Metsästysansat

Laki

Sivulla esitettyjen ansojen käyttö saattaa olla kiellettyä Suomessa, mutta todellisessa hätätilanteessa niitä voi käyttää. Muista myös metsästyslainsäädäntö ja metsästysajat.

KUVAT JA TEKSTIT SAATTAA OLLA RISTIRIIDASSA

Yleistä

Ansoilla pyynti vaatii kärsivällisyyttä ja kokemusta. Taitoa on sekä itse ansojen rakentaminen että niiden sijoittaminen. Eläinten käyttäytymisen tunteminen ja niiden jättämien jälkien ja kulkureittien havaitseminen helpottaa pyyntiä. Eläimet ovat usein arkoja ja ansaan meneminen saattaa kestää pitkänkin tovin. Jos kuitenkaan ansa ei kyseisessä paikassa pyydä, se on lopulta hyvä siirtää toiseen paikkaan. Ansat tulee tarkistaa riittävän usein, jolloin vältetään eläinten kärsimys ja jonkun toisen eläimen varastaa ansaan jäänyt.

• Verkkoloukku vangitsee, ansa kuristaa tai hirttää, loukku murskaa.
• Ansan tulee olla riittävän herkkä, mutta toisaalta taas riittävän vahva, ettei se laukea itsestään. Syötti on yleensä hyödyllinen, mutta se pitää kiinnittää ansaan niin, ettei pelkästään sitä pysty varastamaan.

Pyydysten sijoittaminen

• Eläimet kulkevat usein polkuja pitkin, joten polut ovat lähtökohtaisesti hyviä ansapaikkoja. Poluille ei tule kuitenkaan itse mennä vaan pyydys valmistellaan polun vierestä.
• Eläimet etsivät myös helppoja reittejä, joten jos luonnon muodostelmat, kalliot, kivet, kaatuneet puut ohjaavat eläinten kulkemista, nämä kannattaa huomioida. Eläimet joko väistävät tai kulkevat esteen ali.
• Eläimiä voi myös ajaa ansoihin, esimerkiksi pelästynyt eläin pyrkii lähtökohtaisesti suoraan suojaan.
• Pesä-, ruokailu- ja juomapaikkojensa lähellä eläimet ovat varovaisempia kuin muualla, joten ne eivät välttämättä ole parhaita ansapaikkoja.
• Naaamioi pyydys ja sulata se ympäröivään maastoon. Värjää puun leikkupinnat esim. savella.
• Kiinnitä pyydys hyvin, ettei eläin vie sitä mukanaan tai pääse irti.
• Ihmisen hajua voi peittää savustamalla pyydyksen tai käyttämällä käsineitä.

Ansamateriaali

• Metallilanka: ei rautalankaa!
• Puu: Oksiksi valitaan tuoretta puuta, joka kestää taivuttamista.
• Naru ja köysi
• Jänne

Yleisohje

• Metallilangan toiseen päähän tehdään silmukka, jonka läpi työnnetään langan pää. Langan tulee liikkua helposti silmukassa. Langan pää kiinnitetään tukevasti esimerkiksi viereiseen puuhun tai maahan lyötyyn tolppaan. Tue silmukka esimerkiksi kahdella pitkällä Y-tikuilla maanpinnan yläpuolelle tai aseta lenkki tukeutumaan ympärille asettuihin puihin.
• Lanka kiristyy pienemmän eläimen kaulan ympäri ja isomman eläimen jalan ympäri.
• Pienet eläimet, kanit, kanalinnut yms.: suunnilleen nyrkin kokoinen silmukka. Enintään noin kämmenen korkeus maanpinnasta pyydettävän eläimen mukaan. Jos polulla on jotain, mikä eläimen täytyy kiertää, laita silmukka n. 10 cm päähän siitä. Maata pitkin kulkeville kanalinnuille tee esimerkiksi oksista esteet ja johonkin kohtaan väliin pieni aukko, josta lintu kulkee ja aukkoon ansa.

Paula

Lintu, esimerkiksi riekko tai kettu kulkee silmukan läpi, joka kiristyy sen kaulan ympärille.

• noin 65 cm pitkä vahva siima tai kiiltävä ??pianolanka 0,5 teräs??
• taivuta toiseen päähän pieni silmukka missä lanka pääsee juoksemaan
• pujoita toinen pää lenkistä läpi
• kiinnitetään oksaan niin ylös että iso muodostuva lenkki roikkuu kiinnityspisteen alapuolella. Korkeus saadaan taivuttelemalla.

Lanka-ansa

Sopii esimerkiksi jäniksille ja ketuille. Eläimen kulkiessa yleisohjeen mukaisen silmukan läpi, ansalangan kiristyessä se laukaisee puisen haan ja taivutettu oksa riuhtaiseen eläimen roikkumaan ilmaan, johon eläin hirttäytyy. Silmukka voidaan asettaa myös maata vasten ja sen päälle lankaan kiinnitetty syötti, jossa langan toinen pää on puisessa haassa ja toinen vastapäätä maahan lyödyssä toisessa tolpassa.

1. Karsi osista ja taivuta maahan työnnetty tai maassa kasvava sopivan kokoinen puu kaarelle, joka jaksaa nostaa pyydystettävän eläimen ilmaan.
2. Veistä pyöreästä n. 10 cm pitkästä puusta haka, joka sopii maahan lyötävään puutappiin tai maassa jo kasvavaan katkaistuun puuntynkään.
3. Lyö puutappi tukevasti maahan taitetun puun latvan kohdalle.
4. Sido naru taitetun puun latvaan ja narun toinen pää puiseen hakaan. Narun pituus on niin, että puu pysyy riittävän hyvin taivutettuna.
5. Aseta em. yleisohjeen mukaan ansalanka, sido ansalangan pää puiseen hakaan ja tue ansasilmukka irti maatsta kepeillä.

Polkulaukaisin

Eläin astu "levyjen" päällä olevaan ansalankaan, ja levy painaa levyn alla olevan vaakakepin alaspäin, jolloin pystykeppi vapatuu ja taivutettu puu laukeaa pystyyn ja riuhtaisee eläimen jalastaan roikkumaan. Vaihtoehtoisesti ansalanka levitetään ilmaan tolppien leveydelle.

1. Aseta kaksi tolppaa vierekkäin sopivalle etäisyydelle toisistaan. Tolppien yläpäässä tulee olla oksanhaat eli katkaise puu oksahaan alapuolelta ja jätä oksaan sopivan mittainen tynkä. Oksantyngät osoittavat siis maata kohti samaan suuntaan tolpissa.
2. Sido sopivan mittaiseen keppiin toiseen päähän muutamien senttien päähän päästä naru, joka johtaa taivutetun puun latvaan (ks. lanka-ansa).
3. Sido saman kepin toiseen päähän sopivan matkan päähän kahden ansalangan päät. Toinen ansa osoittaa tolppien toiselle puolelle ja toinen toiselle puolelle.
4. Katkaise kaksi keppiä, joista aseta toinen keppi oksien hakaan ylös ja toinen keppi samalle puolelle alas irti maasta.
5. Aseta taivutettuun oksaan johtava keppi vaakakeppejä vasten. Kepin ylemmän pään naru menee ylemmän vaakakepin toiselta puolen eli ylempi keppi tulee narun pystykepin hankaan. Aseta alempi vaakakeppi pystykepin pään lähelle.
6. Tee tolppien väliin ja alemman puun päälle esimerkiksi kepeistä ja muusta materiaalista levyt, jotka naamioidaan.
7. Levitä ansasilmukat levyjen päälle.
8. Vaihtoehtoisesti älä käytä levyjä vaan kiinnitä ansalangan pää pystypuun samaan kohtaan kuin mistä lähtee taivutettuun puuhun naru ja levitä ansalangan silmukka tolppien leveydelle ja maahan saakka.

Jalkanaru

Kettu astuu samoihin askeliinsa, jolloin vanhan tassunjäljen alle lumihankeen piilotettu lanka kiristyy ja kettu jää kiinni lankaa, joka on kiinni puurangassa. Kettu ei jaksa kulkea kauas raahaten puuta perässään.

• Sallittu metsästysmuoto.
• Ota noin 2 metriä pitkä puuranka.
• Vahvaa vaijeria, teräslankaa tms.
  • Heikon langan kettu voi purra poikki
• Jalkanarun silmukan koko laukaistuna 30 mm.

Käpäläpuu

Käpäläpuu

Eläin tavoittelee syöttiä hyppimällä ja jää käpälästään kiinni loveen. Pakkasella menehtyy kauan ollessaan. Käpälälauta, revonkanto, käpälys.

• Ei ole sallittu.
• Käpäläpuita kannattaa veistää metsään jo vuosia aiemmin että eläimet tottuvat niihin.
• Katkaise puu vajaan 1,5 metrin korkeudelta tai käytä tukevaa sahattua lankkua, jonka kaivat maahan pystyyn.
• Veistä pää ohueksi ja tee siihen yksi tai kaksi lähes puolimetristä kiilamaista syvää lovea eli tee siitä kolmihaarainen. Loviin voi myös tehdä pykäliä, jotka estävät käpälän ylöspäin nousemista.
• Jos veistät niin että ylemmäs jää pitempi piikki, saat syötin kiinni siihen. Muulloin syötti pitää ripustaa muulla tavoin.

Loukut

• Eläin jää putoavan painon alle.

Latsku

Kuva ja teksti eivät ole sama ansa.

Eläimen tullessa syömään syöttiä terävien kivien päälle, joka on kiinni laukaisulaitteessa se liikuttaa laukaisumekanismia, joka tiputtaa puisen levyn eläimen päälle.

• Lyö maahan noin puolen metrin etäisyydelle kaksi rankaa pystyyn, joissa on lyhyt Y-haara
• Aseta näiden väliin poikkipuu, vuole sen verran että pysyy Y-haarojen välissä hyvin
• Ota vajaa 1,5 m pitkiä ranteenvahvuisia rankoja. Tee kaksi levyä, jotka mahtuvat pystyrankojen väliin. Ei tiukasti.
  • Sido levyn rangat toisiinsa kiinni muutamalla poikittaiskapulalla ja vitsaksilla tai narulla. Katso tästä vitsaksen teko-ohje.
• Yhdistä levyt toisiinsa saranoimalla ne, esimerkiksi tukevilla vitsaslenkeillä reunimmaisista poikkikapuloista. Levyjen pitää päästä nousemaan ja laskemaan vapaasti, mutta saranan pitää olla tukeva. Vitsaksen tilalla voidaan käyttää myös muuta materiaalia kuten nahkavyöstä tehtyjä remmejä, vaatekangasta tms.
• Nosta levyt paikoilleen niin että niiden avonainen kärki on vähän Y-keppien tasan yli.
• Aseta teräväreunaisia nyrkinkokoisia kiviä Y-keppien väliin riittävästi ja peitä alalevy lehdillä tms.
• Tukipuuksi veistä vajaan 3 cm paksuisen kepin toinen pää teräväksi ja toiseen päähän kapeampi terävä kärki, joka mahtuu seuraavaassa kuvattuun puuhun.
• Ohenna vajaa metrin mittainen puukeppi kahdelta sivulta ja veistä toiseen päähän reikä tukipuun kärjelle ja toiseen päähän kolo.
• Lyö tukipuu alemman levyn keskelle läpi maahan sellaiseen kohtaan että kun pidempi keppi laitetaan sen kärkeen kiinni, niin pidemmän kepin toisessa päässä oleva kolo tulee suunnilleen esiin levyjen päästä.
• Työnnä kepin reikä tukipuun pään läpi
• Veistä vajaan 3 cm paksuisesta kepistä laukaisukeppi. Sen pituus on noin 15-25 cm. Veistä toinen kärki teräväksi ja koloon sopivaksi.
• Sido laukaisukeppi narunpätkällä Y-haarjoen välissä olevaan poikkipuuhun.
• Nosta ylälevy ylös, laita laukaisukeppi ylälevyn etureunaan ja pitemmän kepin koloon.
• Sido syötti pitkään keppiin lähelle laukaisukepin koloa
• Nosta ylälevyn päälle sen etureunaan kivi painoksi.

Lintuloukku

Linnun kulkiessa kahden tukin välistä, se osuu risuun, joka kääntää ylempää tukkia pitävän puupalikan pois ja tukki tippuu linnun päälle.

• kaiva varovasti vajaa pari metrinen noin 10-15 cm tukki puolittain maahan niin että sen toinen pää on kahden elävän puun välissä.
• aseta kaksi ohuempaa noin 30 cm pitkää keppiä pystyyn ulompaan päähän upotetun tukin kummallekin sivulle ja noin 15 cm tukin päästä.
• veistä noin 30 cm pitkä puupalikka
• katkaise ohut sormen paksuinen puun taimi, jossa on latvus tallella
• ota toinen ohut tukki, voi olla hiukan kevyempi kuin maahan upotettu.
• aseta tukki toisen päälle samoin puiden väliin ja vähän kahden tukikepin yli pituussuunnassa
• pidä tukkia ylhäällä keppien välissä, aseta risu tukkien väliin niin että latvus on tukkien välissä ja tukeutuu ylempään tukkiin "saranapuolelta". Oksan tyvi on hiukan yli alemman tukin pään ja sitä vasten. Aseta puupalikka tämän oksan tyven päälle ja ylemmän tukin kärkeä vasten niin että ylempi tukki pysyy paikoillaan.

Ketunrita

Loukkupyydys.

• http://www.luonnossa.net/Jousimetsastys/assets/images/IMG_3212.jpg

Luokittelemattomia ansoja