Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirren kuoriminen

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Mänty tukkien kuorintaa useampi samanaikaisesti Vuolu-Kallella.
Kuusitukkien kuorimista alkukesästä käsin vetämällä ja puukolla oksien joitain kohtia kaivaen.

Puun kuoren poistamisessa voidaan puhua kuorimisesta, jossa karkeasti poistetaan suurin osa kuoresta ja näin mm. ehkäistään hyönteisten aiheuttamia vioituksia ennen lyhyt- tai pitkäaikaista varastointia. Tämän jälkeen voidaan puhua vuolemisesta jossa kuoritun puun pinta viimeistellään seinälle veistämistä varten. Kaadettu puu voidaan tietysti myös vuolla suoraan lopulliseen pintaansa. Talvella kaadetut puut voi kuoria heti pakkasella tai keväämmäällä. Mutta kesäksi kuorta ei pitäisi jättää puuhun, koska hyönteiset alkavat syödä puuta ja kaivertamaan siihen kolojaan. Jo toukokuulla ovat ilmestyneet ensimmäiset käytävät, jotka toki vielä lähtevät vuolemalla hyvin pois. Haapa kestää säilyttää kuorellisena, mutta siitäkin on hyvä poistaa kuori aikanaan.

Yleensä kuoritaan puhdas pinta esille eli poistetaan ulkokuori ja sen alla oleva nilakerros ja jälsikerros ja viimeinen vuosikasvu. Joissakin sisärakenteissa pintaa voidaan jättää esimerkiksi koristeeksi. Kuori näkyy tummempana, ruskeampana alueena. Luonnollinen sileä pinta saadaan repimällä kuusesta tai haavasta kuori tuoreena pois tai jopa käyttämällä esimerkiksi riittävän tehokasta painepesuria. Alkukesästä kuusen kuori irtoaa helposti ja kasassa seisseistä ylivuotisista haapatukeista samoin. Vuoltaessa vuoluraudalla voidaan myös jättää vuoluraidat eli jokainen viilto on saman levyinen ja yhtenäinen hirren päästä päähän. Keloa ei yleensä kuorita tai se kuoritaan punaista sydänpuuta (punahonkaa) myöten. Voidaan tehdä myös "raakakuoriminen" eli kuoritaan suurin osa kuoresta pois ja kun varaus ja salvokset on veistetty, viimeistellään vasta näkyviin jäävät pinnat.

Kuorimisen ja vuolemisen vaihtoehtoja on useita. Pelkästään käsityökaluin tai moottorisaha- tai sähkökäsityökaluin. Ennen pölkyt (2 m) kuorittiin vuoluraudalla ja tukit pitkävartisella petkeleellä. Mahdollisuus on myös käyttää kuorimiskonetta tai sorvia.

Työturvallisuus[muokkaa]

  • Käytetään sitten moottorisahaa, vuolu-kallea (moottorisahan lisälaite), vuolu-villeä (kulmahiomakoneen lisälaite) tai vuolurautaa tulee työturvallisuudesta aina huolehtia. Veistoraudalla itsestä poispäin vuoleminen on ymmärrettävästi turvallisempaa kuin itseensä päin. Vuoltaessa itseenpäin vuolurauta saattaa huonossa työasennossa hirren ollessa toisesta päästä maata vasten esimerkiksi osua polveen.
  • Vuoluraudalla kuorittaessa, vuoluraudassa tulee ehdottomasti olla riittävän korkeat kädensuojaliuskat kahvojen kyljissä terien puolella, jotka estävät käsien luistamisen vakavin seurauksin suoraan terään. Koska vuolurautaa pidetään viistosti, saattaa raudan tökätessä oksaan käsi jatkaa kahvalta kohti terää, jolloin tämä suojaliuska estää liukumisen.
  • Tukkien nostamiseen tulee kiinnittää huomiota. Nostaminen tulee pyrkiä tekemään jalkalihaksilla selkä suorana ja mahdollisimman paljon liuttamaan ja kääntämään pukilta toiselle. On varottava tukkien putoamista yllättäen kesken kuorimisen. Hirren tulee kuorittaessa olla tukevasti paikoillaan. Pukkeihin voi tehdä lovet, joissa hirsi pysyy ja kääntämällä toista pukkia viistoon hirteen nähden, saa hirren heilumisen loppumaan.
  • Vuolukallea käytettäessä tulee kuorintalaitteen terien ja osien olla hyvin kiinnitetty ja ehjiä.
  • Kun kävelet puun päästä toiseen päähän moottorisahan ollessa käynnissä, kytke ketjujarru päälle. Älä kytke sitä kuitenkaan ennen kuin kurson pyöriminen on loppunut - jarru ei kestä tätä pitemmän päälle! Vuolu-Villellä kuoriessa ennen laitteen nostamista, anna sen sammua hirren päällä ja lopettaa pyöriminen. Kulje kulmahiomakoneen etukahvasta pitäen.
  • Jos kulmahiomakoneen kytkin on mahdollista lukita käynti-asentoon, on AINA turvallisinta varmuuden vuoksi kytkeä sähköjohto pistorasiaan niin että kone on maata vasten, osoittaa poispäin itsestä ja toinen jalka painaa etukahvasta laitetta maata vasten. Tällöin jos kytkin sattuu olemaa päällä-asennossa, kone pysyy tukevasti paikoillaan.

Kuorimavälineet[muokkaa]

Katso työvälineiden teroituksesta sivulta Teroitus.

  • Veistopukki.
    • Aseta poikkipuut vuolupukkien eteen helpottamaan siirtelyä ja suojaamaan. Veistopukin korkeus vaihtelee kuorintavälineen ja kuorijan mukaan. Vuoluraudalla ja Vuolu-Villellä vuoltaessa korkeampi, Vuolu-Kallella vuoltaessa matalammalla. Lähtökohtaisesti työasennon tulee olla sellainen että työtä voi tehdä monipuolisesti eri lihaksilla ja esimerkiksi selkä (yleensä alaselkä) ei kipeydy kuorinnan takia. Pelkillä käsillä ei pidä kuoria, vaan koko keholla ja sen isoilla lihaksilla.
Kuvassa kaksi veistopukkia hirren päissä. Veistopukkeja pidetään yleensä asennossa, jossa pukit ovat hirteen nähden poikittain, eikä kuvan lailla hirren suuntaisesti pitkittäin. Kuvan hirsi on liian korkealla ja se voi myös tipahtaa pituussuunnassa tai pyörähtää sitä käännettäessä.
    • Veistopukki voi olla myös tukkipinon eteen pitkittäin asetetut tukit, joiden päälle pyöritetään pinosta tukki toisensa jälkeen. Ja tukkeja voi asettaa siitä mahdollisesti eteenpäin taapelille asti, jolloin tukkeja voi pyörittää eteenpäin välivarastointiin.
    • Hirsi pyörii pukilla helposti metsurin vänkäraudan avulla tai nostamalla hirsi pukissa olevan loven reunan päälle ja vierittämällä se takaisin loveen.
    • Veistopukin rakennusohjeet
  • Vuolurauta

  • Vuolu-Kalle eli pyöröhöylä on moottorisahaan liitettävä ja Vuolu-Ville kulmahiomakoneeseen liitettävä kuorintaväline.
  • Kirves
  • Työvaatteet pihkan takia, hanskat. Turvavarusteet, kuulosuojaimet ja silmäsuojat Vuolu-Kallella ja Villellä kuorittaessa.

Kuoriminen[muokkaa]

Yleistä[muokkaa]

  • Kuoriminen voidaan tehdä heti aivan viimeistä piirtoa myöten, jolloin veistovaiheessa ei tarvitse enää tehdä kuorintatyötä. Kuorinta voidaan tehdä myös suurinpiirtein, karkeammin poistamalla lähes kaikki, mutta ohuita kaistaleita jää kuitenkin. Tällöin hirsi veistetään paikoilleen eli salvotaan ja varataan ja tämän jälkeen viimeistellään esimerkiksi vuoluraudalla näkyvät osat. Jälkimmäinen vaihe vähentää sitä kuorintatyötä, joka on "turhaa" kun se leikataan varauksessa pois tai jää varauksen alle.
  • Tarkista tukin laatu, käyttökohde ja päätä sen mukaan kuorimisen tarkkuus. Kuitenkin kuori on suurimmalta osin poistettava hyönteisten takia.
  • Nosta tukin päät hiukan tukin päiden takaa keskemmältä nenä päätä kohden vuorotellen vuolupukkien päälle, älä pyöritä nostettaessa. Tukin asento on vaakataso. Varo ettei tukin toinen pää putoa yllättäen toista nostettaessa! Aseta pukit niin että huomiot puun kartiomaisuuden asettamalla matalamman pukin tai pukin jossa on syvempi lovi tyven puolelle.
  • Puhdista katuharjalla tai terjäsharjalla mahdollinen hiekka tms. pinnasta.
  • Lyö ensin kirveellä poikkisuuntaisesti tai moottoriahalla sahaa terän päälipuolella eli työntävällä ketjulla korkeat oksantyngät matalammaksi ja poista erityisen paksu kaarna tyvitukeista petkeleellä, kirveellä, moottorisahalla tai vuoluraudalla. Älä iske tai sahaa liian syvälle puuhun! Huomioi tarpeessa lyöntisuunta, eli syiden suunta siistin jäljen aikaansaamiseksi.
  • Vuolu-Kallella tms. kuorittaessa ei kuorisilppua kannata osoittaa suoraan kuorimattomille tai kuorituille hirsille, joiden pintaan se jäätyy tai tarttuu pihkaan. Kuorimissuunta siis vapaalle alueelle, josta kuoret on esimerkiksi lumikolalla helppo työntää kasaan.

Pelkkahirren kuoriminen[muokkaa]

Pelkkahirsi sahataan lähes aina kuorellisena, niin että se on sahauspöydällä kynsillään. Kynsillään tarkoittaa että banaanin muotoinen puu on kaarella ylöspäin. Tällöin siitä poistetaan kaksi sivua, joille ei kuorimisvaiheessa tarvitse tehdä mitään, ne ovat periaatteessa piiluamista vaille olevia valmiita pintoja. Kuoriminen koskee ainoastaan pääli- ja alapuolta.

  • Aloita kuoriminen päälipuolelta. Päälipuolella tarkoitetaan "kynsilleen" asetetun hirren yläpuolta eli kuperaa puolta käyryydestä.
  • Aseta pelkkahirsi aina aivan pystysuoraan - silmällä katsottuna riittää.
  • Pelkkahirsi oiotaan tarpeen mukaan kuorittaessa. Sen muodosta tehdään päätystä katsoen symmetrinen ja kaarteista "sopivan loivat". Oikominen kannattaa tehdä suurpiirteisesti ensin kirveellä tai moottorisahalla.
    • Pidä moottorisahaa melko terävässä kulmassa hirteen nähden eli enemmän hirren suuntaisesti kuin poikittain, jolloin saha kuorii tehokkaimmin. Sahaa moottoriahalla terän päälipuolella eli työntävällä ketjulla.

  • Tämän jälkeen kuori oiottu sahapinta vuoluraudalla, Vuolu-Kallella tai Villellä.
    • Kuori ja viimeistele ensin loivempi sivu.

  • Kuori tämänjälkeen hirren alapuoli.
  • Oikomisen merkitys korostuu siinä että varauksen leveys mahtuu kuoritulle päälipinnalle ja varauksesta tulee tasaisen levyinen, joka täyttää varauksen leveyden vähimmäisvaatimuksen.

Vuolurauta[muokkaa]

  • Katso sivun yläosasta kohdasta Turvallisuus vuoluraudan kahvoihin liittyvä varoitus!
  • Kuoriminen suoritetaan itsestä poispäin työntämällä tai itseen päin vetämällä. Työntäminen on turvallinen, tehokas ja siistin jäljen jättävä tapa.
  • Tavallista on edetä tyvestä latvaan päin siten että työnnöt suunnataan tyveen päin eli ts. selkä latvaa kohden ja aloitetaan tyvipäästä kuoriminen. Tämän suhteen on vaihtelua.
  • Kyseessä on vuoleva työväline! Pidä vuolurauta hiukan vinossa ei suorassa kulmassa tukkiin nähden. Tällöin rauta viiltää paremmin.
    • Käytä koko terän pituus hyväksi yhdessä viiltoliikkeessä eli aloita viiltäminen itseäsi lähimmästä vuoluraudan reunasta (rauta vinossa) ja viillon aikana liikuta rautaa sivusuunnassa toiseen reunaan asti hyödyntäen koko terän mitta. Usein näkee "virheellisesti" vuoltavan rauta poikittain hirteen nähden ja vain keskiosaa käyttäen.
  • Aloita kuoriminen työntäen tukin pää puhtaaksi päälipuolelta ja hiukan sivuilta.
  • Etene rauhallisesti kohti latvaa, myötäile oksia ja niiden pehmeitä kohtia, pyri saamaan mahdollisimman suorat, vierekkäin olevat vuoluraidat käyttäen vuoluliikkeen tehokkaasti hyväksi. Poista varovasti jääneet suikaleet edetessäsi.
  • Poista kirveen kärjellä tai puukolla oksien ympärille ja tyveen mahdollisesti jääneet suikaleet.
  • Kun olet kuorinut pääliosan ja hiukan sivuja, käännä tukkia tuoden hyvään kuorima-asentoon lisää kuorittavaa pintaa. 20 cm halkaisijaltaan oleva tukki kuoriutuu kolmella käännöllä vuoluraudalla, isompien tyvet vaativat useamman käännön. Varo pyörittäessä ettei tukki tipu vuolupukeilta kaarnan pistäessä vastaan toisessa päässä (pukkityypistä riippuen). Painavan tukin latva kannattaa nostaa ainoastaan kuorimapuulle, mutta varo tällöin ettet vetoliikkeellä kuoriessa osu esimerkiksi polveen. Yleensä kuitenkin painavatkin tukit kannattaa kuoria kahden pukin päällä, joissa on lovet hirren paikallaan pysymisen varmistamiseksi.
  • Voit suorittaa samalla myös mittaukset. Esimerkiksi merkitä hirren päähän juoksevan numeron, mitata latva- ja tyviläpimitat ja pituuden. Merkitse ne hirren päähän tai erilliseen hirsilistaan. Lisäksi voit merkitä esimerkiksi I, II, III -laatu. Muista että merkintä saattaa heikentyä ja kadota jos varastointi on pitkäaikainen.

Petkele[muokkaa]

Katso sivulta Aisaaminen eli kuoriminen petkeleellä.

Kuorima-Kalle, Vuolu-Kalle[muokkaa]

Kuvassa Vuolu-Ville asennettuna kulmahiomakoneeseen. Huomaa että kuoriminen tapahtuu VASEMMALTA OIKEALLE laitetta liikuttamalla. Päinvastoin kuin moottorisahaan asennetussa Kuorima-Kallessa, jossa kuoriminen tapahtuu OIKEALTA VASEMMALLE.

Terien säätö[muokkaa]

  • Katso terien teroitus sivulta Teroitus
  • Kuorimisessa käytetään tasaista "laippaa", ei kaarevaa piilutuslaippaa.
  • Terävät terät voidaan asettaa kuorimisessa jyrkkään kulmaan. Moottorisahaan kytketyssä Vuolu-Kallessa jopa niin että sisäreuna on lähes 10 mm korkeammalla kuin ulompi, aina nollassa oleva terän ulkokulma. Kulmahiomakoneeseen kytketyssä kulma voi olla enimmillään noin 5 mm.
Moottorisahaan kytketyssä kuoriminen tapahtuu pääsääntöisesti oikealta vasemmalle laitetta liikutettaessa.
Kulmahiomakoneeseen kytketyssä kuoriminen tapahtuu vasemmalta oikealle laitetta liikutettaessa.
  • Huomaa että Vuolu-Kallella on myös mahdollista kuoria kumpaankin suuntaan. Tämä myös saatta edesauttaa, jos vaikuttaa että jatkuvasti tikkua kertyy terien sisäkehän puoleiseen rakoon. Paluuliike irrottaa tikkuja ellei niitä ole kertynyt liiaksi, jolloin ne on poistettava puukepin, pihtien tms. työvälineen avulla.

Eräs tapa[muokkaa]

  • Katso myös ylhäältä kuvat kohdasta Pelkkahirren kuoriminen.
  • Aseta tukki melko matalalle lyhytjalkaisten tukevien pukkien varaan. Korkeus on hyvä kun selkä, eikä lihakset kipeydy työasennon takia. Korkeus on jotakuinkin alas ojennetun ja ranteesta vaakasuoraan käännetyn käden korkeus. Etsi oma henkilökohtainen korkeus, jossa kone on vapaasti hirttä vasten ja liike on rento, liikaa jännittämätön.
  • Kuori päääsääntöisesti se puoli hirrestä kummalla puolen seisot. Aloita hirren päältä, hiukan päälipinnan edestä (siis itsestäsi kauempaa) ja kuori alas itseesi päin.
  • Pidä pääsääntöisesti Vuolu-Kalle terävässä kulmassa leikkuusuuntaan päin, ei poikittain tukkiin nähden. Eli KAHVA kulkee edellä leikkuusuuntaan. Vuolu-Kallessa kahva osoittaa siis hiukan vasemmalle ja Villessä oikealle. Tämä myös estää tikkujen kertymisen terien väliin.
  • Etsi sopiva asento tilanteen mukaan siltä väliltä että vasen jalka koskettaa hirttä tai seisot moottorisahan takakahvan takana.
  • Anna Vuolu-Kallen terälautasen uloimman reunan maata hirttä vasten kun et leikkaa sillä ja siirrät sitä esimerkiksi lähtöasentoon oikealle. Terien säätö uloimmalta reunaltaan nollaan tarkoittaa että mitään leikkaamista ei tällöin tapahdu, vaikka terä pyöirisi. Konetta ei siis tarvitse nostella vaan se makaa koko painollaan hirttä vasten.
  • Leikkuu tapahtuu kun koneen kahvaa painetaan alaspäin ja liikutetaan Vuolu-Kallea samanaikaisesti. Laitteen päälikahvassa oleva käsi on rento, se ei kannattele sahaa! Vuolu-kallen pyörivä lautanen pidetään koko leikkuun ajan tasaisesti hirttä vasten. Sahaa ei siis kallistella sivusuunnassa.
  • Hyvin vähäiset kierrokset ja juuri oikea leikkauskulma heittävät lastun kauas, eikä märän puunkaan lastu jumiudu tällöin terän ja suojuksen väliin.
  • Paluuliikkeessä lähtöasentoon varo korkeita oksia, ne saattavat tökätä ja heittää sahaa sivuun. Palauta saha nollakulmalla. Myöhemmin voit opetella myös kuorimaan paluuliikkeessä.
Huomaa että kahva osoittaa veistäjän suunnasta katsottuna vasemmalle päin tukkiin nähden.
  • Korkeampien oksien kohdat jotka halutaan poistaa, hio edestakaisella liikkeellä, joka on poikkisuuntaan hirttä nähden. Tämän jälkeen normaalisti hirren suuntaisesti. Muistathan että oksapahkurat ovat myös käsinveiston kauneutta ja erikoisuuksia, jotka tapauksesta riippuen kannattaa säilyttää!

"Keski-Eurooppalainen kuorimalaite"[muokkaa]