Jousipyssy

Aiheesta muualla

Katso suomalaisen perinnejousen teko-ohjeet sekä muuta sivulta Perinnejousi.

Vaatimukset metsästyksessä

Metsästettävät lajit

Jousiasetta saa käyttää villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin, metsäkauriin, riistalintujen, rauhoittamattomien eläinten metsästykseen.

Jousi

Laadukkaan jousiaseen tekeminen itse on haastava. Metsästyksessä käytettävän jousiaseen pitää täyttää metsästykseen määrätyt kriteerit ja on voimaltaan oltava vähintään 180 newtonia, eli noin 40 paunaa, tarkoituksena eläimen nopea kuolema ja mahdollisen pitkittyneen kitumiseen estäminen.

Kevyiten jännitettävä jousiase on taljajousi. Siinä taljan ansiosta jänteen veto ottaa vastaan alussa hyvin paljon, mutta jo puolen välin jälkeen jänteen vetäminen helpottuu mitä lähemmäksi päästään täyttä vetopituutta. Kun riistaa tähdätään ja pidetään juosiasetta jännitettynä vaikka 30-60 sekunnin ajan, jaksaa taljajousella sen tehdä.

Tavallisella jousiaseella jossa on vain kaari ja jänne on pitäminen yli 10 sekuntia jännitettynä jo voimia koetteleva kokemus, koska aseessa pitää olla 40 paunan vetovoima. Perinteinen jousi on myös paljon pidempi kuin taljajousi.

Tavallisiin juosiaseisiin kuuluu myös vastakaarijousi. Vastakaarijousessa on kaaren kumpikin pää taivutettu tekovaiheessa eteenpäin, näin on saatu pitempi vetoväli kaaren ja jänteen maksimivetopituuteen ja lisää voimaa nuoleen.

Jousiasetta saa käyttää myös kalastukseen, kalastus jousiaseella rinnastetaan tuulastukseen eli kalastamiseen vaaditaan vesialueen omistajan lupa kuten vieheuisteluun.

1. Kaarijousi.

2. Vastakaarijousi.

3. Taljajousi.

4. Jalkajousi. Jalkajousi on kielletty metsästyskäytössä suomessa. Kaikkia jousiaseita saa käyttää ampumaharrastuksiin. Missään jousiaseessa ei vaadita aseenkantolupaa.

HUOM! Metsästysjousella metsästäminen vaatii riistanhoitomaksun suorittamisen ja maanomistajan luvan. Virallista ampumakoetta ei ole, mutta jousiammuntaseurat järjestävät epävirallisia kokeita.

Nuolet

• Kärjen pitää olla heti tappava.
• Leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 mm on käytettävä euroopanmajavan, kanadanmajavan ja metsäkauriin metsästyksessä.
• Nuoli on oltava siimalla kiinni jousessa, jos metsästetään euroopanmajavaa tai kanadanmajavaa, samoin kalastuksessa.
• Nuolen jäykkyyden on oltava sopiva jouseen, liian löysä tai jäykkä nuoli ei lennä tarkasti. Tätä varten on olemassa valmiita taulukoita helpottamaan valintaa. Perinteisimmillä puunuolilla käytönnön testaamalla selviää sopivin nuolityyppi. Yleisimmin käytössä olevat metsästysnuolet ovat valmistettu hiilikuidusta. Hiilikuitu on nuoli materiaalina kestävä ja se katkeaa harvoin, silloinkin esim osumasta kiveen. Perinnejousissa käytetään yleensä puunuolia. Puunuolien ongelma käytännössä tasalaatuisuus. Ne voi rakentaa itse, komponentit löytyvät alan liikeistä. Metsästysnuolien päihin on saatavina taulu- ja metsästyskärkiä. Metsästyskärki on yleensä kolmion mallinen, jossa on kahdesta neljään leikkaavaa terää. Metsäskärkiä on sekä avautuvia ja kiinteitä malleja. Kiinteä teräinen tuo esiin helpommin virheet jousen säädöissä, kun taas avautuva metsästyskärki on lento-ominaisuuksiltaan lähempänä taulukärkeä. Kaikki kärjet ovat ruuvattavia ja vaihdettavia.

Materiaalit

Helpoimmalla jousen tekee esim pihlajakepistä tai saarnilankusta.

Sopivat puulajit

Yksipuisen metsästys-harjoittelu jousen tekemiseen käyvät lähes kaikki puulajit. Karkeasti luokiteltuna heikompia puulajeja käytettäessä jousesta on tehtävä leveämpi, mutta malliin, pituuteen, yms. vaikuttaa yhtälailla käytettävä puulaji, sekä kyseisen marteriaalin, joka liittyy kasvutapaan, käytettävään osaan, kasvupaikkaan, jne. myös niin puristus kuin venymis lujuuskin, mutta jotkin kuten esm. haapa ovat aivan liian hauraita tähän hommaan.

Kaikestä tästä hyvä infon ammennus paikka on perinnejousi -sivusto, johon kannattaa tutustua. Jotta sivustoa ei tulisi kuormitettua "kaikella mahdollisella", suosittelen käyttämään hakua sekä itse aktiivisesti selvittämään kiinnon kohteena olevia seikkoja vanhoja topikkeja keskusteluineen lukien.

Hyviä jousi puulajeja on paljon ja jouseksi soveltuvia vielä enemmän. Omat suosikkini kotimaassa kasvavista on tuomipihlaja, kotisyreeni, tuomi, pihlaja, vaahtera, luumu, pähkinäpensas, jne. Mutta jousen saa niin pajusta kuin tervalepästäkin, tällöin lapojen muodon on oltava leveämpi kuin edellisen listan jousissa, ja ammuttaessa on helppo verrata heikommaksi jäävää tehoa parhaisiin jousi puihin nähden.

Esm. legendaarisesta marjakuusesta ei saa suomenolosuhteisiin ulko-olosuhteita hyvin kestävää käyttöpeliä. Puulaji on erittäin arka lämpötilojen ja kosteudenvaihtelun yhteispelille. Tuloksena voi olla pakkaskelillä hajonnut jousi.

Toisekseen jotkin puulajit soveltuvat erittäin hyvin ns.lyhyt jousiksi, jotka ovat kokonaispituudeltaan n.kolmasosan lyhyempiä kuin tavanomaiset, kuitenkin halutessa yhtälaisella paunamäärällä, eli vetovastuksella varustettuja. Peitteisessä maastossa tälläisellä jousella liikkuessa ja ammuttaessa on suuria etuja pidempiin jousi tyyppeihin.

Tuoreena puuna/halkaistuna ja esiveistettynä haluttuun muotoon kuivaaminen, kuumalla höyryllä taivuttaminen ja paahto ovat erittäin hyviä jousen ulkomuotoa ja taitojen karttuessa jopa heittoa lujittavia tekijöitä, jotka kulkevat mielestäni käsikädessä konseptissa nimeltä jousen teko, mutta tilleröinti on kuitenkin jousia tekemään halumaan oppivan ensimmäinen ja tärkein homma.

Itse suosin lyhyitä, suoria mahdollisimman yksinkertaisia jousia. Mutta kukin makunsa mukaan, eikä makuansa voi välttämättä ennustaa jollei pääse konreettisesti kokeilemaan erilaisia jousia.

Alla on listattu erillaisia (Pohjois euroopasta löytyviä puulajeja) joist saa oikein tekemällä hyvän jousen.

• marjakuusi
• saarni
• jalava
• tuomi
• pihlaja
• vaahtera
• kataja
• syreeni
• omenapuu
• pähkinäpensas
• orapihlaja
• tuomipihlaja

Ei jousen tekoon sekä siihen kytkeytyvien jänteen sekä nuolten teon opastuksesta kirjoittamiseen riitä viikkokaan. Ja sen jälkeen tulee vielä ampumaan opettelu.... Mutta jousen teon kokeiluun ei välttämättä mene vuorokautta enempää aikaa ;) Ja ainahan voi tehdä ja kokeilla halutessaan myös tuoreesta puusta, heti valmista metsästysjousta sekä useista ohuista vesoista nippuun sitomalla täysin metsästykelpoisen jousen valmistusta. Mutta ennen elävään eläimeen suuntaamista tulee olla harjaantunut ampuja. Jousi on todella tehokas ja tappava ase, joka voi pahimmillaan haavoittaa riistaeläintä tai huolimattomasti käytettynä viressä olevaa tai harjoitus maalitaululle kulkevaa kaveria.

Vaihtoehto 1

• Kaaren selkäpuoli sitkeätä koivua
• Sisäpuoli jäykkää havupuuta, lylymäntyä (engl compression pine).
• Kiinnitetään kalanliimalla
• Vahvistetaan tuohikääreellä.

Videoita

• http://www.youtube.com/watch?v=OA2EnemzBpk