Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Väestönsuoja ja suojautuminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Johdanto[muokkaa]
Muita sivuja[muokkaa]
Linkkejä[muokkaa]
- Helsinki-turva
- Helsingin väesönsuojat
- Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja sisältää ohjeita väestönsuojan ja sen laitteiden huollosta!
Väestönsuoja[muokkaa]
- Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja lähes 4,8 miljoonaa suojapaikkaa (2023). Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja 900 000 suojapaikkaa. Kaupunki omistaa noin 50 väestönsuojaa, noin 200 000 suojapaikkaa. Nykyaikainen suoja suojaa käyttökuntoon laitettuna tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta, rakennussortumilta, tulipaloilta, ydinaseiden ionisoivalta säteilyltä, kemialliselta ja biologiselta aseelta sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä.
- Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole koti- tai työpaikan väestönsuojapaikkaa tai oleskelevat tilapäisesti kohteessa, jossa muuta suojaa ei ole. Yleensä peruskallioon rakennettu kalliosuoja. Esimerkiksi osa metroasemista. Sireenien soidessa kansalaisen ei siis tarvitse välttämättä hakeutua “omaan” suojaansa, vaan hän voi käyttää yleistä suojaa. Yleissuojien rakentaminen lopetettiin vuonna 2011. Yleissuojien rakennuspäätökseen ovat vaikuttaneet alueen väestönmäärä, esimerkiksi tiheästi asuttu kerrostaloalue vs. Omakotitaloalue. Suojat voivat olla myös samaan aikaan yleisiä suojia ja yhteisiä suojia, kuten esimerkiksi Merihaan kallioväestönsuoja.
- Yhteisväestönsuoja tarkoittaa useamman taloyhtiön, yrityksen, laitoksen tai viraston yhteistä suojaa niiden henkilöille. Yhteissuojan ovat maksaneet kyseiset tahot. Esimerkiksi kalliosuoja, kuten Jakomäen yhteiskalliosuoja.
- Talosuoja eli kiinteistökohtainen väestönsuoja tarkoittaa talo–, yritys- ja laitoskohtaista suojaa.
- Tilapäissuoja tarkoittaa tilapäisesti suojautumiseen käytettävää rakennetta, joka ei varsinaisesti ole rakennettu väestönsuojaksi.
- Suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Suojat voidaan myös jakaa esim. yleisiin kaupungin rakennuttamiin kaikille kaupungissa suojautumishetkellä oleville tai yhteisväestönsuojiin, jotka on rakentanut taloyhtiö, yritys tms. ja se on tarkoitettu suojan rahottaineiden kiinteistöjen henkilöille. Kalliosuojassa voi myös olla sekä yleisiä että yhteisiä. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta.
- Käyttöönoton tulee olla mahdollista 72 tunnin kuluessa. Toisin sanoen, väestönsuoja ei ole jatkuvasti käyttökunnossa vastaanottamaan suojautujia, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi pommeilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua. Väestönsuojien kuntoon saattamiseen on määrätty viranomaisia ja kansalaisia, käyttöhenkilöstöä ja väestönsuojanhoitajia.
- Väestönsuojia ja niissä säilytettäviä materiaalia huolletaan vuosittain. Väestönsuojan toimintakunnon testaus, mukaan lukien paineistus- ja tiiveyskoe tehdään 10 vuoden välein.
- Talosuojan suositeltava tarkastusväli on yksi vuosi. Tarkastetaan viemärin padotusventtiili, suojan koneiden käyttö ja tehdään silmämääräinen rakenteiden ja laitteiden tarkastus. Suoja tulee pitää jatkuvasti lämpimänä, noin 10–25 Celsiusasteisena. Talosuojassa ei saa varastoida palavia nesteitä, nestekaasua, räjähdysaineita tai vastaavia. Suojaan ei saa tehdä kiinteitä rakenteita tai muutostöitä.
- Suojautumisen keston oletetaan olevan enintään 72 tuntia.
- Suojautuminen alkaa sulkutilalla (3 t), joka kestää enintään kolme tuntia.
- Sulkutilaa seuraa suodatustila (45 t), joka päättyy kahden vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Sulkutilasta voidaan siirtyä myös suoraan ohitustilaan.
- Suodatustilaa seuraa ohitustila (24 t), joka päättyy kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä.
Väestönsuojan perusrakenne[muokkaa]
- Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin.
- Sääsuojaus: Väestönsuoja on suojassa sään vaikutukselta.
- Painesuojaus: Väestö on suojassa räjähteiden painevaikutuksilta. Suojaa tavanomaisilta aseilta. Toisin sanoen väestönsuoja suojaa pitkälti tavanomaisessa aseellisessa selkkauksessa, vaikka se ei ole saatettu täysin tiiviiksi. Suojan paineovet ja venttiilit suojaavat ulkoapäin suojaan kohdistuvilta paineiskuilta.
- Kaasusuojaus: Väestö on suojassa ilmassa leviäviltä haitallisilta aineilta, kuten (taistelu)kaasuilta, biologisilta aseilta ja radioaktiiviselta laskeumalta. Kaasusuojausta tarvitaan viimeistään, kun ulkoilmassa leviää ihmiselle haitallisia ainesosia ja väestönsuoja on saatava suljettua niin, että haitallisten aineiden pääsy sisälle estetään. Tämä estetään toteuttamalla ilman ylipaine suojan sisään.
- Suojatilaa on 0,75 m2 henkilöä kohden. Vanhempi laskentamäärä oli 0,60 m2 henkilöä kohden. Henkilömäärä on laskettu suojan rakentamishetken mukaan.
- Hätäuloskäytävän “ulko-ovi” sijaitsee oven läheisyydessä olevien rakenteiden sortuma-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi maanalainen käytävä ja luukku maanpinnalle, joka kaivetaan esille suojaa käyttökuntoon laitettaessa. Nykyaikaisissa talosuojissa hätäuloskäytävä voi olla myös suoraan paine- ja kaasutiiviillä ovella suojattu ikkuna suojasta ulkoseinän läpi maanpinnalle rakennuksen sortuma-alueen sisäpuolella.
- Suora ydinsäteily ei pääse suljettuun väestönsuojaan. Säteily tulee suojaan jonkun väliaineen avulla, esimerkiksi ihmisten tai ilman mukana. Säteilyturvakeskus on valvova viranomainen säteilyn osalta.
Suojaluokitus[muokkaa]
- Väestönsuojat jaetaan suojaluokkiin rakenteiden ja suojaavuuden mukaan. Kaikki suojaluokat kestävät vähintään noin 15 metrin päässä räjähtävän 500 kg miinapommin räjähdysvaikutuksen.
A, B, ja C–luokka[muokkaa]
Suojia rakennettiin vuosina 1960–1970. Näissä vuosina 1964–1970 rakennetuissa suojissa on yleistä sisäpuoliset hiilisuodattimet ja suojan ulkopuoliset hiekkasuodattimet.
- A–luokka: Kevyin teräsbetonista rakennettu 100–150 henkilön talosuoja. Pääosa suomalaisista väestönsuojista.
- B–luokka: Kalliosuoja tai järeä teräsbetonisuoja.
- C–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja.
K, S1, S2, S3 ja S6–luokan suoja[muokkaa]
Rakennettu vuodesta 1971 alkaen.
- K–luokka: Pienkerrostalojen ja rivitalojen pieni ja kevennetty väestönsuoja teräksestä tai teräsbetonista.
- K6–luokka:
- K7.5–luokka:
- K15–luokka:
Nykyiset suojat
- S1–luokka: Tavanomainen kerrostalon 100–150 henkilön talosuoja teräsbetonista. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Asuntorakentamisen K-luokka yhdistetty S1–luokkaan pelastuslaissa 2011.
- S2–luokka: Ostoskeskuksiin rakennetaan yleensä S2–luokan suoja.
- Kalliosuojat
- S3–luokka: Kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja.
- S6–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen.
Väestönsuojelua tehostettaessa[muokkaa]
- Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.
- Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojelujohtaja, suojanvalvoja ja apulaiset)
- Jaa suojelutehtävät
- Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
- Perusta suojelutoimisto
- Puhelin- ja radiopäivystys
- Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
- Tarkista suojelumateriaali ja palokalusto
- Hanki puuttuva suojelumateriaali
- Valvo toimeenpanon toteutumista
- Väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
- Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
- Huolehdi viitoituksista
- Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
- Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
- Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
- Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
- Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.
- Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
- Vähennä lähiympäristön palokuormaa
- Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
- Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
- Anna talon sisäiset hälytykset.
- Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.
Väestönsuojan kunnostaminen[muokkaa]
Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä.
- Suojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö) jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
- Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
- Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
- Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
- Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
- Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (niiden rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
- Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
- Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
- Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).
- Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan paikoilleen.
- Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
- Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
- Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
- Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
- Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
- B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
- Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
Tilapäissuojan rakentaminen[muokkaa]
- Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.
- Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
- Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.
- Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
- Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.
Suojautuminen[muokkaa]
- Ennakkovaroitus: valmiustason lisääminen
- Säteilyvaroitus: hälytykseen valmistautuminen
- Säteilyhälytys: suojautumiskäsky
- Ilmahälytys: suojautumiskäsky
- Suojeluseloste: toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.
Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja[muokkaa]
Asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle[muokkaa]
- Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
- Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
- Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
- Onko hisseihin jäänyt joku?
- Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat.
- Ilmoita, kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
- Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
- Yleisavaimet haltuun.
- Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
- Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
- Määrää tehtäviin apulaisia.
- Odota ja toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.
Mukaan väestönsuojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen[muokkaa]
Väestönsuojavarustus olisi suotavaa olla valmiiksi mietittynä ja hankittuna. Valmiutta nostettaessa monet tuotteet loppuvat nopeasti ihmisten alkaessa hankkimaan tavaroita.
PÄIVÄREPPU / OLKALAUKKU (suljettava) HENGITYSSUOJAIMIA MAKUUALUSTA MAKUUPUSSI / HUOPA MUOVIKASSI useita LÄÄKKEET henkilökohtaiset JODITABLETIT 2 kpl ENSIAPULAUKKU APUVÄLINEET henkilökohtaiset (pyörätuoli yms.) HENKILÖKORTTI / PASSI / AJOKORTTI LÄHEISTEN YHTEYSTIEDOT (paperilla) KÄTEISTÄ RAHAA MAKSUKORTIT PUHELIN PUHELIMEN LATURI JA JOHTO VARAVIRTALÄHDE SILMÄLASIT AUTON AVAIMET KODIN AVAIMET KÄSIVALAISIN / OTSALAMPPU VALAISIMEN PARISTOJA ELINTARVIKKEITA 72 t (syötävissä ilman valmistamista, ilman kuumaa vettä, ei pilaannu) JUOMAPULLO JUOMAVETTÄ 4 litraa (2–3 l/vrk) (juomapullot/vesikanisteri) LAUTANEN (syvä muovi/metalli) LUSIKKA MUKI (muovi/metalli) TERMOSPULLO TÖLKINAVAAJA VAATTEET (lämpimät ja mukavat, kerrospukeutuminen) VAIHTOVAATTEET SADEASU / SUOJAPUKU KUMISAAPPAAT PYYHELIINA WC-PAPERI 2 rll TALOUSPAPERI 1 rll KOSTEUSPYYHKEITÄ SAIPPUA / PESUAINE HAMMASHARJA JA HAMMASTAHNA KORVATULPAT VAIPAT, TERVEYSSITEET ja PUHDISTUSPYYHKEET POTTA LAPSELLE KYNTTILÖITÄ JÄTESÄKKI 2 kpl (MUOVISANKO JA KANSI JA PESUVATI) KIRJOITUSVÄLINEET PELEJÄ, KIRJA, LELUJA, PEHMOLELUJA ARVO- JA MUISTOESINEET JA ARVOPAPERIT (vain tärkeimmät, jos asunto tulee tuhoutumaan) - MAHDOLLISESTI - SUOJANAAMARI + SUODATIN SUOJAKYPÄRÄ SUOJAKÄSINEET (kumi) SUOJALASIT SÄTEILYMITTARI
- Ks. Säteilymittari
- Ensimmäinen lähtökerta väestönsuojaan ei pitäisi tulla minuuteissa vaan tieto valmistautumisesta tulee tunneissa tai päivissä ennen yleistä vaaramerkkiä. Aikaa ei kuitenkaan välttämättä ole hankkia varusteita ja ne loppuvat kaupoista.
- Elintarvikkeiden osalta tulee huomata, että väestönsuojissa ei yleensä ole ruoan valmistus mahdollisuutta, ei välttämättä edes kuumaa vettä. Omien keittimien käyttäminen ei välttämättä ole sallittua. Näin retkiruokapussit eivät tule kyseeseen. Sopivaa ruokaa on esimerkiksi suoraan kylmänä syötävät säilykepurkkiruoat ja muut kuivatuotteet.
- Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voi tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta yleiseen väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.
- Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta kotivarasta keräämällä. Suojan lämpötila ja kosteus vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta jokin eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
- Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, huumeet, aseet, alkoholi, kaasukeittimet, myrskylyhdyt, lämmityslaitteet.
- Lähdettäessä suojaan:
SULJE IKKUNAT, OVET, TUULETUSLUUKUT TIIVISTÄ ASUNTO SULJE KONEELLINEN ILMANVAIHTO SULJE KAASUHANAT SAMMUTA SÄHKÖLAITTEET JA OTA SÄHKÖLAITTEIDEN PISTOKKEET IRTI SAMMUTA VALOT SÄILÖ VETTÄ KANNELLISIIN ASTIOIHIN, KYLPYAMMEESEEN JA PEITÄ MUOVILLA SUOJAA KUIVA-AINEISET ELINTARVIKKEET ILMATIIVIISTI LAITA VAIHTOVAATTEITA TIIVIISIIN MUOVISÄKKEIHIN VIE JÄTTEET ULOS LUKITSE OVI TAKALUKKOON
Suojelumateriaali[muokkaa]
- Mieluummin laatua kuin "kiinakrääsää". Hanki esim. väestönsuojelumateriaalia myyvistä liikkeistä. Voidaan säilyttää myös muualla, mutta ensisijaisena voidaan pitää itse väestänsuojaa.
Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas Ensiapulaukku eli ensiapuvälineet Suojasidepakkaus Ensiside Taittopaarit + Kantohihnat Huopa tai lämpöpeite Joditabletit 2 / hlö Vedensäilytysaine Kemiallisen käymälän kemikaalit Suojakypärä Suojakäsineet Suojalasit Suojanaamari Suojanaamarin vss-suodatin Suojapuku eli suoja-asu Käsivarsinauha vss Huomioliivi Kumisaappaat Käsivalaisin eli taskulamppu Käsivalaisimen paristoja Suojan merkitsemiskilpisarja / -merkitsemiskilvet Rautakanki Lapio Kirves Säteilymittari + Paristot Yleisradiovastaanotin Yleisradiovastaanotin paristoja Pelastusvälinepakkaus 1 Pelastusvälinepakkaus 2 Sankoruisku Palosanko Oppaat ja ohjeet Sammutusvälineet Pelastusvälineet Ensiapuvälineet Puhdistusvälineet Huollon välineet Tiedustelu- ja merkitsemisvälineet Laatikko Suojan työkalut Radio + Paristot
- Sankoruisku: Yleensä 12 litran metallinen vesisäiliö ja vesiletku sekä käsikäyttöinen pumppu, jolla vesi pumpataan kohteeseen. Suuntaa letku (vesisuihku) liekkien juureen ja pumppaa vettä palavaan kohteeseen. Sen sammutusvaikutus on jäähdyttävä ja se sopii hyvin orgaanisten, kiinteiden ja kuitumaisten aineiden sammuttamiseen. Lähde pelastustoimi.fi
- Varavesisäiliö VS 1000 VS-1 (1000 l) Lähde Oy Fluid-Bag Ab -ohje
- Kokoonpano ja täyttö
- Teräsjalusta levitetään auki ja ulkosäkki jalkoineen pystytetään jalustalle.
- Sisäpussi asetetaan ulkosäkkiin niin että tyhjennysputki tulee ulos ulkosäkin pohjareiästä.
- Käyttösuppilo ruuvataan kiinni venttiiliin. Tällöin takaiskuventtiili avautuu, ja pussi voidaan täyttää.
- Täytetään esim. ämpärillä.
- Täytön alkuvaiheessa nostellaan pussia pohjan suoristamiseksi, samalla varmistaen, että sisäpussi täyttyessään tulee pystysuoraan asentoon ulkosäkin keskelle.
- Tai täytetään letkulla.
- Letkutäytössä letku kiinnitetään pikakiinnityksellä tyhjennysputkeen ja toinen pää vesihanaan tai toiseen letkuun.
- Tyhjennysputken hana avataan.
- Täytön alkuvaiheessa nostellaan pussia pohjan suoristamiseksi, samalla varmistaen, että sisäpussi täyttyessään tulee pystysuoraan asentoon ulkosäkin keskelle.
- Pussi täytetään niin täyteen, että se on päältäkin kireä.
- Tyhjennys
- Säiliön tyhjentämiseksi letku kiinnitetään pikakiinnityksellä tyhjennysputkeen.
- Muovinen sulkuventtiili kiinnitetään letkun toiseen päähän.
- Tyhjennysputken venttiili avataan.
- Annostelu tapahtuu letkun päässä olevalla hanalla.
- Kun säiliö on lähes tyhjä ja veden tulo letkusta on lakannut, kohota sisäpussia loppuveden tyhjentämiseksi.
- Jos jostakin syystä vettä ei normaali keinoin saada pussista, tehdään pussin kylkeen mahdollisimman ylös puukolla pieni reikä, johon letku työnnetään.
Työturvallisuus[muokkaa]
Lähteet ja sivustot[muokkaa]
- https://www.huoltovarmuuskeskus.fi
- Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868
- https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
- http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu
- https://www.stuk.fi
- http://www.kodinturvaopas.fi
- http://72tuntia.fi
- Temet Oy on suomalainen väestönsuojelulaitetoimittaja. Ostanut vuonna 2011 Fläkt Wood Oy:n Symor-liiketoiminnan.
- Opaskirjat
- Kurssit
- Ilmatieteen laitos
- Pelastustoimi
Kirjallisuus[muokkaa]
- Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927 - 2016, Rajajärvi Pekka