Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Viljelytuet
Viljelytuki
Yleistä[muokkaa]
On taas uuden tukivuoden aika! Menestyksellistä maatalousvuotta 2014.
Tämän sivuston tarkoitus on antaa maatalouden viljelytukiin tiivistetty tietopaketti, jonka perusteella voi hakea viljelyynsä tukia. Sivulla ei niinkään käsitellä kotieläintilojen tukia, vaikka ne on laajasti hakuoppaassa selostettu ja kuuluvat samaan tukijärjestelmään.
HUOM. Pääotsikoiden alla on merkitty minä vuonna kyseinen kohta on päivitetty.
Johdanto[muokkaa]
Uudesta asiasta on usein hankala saada käsitystä sen laajuuden ja uusien käsitteiden suhteen. Maatalouteen liittyvät tuet eivät tee poikkeusta tästä. Käytössäsi on esimerkiksi ProAgrian maksulliset neuvojat, jotka tekevät asiat puolestasi. Jos haluat kuitenkin itse perehtyä maataloustukiin, mikä ei sinänsä ole vaikeaa, mutta vaatii syventymistä, löydät näiltä Wikikon sivuilta käytännönläheistä tietoa jota on pyritty yksinkertaistamaan esimerkkitapauksella. Kyseessä on maatila, jossa jatketaan viljelyyn painottuneen tilan toimintaa uusin yhteisin viljelijävoimin. Sivun ohjeiden mukaisesti on esimerkkitilalle myönnetty tukia tavanomaiseen viljelyyn 2010 alkaen ja luonnonmukaiseen viljelyyn 2013 alkaen.
Sivun alussa on kerrottu käsitteitä ja niihin kuten koko sivuun voi jokainen itse täydentää puuttuvia kohtia, korjata ja lisätä uusia. Sivun muokkaaminen on siis täysin vapaata, olet sitten viljelijä, neuvoja, virkahenkilö tai muutoin aiheesta kiinnostunut. Huomaathan että teksti saattaa sisältää asiavirheitä, joten on syytä tarkistaa asiat virallisista hakuohjeista. Käsitteiden jälkeen kannattaa katsoa kohta Liite E, josta saa käsityksen minkälaisia tukia on olemassa. Tämän jälkeen hakuopas etenee tukien haun perusteista yksityiskohtaisemmin tukien hakuun ja niiden edellytyksiin. Luonnonmukaiseen viljelyyn tukia hakeva löytää tuen kohdasta Ympäristötuen erityistukisopimukset.
Aiheeseen läheisesti liittyviä Wikikko-sivuja[muokkaa]
- Viljelytukien täyttöohjeet.
- Viljelytapa ja ympäristöehdot eli täydentävät ohjeet
- Ympäristötuki
- Luonnonhaittakorvaus
- Luonnonmukainen viljely
- Viljelytukien kasviluettelo
- Viljelytukikasviluettelo
Postissa tullut tukilomakepaketti[muokkaa]
Jos vuonna 2013 lomakkeella 101A on pyydetty painettu materiaali, niin vuonna 2014 aiheeseen perehtyminen alkoi avaamalla Maaseutuvirastolta (Mavi) tullut lomakepaketti, joka sisälsi seuraavaa: Saatekirje, Maatilalomake 101A, Maatilan osalliset 101D, Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A, Tukioikeuslomake 103A, Tukihakemus 101B ja Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B, Hakuopas ja Maatilalomake 101A täyttöohje.
- A. Tukihakemus 101B, johon lisäksi tarpeen mukaan Maatilalomake 101A, Maatilan osalliset 101D jos muutoksia edelliseen vuoteen, Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A, Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B, Peruslohkojen muutoslomake 102C jos muutoksia edelliseen vuoteen. Tarpeen mukaan valtakirja.
- 102A: peruslohkojen hallinnan siirrot (ostaminen, myynti, vuokraus). 102C: peruslohkojen jakaminen, yhdistäminen, maatalouskäytöstä poistaminen, uudelleendigitoinnin haku.
- B. Kansalliset kotieläintuet.
MUISTITAULU[muokkaa]
Aikataulu[muokkaa]
Katso kaikki ajat hakuoppaan luvusta 4.1.
- Päätukihaku päättyy 30.4.2014, Vipu-palvelussa klo 23:59.
- Talvehtimisvahinkojen korvaushakemus viimeistään 15.6.2014
- Kylvöalojen muutosilmoitus (117) tai peruslohkojen muutokset (102A, 102C) jo haettuun viimeistään 16.6.2014 klo 16.00, VIPU-palvelussa 23:59 asti.
- Viimeinen kylvöpäivä 30.6.2012.
- Hampun vakuustodistus viimeistään 30.6.2014.
Linkkejä[muokkaa]
- Ajankohtaista tietoa tukivuoden aikana: http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html
- Hakuopas sanahaulla http://www.mavi.fi/hakuopas
- Täyttöohjeet http://www.mavi.fi/tayttoohjeet
- Sähköoinen Vipu-palvelu (tukihaku)
- Lomakkeet Hae liittämällä lomakenumeron eteen mavi-sana, esim. mavi101D
- http://www.maaseutu.fi
- Maaseutuvirasto
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Tukien saajat ja maksetut euromäärät
Käsitteitä[muokkaa]
- A-alue, B-C 1-alue, C 2-C4-alue -
- Ajokäytävä -
- Apilapitoinen -
- Apilavaltainen -
- Avokesanto - Ilman kasvipeitettä tai ilman sänkeä.
- De minimis-tuet - vähämerkityksiset tuet
- Digitointi -
- Ekstrapolointi -
- ELY-keskus - Elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskus
- Eläinten hyvinvoinnin tuki (EHT) -
- Esikasvi -
- Evira - Elintarviketurvallisuusvirasto
- Fosforintasaus - Ympäristötuessa fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden fosforin tasausta. Fosforilannoitteen levityksen määrä katsotaan viiden vuoden jaksolla.
- Hehtaarituki - Esim. Pohjoinen hehtaarituki alueet C1-C4.
- Hoidettu viljelemätön pelto - Tuotantoon käyttämätön peltoala. Viher-, sänki- ja avokesanto sekä monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot sekä riista-, maisema- ja niittykasvien luonnonhoitopellot. Kts. kesanto.
- Hoitokäytävä
- Hukkakaurarekisteri - Peruslohkolla on hukkakauraa tai sitä ei ole vielä todettu tarkastuksessa hukkakaurattomaksi.
- Kansallinen peltotuki -
- Kansallinen tuki -
- Kasvimaa - Kotitarvekäyttöön viljeltävä ala.
- Kasvinviljelytila -
- Kasvivuorottelu -
- Kasvulohko - Yhteen peruslohkoon kuuluva yhtenäinen alue, jossa hakija kasvattaa yhtä kasvilajia tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä.
- Kesanto - Viher-, sänki- tai avokesanto. Hoidettu viljelemätön pelto.
- Kotieläintila -
- LFA - Katso luonnonhaittakorvaus.
- LFA-lisäosa, LFA:n kansallinen lisäosa - Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa.
- LHP - luonnonhoitopelto
- Laidun - Katso Pysyvä laidun.
- Lisäosa -
- Luonnonhaittakorvaus (LFA) - Varmistaa maan matalouskäyttöä epäsuotuisilla alueilla. Ylläpitää maaseudun elinkelpoisuutta ja edistää ympäristöystävällisiä viljelyjärjestelmiä.
- Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa - Tukee tuen tavoitteita erityisesti kotieläintiloilla.
- Luonnonhoitopelto - Monivuotinen nurmipelto ja monimuotoisuuspelto. Hoidettu viljelemätön pelto, jolla kasvaa nurmi-, niitty-, riista- tai maisemakasveja.
- Luonnon monimuotoisuuspiennar -
- Luonnonmukainen viljely - Maapalloa enemmän kunnioittava viljelymuoto kuin tavanomainen viljely.
- Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) http://www.mmm.fi -
- Maankäyttölaji - Pelto ja puutarha, luonnonlaidun ja -niitty, metsämaa, tie, kitu- tai joutomaa ja muu alue. Merkinnät: 1 Pelto, 2 Niitty, 3 metsä, 4 Joutomaa, 5 Muu.
- Maaseutuasiamies -
- Maaseutuelinkeinoviranomainen - Maatilan sijaintikunnan viranomainen.
- Maaseutuvirasto (Mavi, Finnish Agency for Rural Affairs) http://www.mavi.fi - Vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa.
- Maatalouden ympäristötuki - Katso Ympäristötuki
- Maatalouden ympäristötuen erityistuet -
- Maatalousmaa - Pellon, pysyvien laidunten ja monivuotisten kasvien kokonaispinta-ala mukaan lukien kasvihuoneala, hoidettu viljelemätön pelto (kesanto ja luonnonhoitopelto) ja tilapäisesti viljelemätön pelto. Toinen määritelmä: Peltojen, pysyvien laitumien ja pysyvien kasvien pinta-ala.
- Maatalousmaan hoito- tai käyttömuoto - Tukea haettaessa ei ilmoiteta tiettyä kasvia vaan alan käyttötarkoitus. Esimerkiksi viherlannoitusnurmi, luonnonhoitopelto, viherkesanto, sänkikesanto, avokesanto, erityistukisopimusala, kasvimaa, taimitarha, suojavyöhykenurmi.
- Maataloustoiminta - Maataloustuotteiden tuotanto, kasvatus tai viljely, sadonkorjuu, lypsäminen, tuotantoeläinten kasvatus ja pito tai täydentävien ehtojen noudattaminen eli maan säilyttäminen viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.
- Maatila - Viljelijän johtama yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostama, maatalouden harjoittamiseen käytettävä toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen tuotantoyksikkö, jota hallitaan yhenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella.
- Maitotuleentumisaste -
- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 -
- Mavi - Katso Maaseutuvirasto
- Modulaatio eli tuen mukauttaminen - EU:n rahoittamien suorien tukien vähentäminen ja näiden vähennettyjen varojen ohjaaminen maaseudun kehittämisohjelmiin.
- Monimuotoisuuskohdeala -
- Monimuotoisuuspelto - Riista- ja maisemapellot sekä niittykasveilla kylvetty pelto. Tavoitteena lisätä luonnon monimuotoisuutta huomioimalla muutakin eläinkuntaa kuin ihmisten tarpeita eli edistää luonnonvaraisten lajien elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäristössä. Monimuotoisuuspellot toimivat myös maatalousmaiseman monipuolistajina.
- Monivuotinen nurmipelto - Vesiensuojelullinen tavoite on suojata pitkäaikaisesti pellon pintaa sade-, sulamis- ja valumavesien eroosion vaikutuksilta, parantaa sen rakennetta, vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta ja lisätä eloperäisen aineksen määrää. Lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
- Monivuotinen viherkesanto - Kts. Viherkesanto
- Nitraattiasetus - Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000).
- Niittykasvi - harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi.
- Niittykasvien siemenseos - nurmirölli tai lampaannata tai jäykkänata + vähintään yhtä monivuotista niittykasvia. Lisäksi voi olla yksivuotisia kasveja kuten ruisvirnaa tai hunajakukkaa.
- Nurmi - Viljelty nurmi, suojakaista, suojavyöhykenurmi, viherkesanto, nurmipeitteinen luonnonhoitopelto, ruokohelpikasvusto, pysyvä laidun, luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon erityistukisopimusalat. Ei sänkikesanto tai avokesanto.
- Nurmipeitteinen hoidettu viljelemätön pelto - Kts. Hoidettu viljelemätön pelto
- Peltoalaperuste -
- Peltokasvien tuotantopalkkio -
- Perinnebiotooppi -
- Peruslohko - Yksittäisen hakijan viljelemä ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan oleva maantieteellisesti yhtenäinen viljelyalue.
- Piennar - Vähentää ojanpenkkojen sortumista, maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista ojiin.
- Pohjoinen hehtaarituki - Katso kohta 7.
- Poikkeuksellinen ilmasto-olosuhde -
- Pysyvä laidun - Maatalousmaa, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen luontaisesti (itse uudistuvasti) tai viljelemällä (kylvämällä). Pääosin avoin alue, 1/3 enintään puita ja pensaita, puita maks. 50/ha. Maankäyttölaji pelto tai luonnonlaidun ja niitty. Viljelykiertoon viimeisen viiden vuoden aikana sisältynyt ei ole pysyvä laidun eli vanha nurmi hävitetty ja kylvetty uusi. Ei vaadi laiduntamista tai aitoja.
- Päiste -
- Päätukihaku - Kevään haku.
- Raivio -
- Reunaoja - Peruslohkoa rajaavat ojat riippumatta niiden leveydestä. Myös lohkon halkaisevat ojat.
- Sarkaoja - Peruslokon sisällä oleva oja, joka on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia.
- Satovahinko - Esim. poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen vaihtelusta eli epäsuotuisista sääoloista johtuva sadon heikkeneminen.
- Suojakaista -
- Sänkikesanto - Edellisen vuoden vilja-, öljy-, tai kuitukasvien tai siemenmausteiden sänki tai näiden aiempi sänki.
- Sänki -
- TE-keskus - Työ- ja elinkeinokeskus.
- Tehoviljely - Pääsääntöisesti käytetään nimeä tavanomainen viljely. Viljelyssä käytetään suuria peltoaloja, yksipuolista viljelyä, kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja väkilannoitteita. Aiheuttaa maapallolle vakavia ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia.
- Tike - Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.
- Tilatuki - EU:n kokonaan rahoittama pinta-alaperusteinen tuki. Saamisen peruste on tukikelpoinen pinta-ala, tukioikeuksien hallinta ja vähintään Täydentävien ehtojen vaatimassa kunnossa pitäminen. Yleensä pellot ja pysyvät laitumet. Tukioikeudet vahvistettu 2006 ja sen jälkeen niitä voidaan siirrellä. Voi hakea kansallisesta varannosta.
- Tilatukialue - Suomi on jaettu seuraaviin alueisiin A, B-C1 ja C2-4.
- Tilatukiominaisuus - A = Pelto, B = pysyvä laidun, D = muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala, E = metsämaa.
- Tilatunnus - Maatilan maaseutuelinkeinorekisterissä oleva tunnusnumero.
- TOS-maksu - TilanOmaSiemen.
- Tukikelpoinen ala - Pelto (A) ja pysyvä laidun (B).
- Tukioikeus -
- Täydentävät ehdot - Useiden viljelijätukien saannin edellytys. Tähtäävät peltojen säilymiseen hyvässä viljelykunnossa, laitumet avoimina, ravinnepäästöt vesistöön vähäisiä, luonnon monimuotoisuuden ylläpito sekä kansanterveyden, eläinten ja kasvien suhteen vaatimuksia. Ehdoista on oma ohjelehti.
- Typensitojakasvi - Apilat, virnat, härkäpapu, sinimailanen, vuohenherne, mesikät ja muut vastaavat typensitojakasvit. Lisätään tarvittaessa siemenen mukana peltoon.
- Typpianalyysi - Kokonaistyppi, liukoinen typpi.
- Täystiheä kylvö -
- Valkuaiskasvi - Esimerkiksi härkäpapu, herne.
- Valtaoja - Kaivettu avouoma, joka kerää kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista ja yläpuoliselta valuma-alueelta vedet ja johtaa ne pois.
- Valvontayhteydenotto -
- Velvoitekesanto - tilatuen mukaista kesannointioikeusalaa ja se voi olla avo-, sänki-, viher-, riista-, maisema- tai non foodkesantoa.
- Vesistö - Valtaojaa suurempi vesiuoma, lähde, puro, lampi, järvi, meri.
- Viherkesanto - Yksi- tai monivuotinen kasvusto (riista-, maisema- tai nurmikasvit), joka on kylvetty nurmikasvien siemenillä. Hoidettu viljelemätön pelto. Monivuotinen viherkesanto on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Viherkesannot on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisten nurmi-, heinä- tai niittykasvien siemenillä tai jo edellisenä vuonna suojaviljaan kylvämällä tai ne voivat olla aiemmin perustettuja.
- Viherlannoitus -
- Viherlannoitusnurmi - Tarkoitettu seuraavan satokasvin lannoitusta varten. Sen kasvusto voidaan jättää korjaamatta ja muokata peltoon seuraavan viljelykasvin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Sadon voi myös korjata kyseisenä vuonna. Enintään 50 % tukikelpoisesta alasta
- Viitekausi -
- Viljelemätön ala - Viljelykelvoton alue, ei peltoa, ei laidunaluetta. Mm. vesakoitunut alue, kantokasat, metsät, kivikot, tiet, rakennukset. Ei ole maatalousmaata.
- Viljelijä - Maataloustoimintaa harjoittava luonnollinen tai juridinen henkilö tai näiden ryhmä.
- Viljelmä -
- Viljelty pelto - Kasvien tuotantoa varten viljelty pelto.
- Viljelykelpoisuus - Lohkolla pystytään tuottamaan tavanomainen sato.
- Viljelykierto - Sisältyy esimerkiksi nurmen kylvö tietyin väliajoin. Katso kohta 9.
- Viljelykunto -
- Viljelykuntoa parantavat toimenpiteet - esim. rikkakasvien torjunta, salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus.
- Viljelylohko - Peruslohko tai kasvulohko.
- Viljelytapa ja ympäristöehdot - Katso Täydentävät ehdot.
- VIPU-palvelu - Sähköinen haku. Tunnuksia haetaan lomakkeella.
- Väkilannoite - Epäorgaaninen lannoite
- WebWisu - ProAgrian nettipohjainen viljelysuunnitteluohjelma. Soveltuu kaikille käyttöjärjestelmille.
- Yhteiskäyttö -
- Yhteislaidun -
- Ympäristötuki eli maatalouden ympäristötuki (YMP) eli maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tuki - Muodostuu perus- ja lisätoimenpiteistä sekä erityistukisopimuksista.
- I ja II luokan pohjavesialue -
Maa- ja puutarhatalouden tuet[muokkaa]
Ohessa aiheesta lyhyesti, katso tarkemmin ja väärinkäsitysten välttämiseksi oppaista. Otsikot viittaavat hakuoppaan otsikoihin ja päivitysvuosi milloin teksti on tarkastettu hakuoppaasta.
1. Johdanto[muokkaa]
Päivitetty 2014
Johdannossa on yleensä esitetty kuluvan ja tulevan vuoden muutoksista. Tämä osio kannattaa vähintään vuosittain lukea.
2. Tuenhakijan muistilista[muokkaa]
Päivitetty 2014
3. Hakijan tukikelpoisuus[muokkaa]
Päivitetty 2014
3.1 Hakija[muokkaa]
- Hakija tarkoittaa yksittäistä viljelijää eli luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai edellisten yhteenliittymää.
- Maksetaan hakijan hallinnassa olevalle maatilalle/-tiloille. Perusteena oleva pinta-ala tilatuessa, luonnonhaittakorvauksessa, ympäristötuessa ja kansallisissa tuissa on oltava hallussa ainakin yhden päivän eli 16.6.2014. Täydentäviä ehtoja on noudatettava 1.1-31.12. Tilatuen tukikelpoisuusedellytysten on täytyttävä koko kalenterivuoden.
- Maatalousmaan vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi (maanvuokralaki 258/1966). Ellei tätä ole merkitty, vuokrasopimus on voimassa 2 vuotta. Maatalousmaan voi antaa pääasiallisesti maataloudellista käyttöä varten vuokralle enintään 20 vuodeksi.
Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät
- Yhteisöt ja yhtymät selvittävät osakkaat lomakkeella 101D jos muutoksia on tapahtunut.
- Yhtymä ei voi olla tukioikeuksien omistaja.
3.2 Maatilan tukikelpoisuus[muokkaa]
- Saman viljelijän tai viljelijöiden tilat katsotaan yhdeksi maatilaksi vaikka ne sijaitsevat eri puolella Suomea.
- Viljelykseen soveltuva vähimmäisalaan laskettava pelto: maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyala, hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto, kasvimaat.
3.3 Viljelytapa[muokkaa]
- Useiden tukien edellytys on täydentävien ehtojen noudattaminen ja viljely- ja sadonkorjuuvelvoite. Valkuais- ja öljykasvipalkkioissa ainoastaan viljelytavoite. Peltokasvien tuotantopalkkiossa ei ole sadonkorjuuvelvoitetta. Nurmen maahan niitto ja peltoon jättäminen ei täytä sadonkorjuuedellytystä, eikä nurmen kompostointi.
4. Tukien hakeminen[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Vipu-palvelun käyttäminen. Huomaa että lomake 455 pitää olla palautettu.
- Palautetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisele, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee tai sen puuttuessa kuntaan, jonka alueella pääosa pelloista. Vipu-palvelun liitteet kirjallisesti määräaikaan mennessä.
- Tukihakemusta käsittelevä maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi avustaa hakijaa tukihakemuksen täyttämisessä. Mutta hänen on pakko antaa menettelyllistä neuvontaa. Neuvoa antavat lisäksi neuvontajärjestöt ja tuottajajärjestöjen EU-avustajat.
- Vuokrasopimuksia ei palauteta tukihakemuksen yhteydessä.
- Päätukihakemusajan päätyttyä virheet on korjattava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voidaan muuttaa kesäkuun päivämärään asti lomakkeella 117 kasvulohkojen pinta-aloja peruslohkojen sisällä tai kasvilajia. Muutokset mahdollisia myös lomakkeilla 102A ja 102C. Tämän jälkeen hakemuksen osittainen peruminen tai oma-aloitteinen korjaus.
5. Perus- ja kasvulohkot[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Pienin pinta-alatukiin hyväksyttävä peruslohko on vähintään 0,05 ha (500 m2 = 5 aaria) ja kasvulohko vähintään 0,05 ha. Saman peruslohkon sisällä olevat erilliset kasvulohkot voidaan laskea yhteen yhdeksi kasvulohkoksi jos kasvi on sama ja kasvulohkojen vähimmäiskokovaatimukset täyttyvät.
- Peruslohkolomake 102A ja kasvulohkolomake 102B. 102A:lla ilmoitetaan kaikki viljelijän hallinnassa olevat maatalousmaat, jotka ylittävät kukin 0,05 ha ja alle 0,05 ha rekisteröimättömät lohkot rastittamalla kohta 3. 102B:llä ei ilmoiteta peruslohkoja joille ei haeta mitään peltoalaperusteista tukea.
- Ilmoitus hehtaareina, tarkkuus on aari eli kaksi desimaalia esim. 0,05 ha.
5.1 Peruslohko[muokkaa]
- Yhdellä peruslohkolla voi olla vain yhdenlaista tilatukiominaisuutta. Vuokramaat ovat erillisiä peruslohkoja. Poikkeuksia yhden viljelijän sääntöön kasvivuorottelussa ja yheislaiduntamisessa.
- Peruslohkoa rajaavat ojat ovat reunaojia leveydestä riippumatta ja ne voivat sijaita metsän tai tien laidassa tai halkaista lohkon.
- Jos peruslohkoa ympäröi enintään 3 m leveä reunaoja on peruslohkon raja ojan keskikohdassa. Ojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdasta.
- Alle 3 metrinen reunaoja ja sen viljelemätön piennar kuuluu kasvulohkon pinta-alaan jos niiden yhteenlaskettu leveys ei ylitä 2 metriä.
- Jos peruslohkoa ympäröi yli 3 m leveä reunaoja on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa eli taitekohdassa.
- Yli 3 metrinen reunaoja: jos viljelemätön piennar ojan niskasta kasvuston rajaan ei ylitä leveydeltään 2 metriä, hyväksytään kasvulohkon pinta-alaan.
- Huomioi ympäristötuen ehtojen mukainen piennar, suojakaista tai luonnon monimuotoisuuspiennar. Mitataan ojan niskasta kasvuston reunaan keskimääräisestä leveyskohdasta.
- Veisistöihin (purot, joet, järvet tms.) rajoittuvien peruslohkojen raja on pellon reunassa.
- Peruslohkon ja vesistön välinen viljelykelvoton tai viljelemätön alue ei sisälly peruslohkon pinta-alaan.
- Viljelemättömät alueet ovat oma maankäyttölajinsa.
- Peruslohkon alasta vähennetään vesakoituneet alueet, rakennukset ja niiden tontit, metsäkuviot, kiviraunioit, kantokasat, lammikot ym. pellon viljelyesteet.
- Alaan laskettavista alle 3 m reuna- tai sarkaojista on poistettava vesakko vähintään 2 vuoden välein ettei ole yli 1,5 m korkeaa vesaikkoa.
5.2 Kasvulohko[muokkaa]
- Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja, mutta sama kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkon rajat ja koko voi vaihdella vuosittain. Samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voi ilmoittaa yhtenä kasvulohkona. Vähintään 0,01 ha viljelemättömät alueet erotetaan pois kasvulohkon alasta. Peruslohkolla olevat erilliset vähintään 0,05 ha kokoiset samaa kasvia olevat alueet voidaan ilmoittaa yhtenä kasvulohkona. Kasvulohkojen yhteenlasketun pinta-alan (102B) tulee olla yhtäläinen peruslohkon kokonaisalan kanssa (102A).
- Sarkaoja. Peruslohkon sisällä peruskuivatuksen takia. Lasketaan peruslohkon ja kasvulohkon pinta-alaan jos sarkaoja viljelemättömän pientareen kanssa enintään 3 metriä leveitä. Jos yli, vähennetään peruslohkon alasta viljelemättömänä.
- Tilapäisesti viljelemätön on lohko tai niiden osat, jotka ovat viljelykelpoista peltoa, mutta hakuvuonna niillä ei viljellä, lohkon muulle osalle tarkoitetulla kasvilla. Syy esim. lantapatteri. Ilman hyväksyttävää syytä useamman vuoden peräkkäin ilmoitetaan viljelemättömiksi. Kunnostustoimien alla oleva voidaan ilmoittaa kesantona.
- Hoidettu viljelemätön pelto (kesannot, luonnonhoitopellot) oikeuttaa tilatukeen. Luonnonhaittakorvaus, jos hoidettua viljelemätöntä peltoa on yhteensä enintään 50 % koko tilan luonnonhaittakorvauksessa vuosittain tukilepoisesta alasta. Voi saada ympäristötuen.
- Ympäristötuen ehtojen mukaiset pientareet, suojakaistat ja luonnon monimuotoisuuspientareet voidaan sisällyttää viljeltyyn kasvulohkoon, jos ne ovat keskimäärin enintään 3 m leveitä ojan reunasta kasvuston reunaan ja sijaitsevat peltoalueella. Monimuotoisuuspientareet merkitään lohkomuistiinpanoihin. Yli 3 m leveät suojakaistat erotetaan erillisiksi kasvulohkoiksi ja ilmoitetaan suojakaistoina. Enintään keskimäärin 10 m leveä ja hoidettu, mutta ei vaadi sadonkorjuuta.
- Päisteet. Enintään 3 m leveät viljelytekniset päisteet lasketaan kasvulohkon alaan, kun kyseessä ei ole vilja, öljykasvi tai valkuaiskasvi. Yli 3 m on oma kasvulohko, esim. nurmipeitteinen viherkesanto tai yksi- tai monivuotinen kuivaheinä- tai tuorerehunurmi. Päistealueen nurmi on niitettävä tai muutoin hoidettava, nurmikasvuston sadonkorjuuta ei edellytetä.
- Yksi- tai monivuotisten puutarhakasvien hoitokäytävät ja ajokäytävät sisältyvät kasvulohkoon jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Yksivuotisilla tilapäisiä ajouria jotka muokataan vuosittain. Erotetaan kasvulohkon alasta jos tarpeettoman leveitä.
- Tilapäinen siirrettävä muovihuone ei ole kasvihuone.
6. Täydentävät ehdot[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Useiden tukien vaatimuksena on täydentävien ehtojen noudattaminen.
- Katso hakuopas ja aiheesta oma sivu Viljelytapa ja ympäristöehdot. Viljelytapa ja ympäristöehdot -opas.
7. Tilatuki[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Haku vuosittain lomakkeella 101B, pinta-alat ilmoitetaan lomakkeilla 102A ja 102B.
- Vain hyväksytyistä kasveista ja käyttömuodoista maksetaan. Tilatuen maksaminen edellyttää täydentävien ehtojen noudattamista. Myönnetään tukioikeuden haltijalle.
- Lomakkeella 102A ilmoitetaan sarakkeessa H peruslohkojen tilatukiominaisuus. Peruslohkolla voi olla vain yhteen tilatukiominaisuuteen kuuluvaa alaa.
- Pelto (A) - kasvien tuotantoa varten viljelty maa, kesannoitu maa, peltokasvien viljelyyn tarkoitettujen kasvihuoneiden alaiset maat, kasvimaa. Peltokasveja pääsääntöisesti alle 5 vuoden viljelykierrossa olevat kasvit, sekä monivuotiset kasvit. Esimerkiksi nurmikasvit, viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit, yksivuotiset kasvit tai monivuotiset kasvit kuten raparperi, herukat, vadelma, karviainen, mesimarja, pensasmustikka, loganinmarja, lakka, parsa, puolukka, karpalo ja muut Vaccinium-suvun marjat. Myös hedelmätarhat yms.
- Pysyvä laidun (B) - Heinäkasvien ja nurmirehukasvien kasvattamiseen luonnollisesti tai viljelemällä ja joka ei ole kuulunut viimeisen 5 vuoden aikana viljelykiertoon (hävitys ja uudelleen kylvö) tai ollut kesantona, seoskasvustona (muita kuin heinä- ja nurmirehukasveja seoksessa) tai raivattu. Viljelykierrossa vanha nurmi kynnetään ja kylvetään uudestaan ajoittain. Enintään 1/3 osa saa olla puiden tai pensaiden peittämää. Enintään 50 puuta/ha. Metsämaa ei voi olla pysyvää laidunta. Ei tarvitse olla eläimiä laiduntamassa tai aidattu.
- Yli 5 vuotta vanhat nurmet ilmoitetaan kasvikoodialla "pysyvä kuivaheinä, säilörehy, tuorerehu" tai "pysyvä laidunnurmi". Yli 10 vuotta vanhat nurmet "luonnonlaidun ja -niitty".
- Pysyvä laidun (B) - Heinäkasvien ja nurmirehukasvien kasvattamiseen luonnollisesti tai viljelemällä ja joka ei ole kuulunut viimeisen 5 vuoden aikana viljelykiertoon (hävitys ja uudelleen kylvö) tai ollut kesantona, seoskasvustona (muita kuin heinä- ja nurmirehukasveja seoksessa) tai raivattu. Viljelykierrossa vanha nurmi kynnetään ja kylvetään uudestaan ajoittain. Enintään 1/3 osa saa olla puiden tai pensaiden peittämää. Enintään 50 puuta/ha. Metsämaa ei voi olla pysyvää laidunta. Ei tarvitse olla eläimiä laiduntamassa tai aidattu.
- Muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala (D) - Kivi- ja kantokasat, keskeneräiset raiviot, metsäsaarekkeet, pahoin pensoittunut pelto, kosteikko ja laskeutusallas.
- Metsämaa (E) - Metsälaidun, hakamaa, muu pysyviin laitumiin (B) kelpaamaton puustonen alue, metsitetty ja metsitystä varten käsitelty pelto, joulukuusiviljelmä.
- Tukioikeuksia on käytettävä vähintään joka toinen vuosi tai ne siirtyvät kansalliseen varantoon. Niitä voi hakea lomakkeella 289.
- Tukioikeudet käytetään tietyssä käyttöjärjestyksessä, jos ilmoitetaan vähemmän tukielpoista alaa kuin on tukioikeuksia.
- Tukioikeuksia voidaan siirtää väliaikaisesti vuokraamalla tai omistusta siirtämällä pysyvästi. Tukioikeudet ovat tilan luonnollisen tai juridisen henkilön omistuksessa. Tilan sisällä voidaan siirtää omisjatuus, mutta ei pelkästään hallintaa.
8. Luonnonhaittakorvauukset ja ympäristötuet[muokkaa]
Päivitetty 2011 ja osittain 2012
- Aiheesta myös omat sivut Ympäristötuki ja Luonnonhaittakorvaus.
- 5-vuotiskaudeksi sitoutuminen vähintään 3 tukikelpoisen hehtaarin alalla ja sitoumusehtojen noudattaminen koko maatilan alueella. Haetaan päätukihaussa vuosittain.
- Muodostuu kolmesta osasta: perustoimenpiteet, lisätoimenpiteet ja erityistukisopimukset. Perustoimenpiteitä noudatettava koko peltoalalla. Lisätoimenpiteitä eri vaihtoehtojen mukaan. Täydentää ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmä.
- Maksetaan tukikelpoisolle peltolohkoille, jotka ilmoitettu vuosittaisessa tukihakemuksessa ja ovat viljelijän hallinnassa viimeistään 15.6. Myös viherlannoitusnurmelta; vähintään 20% siemenistä typensitojia. Viherlannoitusnurmea enintään 50% kasvulohkojen pinta-alasta ja sama kasvulohko enintään 2 perättäistä vuotta.
- Ei makseta kasvimaille (kohdassa 102B S-sarake ilmoitetut), kasvihuonealat, tilapäisesti viljelemättömät ja viljelemättömät peltolohkot.
- Luonnonhaittakorvausta maksetaan luonnonhaittakorvaussitoumuksen antaneille viljelijöille. Lomake 101B. Korvausta haetaan vuosittain lomakkeella 101B. Sitoumusehdot 2011 http://lomake.mmm.fi (käytä hakutoimintoa: sitoumusehdot)
- Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa eli LFA-lisäosa. Annetaan sitoumus lomakkeella 176. Haetaan lomakkella 101B, kohta 1.C. Sitoutuminen täytyy tapahtua samaan aikaan luonnonhaittakorvaukseen sitoutumisen kanssa. Voidaan periä takaisin jos luonnonhaittakorvaussitoumus perutaan ennenaikaisesti.
8.5 Ympäristötuki
- Ympäristötuen sitoutumisehtoja noudatettava kaikilla hallinnassa olevilla lohkoilla, myöt tukikelvottomilla joista ei makseta tukea. Ympäristötuen maksatusta haetaan vuosittain 101B 1D.
- Perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan.
- Muodostuu seuraavista: vähimmäisvaatimukset lannoitukselle ja kasvinsuojeluaineiden käytölle, perustoimenpiteet, lisätoimenpiteet, erityistukisopimukset.
- Perustoimenpiteet: vuosittainen viljelysuunnitelma ja seuranta (lohkokortit), pelto- ja puutarhakasvien lannoitus, pientareet (valtaojien varsilla 1 m ja valtaojaa suuremmilla 3 m muokkaamaton piennar) ja suojakaistat, viljavuustutkimus viiden vuoden välein, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito.
- Lannoituksen perustuttava riittävän usein tehdyn viljavuustutkimuksen tulokseen ja vuosittaiseen viljelysuunnitelmaan.
- Toisen ympäristötukisitoumusvuoden loppuun mennessä tehtävä kartoitus maatilan luonnon monimuotoisuuskohteista. Lomake 219.
- Luonnonhoitopelloille voidaan maksaa ympäristötukea. Luonnonhaittakorvaus voidaan maksaa täydentävien ehtojen mukaisesti hoidetusta viljelemättömästä peltoalasta, korkeintaan 50% luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta alasta. Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaisessa nurmi- tai henäkasvien viljelyssä olevalle pellolle tai pysyvälle laitumelle. 2009-2011 annettavissa ympäristötukisitoumuksissa luonnonhoitopeltojen tuki maksetaan jos peltoalasta on luonnonhoitopeltoa koko sitoumuskauden vähintään 5%, kuitenkin vähintään 0,5 ha ja viljelijä on sitoutunut tähän ehtoon.
- Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä muokata. Perustetaan monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä. Vuosittainen niittäminen ei pakollista, mutta kolmen vuoden välein vähintään. Laidunnus sallittua. Niittoa ei reunoilta keskelle kiertäen. Samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.
- Monimuotoisuuspelto. Niitto ei pakollinen. Ei pensaita, ei puita, ei muokkausta, ei kasvinsuojeluaineita. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä reunoilta keskelle. Laidunnus sallittu. Niittojätteen saa korjata käyttöön. Perustetaan niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla, kts. tarkempi seos oppaasta. Suositellaan sänkeen kylvämistä kotimaisilla siemenillä. Maisema- ja riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla 1- tai useampi kasvukausi ja ne on säilytettävä lohkolla vähintään kylvöä seuraavaan kevääseen. Niittykasvit säilytettävä vähintään 2 kasvukautta.
8.6 Ympäristötuen erityistukisopimukset
- 5- tai 10-vuotisia sopimuksia valtion kanssa. Sitouduttava myös maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden noudattamiseen.
- Vuosittain haetaan ympäristötuen ja erityistuen maksatusta lomakkeella 101B 1D. Haettava vaikka ei voitaisi maksaa sinä vuonna
- Tavoitteena harjoittaa matalous ja puutarhatuotantoa kestävillä tuotantomenetelmillä niin, että ympäristön ja vesistöjen kuormitus vähenee ja maaseudun luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 13 ympäritötuen erityistukea:
- Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito
- Monivaikutteisen kosteikon hoito
- Pohjavesialueiden peltoviljely
- Luonnonmukainen tuotanto
- Luonnonmukainen kotieläintuotanto
- Perinnebiotooppien hoito (esm. keto, niitty, hakamaa, metsälaidun)
- Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen
- Alkuperäiskasvien viljely
- Alkuperäisrotujen kasvattaminen
- Valumavesien käsittelymenetelmät
- Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
- Lietelannan sijoittaminen peltoon
- Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely
- Hakea voivat maatalouden ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät (ympäristötykisitoumus). Perinnebiotooppien ja monivaikutteisen kosteikon erityistukea voi hakea myös ympäristötukeen sitoutumaton rekisteröitynyt yhdistys.
- Koskee koko maatilan peltoalaa, myös tukikelvottomat lohkot.
- Noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimuksia, esimerkiksi:
- typpilannoituksessa valtioneuvoston nitraatttiasetus
- fosforilannoituksen enimmäismäärä 80 kg/ha/v, puutarhakasveilla 120 kg
- ruiskut testattava 5 vuoden välein, uusien täytettävä SFS-EN 12761 vaatimus. Aineita levittävän osallistuttava 5 vuoden välein kurssille.
- Niittykasvien siemenseoksessa oltava nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasveja: harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Seassa voi olla myös 1-v. kasveja kuten ruisvirna tai hunajakukka.
- Maisemakasvien siemeneseoksessa oltava vähintään kahta seuraavaa: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko, valko- ja keltamesikkä.
- Riistakasvien siemenseoksessa oltava vähintään kahta seuraavaa: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris, turnipsi), heinäkasvit, apilat.
- Ympäristötuen kansallinen lisäosa Manner-Suomessa. Voidaan hakea vielä 2010, mutta uutta sitoumusta ei voi saada.
8.8 Ei-tuotannollisten investointien tuki
- Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus, aitaus ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Oma tukijärjestelmänsä.
- Hakija viljelijä tai yhdistys. Investointihankkeen jälkeen tehtävä ympäristötuen erityistukisopimus alueesta. Hakulomake 195, 195B, 196, 196B ja tukiehdot.
9. Kansalliset peltotuet[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Etelä-Suomessa A- ja B-tukialueilla maksetaan kotieläintiloille ja tärkkelysperunaa tai avomaanvihanneksia viljeleville. C-tukialueilla pohjoinen hehtaarituki eli peltoviljelyn kasvikohtainen tuki, yleinen hehtaarituki C2, C3 ja C4 -tukialueille ja nuorten viljelijöiden tuki (alle 40v).
- Pohjoinen hehtaarituki: Venhä ja spelttivehnä, ruis, sokerijuurikas, tärkkelysperuna, avomaanvihannekset ihmisravinnoksi, öljy- ja valkuaiskasvit, öljy- ja kuitupellava, tattari, maissi, valkuaiskasvipohjaiset seoskasvustot ja hamppu.
10. Muut peltoviljelyn tuet[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Valkuais- ja öljykasvikasvipalkkio ja tärkkeylysperunapalkkio. Lomakkeet 101B ja 102B.
11. Kansalliset kotieläintuet ja EU:n eläinpalkkiot[muokkaa]
12. Maidon tuotantotuki[muokkaa]
13. Eläinten hyvinvoinnin tuki[muokkaa]
14. Viljelijän tietotaitoon vaikuttavat tuet[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Viljelijä voi saada tukea neuvontaan, jota hyväksytty neuvoja antaa täydentävistä ehdoista tilalla.
- Maatalousyrittäjien opintorahaa myönnetään maatalousyritystoimintaa tukevaan ammatilliseen koulutukseen.
15. Valvonta[muokkaa]
"Syksyllä 2013 puhelin soi ja ELY-keskuksesta ilmoitettiin peltoalavalvonnasta. Tarkistus tullaan tekemään seuraavana päivänä. Kakistelin että, "Tervetuloa". Viranomainen selitti mitä aineistoa tarkastuksessa tarvitaan ja tämän toimittaminen sähköpostitse oli mahdollista. Tarkastus tehtiin seuraavana päivänä ja valvontapöytäkirja saapui parin viikon kuluessa. Valvonnan tulos oli "Ei seuraamuksia"".
16. Tukien maksaminen[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Pankkitili- ja osoitteenmuutokset tehdään Vipu-palvelussa tai toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja/tai ELY-keskukselle.
- Suunniteltu aikataulu maksusta.
- de minimis-tuet eli vähämerkityksiset tuet.
Liite A. Säädökset ja määräykset[muokkaa]
Päivitetty 2014
- Valtion säädöstietopankki Finlex, katso kohta Lainsäädäntö > Ajantasainen lainsäädäntö
- Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouteen liittyvää lainsäädäntöä
- Finlex - Viranomaisten määräyskokoelmat: Maaseutuvirasto
- EU lainsäädäntö
Liite B. Koko tilan hallinnan siirrot[muokkaa]
Tarkoittaa kaikkien tilan tukieläinten ja viljelymaiden siirtymistä yhdelle uudelle haltijalle.
Liite C. Maa- ja puutarhatalouden tuet[muokkaa]
Taulukosta on yksinkertaista katsoa mahdolliset tuet, kun liitteestä H on tarkastanut tukialueen tunnuksen.
Liite D. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä[muokkaa]
Liite E. Esimerkkejä tukitasoista[muokkaa]
Liite F. Valtakirja[muokkaa]
Liite G. Hamppu[muokkaa]
Liite H. Tukialueittainen kuntaluettelo[muokkaa]
Liite I. Suojatut kasvilajikkeet ja TOS-maksut[muokkaa]
Lain (1279/2009) mukaan kasvinjalostajanoikeutta rajoitetaan siten, että viljelijällä on omalla tilatta oikeus käyttää suojatun lajikkeen omalla tilatta tuotettua siementä lisäystarkoitukseen maksamalla siitä TOS-maksu lajikkeen omistajalle (TOS=tilan oma siemen). Kansallisten, erotuksena EU-suojatuista velvollisia ovat yli 10 peltohehtaarin tilat, perunan osalta vähintään 2 h tai 1 ha katteenalaista varhaisperunaa viljelevät. EU-suojattujen osalta katso hakuoppaasta.