Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Perinnejousi
Jousen valmistus puulajin mukaan[muokkaa]
Koivu[muokkaa]
- PITUUS: 170 cm
- LEVEYS: 1,5 cm kärjet (nokit) -> 4.5 cm lavat juuri ennen kahvaa, 3cm kahva
- PAKSUUS: aloitettaessa lavat yli 1,5 cm, kahva 3 cm
- 28" ja 25 kg veto.
Pihlaja[muokkaa]
Tuomi[muokkaa]
Jousen eri osien työstö[muokkaa]
Kahva[muokkaa]
Lavat[muokkaa]
Nokit[muokkaa]
Puun esikäsittely[muokkaa]
Puun kasvatus[muokkaa]
Oivallista oksatonta runkopuuta tulee harventamattomista metsistä. Pihlaja on kotimaisista puulajeistamme luultavasti paras tähän tarkoitukseen ja nopeakasvuinenkin. Tee siis sopivan suuruinen aukko (ei liian pieni) metsääsi ja anna sen luontaisesti "pusikoitua" pihlajasta. Kun puu on 10cm halkaisijaltaan, voit korjata sen. Pihlaja sietää kohtalaisen hyvin myös kasvatuksen aikaista pystykarsintaa. Sopiva aika karsia on alkukesä, ennen juhannusta, ja työkaluna on oksasakset. Oksasaha jättää repaleisen jäljen, johon laho ottaa helpommin. Pihlajan kasvatuksessa kannattaa ottaa huomioon että puu on hirvien herkkua. Ei siis kannata perustaa pihlajametsikköä hirvien suosimille alueille.
Puun kaataminen[muokkaa]
Paras aika kaataa jousipuu on kasvukauden ulkopuolella, lehdettömänä aikana. Mikäli puu kasvaa vinossa (kuten esim tuomi hyvin usein tekee), kannattaa panna merkille mikä on rungon yläpuoli, ja tehdä jousi siitä. Kaadettu, sopivaan mittaan katkaistu runko on syytä vähintään halkaista, jottei puu halkeilisi hallitsemattomasti kuivatuksen aikana. Märän puun veistäminen on siinämäärin helpompaa kuin kuivan puun, että halaspuolikas kannattaa saman tien veistää lähelle lopullisia mittoja.
Puun kuivaus[muokkaa]
(keskeneräinen, voi täydentää ja korjata)
Juu,joo pihlajan voi mainiosti kaataa vaikka keskellä kesääkin. siihen voi mainiosti asennoitua että taito jousen teosta karttuu satavarmasti jos sitä haluaa jatkaa.
kesäpuun voi kaataa rasiin,mutta pihlaja kestää halkeilematta muunkin kuivatuksen,tietyllä varauksella.
ekan jousen voi myös todella helposti tehdä aivan liian kevyt vetoiseksi tai se voi mennä rikki tilleröinti vaiheessa.
kesä tai talvi kaadettu jousipuu(riippuen toki lajista),mutta jos puhutaan esim. pihlajasta:niin pölli pituus suunnassa halki sydänpuuta myöten ja katkaisu päät umpeen esm. maitoliimalla, maalilla yms. pään sinetöinti on hyvä uusia kerran pari aina edellisen kuivuttua,jotta pinta tosiaan on pitävä.
rungon halkaisija voi olla esim. 8-10cm ja siitä ainavain ylöspäin. mikäli jousta haluaa työstää tuoreeltaan;se kun on helpompaa kun puu on vielä kosteaa ja pehmyttä,voi sen veistellä,tms lähelle lopullista muotoaan ja laittaa sitten liimat pähin ja kaikkiin syynnuosun esille tuomiin kohtiin.tuoreeltaan jousi on myös helpompi saattaa muotoonsa taivutuksin,jos siltä haluaa jotain muuta kuin rungon muotoa.
mutta,mutta pihlaja on useasti kierteistä ja tämä vaikuttaa kuivumiseen laittoon:jos niin, ni se pitäis sitoa(halaspuoliskot)keskenään ja laittaa väliin kolme neljä kapulaa jotta se pääsee kuivumaan auki olevalta sisä pinnaltaan. puoliskot on hyvä laittaa vielä vastakkain jotta kiertymiselle tulee vastavoima.
mutta suoriakin runkoja on ja niiden kanssa voi olla huolettomampi. tätä tarinaa nyt kyllä tulisi niin paljon ettten jaksa ruveta sitä kirjoittamaan,mutta kun tavataan niin voit tentata multa tietoni ulos.
homma sivuaa paljon kaikkea tarvepuun talteenottoa,erilaisia muokkauksia;kosteus,lämpö,kuumuus. sisäisten jännitystilojen poistoa,puun veto ja puristuskestävyyden lisäystä,eri puulajajien ominaisuuksia,yms,tms,jne.....