Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ero sivun ”Retken suunnittelu ja kulkeminen” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Johdanto == | == Johdanto == | ||
Matkan laadusta, kohteesta ja kestosta riippuen tarvitaan tai ei tarvita etukäteissuunnittelua. | Matkan laadusta, kohteesta ja kestosta riippuen tarvitaan tai ei tarvita etukäteissuunnittelua. Valmistautumiseen kuuluu sekä alla lueteltuja asioita, että tietojen ja taitojen kartuttamista ja harjoittelua. On hyvä miettiä matkan mukaan erilaisia mahdollisia matkalla mahdollisesti tapahtuvia tilanteita ja miten niissä menetellään ja miten etukäteen varaudutaan varusteilla ja kokemusta kerryttämällä. Myös matkakumppaneihin kannattaa kiinnittää huomiota ja hyvät huoltojoukot edesauttavat matkan onnistumista. Matkaan kuuluu kuitenkin aina ripaus seikkailua, joten kaikkeen ei voi eikä tarvitse varautua. | ||
* Miksi seikkailen? | * Miksi seikkailen? | ||
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Matkan suunnitelma kannattaa laatia, lähtee matkalle sitten yksin tai ryhmässä, ja jakaa se henkilöille, jotka voivat hätätilanteessa olla tärkeä lenkki pelastustoiminnan osana. Suunnitelma antaa myös viranomaiselle perustiedot matkasta. Suunnitelman tulisi hallita kaikki matkalle osallistuvat. Pelastuspalvelusta neuvotellaan tarvittaessa etukäteen alueen viranomaisten kanssa. Tulosta tarvittaessa suunnitelma myös matkalle mukaan. Seuraavassa on malli koko matkan suunnitelmasta, joka on esitetty turvallisuussuunitelma-otsikolla. | |||
== TURVALLISUUSSUUNNITELMA | == TURVALLISUUSSUUNNITELMA | Safety Plan == | ||
<PP.KK.VVVV> (päivitetty <PP.KK.VVVV) | |||
=== Matkan nimi === | === Matkan nimi === | ||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
=== Ajankohta === | === Ajankohta === | ||
<VIIKONPÄIVÄ PP.KK.VVVV - VIIKONPÄIVÄ PP.KK.VVVV> | |||
=== Kohdealue === | === Kohdealue === | ||
<NIMI, VALTIO> | <NIMI, SIJAINTI, VALTIO> | ||
=== Teema ja tavoitteet === | === Teema ja tavoitteet === | ||
<KUVAUS> | <KUVAUS> | ||
=== Kohderyhmä | === Osallistujat === | ||
==== Kohderyhmä ==== | |||
<KUVAUS> | <KUVAUS> | ||
==== Lukumäärä ==== | |||
==== Lukumäärä | |||
<LUKUMÄÄRÄ> | <LUKUMÄÄRÄ> | ||
==== Ikäjakautuma | ==== Ikäjakautuma ==== | ||
<VV - VV> | <VV - VV> | ||
==== Henkilötiedot ==== | ==== Henkilötiedot ==== | ||
<ETUNIMI SUKUNIMI, IKÄ, KUNTO, TERVEYDENTILA, KOKEMUS, TAUSTA> | |||
=== Matkan lähtöpaikka === | === Matkan lähtöpaikka === | ||
<SIJAINTI, PUHELINNUMERO, KOORDINAATIT, KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ> | |||
''Usein matkan lähtöpaikka on julkisten kulkuyhteyksien varrella tai pysäköintialue, johon auton saa jätettyä. Pysäköintialueiden osalta osassa saattaa olla rajoituksia tai ne voivat olla yksityisiä. Tarvittaessa on sovittava maanomistajan kanssa. Lähdettäessä retkeilykeskuksesta, sen tarjoamia palveluita kannattaa hyödyntää sekä lähtiessä että palattaessa retkeltä. Palattessa erityisesti peseytymistilat, ruokailu ja majoitus tulevat kyseeseen. Useisiin keskuksiin voi myös jättää maksutta tavaroita säilytykseen saavuttaessa esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä. Jos lähtöpaikka ja lopetuspaikka ovat eri, on suunniteltava huolellisesti miten siirtyminen paikkojen välillä tehdään. Käytettäessä tilaustaksia tai julkisia liikennevälineitä, niiden aikataulujen poikkeukset on huomioitava ja saavuttaessa tarvittaessa retkeltä riittävän ajoissa lähimaastoon, jotta voidaan varmistaa paluu oikeaan aikaan. | |||
Koordinaatteja ilmoitettaessa kannattaa kiinnittää huomiota, mikä on se koordinaattijärjestelmä, jota matkalla ja maassa kannattaa yhtenäisesti seurata. Usein nämä ovat maantieteelliset koordinaatit eli sisältävät asteluvun. Ks. sivu [[Koordinaatit]].'' | |||
=== Matkan lopetuspaikka === | === Matkan lopetuspaikka === | ||
<SIJAINTI, PUHELINNUMERO, KOORDINAATIT, KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ> | |||
=== Matkareitti === | |||
[[Tiedosto:Retkensuunnittelu.jpeg|300px|thumb|right|Tarkemman reitin voi suunnitella myös matkan aikana. Kuvassa seuraavien päivien reittiä suunnitellaan vasta tauolla Urho Kekkosen kansallispuiston Tahvontuvalla.]] | |||
* 1. pv. (pp.kk.) | |||
(reitti, kuvaus, karttapiirros, tauko-, leiri-, huolto-, vesipaikat, kelkkaurat) | (reitti, kuvaus, karttapiirros, tauko-, leiri-, huolto-, vesipaikat, kelkkaurat) | ||
'' | ''Matkareitin suunnittelu on yksi mielenkiintoisista osista ja se alkaa ideoimalla ja tutustumalla kohteeseen. Reitistä olisi hyvä saada edes jossain määrin etukäteen käsitys, mutta tarkempi reitti voi määrätyä vasta itse matkalla. Tämä on hyvä tuoda esille kirjallisesti suunnitelmassa. Reittiä ja sen muutoksia tukee esimerkiksi Lapissa autiotupien vieraskirjoihin merkintöjen tekeminen, jolloin niiden avulla etsintätilanteessa voidaan selvittää, millä alueella ollaan liikuttu. Kuhunkin maahan ja ulkoilualueeseen liittyy yleensä sääntöjä, joihin on hyvä tutustua etukäteen. Internetistä löytyvä tieto, keskustelufoorumit ja yhteydenotot paikallisiin ja viranomaisiin lähtökohtaisesti riittävät perusasioiden selvittämiseen. Kartoista löytyy usein paljon tietoa alueen rakenteista. Suomessa kannattaa käyttää avuksi https://www.retkikartta.fi -sivuston karttaa rakenteista. Onko reitti aikaisemmin kuljettu? Onko reitti mahdollista kulkea annetussa aikaikkunassa? Riittävä lepo ja palautuminen rasitukseen nähden. Taukopaikka on suojassa tuulelta ja polttavalta auringolta, kiva näkymä, juomavettä, peseytyminen ja tulenteko mahdollista. Luonteva lähteä liikkeelle.'' | ||
=== Huolto- ja vesipaikat === | === Huolto- ja vesipaikat === | ||
<SIJAINNIT> | <SIJAINNIT> | ||
''Huoltopaikka voi olla esimerkiksi paikka, jossa voidaan peseytyä ja hankkia lisää ruokaa. Ruoka voi olla kyseiseen huoltopaikkaan itse etukäteen vietyä tai toimitettua. Silloin kun juotavaksi kelpaavan veden saanti itse retkellä on rajoitettua, vesipaikat on syytä selvittää etukäteen. '' | |||
=== Vaihtoehtoiset matkareitit === | === Vaihtoehtoiset matkareitit === | ||
<REITIT> | <REITIT> | ||
''Vaihtoehtoinen reitti voi tulla kyseeseen esimerkiksi säätilan merkittävästi muuttuessa tai loukkaannuttaessa. Näitä on hyvä pohtia etukäteen. Reitti voi vaihtua myös mielenkiinnon muuttuessa retkellä.'' | |||
=== Matkan pituus === | |||
* 1. pv. (pp.kk.) km. | |||
''Matkan pituus on hyvä käsittää reittiä suunniteltaessa. Liian pitkät ja lyhyet matkat voivat pilata matkan. Matkan pituutta suunniteltaessa se on hyvä jatkaa päiväkohtaisiin etappeihin. Pituutta laskiessa on erityisen tärkeää huomioida korkeuserot ja maaston laatu. Tasaiset polut ovat täysin eri asia kuin kivikko, suo tai varvikkoinen metsä ilman polkuja. Tavanomaisessa vaeltamisessa päivämatka tulisi jäädä alle 20 kilometrin. Yli 30 km kulkeminen useina peräkkäisinä päivinä haastavammassa maastossa korkeuseroineen edellyttää hyvää kuntoa. 40 km päivämatkat alkavat olla liian rasittavia ja silloin retken tavoite on enemmänkin joku muu.'' | |||
=== Matkan aikalaskelma === | |||
* 1. pv. (pp.kk.) | |||
''Tasainen tahti ja kuormitus. Vaellusnopeus kävellen on yleensä 3–4 km/t, n. 20 min/km. Heikkokuntoisimman mukaan. Vaikuttavia tekijöitä: kantamus kevyt/painava, kulkemaan tottunut/tottumaton, sää- ja lumiolosuhteet hyvät/huonot, korkeuserot, tietön ja poluton/helppokulkuinen maasto, tuntematon/tuttu maasto, suunnistuksen vaativuus, yllättävät tekijät, maastoesteet, taukojen ja pysähdysten määrä. Taukoja olisi hyvä pitää 40–55 min. välein. Tauon pituus n. 5–10 min. sään ja ajan mukaan, ei matkan mukaan. Esimerkiksi 55 minuuttia ja 5 minuuttia tauko. Tällöin vaeltamiseen tulee rytmi ja matka etenee. Luonnossa on paljon nähtävää, jonka ääreen on mukava pysähtyä aistimaan. Tällaisia hetkiä ei kannata ohittaa. Kävellessä ei lähtökohtaisesti pysty samanaikaisesti katsomaan tehokkaasti maisemia maastossa, jossa on katsottava mihin astutaan. Päivä muodostuu usein aamiaisesta ja leirin purkamisesta. Lounastauko on viimeistään 4 t viimeisestä ruokailusta eli aamiaiasesta. Ruokatauon pituudeksi kannattaa varata 1–2 t. Usein ruokatauko kestää yhden tunnin, mutta nopeimmillaan lämpimän ruoan veden lämmittää ja ruoan syö alle 30 minuutissa. Usein tauon pituuteen vaikuttaa säätila ja väsymys. Kokenut vaeltaja ei aja itseään väsyksiin, vaan tauko on lähinnä nautinnollinen ruokailuhetki luonnossa. Leiriytyminen kannattaa aloittaa valoisalla ja edellisestä ruokatauosta enintään noin 5 tunnin kuluttua. Väsyneenä leiriytyminen on haastavampaa ja tällöin kannattaa esimerkiksi vähän ennen leiriytymistä nauttia edellisellä tauolla jotain energiapitoisempaa välipalaa. Leiriytyminen, teltan pystytys, ruokailu ja oma huolto ottaa helposti 2 tuntia. Illalla voi syödä myös iltapalan, jonka jälkeen hetken sulattelun jälkeen uni maistuu. Hyvälle levolle on jätettävä riittävä aika ja usein 7–8 tuntia on riittävä aika palautumiseen. Päivärytmistä, johon edellä kuuluvat kuuluu, ei tulisi joka päivä tinkiä ellei olosuhteet sitä edellytä. Näin varmistetaan toimintakyky seuraavana päivänä sen tuodessa yllätyksiä, joita ei voida etukäteen välttämättä arvata.'' | |||
=== Matkan sisältö ja ohjelma === | === Matkan sisältö ja ohjelma === | ||
==== Ennen matkaa ==== | ==== Ennen matkaa ==== | ||
'' | ''Matkan sisältö voi olla esimerkiksi nähtävyydet, luonto, vaeltaminen, kiipeily, kalastus, metsästys tai mikä vain. Tämän määrittäminen auttaa matkan reitin ja varusteiden valinnassa sekä riskien arvioinnissa. Ennen matkaa on syytä hankkia vähintään kriittisimmät taidot kohteessa selviytymiseen, esimerkiksi suunnistustaito, ensiaputaito, riittävä tietotaito, kohteen tuntemus, säänlukutaito, hätätilanteissa menettelystä sopiminen, ryhmän osallistujien tunteminen, ryhmän osaamisen selvitettäminen testaamalla. Valmisteluun kuuluu myös esimerkiksi matkalle sopivien varusteiden hankinta, ruokahuolto, riittävän kunnon kehittäminen, varasuunnitelmat, hätänumerot, kohteiden koordinaattien kirjaaminen GPS-paikantimeen ja paperille ja henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen kotona.'' | ||
==== Menomatka ==== | ==== Menomatka ==== | ||
''Menomatkalla tankataan tarvittaessa ruokaa syömällä hyvin ja aloitetaan viimeistään rentoutumaan ja nauttimaan matkasta. Pitkä ajomatka tai matkustus kannattaa jakaa sopiviin etappeihin ja tarvittaessa yöpyä matkalla. Lähtö kannattaa usein suunnitella niin, että ei tarvitse ajaa ruuhkassa. Ajankohdassa kannattaa myös huomioida esimerkiksi hirvien ja porojen määrä teillä.'' | |||
==== Matkan aikana ==== | ==== Matkan aikana ==== | ||
* 1. pv. (pp.kk.) | * 1. pv. (pp.kk.) | ||
''Kaupunkimatkalla usein nähtävyydet ovat keskeisessä asemassa ja päivät muodostuvat päiväretkistä. Erävaelluksella keskeinen tekijä on käveleminen, luonnon kanssa läsnäolo ja muiden osallistujien kanssa retken jakaminen. Leirielämä, ruokailu ja itsensä ja varusteiden huoltaminen ottavat ison osan ajasta. Vaihtelua ohjelmaan tuo esimerkiksi iltaohjelmat ja päiväretket, jolloin käydään päivärepun kanssa leiripaikasta jossain lähialueella. Ryhmässä voi jakaa vastuus ohjelmasta osallistujien kesken.'' | |||
==== Paluumatka ==== | ==== Paluumatka ==== | ||
''Palattaessa maastosta, usein ensimmäisenä mielessä on peseytyminen ja ruokailu ravintolassa. Mahdollisesti yö motellissa tai hotellissa. Paluumatkaan autolla kannattaa lähteä riittävän virkeänä, etenkin silloin kun alueella on runsaasti hirvieläimiä teillä. Paluu on palautumista fyysisesti ja henkisesti, hyvien muistojen ja oppien nautiskelua.'' | |||
==== Matkan jälkeen ==== | ==== Matkan jälkeen ==== | ||
Purku, muistiinpanot, palautuminen | Purku, muistiinpanot, palautuminen. | ||
''Matkan jälkeen on hyvä purkaa yksin ja yhdessä matkan kokemukset. Kirjoittaa muistiinpanoja matkasta seuraavia matkoja varten. Mahdolliset loukkaantumiset on hyvä hoidattaa asianmukaisesti. Matkasta palautuminen kestää useita päiviä ellei viikkoja tai pidempäänkin. Tämä kuuluu hyvään matkaan.'' | |||
=== Majoittuminen === | === Majoittuminen === | ||
Rivi 96: | Rivi 109: | ||
<NIMI, SIJAINTI> | <NIMI, SIJAINTI> | ||
==== Teltta ==== | ''Majoitus kannattaa vähintään jossain määrin tukea rakennuksiin, laavuihin, kotiin, autiotupiin tai varaustupiin. Joissain kohteissa oman teltan käyttäminen on kiellettyä, joten majoitus tapahtuu aina rakennuksessa. Rakennukset antavat suojaa luonnon olosuhteita vastaan varsinkin silloin, kun omat varusteet eivät ole olosuhteisiin nähden riittävät. Rakennuksissa on mahdollista kuivata varusteita. Rakennukset voivat olla myös täynnä muita matkailijoita tai vähintään hyttysiä. Rakenteiden sijainnit on hyvä etukäteen selvittää varmuuden vuoksi. Jos käytössä on GPS-paikannin, ne kannattaa merkitä sopivilla kuvakkeilla tarkasti kartalle reittipisteinä. Rakenteet tulevat arvoonsa erityisesti hätätilanteissa. Autiotupien kautta kannattaa myös kulkea sen takia, että vieraskirjaan voi merkitä minne on seuraavaksi kulkemassa ja nimensä. Retkeilyyn tarkoitettujen rakenteiden yhteydessä on myös usein hyviä telttapaikkoja, nuotiopaikkoja, vessoja ja polttopuita sekä tietysti mukavia muita matkailijoita, joilta kuulee vinkkejä reiteistä ja voi jakaa kokemuksia puolin ja toisin.'' | ||
==== Teltta, laavu ==== | |||
<VÄRI, MERKKI, MALLI> | <VÄRI, MERKKI, MALLI> | ||
''Teltta, laavu tai muu katos on lähtökohtaisesti hyvä olla mukana. Teltta painaa, mutta sitä hankittaessa onkin syytä kiinnittää huomiota tähän seikkaan. Teltassa saa lähtökohtaisesti hyvät yöunet rauhassa hyönteisiltä. Teltta sopii mainiosti myös talviretkeilyyn. '' | |||
==== Hätämajoite ==== | ==== Hätämajoite ==== |
Versio 7. heinäkuuta 2024 kello 13.03
Johdanto
Matkan laadusta, kohteesta ja kestosta riippuen tarvitaan tai ei tarvita etukäteissuunnittelua. Valmistautumiseen kuuluu sekä alla lueteltuja asioita, että tietojen ja taitojen kartuttamista ja harjoittelua. On hyvä miettiä matkan mukaan erilaisia mahdollisia matkalla mahdollisesti tapahtuvia tilanteita ja miten niissä menetellään ja miten etukäteen varaudutaan varusteilla ja kokemusta kerryttämällä. Myös matkakumppaneihin kannattaa kiinnittää huomiota ja hyvät huoltojoukot edesauttavat matkan onnistumista. Matkaan kuuluu kuitenkin aina ripaus seikkailua, joten kaikkeen ei voi eikä tarvitse varautua.
- Miksi seikkailen?
- Onko lähistöllä mitään aarretta, hirviötä tai muuta jonka avulla voisin tulla kuuluisaksi?
- Mistä saan rahaa voidakseni jatkaa seikkailemista?
- Tuleeko minusta rikas, näenkö maailmaa ja teenkö sankaritekoja?
- Mitä jätin taakseni lähtiessäni seikkailemaan?
- Missä seurassa liikun?
- Aionko jatkaa ansaitakseni tarpeeksi rahaa maatilan ostamiseen?
(lähde tuntematon)
Ks. luokassa Retkeily olevat sivut.
Matkan suunnitelma kannattaa laatia, lähtee matkalle sitten yksin tai ryhmässä, ja jakaa se henkilöille, jotka voivat hätätilanteessa olla tärkeä lenkki pelastustoiminnan osana. Suunnitelma antaa myös viranomaiselle perustiedot matkasta. Suunnitelman tulisi hallita kaikki matkalle osallistuvat. Pelastuspalvelusta neuvotellaan tarvittaessa etukäteen alueen viranomaisten kanssa. Tulosta tarvittaessa suunnitelma myös matkalle mukaan. Seuraavassa on malli koko matkan suunnitelmasta, joka on esitetty turvallisuussuunitelma-otsikolla.
TURVALLISUUSSUUNNITELMA | Safety Plan
<PP.KK.VVVV> (päivitetty <PP.KK.VVVV)
Matkan nimi
<NIMI>
Ajankohta
<VIIKONPÄIVÄ PP.KK.VVVV - VIIKONPÄIVÄ PP.KK.VVVV>
Kohdealue
<NIMI, SIJAINTI, VALTIO>
Teema ja tavoitteet
<KUVAUS>
Osallistujat
Kohderyhmä
<KUVAUS>
Lukumäärä
<LUKUMÄÄRÄ>
Ikäjakautuma
<VV - VV>
Henkilötiedot
<ETUNIMI SUKUNIMI, IKÄ, KUNTO, TERVEYDENTILA, KOKEMUS, TAUSTA>
Matkan lähtöpaikka
<SIJAINTI, PUHELINNUMERO, KOORDINAATIT, KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ>
Usein matkan lähtöpaikka on julkisten kulkuyhteyksien varrella tai pysäköintialue, johon auton saa jätettyä. Pysäköintialueiden osalta osassa saattaa olla rajoituksia tai ne voivat olla yksityisiä. Tarvittaessa on sovittava maanomistajan kanssa. Lähdettäessä retkeilykeskuksesta, sen tarjoamia palveluita kannattaa hyödyntää sekä lähtiessä että palattaessa retkeltä. Palattessa erityisesti peseytymistilat, ruokailu ja majoitus tulevat kyseeseen. Useisiin keskuksiin voi myös jättää maksutta tavaroita säilytykseen saavuttaessa esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä. Jos lähtöpaikka ja lopetuspaikka ovat eri, on suunniteltava huolellisesti miten siirtyminen paikkojen välillä tehdään. Käytettäessä tilaustaksia tai julkisia liikennevälineitä, niiden aikataulujen poikkeukset on huomioitava ja saavuttaessa tarvittaessa retkeltä riittävän ajoissa lähimaastoon, jotta voidaan varmistaa paluu oikeaan aikaan.
Koordinaatteja ilmoitettaessa kannattaa kiinnittää huomiota, mikä on se koordinaattijärjestelmä, jota matkalla ja maassa kannattaa yhtenäisesti seurata. Usein nämä ovat maantieteelliset koordinaatit eli sisältävät asteluvun. Ks. sivu Koordinaatit.
Matkan lopetuspaikka
<SIJAINTI, PUHELINNUMERO, KOORDINAATIT, KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ>
Matkareitti

- 1. pv. (pp.kk.)
(reitti, kuvaus, karttapiirros, tauko-, leiri-, huolto-, vesipaikat, kelkkaurat)
Matkareitin suunnittelu on yksi mielenkiintoisista osista ja se alkaa ideoimalla ja tutustumalla kohteeseen. Reitistä olisi hyvä saada edes jossain määrin etukäteen käsitys, mutta tarkempi reitti voi määrätyä vasta itse matkalla. Tämä on hyvä tuoda esille kirjallisesti suunnitelmassa. Reittiä ja sen muutoksia tukee esimerkiksi Lapissa autiotupien vieraskirjoihin merkintöjen tekeminen, jolloin niiden avulla etsintätilanteessa voidaan selvittää, millä alueella ollaan liikuttu. Kuhunkin maahan ja ulkoilualueeseen liittyy yleensä sääntöjä, joihin on hyvä tutustua etukäteen. Internetistä löytyvä tieto, keskustelufoorumit ja yhteydenotot paikallisiin ja viranomaisiin lähtökohtaisesti riittävät perusasioiden selvittämiseen. Kartoista löytyy usein paljon tietoa alueen rakenteista. Suomessa kannattaa käyttää avuksi https://www.retkikartta.fi -sivuston karttaa rakenteista. Onko reitti aikaisemmin kuljettu? Onko reitti mahdollista kulkea annetussa aikaikkunassa? Riittävä lepo ja palautuminen rasitukseen nähden. Taukopaikka on suojassa tuulelta ja polttavalta auringolta, kiva näkymä, juomavettä, peseytyminen ja tulenteko mahdollista. Luonteva lähteä liikkeelle.
Huolto- ja vesipaikat
<SIJAINNIT>
Huoltopaikka voi olla esimerkiksi paikka, jossa voidaan peseytyä ja hankkia lisää ruokaa. Ruoka voi olla kyseiseen huoltopaikkaan itse etukäteen vietyä tai toimitettua. Silloin kun juotavaksi kelpaavan veden saanti itse retkellä on rajoitettua, vesipaikat on syytä selvittää etukäteen.
Vaihtoehtoiset matkareitit
<REITIT>
Vaihtoehtoinen reitti voi tulla kyseeseen esimerkiksi säätilan merkittävästi muuttuessa tai loukkaannuttaessa. Näitä on hyvä pohtia etukäteen. Reitti voi vaihtua myös mielenkiinnon muuttuessa retkellä.
Matkan pituus
- 1. pv. (pp.kk.) km.
Matkan pituus on hyvä käsittää reittiä suunniteltaessa. Liian pitkät ja lyhyet matkat voivat pilata matkan. Matkan pituutta suunniteltaessa se on hyvä jatkaa päiväkohtaisiin etappeihin. Pituutta laskiessa on erityisen tärkeää huomioida korkeuserot ja maaston laatu. Tasaiset polut ovat täysin eri asia kuin kivikko, suo tai varvikkoinen metsä ilman polkuja. Tavanomaisessa vaeltamisessa päivämatka tulisi jäädä alle 20 kilometrin. Yli 30 km kulkeminen useina peräkkäisinä päivinä haastavammassa maastossa korkeuseroineen edellyttää hyvää kuntoa. 40 km päivämatkat alkavat olla liian rasittavia ja silloin retken tavoite on enemmänkin joku muu.
Matkan aikalaskelma
- 1. pv. (pp.kk.)
Tasainen tahti ja kuormitus. Vaellusnopeus kävellen on yleensä 3–4 km/t, n. 20 min/km. Heikkokuntoisimman mukaan. Vaikuttavia tekijöitä: kantamus kevyt/painava, kulkemaan tottunut/tottumaton, sää- ja lumiolosuhteet hyvät/huonot, korkeuserot, tietön ja poluton/helppokulkuinen maasto, tuntematon/tuttu maasto, suunnistuksen vaativuus, yllättävät tekijät, maastoesteet, taukojen ja pysähdysten määrä. Taukoja olisi hyvä pitää 40–55 min. välein. Tauon pituus n. 5–10 min. sään ja ajan mukaan, ei matkan mukaan. Esimerkiksi 55 minuuttia ja 5 minuuttia tauko. Tällöin vaeltamiseen tulee rytmi ja matka etenee. Luonnossa on paljon nähtävää, jonka ääreen on mukava pysähtyä aistimaan. Tällaisia hetkiä ei kannata ohittaa. Kävellessä ei lähtökohtaisesti pysty samanaikaisesti katsomaan tehokkaasti maisemia maastossa, jossa on katsottava mihin astutaan. Päivä muodostuu usein aamiaisesta ja leirin purkamisesta. Lounastauko on viimeistään 4 t viimeisestä ruokailusta eli aamiaiasesta. Ruokatauon pituudeksi kannattaa varata 1–2 t. Usein ruokatauko kestää yhden tunnin, mutta nopeimmillaan lämpimän ruoan veden lämmittää ja ruoan syö alle 30 minuutissa. Usein tauon pituuteen vaikuttaa säätila ja väsymys. Kokenut vaeltaja ei aja itseään väsyksiin, vaan tauko on lähinnä nautinnollinen ruokailuhetki luonnossa. Leiriytyminen kannattaa aloittaa valoisalla ja edellisestä ruokatauosta enintään noin 5 tunnin kuluttua. Väsyneenä leiriytyminen on haastavampaa ja tällöin kannattaa esimerkiksi vähän ennen leiriytymistä nauttia edellisellä tauolla jotain energiapitoisempaa välipalaa. Leiriytyminen, teltan pystytys, ruokailu ja oma huolto ottaa helposti 2 tuntia. Illalla voi syödä myös iltapalan, jonka jälkeen hetken sulattelun jälkeen uni maistuu. Hyvälle levolle on jätettävä riittävä aika ja usein 7–8 tuntia on riittävä aika palautumiseen. Päivärytmistä, johon edellä kuuluvat kuuluu, ei tulisi joka päivä tinkiä ellei olosuhteet sitä edellytä. Näin varmistetaan toimintakyky seuraavana päivänä sen tuodessa yllätyksiä, joita ei voida etukäteen välttämättä arvata.
Matkan sisältö ja ohjelma
Ennen matkaa
Matkan sisältö voi olla esimerkiksi nähtävyydet, luonto, vaeltaminen, kiipeily, kalastus, metsästys tai mikä vain. Tämän määrittäminen auttaa matkan reitin ja varusteiden valinnassa sekä riskien arvioinnissa. Ennen matkaa on syytä hankkia vähintään kriittisimmät taidot kohteessa selviytymiseen, esimerkiksi suunnistustaito, ensiaputaito, riittävä tietotaito, kohteen tuntemus, säänlukutaito, hätätilanteissa menettelystä sopiminen, ryhmän osallistujien tunteminen, ryhmän osaamisen selvitettäminen testaamalla. Valmisteluun kuuluu myös esimerkiksi matkalle sopivien varusteiden hankinta, ruokahuolto, riittävän kunnon kehittäminen, varasuunnitelmat, hätänumerot, kohteiden koordinaattien kirjaaminen GPS-paikantimeen ja paperille ja henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen kotona.
Menomatka
Menomatkalla tankataan tarvittaessa ruokaa syömällä hyvin ja aloitetaan viimeistään rentoutumaan ja nauttimaan matkasta. Pitkä ajomatka tai matkustus kannattaa jakaa sopiviin etappeihin ja tarvittaessa yöpyä matkalla. Lähtö kannattaa usein suunnitella niin, että ei tarvitse ajaa ruuhkassa. Ajankohdassa kannattaa myös huomioida esimerkiksi hirvien ja porojen määrä teillä.
Matkan aikana
- 1. pv. (pp.kk.)
Kaupunkimatkalla usein nähtävyydet ovat keskeisessä asemassa ja päivät muodostuvat päiväretkistä. Erävaelluksella keskeinen tekijä on käveleminen, luonnon kanssa läsnäolo ja muiden osallistujien kanssa retken jakaminen. Leirielämä, ruokailu ja itsensä ja varusteiden huoltaminen ottavat ison osan ajasta. Vaihtelua ohjelmaan tuo esimerkiksi iltaohjelmat ja päiväretket, jolloin käydään päivärepun kanssa leiripaikasta jossain lähialueella. Ryhmässä voi jakaa vastuus ohjelmasta osallistujien kesken.
Paluumatka
Palattaessa maastosta, usein ensimmäisenä mielessä on peseytyminen ja ruokailu ravintolassa. Mahdollisesti yö motellissa tai hotellissa. Paluumatkaan autolla kannattaa lähteä riittävän virkeänä, etenkin silloin kun alueella on runsaasti hirvieläimiä teillä. Paluu on palautumista fyysisesti ja henkisesti, hyvien muistojen ja oppien nautiskelua.
Matkan jälkeen
Purku, muistiinpanot, palautuminen.
Matkan jälkeen on hyvä purkaa yksin ja yhdessä matkan kokemukset. Kirjoittaa muistiinpanoja matkasta seuraavia matkoja varten. Mahdolliset loukkaantumiset on hyvä hoidattaa asianmukaisesti. Matkasta palautuminen kestää useita päiviä ellei viikkoja tai pidempäänkin. Tämä kuuluu hyvään matkaan.
Majoittuminen
Tuvat
<NIMI, SIJAINTI>
Majoitus kannattaa vähintään jossain määrin tukea rakennuksiin, laavuihin, kotiin, autiotupiin tai varaustupiin. Joissain kohteissa oman teltan käyttäminen on kiellettyä, joten majoitus tapahtuu aina rakennuksessa. Rakennukset antavat suojaa luonnon olosuhteita vastaan varsinkin silloin, kun omat varusteet eivät ole olosuhteisiin nähden riittävät. Rakennuksissa on mahdollista kuivata varusteita. Rakennukset voivat olla myös täynnä muita matkailijoita tai vähintään hyttysiä. Rakenteiden sijainnit on hyvä etukäteen selvittää varmuuden vuoksi. Jos käytössä on GPS-paikannin, ne kannattaa merkitä sopivilla kuvakkeilla tarkasti kartalle reittipisteinä. Rakenteet tulevat arvoonsa erityisesti hätätilanteissa. Autiotupien kautta kannattaa myös kulkea sen takia, että vieraskirjaan voi merkitä minne on seuraavaksi kulkemassa ja nimensä. Retkeilyyn tarkoitettujen rakenteiden yhteydessä on myös usein hyviä telttapaikkoja, nuotiopaikkoja, vessoja ja polttopuita sekä tietysti mukavia muita matkailijoita, joilta kuulee vinkkejä reiteistä ja voi jakaa kokemuksia puolin ja toisin.
Teltta, laavu
<VÄRI, MERKKI, MALLI>
Teltta, laavu tai muu katos on lähtökohtaisesti hyvä olla mukana. Teltta painaa, mutta sitä hankittaessa onkin syytä kiinnittää huomiota tähän seikkaan. Teltassa saa lähtökohtaisesti hyvät yöunet rauhassa hyönteisiltä. Teltta sopii mainiosti myös talviretkeilyyn.
Hätämajoite
<VÄRI, MERKKI, MALLI>
Yhteyshenkilöt
<MATKAILIJAN NIMI>: <NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Yhteyshenkilöt ovat kaikkien tiedossa.
Ilmoitukset
(kotiväki, alueen valvoja, rajavartiosto, poliisi)
Lähtöilmoitus
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Muutosilmoitus
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Paluuilmoitus
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Työnjako
Matkanjohtaja
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Matkanjohtaja vastaa matkan kulusta pääpiirteittäin. Tehtävään kuuluu huolehtia valmistautumisesta, ryhmän siirtymisestä, opastamisesta, turvallisuudesta, aikataulusta ja ohjelmasta. Kyky omata luonnon, historian, liikkumismuotojen tuntemus sekä toimia hätätilanteissa. Johtajalta vaaditaan joustavuutta ja mukautumiskykyä. Alueen tuntemus on välttämätöntä ja tämä tapahtuu etukäteen suoritetuilla vaelluksilla ja/tai maastoon sekä sen erityispiirteisiin huolellisesti perehtymällä. Erityisesti tiedettävä vaaralliset alueet, pelastautumispaikat, -etäisyydet, -ajat, kuljettavan reitin vaatima aika ja puhelimien kuuluuvuusalueet.
Suunnistus- ja PEPA-vastaava
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Varustevastaava
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Muonitusvastaava
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Kuljetus- ja huoltovastaava
<NIMI, YHTEYSTIEDOT>
Ilmasto, sää ja olosuhteet
Yhteydenotto paikallisiin etukäteen. Säätiedotusten seuraaminen alkaen 5 vrk aiemmin.
Aurinko, pilvisyys, ukkonen, 0–30°C, 0-näkyvyys, vesisade, räntä.
Matkareitin muuttaminen. Hätäleiriytyminen. Säätiedotteiden seuraaminen. Ennakointi. Sääolosuhteiden muuttuminen huomioidaan tarvittaessa matkareittiä tai aikataulua muuttaen. Pyritään hankkimaan säännöllisesti säätiedoitus. Nopeat sään muutokset, ei tunneta ennakkomerkkejä. Tietämättömyys kosteuden, kylmän ja tuulen yhteisvaikutuksista.
Siirtyminen kohteeseen
Kulkuvälineet
<KULKUNEUVO, VÄRI, MERKKI, REKISTERINUMERO>
Matkareitti kohteeseen
<REITTI, TIEN NUMEROT>
Majoitus menomatka
<NIMI, OSOITE, YHTEYSTIEDOT>
Matkareitti kohteesta
<REITTI, TIEN NUMEROT>
Majoitus paluumatka
<NIMI, OSOITE, YHTEYSTIEDOT>
Riskianalyysi
Erämaa-alue, säänvaihtelut, ukkonen, myrsky, sade, kylmyys, kivikko, kahlattavat joet. Riskit kaatuminen, putoaminen, haavat, sairaskohtaus. Muita riskejä nollanäkyvyys, eksyminen, loukkaantuminen, matkapuhelinkuuluvuus katvealueet, tulipalo ja palovamma keitintä käsiteltäessä, villieläimet, käärmeet, rikkoontuneet varusteet.
Suunnittelu, informointi, keskustelu, terve järki ja kokemus.
Pelastautumissuunta
<SUUNTA>
Hätäavun pyytäminen
(missä tilanteissa pyydetään ulkopuolista apua)
Kalusto ja välineet
Varautuminen laadukkain varustein, turvallisuusvarustein, korjausvälinein ja varaosineen. GSM <LKM> kpl, GPS <LKM> kpl, satelliittilähetin <LKM> kpl. Aurinkopaneeli. Varavirtalähtde <LKM> kpl. GPS-paikantimeen paristoja.
Matkalla käytettävät varusteet ovat laadukkaita ja suunniteltu kestämään. Varusteet tarkistetaan ja huolletaan jokaisen matkan jälkeen. Päivän aikana hajoavat varusteet pyritään korjaamaan mukana kuljetettavilla korjausvälineillä mahdollisimman pian. Etukäteen: hyvät varusteet ja niiden sisäänajo "rukkaset kädessä". Totuttelu ja saman varusteen usea eri käyttötarkoitus. Asiallinen korjaustarvikepussi. Varusteiden huoltaminen matkalla. Henkilökohtaisten varusteiden tarkistaminen matkan johtajan tai varustevastaavan johdolla. EA–varusteiden ja taitojen ajanmukaisuus ja riittävyys. Sytykkeiden kuljettaminen mukana. Tavaroiden pakkaus helposti saataviksi.
Yhteydenpito
Matkapuhelin, ei kuuluvuutta kaikkialla. Satelliittilähetin.
Hätätapauksissa yhteys luodaan matkapuhelimella tai satelliittilähettimellä maastonmuodot huomioon ottaen. Tarvittaessa satelliittipuhelimella tai muilla satelliitin kautta käytettävillä viestivälineillä.
Seuranta
Garmin MapShare-sivusto: https://share.garmin.com/TUNNUS
salasana: <SALASANA>
Tärkeät puhelinnumerot
<NRO> hätänumero
<NRO> sairastuminen, loukkaantuminen
<NRO> lähin poliisi
Ensiapu
(kurssit, tarvikkeet)
Vähintään EA 1 tai hätäensiapu. Ensiapuvarustus.
Vastuuhenkilöt ovat suorittaneet vähintään EA 1 ja EA 2 -kurssit ja pitävät mukanaan monipuolista ensiapuvarustusta.
Terveys ja hygienia
Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Käsien pesu.
Tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia. Saippuaton pesu jättää luonnollisen rasvakerroksen. Keittiöoastioiden huolellinen pesu. Hammashuolto ennen matkaa, vähintää kahden vuoden välein, lääkärintarkastus, rokotukset. Varpaan kynsien leikkaus lyhyeksi 2–3 vrk ennen matkaa. Jalkapohjien teippaus 1–2 vrk ennen matkaa laadukkaalla urheiluteipillä. Pakaravälin ja jalkojenvälin karvoituksen poisto (raajojen turpoaminen). Vaarat ihon rasva, kuollut solukko ja teippilaatu. Verikoe ja virtsanäyte 1-2 krt/vuosi. Senkka. Tetanusrokote.
Varaukset
<ETUKÄTEEN TEHDYT VARAUKSET>
Luvat
<LUVAT>
Viisumit
<VIISUMIT>
Epidemiarajoitukset
<RAJOITUKSET>
Maanomistaja
<LUVAT>
Majoittuminen
<LUVAT>
Saunamaksut
Tulenteko
<LUVAT>
Metsäpalovaroitus. Puiden otto.
Kalastus
<LUVAT>
Metsästys
<LUVAT>
Kulkeminen jalan, vesitse, ilmateitse
<LUVAT>
Rajavyöhyke
<LUVAT>
* https://raja.fi/rajavyohykelupa
Suojelualueet
<LUVAT>
Radioliikenne
<LUVAT>
Toimet matkalla
Päivittäinen oma ja ryhmätarkastus. Tarkastus ennen matkalle lähtöä ja lähtöselvitys päivittäin. Huolehditaan varusteiden mukana pysymisestä. Lähtiessä tauolta ja leiripaikalta, katsotaan että kaikki tavarat tulevat mukaan ja tavaroita ei levitellä ympäriinsä. Riittävät välit mutta näköyhteys säilyttäen. Kukaan ei saa jättäytyä ryhmästä. Hitaimmat aina ryhmän alkupäässä. Tarvittaessa köydellä yhteen. Luvun otto riittävän usein. Pysähtyminen tauolle ennen väsymystä. Riittävästi taukoja. Rinkan laskeminen tauolla ja oleskelu varjossa. Yksitoikkoisuutta vältettävä. Maastoesteen jälkeen hidastus. Säädeltävä lämpöä. Hiertymisen tuntuessa toimittava heti. Kannetaan rinkkaa välillä vain hartioilla/lantiolla. Vaihtelevuus maastossa, rytmissä, etenemistavassa. Verenkierto paranee: kädet, niska, lantio, rinnat. Turvotus vähenee; lihasten laskimopumppaus. Lihasten lepo. Näprää käsillä jotain. Venyttely – lihashuolto. Ravittua lihasta vasta venytettävä. Kesto, hartiahierontarinki. Pallopeli tai muu leikki. Puuttuminen hiertymisiin välittömästi. Ongelmista kertominen. Lämmön säätely. Pukeudutaan helteellä riittävän kevyesti. Vaatteiden vähentäminen/lisääminen ajoissa. Oma hygienia.
Aamutoimet
Omien ja ryhmävarusteiden tarkastaminen. Lounaan esivalmistelut.
Aamiaisen valmistajat heräävät esimerkiksi ensimmäisenä ja herättävät toiset aamupalalle. Muut aamutoimet ja leirin purku. Aikaa kuluu 1–2 tuntia.
Leiriytyminen ja iltatoimet
WC-paikasta sopiminen (pissapaikka, iso hätä). Juomavesilumipaikasta sopiminen.
* Leirin pystytys ja ruoanlaitto kesällä n. 2 t. Talvella lumiolosuhteista ja yöpymistavasta riippuen yhtä paljon tai 3 tuntia. Leiriytyminen mielellään valoisan aikaan.
- Toimiva kokonaisuus, suunnitelmallisuus, ryhmän erilaiset mahdollisuudet, osallistujien kokemukset, erätaidot, varusteet, matkan tarkoitus, luvat, suojaisa (tuuli, kosteus, räkkä), turvallinen (toiminnot, yhteydet), vesi ja polttopuut, kuiva maapohja (majoitteet, tulet), hygieenisyys, viihtyisyys; erämaan rauha ja luonnonkauneus, kosteuden eristys, tasainen lämpö, rauhaisa lepo, vapaa auringolta.
- Majoittumisen perusidea on eristää keho kylmästä maanpinnasta sekä sateelta ja tuulelta, toisin sanoen luoda kehon ympärille ympäristöä lämpimämpi tila. Kannattaa huomioida, että nukkuessa keho kuluttaa valveillaoloa vähemmän energiaa ja näin ollen tuottaa vähemmän lämpöä.
- Ilman telttaa matkaileva tai telttaa ei joka yö tarvita, pystyy majoittumaan vaikka vain omaan makuupussiinsa. Makuupussin pääpuoli kannattaa sijoittaa tuulen suuntaan siten, että vesisuojana toimivan, esimerkiksi sadeviitan tai avaruushuovan, tuulenpuoleinen helma on makuualustan alla näin samalla tuoden lisäsuojaa makuupussin avoimelle pääpuolelle, josta lämpö etenkin karkaa. Voi myös rakentaa havuista tuulelta ja sateelta paremmin suojaavan rakenteeltaan telttaa muistuttavan majan esimerkiksi kooten noin pari kuutiota havuja ja sitoen kengänpauloilla orsista kaksi kolmijalkaa (+poikkiorsi) kehikoksi. "Kädet taskussa" matkailevan kannalta havupuiden oksat ovat yöpymisen kannalta oleellisin metsästä löytyvä raaka-aine. Majoittumiseen tarvitaan useampi kuutio havunoksia. Ensimmäinen havupatja eristää yöpyjän kylmästä maasta, sen jälkeen esimerkiksi varavaatteita hyödyntäen kasataan keskiosista suojaisa havukeko, jonka sisällä yövytään.
- Teknisesti ottaen leiripaikaksi kannattaa valita tuulelta, sateelta ja sateen aiheuttamalta hulevedeltä suojassa oleva kohta maastossa. Esimerkiksi ympäröivää maastoa aavistuksen korkeammalla tasolla kasvavan puun tuulen vastainen sivusta. Pienikin tuulenvire aiheuttaa ylimääräistä viluntunnetta. Aamulla idästä kajastava (aamutoimia helpottava) auringon valo kannattaa myös ottaa huomioon leiripaikkaa valittaessa, aikainen aurinko saattaa lämmittää teltan niin kuumaksi, että teltassa nukkuminen ja aamutoimet muuttuvat liian kuumaksi ja hikiseksi. Esteettisesti kaunis näkymä teltan oviaukosta tai ikkunasta. Mitä tapahtuu sateella, onko loiva kuoppa johon kertyy vettä tai uoman vieressä, joka rankkasateella kasvaa leiriin?
- Autiotuvissa on kesäisin usein runsaasti hyttysiä, joten nukkuminen saattaa olla lähes mahdotonta. Esimerkiksi kesäisin autiotuvat saattavat olla jopa tyhjiä kaikkien nukkuessa tuvan ympärillä teltoissa. Mukaan kannattaa varata hyttysverkko, jonka voi ripustaa tuvan kattoon tai ylälaveriin. Tilan salliessa voi käyttää myös telttamaista hyttysverkkoa, jossa on kaksi kaarta tai jopa telttaa. Autiotuvat tarjoavat sateelta suojaisan paikan ja mahdollisuuden kuivattaa varusteita. Autiotuvissa saattaa olla myös jyrsijöitä, jotka yön aikana jyrsivät reiän repun läpi. Kannattaa pohtia ruokien säilyttämistä pusseissa ja niiden ripustamista roikkumaan esim. tuvan seinälle sisällä. Ulkona taas linnut nokkivat helposti esim. muoviastioita ja levittävät roskia. Voipa kettu myös repiä liian matalalle ripustetun ruokapussin.
- Peseydytään. Punkkitarkastus.
Varusteet
(sis. painolaskelma)
Varusteiden laatu ja määrä sopii matkaan. Jatkuvasti taskussa -varusteet (kompassi, tulitikut). Kaikillä välttämättömimmät selviytymisvarusteet. Onko varauduttu ylityksiin, nisäkkäisiin, kylmyyteen, sateeseen, myrskyyn. Korjausvälineet ja varaosat. Akut ja latausvälineet.
Seuraavilta sivuilta löytyy varustelistojen lisäksi tarkempia tietoja ja ohjeita varusteiden valintaan ja käyttöön.
- Matkailu- ja retkeilyvarusteet sisältää enemmän retkeily- ja matkavarusteiden tietoja, vertailuja ja vinkkejä.
- Matkailu- ja retkeilyvaatteet
- Matkavarusteet sisältää ulko– ja kotimaan (loma)matkoille tarkoitetun varusteluettelon.
- Tactical vaatteet ja varusteet sisältää paljon vinkkejä vaatetukseen ja varusteisiin.
- MPK
- Kulkijan varusteet sisältää Bug Out Bag eli SHTF–varustuksen
- Talviretkeily, Geokätköily
- Vapepa, Avustustyöntekijän varusteet, Väestönsuojelijan varusteet, Kotivara
- Selviytymisvarusteet sisältää selviytymispakkauksen ja selviytymisrasian sekä hälytysvarustuksen ja pelastusvarustuksen.
- Ensiapu
- Autovarusteet, Moottoripyörävarustus
- Vuoristovarustus, Melonta
- Metsästäjän varusteet
- Vartija ja järjestyksenvalvoja
Kartat
<NIMI, VALMISTAJA, VUOSI>
Yhteydenpitolaitteet
<MERKKI, MALLI>
Henkilökohtaiset
Asiaankuuluva pukeutuminen, tuulenpitävyys, monikerrospukeutuminen. Sopivat varusteet; potentiaaliset hiertymä- ja hankauskohdat. Saumattomat sukat, olkapäiden saumattomuus, rintaliivien valinta, pehmeän wc-paperin valinta. Vaellusvaatteen materiaali reisien sisäpinnalla. Karvatuppien tulehdus. Auttaa sukkahousut. Kukin osallistuja kykenee selviämään itsenäisesti.
Yhteiset
<LUETTELO>
Muonitus
(per hlö, energiamäärä, paino)
Noin 4000 kcal/pv/hlö.
Säännöllinen riittävän energiapitoinen ruokailu odotettaviin olosuhteisiin ja työmäärään nähden. Ravinnon ja veden saannista huolehditaan matkan aikana seuraamalla ja asiaan puuttumalla. Valvotaan. Varmistetaan. Kesken päivän tapahtuva alkoholin nauttiminen pyritään havaitsemaan. Väsymys ravinnon ja erityisesti nesteen vähyydestä. Seuraa ensin henkinen väsymys. Hermojännitys ehkäisee näläntunnetta. Ei osata jakaa ruokatarpeita käyttötarpeen mukaan.
Taistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit, syö pienissä annoksissa useita kertoja vuorokaudessa. Näkkileipää. Vältä sokereita.
Ruokasuunnitelma
(aamiainen, lounas, päivällinen, välipalat, ruokamäärät)
- 1. pv. (pp.kk.)
Ruoka-allergiat
<MATKAILIJAN NIMI>: <kyllä, mitä/ei>
Vesi
Avoimista virtapaikoista. Tarvittaessa vedenpuhdistustabletit tai vedensuodatuslaite.
Helteellä kovassa rasituksessa nesteenä on nautittava viileää tai kylmää vettä n. 2 dl 10–20 minuutin välein. Rasituksen aikana n. 1 l / tunti. Litroja päivässä. Ennen pitkäkestoista ja rasittavaa suoritusta nautitaan lasillinen vettä 30' ja 15' ennen. Ennen pitkäkestoista rasitusta aloita neste- ja ravintotankkaus 1–2 vuorokautta aikaisemmin. Rasituksen jälkeen juodaan runsaasti vähän kerrallaan.
Huolto
Huoltoreitit
<REITTI, SIJAINTI>
Kalusto
(huoltoa tarvitsevat varusteet) <LUETTELO>
Tarvikkeet
(huoltotarvikkeet, työkalut) <LUETTELO>
Aikataulut
<PÄIVÄMÄÄRÄT>
Yhteydenpito
<YHTEYDENPITOTAPA>
Ympäristönsuojelu
Ympäristövaikutus. Palamattomien roskien tuominen pois maastosta. Uloste ja pyyhkimiseen liittyvä biohajoava paperi voidaan jättää luontoon. Terveyssiteet yms. tuodaan pois maastosta. Ei tarvita lupia. Ei välitöntä vaikutusta paikallisiin asukkaisiin.
Tiedottaminen
Valokuvaus. Viestit. Matkapäiväkirja.
Kustannuslaskelma
<LASKELMA>
Varautuminen ja toimintamalleja tilanteisiin
Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky
Valmius fyysisesti ja henkisesti. Riittävä peruskunto. Treenaus etukäteen. Tilanteeseen sopiva vauhti. Riittävä lepo ja ravinto. Lihashuolto. Liiallinen vauhti. Kunnon pettäminen ja yliarvioiminen.
Yhteishenki
Yhteishengen jatkuva ylläpitäminen. Epäkohdat korjataan välittömästi. Keskustelu. Yhteishenkeen kiinnitetään huomiota alusta asti. Pyritään ottamaan huomioon ryhmässä ilmenevät epäkohdat ja korjaamaan ne "ohjelmaan kuuluen". Monta johtajaa, yksi ulkopuolella, urputtajia, kurittomuus, sussuttelu, riitaisuus, suosiminen, oikeaoppisuus, suvaitsemattomuus.
Väärä johtaminen
Onko johtajilla riittävät taidot; väärä vauhti, liian pitkä/lyhyt matka, liiallinen kantamus aikaan nähden, epäonnistunut reitinvalinta, suunnistusvirheet, osaamattomuus, johtajan kiukuttelu, ylimielisyys, ylpeys, kykenemättömyys johtaa, tunneälyttömyys.
Eksyminen, hätätilanne
Oman paikan merkitseminen. Rauhoittuminen. Tilannearvio. Ryhmän jäsenten etsintä. Majoittuminen. Kulku ennalta sovittuun kompassisuuntaan tai kohteeseen. Yhteydenottovälineet. Paikannusvälineet. Ennalta yhdessä sovitut toimenpiteet.
Perusteet matkareitin vaihtoon
Sääolosuhteiden merkittävä muutos, tapaturma. Pystytään ilmoittamaan muutos ennakolta ulkopuoliselle.
Sairaus ja onnettomuus
Pienemmät tapaturmat, pahoinvointi, ripuli yms. hoidetaan välittömästi ja jos mahdollista jatketaan. Suurempi loukkaantuminen, sairaskohtaus tai muu onnettomuustilanne hoidetaan antamalla välitön ensiapu paikalla, hälyttämällä/noutamalla apua, rakentamalla hätämajoite/kuljettamalla. Loukkaantuneen siirto suoritetaan lievissä tapauksissa ryhmän avustuksella ja vaikeissa tapauksissa viranomaisten avustuksella. Loukkaantunut toimitetaan sairaalahoitoon lääkintähenkilökunnan ohjeiden mukaan.
Syitä: Varomattomuus, huolimattomuus, uhkarohkeus, vähättely, ennakoinnin puute, asenneongelma. Mäenlaskut, lumivyöryt, vesistöylitykset, lumisokeus, kaatuminen, putoaminen, liukastuminen. Uskotaan liiaksi omiin tuntemuksiin, toimitaan aistiharhojen mukaan. Epähygienia. Sekoaminen ja paniikki. Lievä vamma, sairaus jne. aistiharhat. Huono sää, huono valaistus, jännittyneisyys, väsymys. Kuukautiset; siteiden hankaus, putkettomat tamponit. Rintojen, pakaravälin hiertyminen. Kramppi; nestevajaus, suolatasapaino. Punoittavat rakkulat, tulehtuneet avohaavat, hiertymät.
Solarium (solkku)
Joissain tilanteissa ennen matkaa on tarpeellista ruskettaa itseä ennen lähtöä.
HUOM! Suhtaudu seuraaviin ohjeisiin varauksella!!!
Esimerkiksi vähentämään auringossa palamista ja toisaalta "valkoinen turisti on juuri kohdemaahan saapunut vedätettävä turisti" ;)
- Tutustu ohjeisiin ja henkilökohtaisiin rajoitteisiisi käyttää solariumia (lääkkeet, sairaudet jne.).
- UVB-säteilyä.
- Oman ihotyypin mukaan.
- Eri ihotyypit kestävät aurinkoa eri tavalla ja ne voidaan karkeasti luokitella seuraavasti (http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily)
Ihotyyppi Auringossa palaminen ja ruskettuminen I Palaa erittäin helposti, ei rusketu II Palaa helposti, ruskettuu vain vähän III Palaa joskus, ruskettuu hyvin IV Palaa harvoin, ruskettuu hyvin
- "Pari kertaa viikossa kolmen viikon ajan"
- Usein itsepalvelusolariumeja. Kolikoita (50 snt, 1, 2 €) mukaan.
- Juotavaa mukaan.
- Puhdas iho, ei meikkejä.
- Alasti, alushousuissa tai bikineissä. Narut bikinien sisäpuolella!
- Solariumvoidetta iholle. Tätä erityisvoidetta voi mahdollisesti ostaa solariumista, mutta itsepalvelusolariumeissa ne saattavat olla vain vitriinissä näytillä.
- Pidä aina silmät kiinni ja käytä suojalaseja!!! Suojalasit ovat esimerkiksi muoviset "soikeat kupit", jotka sopivat silmäkuoppiin. Osta omat tai käytä ilmatteeksi solariumissa olevia.
- Desinfioi pinnat ennen ja jälkeen käytön solariumissa olevalla spraypullossa olevalla aineella ja paperilla.
- Ekalla kerralla 4-5(-7) minuuttia, seuraavilla kerroilla vähän enemmän, ehkä toisella jopa 10 minuuttia, kolmannella ehkä 10-20 minuuttia. Ensimmäisen ja toisen kerran välillä vähintään 2 vuorokautta. Oman ihotyypin, rusketuksen ym. seikkojen mukaan!
- Riisuudu niin, että kerkeät automaatin kolikkojen syöttämisen jälkeen kahdessa minuutissa laitteeseen. Aika voi olla solariumista riippuen muukin.
- Esimerkiksi raha-automaatti toimii kolikoilla ja kyseisen yrityksen sirukortilla. Voit säätää aikaa + ja - -näppäimillä ja lopuksi hyväksyä ok-painikkeella, jolloin valmistautumisaika alkaa juoksemaan.
- Käy makuulle solariumiin ja laske kansi alas. Valo ja tuuletin kytkeytyvät automaattisesti päälle kun kaksi minuuttia on kulunut maksusta, sen jälkeen päällä valitsemasi ajan ja sammuu automaattisesti. Laitteessa oleviin nappuloihin ei tarvitse solariumista riippuen koskea, asia hoituu maksuautomaatin avulla.
- Jos iho alkaa punoittamaan, riittää sillä kertaa!
- Solariumin jälkeen voitele iho kosteusvoiteella.
Lähteet
- Sotilaan käsikirja 2019
- Wikikikon käyttäjät