Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Köyden tekeminen

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Menetelmät[muokkaa]

Yksinkertaisin tapa valmistaa köysi on valmistaa runsaasti nyöriä tai narua ja kiertää ne yhteen. Kaikissa työvaiheissa ihanteellinen kierrekulma on noin 45 astetta. Näin saadaan paras lujuuden ja menekin suhde. 45 asteen kierteellä kunkin työvaiheen tuotos on noin 70% käytetyn materiaalin pituudesta.

Narua saadaan kehräämällä ohuita kuituja tiukkakierteiseksi langaksi. Näin saatua lankaa voidaan kerrata taas tiukalla kierteellä kunnes narun läpimitta on liian paksu päästäkseen rukin piipusta läpi. Jos tarvitaan runsaasti ohuenpuoleista köyttä, voinee rukille valmistaa erikoispiipun tai jonkin muun vikineen, mutta käytännöllisempää lienee kiertää naru köydeksi käsin tai köysivärkillä. Kerratessa kaksi säiettä on hyvä, kolme parempi.

Yksinkertaisimmillaan nyöriä voi valmistaa kiertämällä kuitunippua käsin kunnes se taittuu itsestään -- näin saadaan nyörin alkupää. Molempia säikeitä kierretään samaan suuntaan ja niiden annetaan kiertyä toistensa ympärille vastakkaiseen suuntaan. Säikeiden ohentuessa lisätään kuitua limitellen. Säikeiden tulee olla mahdollisimman samanpaksuiset, jotta ne kiertyvät toisiinsa oikein, eikä ohuempi ala kiertää paksumpaa. Epäsuhtainen kierre heikontaa nyöriä pahasti. Pieniä paksuuseroja voi kompensoida kiertämällä paksumpaa säiettä hieman enemmän. Tällaista nyöriprojektia voi kantaa mukanaan melkein minne vaan, tarvitaan vain siistinä pysyvä nippu kuitua ja muutama hengenveto joutilasta aikaa.

Nyöriä voi valmistaa myös palmikoiden tai muuten punoen, jos on tarpeellista saada erityisen vahvaa köyttä joka ei saa olla paksua.

Köyttä voi kiertää käsipelillä samoin kuin nyöriä kahdesta tai paremmin kolmesta samankierteisestä nyöristä. Nyörien omaa kertauskierrettä tiukataan ja niiden annetaan kiertyä toistensa ympärille taas vastakkaiseen suuntaan. Kierteen pitäminen samana on helpompaa kahdella kuin kolmella, mutta kolmesta nyöristä tulee tiiviimpi ja vahvempi, toki myös mittaansa painavampi.

Köysivärkki[muokkaa]

Köysivärkki on ainakin keskiajalta alkaen käytetty laitteisto, jolla voi valmistaa köyttä narusta tai nyöristä hyvin tehokkaasti. Sen käytössä tarvitaan kolme henkilöä. Laitteiston osat ovat:

  • kiertäjä: tukeva teline, jossa kaksinkertaisen levyn tahi ristin välissä kookas kammella kierrettävä ratas. Isorattaan kehällä on tasaisin välein kolme pientä ratasta, joihin liittyy vastakkaisella puolella lujat koukut. Ratassuhteen on oltava 1:6.
  • emä eli ämmä: teline, jossa kampi kiinnittyy suoraan yhteen kookkaaseen koukkuun. Tämän telineen on voitava liikkua alustalla jokseenkin helposti, mutta olla tarpeeksi painava ja tukeva, ettei se liiku tai kaadu omia aikojaan. Hyvä ratkaisu on T-kirjaimen muotoinen pohja, jossa "käsivarsien" päissä on pyörät ja "hännässä" on tappeja tai lokeroita, joihin voidaan latoa painoja. Ämmän varsi tulee tällöin risteyskohtaan, kampi häntää kohden.
  • erottaja: kolmihaarainen risti, jonka päissä pyöreäpohjaiset urat (ehkä tapilla salvattavat). Mitoitetaan kiertäjän koukkujen etäisyyksien mukaan. Erikoispitkiin köysiin voidaan tarvita useita erottajia.
  • laskija: tylpän luodin muotoinen palikka, jonka kyljissä pyöreäpohjaiset urat
  • kaksi avustajaa: ämmäpäähän sellainen joka ymmärtää millainen on rauhallinen ja tasainen tahti; kiertäjäpäähän sellainen joka osaa laskea neljään.

Koska koukkuja on kolme ja materiaali jakautuu koukuille pareina, tarvitaan materiaalia seuraavasti:

  • yhden lenkin säikeet: kuusi pituutta ja lyhentymisvara: 8,5 kertaa halutun köyden pituus
  • kahden lenkin säikeet: kaksitoista ...................: 17 kertaa ....
  • kolmen lenkin säikeet: kahdeksantoista ...............: 25,7 kertaa ...

Laitteiston väli säikeiden laskussa on 1,4 kertaa halutun köyden pituus. Köyden pituuteen on laskuja varten lisättävä kiertäjänvara ennen kertomisia! Säikeiden koko mittaa ei näet voi valmistaa köydeksi, vaan kiertäjänpäähän jää auttamatta noin koukun ja isorattaan keskustan välisen mitan verran hukkaa.

Käyttö tapahtuu seuraavasti:

  1. kiinnitä nyöri tai naru emäkoukkuun
  2. laske nyöriä kiertäjän koukuista emäkoukulle edestakaisin kunnes jokaisella kiertäjäkoukulla on tasamäärä lenkkejä
  3. sido naru emäkoukkuun ja katkaise ylimäärä
  4. varmista että telineet ovat sopivan etäällä toisistaan siten, että erottaja pysyy itsestään säiekimppujen välissä
  5. käännä kiertäjän kampea kunnes säikeissä on 45 asteen kierre--tarkista, että kierre on sama koko pituudella
  6. jos ei ole jo paikallaan, pane laskija aivan säikeitten kainaloon emäkoukun tuntumaan
  7. avustaja kiertää ämmän kampea rauhalliseen tahtiin
  8. köydentekijä päästää laskijaa hissuksiin taakse päin säikeitten kiertyessä sen kärjen takana köydeksi
  9. pyrkimyksenä on taas saada kierrekulmaksi 45 astetta
  10. ämmää on päästettävä liikkumaan kun köysi valmistuessaan lyhenee säiepituudestaan
  11. laskutaitoinen avustaja on kiertäjän kammessa ja lisää yhden kammenkierron verran kierrettä säikeille jokaista neljää ämmän kammenkiertoa kohden
  12. köyden valmistuttua päätepisteeseensä tehdään väliaikainen rihmos, jotta säikeet voidaan katkaista tai päästää koukuilta. Myös ämmänpää rihmotaan.
  13. köyden päät voidaan nyt siistiä ja viimeistellä halutulla tavalla.

Pleissaus[muokkaa]

Köysien jatkaminen ja päättely lujasti ja siististi on oma taiteenlajinsa ja etenkin purjehtijoille aiheenmukainen taito.

Köydentekomateriaalit[muokkaa]

- Tehtiin entisvanhaan mm. rahkeet tuohesta. Tuohesta leikataan ohuita suikaileita, joita käytetään samoin kuin muuta kuitua esim. lehtiheinää. Suikaleen loppuessa leikataan sen ja jatkokappaleen päät loivaan viistoon niin, että limittyvä osuus on tarpeeksi pitkä ja solakka.
- Vahvimpia köysimateriaaleja, lisäksi hylkii vettä!
- Varren kuidut Suomen luonnon parhaita, lujia ja pitkiä. Valmistelu kuin pellavalle.
- Vahvaa märkänä, kuivana erittäin heikkoa. Käytettiin myös kaislaveneiden sitomiseen.
- Kiskotaan kahtia ja edelleen ohuiksi suikaleiksi. Intiaanit käyttivät asumuksiensa rakenteiden sitomisessa, lattia-, seinä- ja kattomattojen loimina, kärkien sitomiseen kalastuskeihäisiin, sekä tikkaiden tekoon.
  • Lehmus (kuori, niini, niinipuu)
- Nilaosaa käytetty mm. kalanpyydysten siteinä. Lehmusten esiintyminen saattoi määrätä metsätorpan paikan. Niini märkälujaa, kuivana heikompaa, erittäin hyvää nyöriksi. Käsittelemätöntä kuorta voi suikaloida ja punoa karkeammaksi köydeksi.
- erittäin luja kuitu.

' Vanha köysi

- rispaantuneiden köysien purkaminen ja uudelleenpunonta on vanha oiva perinne.

Linkkejä[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Köyden_tekeminen&oldid=423”