Jänis

Yleistä

Vihollisia ihminen, ilves, haukka, kotka, kettu, huuhkaja, näätä, ahma, kissa, koira. Metsäjänis ja rusakko risteytyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Yläetuhampaissa kaksi hammasriviä.

Metsäjänis

Jussi, pupu, pupujussi, valkku, valkko jänes, Lepus timidus, arctic hare, northern hare. Ramlari iso vanha.

Riistaeläin. Ruskean harmaa, vatsa valkoinen, hännän yläpuoli aina valkoinen. Vaihtaa värin talveksi valkoiseksi. Mustat korvankärjet. Korvat ylettyvät sierainten tasalle. Karvanvaihto alkaa maaliskuun lopusta ja kestää 6-8 vk., säätää päivän pituus. Koko maa. 2,5-3,5 kg. Paluuperät. Kuusivaltaiset metsät. 3-5 poikasta/2-3 krt./v. Hankipoikue, lehtipoikue ja sänkipoikue. Pienempi kuin rusakko. ÄLÄ KOSKAAN koske yksin olevaan kanin poikaseen,muuten sen emo voi jättää sen ,koska haistaa ihmisen hajun.

Rusakko

Peltojänis, ryssänjänis, european hare, brown hare.

Riistaeläin. Kellertävä, hännän yläpuoli aina musta, alapuoli valkoinen. Talviturkki harmaampi. Korvat ulottuvat kuonon yli, silmäterät keltaiset. Mustat korvankärjet. Häntä metsäjänistä pitempi. Poikasen otsassa pysty valkoinen viiva. 1800-luvun lopulla / 1910 Karjalan kannakselta ja istutettu. (Kemi-) Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. 4-4,5 (8) kg. Häntä päältä aina musta. Vaihtaa 2 kertaa karvan vuodessa. Viihtyy aukeilla. Poikasia 2-6 kpl/2-3 krt./v.

Jäljet ja äänet

Äänet

• "Kuolinhuuto" haavoittuneena tai saaliiksi joutuneena hurja rääkäisy!

Uloste

• Melkein pyöreä papana 1,5-2 cm. Rusakolla väri kellanruskea, metsäjäniksellä mustempi.
• Metsäjänis ei ulosta makuupaikolleen, toisin kuin rusakko.
• Syö uudestaan osan papanoistaan, vihertävät.

Jäljet

• Etutassut tekevät peräkkäiset jäljet ja niiden eteen vierekkäin takajalkojen jäljet.
• Pakenee mutkitellen mutta suoraan. Makuulle käydessä tekee sivuhyppyjä.
• Metsäjäniksen ja rusakon jäljen erottaminen kovalla hangella voi tuottaa vaikeuksia. Ketun helminauhamaisen ravijäljen saattaa sekoittaa jäniksen pakojälkeen eli jäniksen liikkuessa vauhdilla jättäen jälkijonon, mutta ero paljastuu jälkeä tarkemmin katsomalla tai jälkijonoa seuratessa. Ketun hyppyjälki voi myös muistuttaa jäniksen jälkeä.
  • voi myös loikkia niin että etu- ja takajalkaparien jälkien etäisyys toisitaan on metrin luokkaa.
• Varpaat ovat epäsymmetrisesti, yksi edempänä (vrt. koiralla ja ketulla symmetrisesti). Metsäjäniksen takajalan jälki leveämpi kuin rusakon.
• Askelväli loikkiessa 0,4 - 4m
• Heinikkohin voi syntyä havaittavia jäniksenpolkuja ja jäädä karvoja, lisäksi purtuja oksia ja papanoita.

Saalis

• Katkaisee oksat terävästi, mutta pinta hiukan rosoinen.
• Lumenpainosta alas taittunut oksa tai puu voi kesällä taas nousta pystyyn ja jäniksen syöntijäljet olla korkealla kuin hirven jäljet.

Pesä

• Poikaset eivät tarvitse pesää, vaan jänis jakaa poikaset erilleen piiloihin synnytettyään ne kasvillisuuden suojassa.Ja emo käy imettämässä niitä.

Tarinoita

Silloin kun jänis oli juuri tehty, se oli silloin kun muitakin eläviä tehtiin, jänis oli vielä märkä ja makasi näreen juurella. Ja sellainen arka kun on, mitä lie silloin pelästynyt, kun läksi hyppäämään. Ja siinä oli yksi suuri puu palanut ja kaatunut oksiensa päälle. Puu oli jo hiilellä, kun jänis hyppäsi sen alitse, ja sen korvat ottivat siihen nokiseen puuhun kiinni ja siinä sottaintuivat, ovat vielä tänä päivänä mustat. (Artjärvi 1890)

Sairauksia ja muita

• Yleistä keuhkomadot, keuhkot reunoilta ruskeat tai mustat. Jäniksen lapamato, mahamato, toksoplasmoosi, kokkidioosi, jänisrutto eli tularemia. Katso lisää sivulta Eläintaudit.

Jäniksen metsästys

• Metsästysaika 1.9 - 28.2
• Turkki on parhaimmillaan
• Perinteitä kunnioitettaessa saalis kuljetetaan repussa takajalat näkyvillä.

Elintavat

Ei erota paikallaan olevaa. Pimeäaktiivinen, huhtikuussa liikkuu päiväsaikaan. Kesällä vaikeampi havaita. Nopea.

• Luottaa suojaväriinsä, joten päästää lähelle. Useat sivuhypyt ja lyhyet loikat ovat merkki jäniksen hakeutumisesta makuupaikalleen ja saattaa näinollen olla lähellä. Alueen kiertäminen ja ulostulojälkien puuttuminen kertovat jäniksen olevan kehässä piilossa seuraamassa jäljestäjää. Paikoilleen pysähtyminen saattaa saada jäniksen liikkeelle, mutta jatkuva kulkeminen pitää sen paikoillaan.
• Saattaa piiloutua veteen.

Paluuperä ja umpiperä

• Paluuperän jänis tekee kulkemalla omia tai muiden jälkiä taaksepäin jonkun matkaa ja hypäten sivulle 90 asteen kulmassa, esimerkiksi kasvillisuuden sekaan. Näin alkuperäinen hajujälki loppuu ja se saatetaan tulkita esimerkiksi umpiperäksi. Sivuhypyn jälkeen voi tehdä niitä monta peräkkäin ja välillä umpiperiä. Lisäksi kulkea sivuhypystä jonkunmatkaa ja asettua makuulle.
• Umpiperä on pieni lenkki joka palaa takaisin alkuperäiselle kulkureitille.

Metsäjänis

• Hyvä hajuaisti ja kuulo, heikompi näkö. Yksineläjä.
• Talvisin soiden reunamat, kosteikkojen rantapensaikot ja lisäksi kesäisin sekapuuta kasvavat kuusimetsät. Päivisin pensaan alla maakuopassa tai kivien koloissa, joista pystyy tarkkailemaan ympäristöä. Metsäaukeilla, pellonlaidan isojen kuusien alta, teitäpitkin, pellonreunoja pitkin, suon laitamilla. Ei liiku mielellään ensilumilla, eikä lumisateen jälkeen, nuoskalumella tai vesisateessa. Kovilla pakkasilla saattaa kaivautua lumeen ja pakenee helposti. Kantavalla lumella liikkuu laajemmin kuin upottavassa.
• Talvella syö puun kuoria, pääasiassa lehtipuita, mielellään kuusikoissa varpuja ja kaadettujen haapojen latvoja tai mutta myös lumen maahan taivuttamia puita. Myös koivun latvoja. Mielellään mustikanvarpuja ja vadelmanvarsia. Juhannuksena voi tehdä kerppuja ja kerätä heinää, joka suolataan. Myös rehukaali, rehurapsi ja maa-artisokka.

Rusakko

• Asutuksen lähellä, kaupungeissa. Avoimilla pelloilla ja niiden saarekkeissa. Pakenee, mutta pysähtyy vähän matkan päähän. Piiloutuu heinikkoon, liikkuu teitä ja uria pitkin. Kiima-aikana pelloilla tappelemassa. Hyvä uimari. Näkee myös taaksepäin päätä kääntämättä.
• Talvella voi pitää päivämakuuta avoimella pellolla heinien suojassa. Metsänreunojen pensaat, ojat.
• Heinä, puna-apila, kärsämöt, viljanoras, timotei, niiden puutteessa koivu, paju, omenapuu, marjapensaat. Kaivaa lumen alta eli tekee kuoppia.

Houkuttelu

• saaliiksi jotuneen jäniksenpojan matkiminen houkuttelee naarasemon paikalle ja myös uroksia
  • ime peukaloa huulien välissä joita puristat yhteen kovin

Riistalaukaus

• Haulikko, sopivia patruunoita esim. 3 eli 3,5mm, 4 eli 3,25 ja 5 eli 3,0
• Kivääri, sopivia patruunoita esim.
• Metsästysjousi
  • leikkaavakärkinen metsästysnuoli
  • ajosta, jäljestämällä, pihoista, piilokojuista
• Ammu jänistä sivultapäin rintakehään eli sen etuosaan, älä ammu liian läheltä tai takaapäin. Älä ammu pitmmältä kuin 30 metriä haulikolla tai 20 metriä takaapäin.
  • Läheltä ja takaa ampuminen rikkoo paistit ja selkäfileet tai haavoittaa, mutta eläin voi jaksaa vielä pitkään kulkea haavakkona.
• Haavoittunut nostetaan takajaloista ylös ja isketään tukevalla puukepillä tms. reippaasti niskaan.
• Jos vaikuttaa että ammuttiin ohi, on käytävä kuitenkin etsimässä jälkiä haavoittumisesta. Jäljet voivat olla karvoja tai verta. Koiralla haavakko löytyy helposti, mutta jälkiä kannattaa seurata muutamia satoja metrejä ja jos ei löydetä, odottaa pari tuntia, jolloin makuulle käynyt ja samalla osumasta heikentynyt jänis voidaan löytää helpommin. Jänistä kannattaa etsiä erittäin hankalista paikoista. Katso tarkemmin sivulta Haavoittuneen etsiminen.

Saaliin käsittely

• Valuta veri heti tämän jälkeen pistämällä pois.
  • Työnnä puukko kaulakuopasta sydämen paksut verisuonet katkaisten ja anna valua muutamia minuutteja. Katso tarkemmin sivulta Jäniksen lopettaminen ja pistäminen
• Jäniksen käsittely

Jäniksen hyödyntäminen

Ruoaksi valmistaminen

Katso aiheesta sivulta Riistaruoka

Muu hyötykäyttö, turkis, nahka, täyttäminen, hampaat

• Käpälät tuovat onnea, niitä voi myös käyttää pyyhkimiseen
• Turkis ei ole kovin kestävä
  • päähineet, kaulukset ym. vaatteiden koristukset, kevyet turkit, päänahat perhokalastukseen,
• Suolet kannattaa ripustaa puun oksalle lintujen ruoaksi tai käyttää loukkupyyntiin.

Katso sivuilta Nylkeminen, Turkis, Eläinten täyttäminen, Nahka

Ajokoirajahti

• Erittäin yleinen jäniksen metsästysmuoto.