa]

Ansalanka[muokkaa]

  • Katso sivulta Metsästysansat
  • Esimerkiksi aidanraossa, paikoissa joista kettu joutuu kulkemaan läpi.