Luonnonhaittakorvaus

Yleistä

Luonnonhaittakorvaus (LFA) varmistaa maan matalouskäyttöä epäsuotuisilla alueilla. Ylläpitää maaseudun elinkelpoisuutta ja edistää ympäristöystävällisiä viljelyjärjestelmiä.

Aiheeseen liittyviä sivuja

• Viljelytuet
• Ympäristötuki

Luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdot 2011

Ehdot Mavin sivuilla

Tämä tiivistelmä on erään kasvinviljelyyn suuntautuneen maatilan näkökulmasta.

1. Sitoumus ja sen antamisen edellytykset

• Viljelijä sitoutuu luonnonhaittakorvausta koskevan sitoumuksen antaessaan jatkamaan viljelyä maatilallaan vähintään kolmen tukikelpoisen peltohehtaarin osalta ja noudattamaan luonnonhaittakorvauksen myöntämiselle asetettuja ehtoja maatilallaan viiden vuoden ajan.

2. Luonnonhaittakorvauksen maksaminen ja tuen määrä

• Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä toimittaa vuosittain tukihakemuslomakkeella olevan maksuhakemuksen sekä ilmoituksen tukikelpoiseksi ilmoitetuista ja hyväksytyistä peltoaloista.
• Viljelijä voi ilmoittaa vuosittaisella tukihakemuksellaan osan pelloistaan siten, että niiden osalta ei haeta kyseisenä vuonna luonnonhaittakorvauksen maksua. Kyseisestä alasta on tehtävä oma kasvulohko ja lisäksi on kirjallisesti ilmoitettava, ettei haeta luonnonhaittakorvauksen maksua kyseiselle lohkolle.
• Luonnonhaittakorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalta peltoalalta on sato korjattu tai peltoala on hoidettu jäljempänä selvitetyllä tavalla (kohdat 1) - 8))
• Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä olevalle peltoalalle. Viljelyksessä olevaksi peltoalaksi katsotaan myös peltoala, jolla kasvit eivät ensimmäisenä viljelyvuonna tuota satoa, mutta muodostavat maanpäällisen kasvuston. Tällaisia kasveja ovat muun muassa kumina, mansikka, marjapensaat ja hedelmäpuut.

Hoidettuja aloja, joille luonnonhaittakorvaus voidaan maksaa ovat seuraavat alat

• 1) Hoidettu viljelemätön pelto (=luonnonhoitopellot sekä avo-, sänki- ja viher- kesannot)
  • Hoidettu viljelemätön pelto voi olla luonnonhoitopeltoa tai kesantopeltoa.
  • Luonnonhoitopeltona, avo-, sänki- tai viherkesantona ilmoitettu peltoala voi olla enintään 50 prosenttia luonnonhaittakorvauksen osalta tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta, jotta koko hoidetulle viljelemättömälle alalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus. Tämä ala ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin ala, joka on pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä tai hoidettuna kohdissa 2) - 8) kerrotulla tavalla.
• 2) Viherlannoitusnurmi
  • Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään kyseisenä vuonna korjaamatta ja hyödynnetään viljelykasvin lannoitteena seuraavana kasvukautena. Kyseisenä vuonna sadon voi myös korjata lohkolta. Viljelijän on pyydettäessä osoitettava viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetyt siemenmäärät ilmoitetaan viranomaiselle tukihaun yhteydessä tukihakuoppaan ohjeiden mukaisesti. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksel- la ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia luonnonhaittakorvauksen osalta tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna.
• 3) Hunajatuotanto
• 4) Satovahingot ja talvehtimistuhot
• 5) Pientareet ja suojakaistat
  • Ympäristötuen ehtojen mukaisen pientareen, suojakaistan ja monimuotoisuuspientareen ala voidaan laskea mukaan viljelyalaan. Jos suojakaista on yli kolme metriä leveä ja keskimäärin enintään 10 metriä leveä, se on erotettava omaksi kasvulohkokseen. Omaksi kasvulohkoksi erotetulle suojakaistalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus.
• 6) Viljelytekniset päisteet
  • Tuki voidaan maksaa viljelyksellisistä syistä jätetylle enintään 3 metriä leveälle päistealueelle tai yli 3 metriä leveälle päistealueelle, joka on erotettu omaksi kasvulohkokseen ja jolla on nurmikasvusto. Viljelytekniset päisteet eivät kuulu viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien viljelyyn vaan ne ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella yksi- tai monivuotiseksi kuivaheinä- tai tuorerehunurmeksi. Sadonkorjuuta ei edellytetä, mutta kasvusto on pidettävä hoidettuna niittämällä tai esimerkiksi laiduntamalla.
• 7) Suojavyöhykkeen hoitoa koskevat sopimusalat
• 8) 8) Luonnon monimuotoisuuden edistämistä, maiseman kehittämistä ja hoitoa sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskevat sopimusalat

• Luonnonhaittakorvausta ei makseta kasvimaalle, kasvihuonealoille, tilapäisesti viljelemättömälle peltoalalle eikä viljelemättömälle peltoalalla lukuun ottamatta edellä 1) kohdassa tarkoitettuja hoidettuja viljelemättömiä peltoaloja. Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten energiakasvien (esim. energiapaju) alasta, joulupuiden kasvatuksesta ja muun hampun kuin EU:n kokonaan rahoittamaan tilatukeen oikeuttavan hampun alasta ei makseta luonnonhaittakorvausta.
• Luonnonhaittakorvausta ei makseta alle 0,05 hehtaarin kasvulohkoille. Nämä lohkot lasketaan kuitenkin mukaan vähimmäispinta-alaan, jos ne ovat kooltaan vähintään 0,01 hehtaaria.
• Luonnonhaittakorvauksen määrä sitoumusvuodelta on oltava kuitenkin vähintään 100 euroa, jotta tuki voidaan maksaa.

3. Täydentävät ehdot ja luonnonhoitopeltojen hoitovelvoitteet

• Luonnonhaittakorvauksen myöntämisen edellytyk- senä on täydentävien ehtojen noudattaminen.

4. Tukikelpoinen pelto-ala ja sen muutokset

• Viljelijän on noudatettava luonnonhaittakorvaussitoumuksen ehtoja koko maatilan alueella.

Liite 2. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset

Katso sivu Viljelytapa ja ympäristöehdot