Metsäpeltoviljely

Tavoite

Metsäpuutarhaviljelyä peltomittakaavassa. Monivuotisten ja yksivuotisten kasvien viljelyä sekaisin mutta kuitenkin tehokkaasti.

• monimuotoisuus
• viljelyä häiritsevien hyönteisten ja tautien ehkäisy
• suurempi kokonaissato
• ravinteiden huuhtoutumisen minimointi
• kompostin ja kateaineksien omavaraisuus
• koneellistaminen/hevosen käyttö

Käytäntö

Pellon jakaminen

Tehokkainta on jakaa pelto sarkoihin joiden välissä kasvatetaan riveissä monivuotisia kasveja, eli puita, pensaita ja perennoja. Saroissa jotka ovat näitä väliviljelyksiä leveämpiä, viljellään tavanomaisia yksivuotisia peltokasveja kuten viljoja, perunaa tai vihanneksia.

Toinen tapa on jakaa pelto "ruutuihin, mutta se vaikeuttanee koneiden tai hevosen käyttöä, koska ei voida vain esimerkiksi kyntää päästä päähän.

Yksivuotisten riviviljely

Yksivuotisia voidaan viljellä saroissa riveissä sen sijaan että koko sarka sisältää vain yhtä lajia. Riviviljelyä (alley cropping) ovat harjoittaneet vuosituhansia Amerikan intiaanit. Siinä saadaan yhdistettyä tehokkuus ja monimuotoisuus. Tuhohyönteisten on vaikeampi löytää kasvejaan kun niitä ei kasvateta kaikkia samalla isolla alueella. Hyvä olisi että kahta riviä vierekkäin ei viljeltäisi samaa lajia vaan ne sijoitettaisiin aina mahdollisimman kauas toisistaan.

Viljaa ei luonnollisesti kannata viljellä riviviljelynä kaupallisesti, kuten ei muitakaan kasveja jotka korjataan leikkuupuimurilla. Parhaiten riviviljelyyn sopivat vihannekset, juurekset ja kaalit.

Käytävät

Viljelyä häiritsevien kasvien estämiseen käytävillä on monta vaihtoehtoa ja niiden leveys luonnollisesti riippuu käytettävän laitteen leveydestä.

Paljaana olevia käytäviä voidaan pitää puhtaana eri tavoin. Yksi on käyttää jyrsintä joka kyllä tehokkaasti tuhoaa häiritsevät kasvit, mutta myös maaperän eliöstön matoineen. Toinen vaihtoehto on käyttää kapeaa haraa, siinä ongelma on että käytävät pitää harata monta kertaa ja samalla maa tiivistyy ja eliöstö kuolee yhtälailla. Hara täytyisi rakentaa itse koska saatavilla olevat ovat yleensä liian leveitä. Paras keino lienee polttaa kasvit liekittimellä, joita saa ostettua ja joita on todella helppo rakentaa itsekin jos hallitsee hitsauksen.

Peitteisten käytävien etu on merkittävä verrattuna paljaisiin: maan vähempi tiivistyminen, runsas pieneliöstö sekä (typpi)lannoittava ja runsaasti humusta luova vaikutus jos käytäville on kylvetty nurmipalkokasveja. Seuraavana vuonna (tai parin vuoden välein) penkit voidaan siirtää käytäville ja näin saadaan lyhyt viljelykierto. Käytävät vaativat leikkausta ja se sujuu parhaiten tavallisella ruohonleikkurilla. Päältäajettavia myös paikoin käytetään mutta niiden ongelma on leveys. Myös viikatetta voidaan halutessa käyttää, mutta ruohonleikkuri on nopeampi käyttää ja niitäkin saa työnnettäviä malleja.

Osaran maaseutuoppilaitoksessa luontoyrittäjä-oppilaat kokeilivat 2009 omalla kaupallisella kasvimaallaan peitteisiä käytäviä, joita leikattiin ruohonleikkurilla. Käytäville oli kylvetty apilanurmi. Menetelmä toimi hyvin ja piti rikkaruohot tehokkaasti poissa, sillä juolavehnäkään ei kestä jatkuvaa leikkaamista.

Penkit

Penkit luodaan kyntämällä ja äestämällä sarat. Perunavakoauralla tehdään viljelykasvien kohdalle vaot, joihin lisätään kompostia ja ne peitetään. Näin ei lannoiteta rikkaruohoja turhaan. Tämän jälkeen kylvökoneella tai käsin kylvetään siemenet. Rikkaruohot pidetään kurissa joko käsin tai koneellisesti haraamalla. Tehokkain keino on käyttää liekitintä. Liekitystä ei tarvita kuin muutama kerta kesässä. Riviväli vihannesten kesken penkissä tulisi olla haran leveyden verran. Maalajista ja lannoituksesta riippuen vihannekset voidaan kylvää hyvinkin tiheään, esimerkiksi porkkanoita ei tarvitse hyvällä multa- tai hiekkamaalla harventaa: ne työntävät toisensa tieltään niin että muodostuu kaksi riviä porkkanoita vierivieressä!

Viljelykasvit

Puut

Katso myös sivu Lehdespuut.

• omena (hedelmiä)
• tammi (terhoja, parkitsemisaineita)
• siperiansembra (pinjansiemeniä, happamoittaa maata)
• mansurianjalopähkinä (saksanpähkinöitä)

• leppä (puuta, kateainesta, sitoo typpeä)
• koivu (nostaa kosteutta, kateainesta)

Pensaat

• marjapensaat
• pähkinäpensas (hasselpähkinöitä)
• pensassembra (pinjansiemeniä, happamoittaa maata)

Perennat/yrtit

• teeyrtit
• rohtoraunioyrtti (kerää mineraaleja, kate- ja kompostiainesta)

Yksivuotiset

• viljat
• juurekset
• kaalit

Kirjat

• Growing Green, Jenny Hall & Iain Tolhurst (HUIPPU)

- Vaikkakin rajautuu vain vegaaniseen lantavapaaseen viljelyyn, sisältää loistavasti jäsenneltynä kaikki luonnonmukaisen viljelyn eri menetelmät ja arvioi niiden hyviä ja huonoja puolia. Sisältää myös metsäpeltoviljelyn metodeja. Suositeltava aivan kaikille viljelijöille!!

• Another kind of Garden (PDF)

- Jean Painin kirja viljelymenetelmästä jossa metsästä saadaan lannoitus viljelyksille. Loistava kirja!!!

• Peltometsäviljely mahdollisuutena tulevaisuuden Suomessa (PDF)

- Opinnäytetyö peltometsäviljelystä.

Linkit

• Another kind of Garden (PDF)

- Jean ja Ida Painin kirja viljelymenetelmästä jossa metsästä saadaan lannoitus viljelyksille.