Juolavehnä

Kerääminen

Läpi kesän juolavehnä kerää tärkkelystä juurakkoonsa, joka keväällä muuttuu sokeriksi, joka taas nousee maan pinnalle kohoaviin uusiin versoihin.

Tästä syystä juurakot tulisi kerätä aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Kerääminen on hyvä yhdistää esim. puutarhan maanmuokkaukseen jolloin saadaan aikaan kaksinkertainen hyöty ja kitkeminenkin tuntuu miellekkäämmältä.

Ravintoarvot

• juurakot: suunnilleen yhtä ravinteikkaat kuin viljan yleensä. saksassa juolavehnästä leivottua leipää on sanottu jopa terveysleiväksi.
  • hiilihydraattia 76,6%
  • proteiinia 8,8%
  • rasvaa 0,5%

Käyttö

Ruoka

• juurakot: jauhoksi, siirapiksi, kahvin ja teen korvikkeeksi tai juuresten tapaan esim. keitoissa

Juolavehnäleipä

N. 1 cm silputut juuret kuivataan, jauhetaan ja sihdataan. Saatu jauho maistuu maltaiselta ja sitä käytetään leipään 1/3-2/3 koko jauhomäärästä. Sopii myös velliin, puuroon, pannukakkuun... Sihtausjäte on hyvää kananrehua. Väitetään että juolavehnäjauho on jopa perunan jälkeen paras viljan lisäke leipomistarkoitukseen.

Rehu

• juurakot

Torjunta ja poistaminen

Siat lienevät tehokkain tapa poistaa juolavehnä joka on kuitenkin pahimpia rikkaruohoja. Sama pätee kaikkiin juurivaltaisiin rikkaruohoihin. Siat tonkivat juuret esiin ja syövät ne, samalla tulee kasvimaa tai pelto käännettyä.

Ruisvirna on erään Kuopion maatalousoppilaitoksen opettajan mukaan paras ja nopein keino poistaa juolavehnä. Peltoa kynnetään juhannukseen asti äestäen välillä juurakoita pintaan jousiäkeellä, antaen niiden kuivahtaa kunnolla auringossa ja kyntäen jälleen. Kesäkuun lopussa kylvetään sitten ruisvirna-viljaseos. Virnaa menee 50kg/ha (½kg/a) ja viljaa 100kg/ha (1kg/a). Näin ruisvirna syksyyn mennessä tukahduttaa rikkaruohot niin ettei juolavehnääkään näy. Jos sama uusitaan vielä seuraavana vuonna on lopputulos vieläkin perusteellisempi. Hyvänä puolena tässä on että virnakasvusto samalla typpilannoittaa maata, lisää humusta ja parantaa maan rakennetta. Ruisvirnaa saa Agrimarketista. Vastaavahkoa(??) rehuvirnaa saa ostettua [Lavila ky]:ltä ja sen vaatimaa ymppiä [Elomestareilta].

Peittämällä kasvusto pariksi vuodeksi niin että valoa ei pääse versoille on paras tapa pienillä aloilla. Pikkuhiljaa juuretkin maatuvat. Peitteeksi kelpaavat musta muovi tai pahvilevyt. Levyjen täytyy mennä lomittain vähintään 8 cm. Näin voidaan poistaa kaikki kasvit, jopa vaikea jättiputki. Minkäänlainen orgaaninen kate ei toimi sillä juola pääse läpi jopa tiukkaan paalatusta olkipaalista!

Kaksisyvyysaura (ruotsalainen keksintö) kääntää erikseen alemman ja ylemmän maakerroksen sekoittamatta niitä keskenään. Neljän vuoden kokeessa tavallisilla esiauroilla vähennettiin juolaa 30%, kaksisyvyysauroilla 80%! (Juolavehnä peltojen rikkakasvina, Kasvinsuojeluseuran julkaisuja no 99, s.17), (Luomulehti nro 4 2009)

Niittämällä juolavehnikkö rehuksi kolmen vuoden ajan saadaan jopa 8 tonnia / hehtaari rehusatoa ja samalla juolavehnä häviää täysin. Niitto on suoritettava melkein yhtä usein kuin pihanurmikon leikkuu. (Luomulehti nro 4 2009)

Niitetyn versomassan voi myös puristaa orasmehuksi ja käyttää sellaisenaan tai kiehauttaa tofuksi.

Korkeiden ja tiheiden kasvien viljeleminen on myös tehokas tapa. Kyntö poistaa ensin juolan etulyöntiaseman ja tiheä kylvö vaikeuttaa juolan ravinteiden saantia. Kasvit jotka kasvavat hyvin nopeasti täyteen pituuteensa sopivat erityisen hyvin. Runsas lannoitus on usein välttämätöntä. Alla sopivimmat kasvit tehokkuusjärjestyksessä:

• Hamppu
• Syysruis (pitkäkortinen)
• Auringonkukka

Maan kääntäminen on karkein tapa poistaa käsin juurakot mutta myös välttämätön jos halutaan saada ala käytettäväksi jo samana vuonna esim. juurikasveille.

Kattaminen on helpoin tapa pienessä mittakaavassa ja samalla voidaan saada perunasatoa samalla vuonna. Katetta tarvitaan vain todella iso määrä sillä juolavehnä menee läpi hiukan lahonneesta heinäpaalistakin!

Kevättalkoissa kerätty aines käytettiin katteena pääosin uusilla viljelyksillä. Katetta käytettäessä uutta maata ei välttämättä tarvitse kääntää, vaan rikkaruohot tukahdutetaan katteen lisäyksellä aina, kun ne pyrkivät pintaan. Menettelyä (ks. liite) oli jo onnistuneesti kokeiltu juolavehnikön muuttamiseksi takaisin viljelykäyttöön kesällä 2000 noin 1/3 aarin alueella. Keväällä 2001 katemateriaali riitti yhteensä noin yhden juolavehnikkö-aarin käsittelyyn ja aloilta saatiin runsas perunasato jo samana syksynä. Haketta käytettiin katteena myös vanhojen palstojen käytävillä sekä mansikkapenkeissä. [1]

Kesanto Juolavehnää voi torjua kesannoinnin aikana ns. väsytystaktiikkaa käyttäen. Kesanto muokataan silloin kun juurakot ovat heikoimmillaan, eli viimeistään 3-4 lehtiasteella. Peltoa muokataan vähintään 5-6 kertaa. (Luonnonmukainen maatalous, Jukka Rajala, 2006)

Kemiallinen torjunta Juolavehnän kemialliseen torjuntaan käytetään glyfosaattivalmisteita kuten Roundup, Glyphogan 480 SL ja Touchdown Premium.

Lähteet

• Kirja: Mihin kasvimme kelpaavat(Toivo Rautavaara, 1976)