Hirren veistämisen perusteet

Yleistä

Tältä sivulta löydät työjärjestyksen miten rakennat hirsikehikon seinät. Kokonaisuus on laaja ja useita vaihtoehtoja sisältävä, tällä sivulla on linkit aihetta koskeviin olennaisiin muihin sivuihin. Sivuston ohje huomioi sekä tarkkuuskynävaralla veistämistä, että yhtälailla perinteisillä varoilla veistämistä. Tarkkuuskynävaralla hirsi tarvitsee nostaa pääsääntöisesti ainoastaan yhden kerran seinälle ennenkuin se nostetaan jo valmiina. Perinteisellä nostokertojen määrä saattaa olla yksi tai useamman kertaa enemmän. Lisäksi veistojälki on tarkkuuskynävaralla heti laadukas. Sivuilla on myös laskennallisia kaavoja, joilla hirsiseinien nouseminen ja itse veistäminen saadaan sujumaan ammattimaisesti, silmää hivellen. Lisäksi on pyritty jättämään vapaus erilaisten nurkkatyyppien veistämiseen.

"Yhteensovittaa tiiviisti kaksi metsässä kasvavaa puuta sadoiksi vuosiksi..." Jotta kaksi hirttä saadaan sopimaan yhteen, joudutaan poistamaan puuta toisesta hirrestä (yleensä ylempi) niin paljon että suurin näiden hirsien välinen rako menee umpeen.

Hirsien mittaus, hirsilista

Pituus, latvaläpimitta ja tyviläpimitta

Kun hirret ovat saapuneet veistopaikalle, kannattaa niistä valikoida pois kurkihirsi, kattovasat ym. pitkät erikoishirret ettei vahingossa veistä niitä muualle. Säästääksesi aikaa, numeroi tukit niiden päihin ja merkitse mittaustulokset paperille, hirsilistaan. Tai merkitse mittaukset lisäksi tai pelkästään tukin yhteen tai molempiin päihin, esim. 25-23 52 (tyvi-latva pituus). Mittauksia ovat mm. tyven läpimitta, latvan läpimitta ja pituus. Pituus voi olla merkitty jo metsurin toimesta, esim. 52 eli 5,2m. Hirsilista-taulukkolaskentaohjelma laskee nämä mitat automaattisesti, kun syötät tiedot siihen. Ohjelma on vapaasti ladattavissa Wikikosta.

Keskimääräiset läpimitat

Jos kyseessä on vähääkään vaativampi rakenne kuin halkoliiteri, etkä omaa aikaisempaa kokemusta tai mukanasi rakentamassa ei ole kokemusta omaavaa veistäjää, kannattaa miettiä, perehtyisitkö hirsirakentamiseen sen verran enemmän, että käyttäisit veistoon ammattilaisten taidoistaan kertomia sääntöjä. Tämä kaikki alkaa yksinkertaisuudessaan siitä, että katsot kohdan sivulta Hirren valinta, kohdasta Hirsien keskiläpimittojen laskeminen hirsilistasta. Wikikon ohjeissa kulkee rinnan sekä nk. laskennallinen malli että perinteinen malli. Kummallakin päästään samaan lopputulokseen, virheiden mahdollisuus kasvaa vain jälkimmäisessä, jos kokemusta ei löydy entuudestaan. Virheitä syntyy kaikesta huolimatta ammattilaisillekin, ja näiltä sivulta löytyy vinkkejä miten niitä voidaan välttää.

Työskentelyjärjestys

Tässä eräs työjärjestys, jonka mukaan voidaan edetä veistettäessä. Sivun otsikot on kirjoitettu järjestykseen, jossa seuraava vaihe seuraa edellistä.

Pohjavarvi

Ensimmäinen hirsikerros perustuksien päälle eroaa kaikista muista, katso aiheesta sivu Pohjavarvi. Tämä on erittäin tärkeä koko veistoa ajatellen, joten pohjavarvin veistämiseen kannattaa perehtyä jo teoriaa opiskelemalla.

Hirren valinta

Katso sivulta Hirren valinta

Esivalmistelu

• Hirsi tulee olla kuorittu ja mielellään tasasuhtainen selästään. Isommat kohoumat ja muut puun muodostumat tuovat haluttaessa ulkonäköä seinään. Hirren ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla tässävaiheessa aivan putipuhtaaksi kuorittu.

Poskeaminen ämmännurkassa

Poskettu hirsi, mutta turhan paljon

• Poskeaminen tekee ämmännurkkasalvoksesta tiiviin ja siistin, koska muuten on mahdotonta veistää ja saada paikalleen salvosta, joka täyttäisi jo paikoillaan olevan kapenevan sisäänpäin menevän hirren alaosuuden.
• Jo paikoilleen veistetty pyöröhirsi posketaan riittävän leveälti salvoksen kohdalta. Eli veistetään puun ulkonevaa pyöreyttä pois niin että hirsi ylimmältä kohdaltaan päältä lähtee kumpaankin suuntaan ikäänkuin levenemään ja leveneminen loppuu alemman hirren pintaan. Ts. poskeamaton hirsi voi siis lähteä hirren keskivaiheen jälkeen taas kapenemaan kuten luonnollisesti pyöreä puu tekee. Tämä vaihe on siis tapauskohtainen.
• Alhaalla kuvassa poskeamatta jäänyt hirsi on jättänyt salvokseen raon. Rako voi olla joskus merkittävästi suurempi!

Asettelu

• Katso kohta esipudotus liittyen tähän asettelukohtaan ja sen tekemisen huolellisuuteen.
• Asettelussa on eroa pelkka- tai pyöröhirren kohdalla.
• Jos piirretään tarkkuuskynävaralla, voidaan piirtäminen suorittaa vielä yli 20 cm raolla ja hirsi asettuu ensimmäisellä kerralla lopulliselle paikoilleen aivan tarkasti. Tämä saavutetaan tarkkuuskynävarassa olevien "vesivaakojen" avulla. Tällöin ei tarvita välttämättä nk. esipudotusta eli salvoksiin tehtäviä karkeita lovia, jolloin hirret saadaan lähemmäksi toisiaan, jotta varan kärkiväli riittää. Tarkkuskynävarallakin veistettäessä voidaan kyllä tehdä karkea pudotus, mutta salvoksen veistämiseen ei kannata käyttää liikaa aikaa.
• Kun hirsi on vielä teloilla maassa, kannattaa jo siinä selvittää mikä sen asento voisi olla, jos haet suoraa pintaa ylä- ja alapuolelle, niin käyryys ulospäin selviää jo tässä vaiheessa. näin ei tarvitse pyöritellä painavaa hirttä seinällä telineiden päällä.
  • Perinteisesti hirsi on asetettu seinään kynsilleen eli hirsi kaareutuu ylöspäin. Jos veistetään pelkkahirsistä, on tämä huomioitu jo sahauksessa ja näinollen pelkkahirren asettelussa jää kaksi vaihtoehtoa. Nykyään on tapana myös laittaa pyöröhirsi "kyljelleen" eli kaareva selkä tuleekin sivulle päin, seinästä ulos, pihalle päin. Tällätavoin se voidaan kääntää asentoon jossa se mukailee alempaa samallatavoin asetettua hirttä parhaiten ja varauksen väli on tasainen koko matkalta. Toinen tapa katsoa samaa asiaa on aina hakea suorimmat pinnat ylä- ja alapuolille. Jos hirsi asetetaan tällätavoin suorimmat puolet ylös ja alas ja käyryys seinästä ulos tai sisäänpäin vähennetään veistämisen tarvetta välin ollessa todennäköisesti tasaisin.
  • * Puun alkuperäisen kasvuasennon mukaan pohjoispuolen vuosirenkaat saattavat olla tiheämpiä kuin eteläpuolen vuosirenkaat (kasvaa hitaammin pohjoisen puolella). Puu on myös usein taipunut etelänpuolelle. Näinollen tämän mukaan optimaalinen hirren kestävyyden kannalta on asettaa hirren tiheä pohjoispuoli ulkoseinän puolelle säälle alttiiksi. Näin myös tämä lenkous tulee ulospäin. Toisaalla taas neuvotaan että puun lylysolukko kestää säänvaihtelua heikommin ja se pitäisi tulla rakennuksen sisäpuolelle.
• Merkkaa myös hirteen suunnilleen salvoksen kohta eli mitta joka on hirren päästä mahdollinen katkaisuvara + pyrstön pituus + puolikas hirren halkaisija. Näin se on nosturilla helppo nostaa suoraan oikeaan kohtaan salvoksen päälle, eikä panavaa hirttä tarvitse pituussuunnassa siirrellä välttämättä.
• Hirren ollessa ilmassa, siihen voidaan kiinnittää esimerkiksi pyörimistä estävät stopparit kumpaankin päähän.
• Nosta hirsi seinälle oikein päin. Tarvittaessa sido hirren päähän naru jolla sitä on helppo käännnellä maastakäsin nosturin nokassa kun hirttä nostellaan korkealle.
• Tarpeen mukaan kääntele ja siirrä hirttä pituussuunnassa etsien tasaisin rako hirsien väliin ja jos et asettele kynsilleen, niin tasaisin pinta myös ylöspäin. Loppujen lopuksi katso hirsien välistä suurin rako käymällä koko rako läpi silmällä, varalla tai metrimitalla. Usein se on jommassakummassa päässä.
  • Jos rako on tukin pituudelta keskikolmanneksella voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen, muussa tapauksessa latvapää on todennäköisesti alempana, nosta hirttä hirrenpäästä että rako tulee tasaisemmaksi. Latvan kohottamiseen on erilaisia apuvälineitä, mutta puukiilapari tai puusta sahattu "perhonen" (muistuttaa perhosen siipien muotoa) käy myös. Latvan kohottaminen voidaan tehdä myös päinvastoin, tekemällä nk. esipudotus, eli karkeat salvokset, joilla hirsien väli saadaan mahdollisimman tasaiseksi koko matkalta ja levein kohta keskikolmannekselle. Tämän vaiheen tarkoitus on säästää puuta, katso lisätietoa kohdasta Esipudotus.

• • Hirren siirtely onnistuu siihen tarkoitettuja apuvälineitä käyttäen turvallisesti ja kun toisessa päässä on siirtelyn aikan toinen estämässä hirren pyörimistä ja pysymistä oikealla kohdallaan.
• Säädä varan kärkiväli niin että kun varaukset piiretään kummaltakin puolelta hirttä, siinä kohtaa jossa hirsien välinen rako on suurin, jää viivojen väliin veistettäväksi vähintään määräysten mukainen, riittävän leveä alue. Säätäessäsi piirrä varalla pienet koeviivat (10-20 mm) kummallekin puolelle hirttä ja mittaa väli metrimitalla. Säädä varaa tarvittaessa suuremmaksi tai pienemmäksi. Tarkkuuskynävaraa käytettäessä riittää silmämääräinen varan pystyssä pitäminen, kalibrointia ei tarvita.
  • Raon tasapaksuuden tarkoitus on että varaus on vähintään minimileveyden verran koko matkaltaan ja näin päästään riittävään lämmöneristävyyteen varauksen osalta.
  • Jos rako on suurempi, siinä kohtaa varukasesta tulee kapeampi kuin sieltä missä rako on pienempi. Liian leveä taas on työlästä veistää ja liian kapea ei tee seinästä lämmintä.
• Asettele pyöröhirsi kohdalleen asettamalla hirren keskilinja seinän keskilinjalle tai pelkkahirsi sisäseinän pinnan mukaan. Apuna voi käyttää myös vesivaakaa ja mittaa merkitsemään keskilinja ja verrata näitä alempien hirsien vastaaviin merkkeihin. Ts. mittaa pyöröhirren keskikohta kummastakin päästä ja vesivaa'alla katso hirren oikea kohta sivusuunnassa jo paikoillaan oleviin verrattuna. Jos teet esipudotuksen, tällainen hienosäätö ei ole tarpeen vaan laita hirsi kohdalleen vain silmämääräisesti ja tarkasti vasta kun se laitetaan paikoilleen varsinaista piirtämistä varten.

• Kun hirsi on oikeassa kohdassaan, se kiinnitetään hollihakoja apunakäyttäen. Säädettävät hollihaat antavat mahdollisuuden hienosäätöön. Hollihakoja lyötäessä hirret voivat kääntyä tai liikkua pois paikoiltaan. Jos hirsi ei vain asetu ja veistotyö olisi liiallinen eli varauksen saamiseksi joudutaan veistämään paljon hirrestä pois ja vielä materiaaliakin on mistä valita, niin vaihda hirsi toiseen.
• Katkaise pahasti häiritsevät liian pitkä päät, mutta jätä katkaisuvaraa mahdolliseen lopulliseen katkaisuun joka tehdään kun kehikko on kokonaan valmis. Katkaisun tarkoitus on mahdollistaa pään piirtäminen, joka ei onnistu ilman apupalikkaa jos päät ovat epätasassa.
• Kun oikea kärkiväli on löytynyt kannattaa se merkitä hirteen muistiin. Lyö reikä veistettävän hirren päälle esimerkiksi vasaran terävällä kärkipiikillä tai naulalla ja piirrä kärkiväli siitä hirteen. Tämä on varmistus jos varan kärkiväli pääsee muuttumaan vahingossa tai pitkää varausta piirrettäessä kynän lyijy kuluu.

Esipudotus

• Hirsi on mahdollista veistää paikoilleen kertapudotuksena ilman esivarausta tarkkuuskynävaralla vaikka väli olisi suurikin (yli 20cm). Jos väli on kuitenkin liian suuri varalle tai rako on alussa hyvin erikokoinen vastakkaisista kohdista, tehdään karkea esipudotus. Esipudotus joudutaan tekemään lähes aina jos käytetään perinteistä varaa ja hirret ovat paksuja, koska perinteisen varan kärkiväli ei ole riittävän suuri. Suuri kärkiväli harpissa tekee piirtämisestä epätarkkaa, koska varan pitäminen millimetrintarkasti pystysuorassa vaatii harjaannusta, ja silloinkin virheitä syntyy. Tarkkuuskynävarassa vesivaa'at korjaavat tämän epäkohdan.
• Tämä esipudotuskohta on siis valinnainen, ei välttämätön. Esipudotuksella voidaan kuitenkin myös säätää hirsien väli tasaisemmaksi ennen piirtämistä, jos se on kovin kiilamainen, koska tällöin jouduttaisiin kapeamman raon puolelta veistämään turhaan puuta pois että leveän raon puoli saadaan varauksestaan kanssa kiinni. Tämä korostuu etenkin silloin jos hirsiä laitetaan "kynsilleen" eikä suorimpia pintoja ylös- ja alaspäin.
• Esipudotusta varten tee pudotuksen määrän mittaus kummassakin päässä, eli kaikissa salvoksissa sen mukaan että väli tulee tasaiseksi. Tämä tarkoittaa että sama pudotuksen määrän mittaus ei sovi kumpaankin salvokseen.

Ämmännurkka

• ohje puuttuu...

Satulanurkka (vaatii tarkennusta)

• Tukki asetetaan paikoilleen silmällä ja mitataan väli salvosten läheltä kummastakin päästä ja kussakin päässä lasketaan: raon sisämitta miinus varan piirtoväli (noin 75 mm) = varan piirtoväli kyseisessä päässä
• Merkitään laskutulokset ja esipudotuslovien leveys niin ettei sahata yli lopullisen salvoksen. Sahataan V-muotoiset salvokset edellä. Tämän jälkeen hirsi on varan piirtovälin verran irti alemmasta hirrestä koko matkaltaan.

Piirtäminen

• Piirretään salvokset ja varaukset. Katso tarkemmin sivulta varauksen ja salvoksen piirtäminen#Piirtäminen
• Merkitse salvoksen kohdille alempaan hirteen viivat ylemmän hirren suuntaisesti, että hirsi on selkeämpää asettaa takaisin haluttuun kohtaan ja näin korjata myöhemmin mahdolliset piirto- ja veistovirheet.
• Varmista vielä että varmasti kaikkialle on pirretty viiva!

Veistäminen

Jos käytetään tarkkuuskynävaraa ja kaikki on tehty oikein ja tarkasti tämä sahaus on lopullinen, eli sahauksen jälkeen hirsi sopii tarkasti paikoilleen. Muussa tapauksessa tämä voi olla "karkea" sahaus, jonka jälkeen asettelu ja piirtäminen vielä toistetaan kokonaan tai osittain kantavista kohdista (kohdat joista ei sahattu riittävästi).

• Veistäminen aloitetaan yleensä varauksen veistämisellä, katso sivu Varauksen veistäminen
• Katso sivu Salvoksen veistäminen.
• Veistä myös muut mahdolliset kohdat hirteen kuten esimerkiksi pelkkahirteen "tilkerako"

Uusintapiirtäminen ja -veistäminen

Jos teit "karkean" sahauksen tai hirsi jää kantamaan pahasti joistain kohdin, toista kohdat asettelu, piirtäminen ja veistäminen. Tarvittaessa piirretään vain ongelmakohdat tai mahdollisesti kokonaan uudestaan.

Paikalleen asettaminen

• Vuoluraudalla ota kohoumat pois varauksen kohdalta, jotka ovat hirressä jota vasten varattu hirsi tulee (yleensä paikallaan oleva alempi hirsi). Nämä kohoumat voivat estää päälletulevan, juuri veistetyn varauksen asettumista tiiviisti ja jättää varauksen kantamaan.
• Aseta hirsi täsmälleen kummastakin päästä siihen kohtaan johon se piirrettiin. Käytä apuna aikaisemmin merkitsemiäsi viivoja alemmassa hirressä salvoksen kohdalla.
• Hyvin piirretty ja tarkasti veistetty hirsi asettuu mitään korjaamatta paikoilleen ensimmäisellä kertaa.
• Asettumista auttaa tarvittaessa isolla puunuijalla salvoksien päälle lyöminen. Liiallista lyömistä kannattaa välttää, se ei välttämättä paranna asiaa.
• Jos hirsi ei asetu paikoilleen yritä selvittää ensin kokonaisuutena kaikki seikat miksi hirsi ei asetu, ennenkuin alat korjaamaan mitään.
  • Oikea korjaussahauskohta joka vaikuttaa hirren asettumiseen voi olla aivan jokin muu kuin ensin arvioi. Oikea lopputulos voi olla useamman eri kohdan korjauksen tulos.
  • Älä korjaa niin että hirsi lähtee kääntymään pois linjasta. Varsinkaan pelkkahirsissä.
  • Ehkä joku muhkura alemmassa puussa johon juuri veistetty varaus ei asetu. Keikkuuko hirsi pituussuunnassa.
  • Ehkä joku muhkura salvoksessa, ei ole riittävän kovera ämmännurkan salvos.
  • Hirren pyrstöt kantavat, katso hirren päästä raon sisään
  • Satulanurkassa ehkä reunat kantavat
• Jos mitään suurempaa ongelmaa ei ole käytä apuna pistosahaa, jossa on mielellään vetävä terä (leikkaa vetoliikkeessä). Nykyään käytetään myös sähkökäyttöistä pistosahaa (rosvosahaa). Sahaus tehdään hirren ollessa paikoillaan. Huolellisesti sahaa sahausta tarvitsevista salvoksista yksi neljännes kerrallaan. Tämän jälkeen iske nuijalla salvosta. Toista kunnes asettuu. Jos salvos on hyvin tehty, hiukan kuppimaiseksi, sahaaminen on vaivatonta koska sahataan pääasiassa kantavaa reunaa. Huolellisesti tehty veisto, niin jo muutama pistosahaus saattaa asettumaan sen tarkasti paikoilleen.
• Apuna voidaan käyttää myös "mallikampaa" eli otetaan alemman hirren selästä muoviseen kampaan painamalla malli ja kuljetetaan kamman vastakkaista sivua pitkin veistettyä varausta. Tällöin nähdään osuvatko varauksen reunat hirren selkään vai kantaako varaus jostain kohdin eli yleensä juuri varauksen reunasta muutaman sentin matkalta sisäänpäin.

Tapittaminen ja tilkitseminen

• Jos kehikko veistetään lopulliselle paikoilleen veistämisen aikana tehdään reikien poraaminen, tilkitseminen ja tapitus.
• Jos kehikko siirretään myöhemmin muualle voidaan reikien poraaminen tehdä veistämisen aikana kerros kerrokselta, purkuvaiheessa tai pystytysvaiheessa. Tilkitseminen ja tapitus vasta kasaamisvaiheessa reikien poraamisen jälkeen.

Hirsi valmis

Hirsi on nyt paikoillaan. Siirrytään alkuun, kohtaan Hirren valinta.

Viimeistelyä

• Pyrstöt oikaistaan