Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Viljelytapa ja ympäristöehdot

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Täydentävät ehdot, viljelytapa ja ympäristöehdot 2010. Sivulla on kesantoaihe kahteen kertaan.

Täydentävät ehdot liittyvät maatalousmaan hoitoon ja käytöön, ne kertovat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista ja lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Hyvä maatalous tarkoittaa tässä myös monokulttuuria ja maan humusrakennetta heikentävää viljelytapaa, jossa "hyvä viljelykunto" pidetään yllä väkilannoittein.


Tällä sivulla käsiteltävien vaatimusten täyttäminen on useimpien viljelytukien ehtona. Tämän sivun teksti koostuu ehdoista kerätyistä poiminnoista. Näitä ei siis ole viljelyssä noudatettava jos ei ole viljelytukijärjestelmässä mukana, mutta niissä lienee kyllä osittain perää, vaikka ovatkin markkinatalouden mukaan suunniteltu.

1. Mitä ovat täydentävät ehdot[muokkaa]

  • Koskevat kaikkea tuenhakijan maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista koko kalenterivuoden.

2. Pidä pelto hyvässä viljelykunnossa[muokkaa]

Huolehdi maaperän kunnosta.

  • Vesistöjen, valtaojien, kaivojen, tekolampien ympärille vähintään 60 cm leveä piennar, ympäristötukeen sitoutuneilla vielä leveämpi. Piennarta ei saa muokata, lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Huom. Piennarta ei tarvitse jättää jos pellon ja uoman välillä on esim. metsää, tietä, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavia alueita vähintään keskimäärin 10 metriä, eikä vesi nouse tulva-aikanakaan pellolle.
  • Vältä maan kulkeutumista veden, tuulen mukana = eroosio. Pidä kesannot ja luonnonhoitopellot pääsääntöisesti kasvipeitteisinä.
  • Vältä raskaita koneita märällä pellolla.
  • Vältä oljen polttamista. Paitsi esim. hukkakauran torjunta tms. torjunta.
  • Ehkäise hukkakauran leviämistä. (laki 185/2002)
  • Huomioi paikkakunnan olosuhteet ja käytä alueelle sopivia kasveja. Kylvä tai istuta viimeistään 30.6. Tietyt myöhemmin kylvettävät puutarhakasvit vaativat esikasvin (myös poikkeuksia).
  • Pyri tasaiseen kasvustoon, huolehdi etteivät viljelyäsi häiritsevät kasvit saa yliotetta.
  • 1.5 - 30.9 välisenä aika vähintään kaksi eri viljelykasvia tai muuta hoito- tai käyttömuotoa. Seoskasvusto luetaan yhdeksi viljelykasviksi. Hoito- tai käyttömuoto ei ole viljelemätön tai tilapäisesti viljelemätön ala.
  • Viljelykiertoa ei vaadita jos tilan koko pinta-ala on nurmea, kasvihuonealaa tai taulukon 4 (s.8) kasveja tai käyttömuotoja.
  • Pidä kesannot ja luonnonhoitopellot pääsääntöisesti kasvipeitteisenä. Viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä saa kesannoilla tehdä. Kesantoja ja luonnonhoitopeltoa vertaileva taulukko 5. (s.10).
  • Kasteluveden otto saattaa vaatia vedenottoluvan, kysy ympäristölupaviranomaiselta
  • Selvitä tukiin liittyen tarvittaessa miten maatalousmaata voi käyttää muuhun kuin maatalouskäyttöön kasvukauden aikana. Ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella saa tehdä maanviljelyyn liittymättömiä toimenpiteitä. Huomaa kuitenkin ympäristötuen luonnonhoitopellot. Kasvukauden aikana ennen sadonkorjuuta lohko voi olla välillä muussa kuin maatalouskäytössä, jos toiminta ei vahingoita satoa ja muita ehtoja noudatetaan.
  • Tilapäisesti viljelemättömällä alueella voi tehdä muuta toimintaa. Säilyttävä sellaisena että voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

30.6 jälkeen kylvettävät kasvit[muokkaa]

Seuraavat kasvit voi kylvää kesäkuun jälkeen, jos käytetään sitä ennen esikasvia

  • Vihannekset, tilli, persilja, piparjuuri, monivuotiset vihannekset (esim. maa-artisokka, raparperi, parsa)
  • Siemenmausteet, korianteri, kumina ja sinapit
  • Mauste- ja lääkekasvit. Mm. basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamo- millasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatke- ro, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohto- tulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki ja yrtti-iiso
  • Lääkepaju, kun viljelystä on sopimus lääketehtaan kanssa

Kesannot ja luonnonhoitopellot[muokkaa]

Kesanto ei saa ympäristötukea, sen hoitovaatimukset kuuluvat täydentäviin ehtoihin. Luonnonhoitopellot osaksi täydentäviin, osaksi ympäristötuen ehtoihin. Kesannot ja luonnonhoitopellot kasvipeitteisinä ja uusi kasvusto tarpeen mukaan. Kesannoksi ilmoitettua ei voi käyttää varastoalueena

Viherkesanto[muokkaa]

Viherkesanto vesien suojelun kannalta suositeltavin. Kesannointi vapaaehtoista ja saa hyödyntää taloudellisesti. Ei voi käyttää varastoalueena. Viherkesanto yleensä nurmipeitteinen, myös riista- ja maisemakasveilla. I ja II luokan pohjavesialueilla kylvösiemenen painosta enintään 20% typensitojakasvin siementä. Säilytä siemenseoksesta todiste. Pohjavesialueet kunnan ympäristöviranomaiselta. Monivuotisen viherkesannon perustamisessa voi lannoittaa huomioiden nitraattiasetus (931/2000) ja ympäristötuki, yksivuotisen viherkesannon lannoittaminen on kielletty. Viherkesannon viimeinen niittopäivä 31.8, huomioi rikkakasvit, linnut, nisäkkäät. Myöhäinen parempi eläinten kannalta. Jätä korkeampi sänki ja niitä keskeltä reunoille. Yksivuotisen riistakasviseoksen voi jättää niittämättä jos se on perustettu riistan talviruokintaa varten. Viherkesannon saa päättää 1.9. alkaen ellei vaikeiden rikkakasvien torjunta tai kylvö. Päätämisen jälkeen saa lannoittaa kun monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.

  • Kylvö viimeistään 30.6 riittävällä siemenmäärällä.
  • Monivuotista viherkesantoa perustettaessa saa lannoittaa
  • Yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa.
  • Niitettävä 31.8. mennessä. Valitse sopiva aika viljelyä häiritsevien kasvien suhteen sekä eläimien suhteen. Jätä korkeampi sänki ja niitä keskeltä reunoille päin.
  • Yksivuotisella riistakasviseoksella perustettu riistakesanto voidaan jättää niittämättä jos se on talviruokintaa varten.
  • Voi päättää vasta 1.9 alkaen ellei kyseessä ole kylvö tai vaikeiden viljelyä häiritsevien kasvien torjunta. Tämän jälkeen voi lannoittaa, jos kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.
  • Viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä voi tehdä. Katso kohta avokesanto.

Sänkikesanto[muokkaa]

Sänkikesannolla tulee olla muokkaamaton vilja-, öljy-, tai kuitukasvien tai siemenmausteiden sänki. I ja II luokan pohjavesialueilla sänkikesanto vain jos viljelykuntoa parantava toimenpide. Sänkikesantoa ei saa lannoittaa. Niitto viimeistään 31.8. jos tarpeen ja päättäminen aikaisintaan 1.9. ellei vaikeiden rikkakasvien torjunta tai kylvö. Lannoitus kuten viherkesanto.

  • Muokkaamaton vilja-, öljy-, tai kuitukasvien tai siemenmausteiden sänki tai näiden aiempi sänki.
  • Lannoittaminen on kielletty.
  • Niitettävä 31.8. mennessä jos on tarpeen viljelyä häiritsevien kasvien leviämisen takia.
  • Päättäminen katso kohdasta viherkesanto.
  • Viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä voi tehdä. Katso kohta avokesanto.

Avokesanto[muokkaa]

Avokesanto pellon viljelykunnon parantamiseen vain vaadittavilta osin. Esim. rikkakasvien torjunta, kalkitus, kaivuut. Ei tarvitse kylvää kasvipeitettä toimenpidekasvukauden aikana, mutta sallittua ja suositeltavaa. Avokesantoa ei saa lannoittaa, paitsi kylvettäessä monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Niitettävä 31.8 mennessä jos tarpeellista rikkakasvien leviämisen estämiseksi.

  • Erityinen syy jonka liityttävä viljelykunnon parantamiseen. Tällaisia ovat esim. viljelylle haitallisten kasvien torjunta, salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus. Ei tarvitse kylvää kasvipeitettä kyseisenä kasvukautena, mutta suositeltavaa.
  • Lannoittaminen on kielletty ellei kylvetä monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.
  • Niitettävä 31.8. mennessä jos on tarpeen viljelyä häiritsevien kasvien leviämisen takia.
  • Vältä talousvesikaivojen ympärillä, valtaojien ja niitä suurempien varsilla, tulva-alueilla.
  • Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavat lohkot eivät voi olla ensimmäistä kasvukautta avokesantona

Luonnonhoitopellot[muokkaa]

Luonnonhoitopelloista määrätty ympäristötuen ehdoissa. Täydentävissä ehdoissa: oltava kasvipeitteisiä, kylvö viimeistään 30.6. Monivuotiset nurmipellot niitettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Niitettävä aina jos alueelle ilmestynyt puiden ja pensaiden taimia tai rikkakasveja runsaasti. Ympäristötukea maksetaan enintään 15% ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta, ylimenevä ilmoitettu osa tulkitaan luonnonhoitopeltona ja sitä hoidetaan viherkesantona.

  • Kylvö viimeistään 30.6.
  • Niitto vähintään kerran kolmessa vuodessa ellei paljon pensaita, puita tai viljelyä häiritseviä kasveja.
  • Luonnonhoitopellon ympäristötukea maksetaan enintään 15% viljelijän ympäristötukilelpoisesta alasta, loput ovat viherkesantoa.

3. Säilytä ja hoida pysyviä laitumia[muokkaa]

  • Pidä avoimena laiduntamalla, niittämällä ja raivaamalla.
  • Hoidon ei tule aiheuttaa liiaksi luonnonvaraisia eläimiä.
  • Niittojätteen voi käyttää hyödyksi tai korjaamatta.
  • Laidunnus pitää maanpinnan kasvipeitteisenä.

4. Käsittele lantaa ja lannoitteita huolellisesti[muokkaa]

5. Käytä puhdistamolietettä rajoitusten mukaan[muokkaa]

Sivut 18 - 19.

6. Suojele pohjavettä[muokkaa]

  • Koskee viljelijöitä, joilla on maatalousmaata I ja II luokan pohjavesiallueella.
  • Kysy kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai pohjavesialueen näkee www.ymparisto.fi/oiva -palvelusta kohdasta Hertta/Pohjavedet/Pohjavesialueet/Tietojen haku. Palvelu vaatii sähköpostiosoitteen ja nimen antamista.
  • Sivut 20-21.

7. Suojele luontoa[muokkaa]

  • Suomen luonnonvaraisten, luonto- ja lintudirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja eliölajien suojelu. Toteutuu kun noudattaa lajien rauhoitussäännöksiä. Noudettava luonnonvaraisten lintujen ja kasvien rauhoitusmääräyksiä luonnonsuojelulain 1096/1996 ja metsästyslain 615/1993 mukaan. Rauhoitettujen kasvien, niiden osien kerääminen, juurineen ottaminen, hävittäminen on kiellettyä. Rauhoitettuja lajeja ei saa tappaa, pyydystää, pesiä vahingoittaa tai siirtää eikä häiritä erityisesti lisääntymisaikana. Säilytä linnuille tärkeitä elinympäristöjä.
  • Opettele tunnistamaan erityisesti seuraavat erityisen lajisuojelun piirissä olevat:
    • Idänverijuuri, Upossarpio, Pohjansorsimo, Pikkunoidanlukko, Nelilehtivesikuusi, Lietetatar, Ruijanesikko, Rönsysorsimo, Ruijannokiperhonen, Punakeltaverkkoperhonen, Kirjoverkkoperhonen, Isokultasiipi, Luhtakultasiipi, Isokuovi, Töyhtöhyyppä, Uuttukyyhky, Pensastasku, Kivitasku, Keltavästäräkki.

8. Mihin täydentävät ehdot perustuvat[muokkaa]

  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 189/2009.

9. Miten vaatimusten noudattamista valvotaan[muokkaa]

  • ELY-keskusten tarkastajat ja aluehallintovirastojen eläinlääkärit käyvät tilalla.
  • Laiminlyönnit vaikuttavat tukien määrään.

10. Voit saada neuvontaa täydentävistä ehdoista[muokkaa]

  • Maksullinen neuvontakäynti havaintolistan kanssa. Voi hakea tukea. Katso myös aiheesta sivulta Viljelytuet
  • Muodostuu seuraavista osioista:
    • hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus
    • ympäristösäädökset
    • eläinten tunnistus ja rekisteröinti
    • kasvinsuojeluaineet
    • elintarvikkeet
    • rehut
    • eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen

11. Säädökset ja muut lähteet[muokkaa]

Liite 1 Tietoa eräistä maatalousympäristön lajeista[muokkaa]

Ruisrääkkä, Peltosirkku, Pikkulepinkäinen, Ruijannokiperhonen, Punakeltaverkkoperhonen, Luhtakultasiipi, Idänverijuuri.

Liite 2 Muistilista viljelytapaan ja ympäristöön liittyvistä täydentävistä ehdoista[muokkaa]