Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Kasvien juuret
Yleistä[muokkaa]
Sienipitoisesta maasta pitävien puiden juuret välttelevät bakteeripitoisia maita. Keskisukkession puiden juurivesat valloittavat maata muuttaen sitä sienipitoiseksi viemällä siihen sienirihmastoa ja tekemällä hiilipitoista kariketta!
Kastelu[muokkaa]
Säännöllinen riittävä kastelu lisää syväjuurisuutta, koska kasvit voivat vapaammin etsiä ravinteita kaikkialta. Toisaalta vesijuuret eivät kasva syvälle ja kasvit voivat tulla riippuvaisemmiksi kastelusta. Epäsäännöllinen kastelu tuottaa pelkästään pintajuuria.
Tutkimusten mukaan syväjuuriset omenat menestyvät paremmin ja tuottavat enemmän satoa, vaikka syviä juuria on hyvin vähän verrattuna pintajuuriin. Tämä johtuu siitä että syväjuurien avulla omenapuu pystyy selviämään paremmin kuivina ja niukkaravinteisina kausina.
Istuttaminen[muokkaa]
Robert Kourikin mukaan maata ei kannata muokata löyhemmäksi syvältä, koska vettä pääsee kerääntymään sinne. Toisaalta jos kaivetaan monttu, vettä joka tapauksessa pääsee kerääntymään. Siksi onkin hyvä huomioida mahdollisen salaojituksen tarve. Syvältä on hyvä möyhentää siksi että useimpien kasvien juuret menevät sinne missä on sopivat olosuhteet, toisaalta esim. tammi pyrkii aina kasvattamaan juuret alaspäin vaikka maa olisi huonoakin.
Auringossa kasvit tekevät syvemmät juuret kuin varjossa, luultavasti koska varjossa kosteus säilyy pinnalla paremmin.
Energian käyttö[muokkaa]
Keskimäärin 40% energiasta menee kasveilla juurieritteisiin, joita ne vaihtavat bakteerien ja sienien kanssa ravinteisiin. Puiden latvuston kehittämiseen menee vähemmän energiaa suhteessa kuin yrteillä/kasveilla.
- Yksivuotisilla 20% juuriin
- Ruohoilla ja heinillä 60% juuriin
- Puilla 80% juuriin
Puut[muokkaa]
Juuret yleensä horisontaalisia, jotkut tekevät syväjuuria kuten tammi. Tutkimusten mukaan juuret keräävät ravinteita kaikilla osillaan, myös paksut puumaiset juuret. Eniten ravinteita keräävät kuitenkin pienet hiusjuuret. Juurten vuosittainen hajoava biomassa on laskettu olevan jopa kaksinkertainen pudotettavaan lehdistöön nähden!
Puilla ravinnekerääjäjuuret ensin kasvavat pääosin juuriston uloimmalla kehällä, samalla kun runkojuuret paksunevat. Myöhemmin kun puu on jo vanhempi ja muutama paksu pääjuurikin on kuollut, alkaa puu tehdä uusia juuria rungosta. Tällöin jos rungon juurella on kasvatettu ravinnekerääjäkasveja, uudet juuret hyötyvät niistä! Alkuvaiheessa sensijaan mahdollinen lannoitus ja kattaminen tulee keskittää puun lehvästön ulkopuolelle.
Puiden juuret ottavat typpeä vastaan pääosin ammonium-muodossa, jota syntyy kun pääosin hiilipitoista bioaineinesta kompostoituu. Eli siis puiden lehtiä, kariketta ja sahanpurua/lahopuuta.
Juuriliitokset[muokkaa]
Puut tekevät juuriliitoksia, joiden avulla ne vaihtavat ravinteita sekä kommunikoivat keskenään esimerkiksi koska tiputtaa lehdet. Jotkut puut kuten useimmat vaahterat tekevät juuriliitoksia omien juurien kesken, toiset taas vain oman lajin sisäisesti kuten siperiansembra ja toiset muiden lajien kesken kuten todennäköisesti useimmat hedelmäpuut, jotka eivät tee liitoksia oman lajin kanssa. Luultavasti koska ne vaativat niin paljon ravinteita ja ovat herkkiä taudeille. On myös puita jotka eivät tee liitoksia lainkaan kenenkään kanssa.
Mielenkiintoista on että juuriliitoksia tehdää jopa vaikka puilla olisi reilusti tilaa kasvaa niitä tekemättäkin.
Lista puista[muokkaa]
Syväjuuriset:
- - Erityisesti "Burr Oak" kasvattaa juuret pelkästään syvälle, jopa vaikka pinnalla olisi hyvää maata ja pohjalla vain kovaa huonoa. Vasta jos tilanne on toivoton se kasvattaa juuria sivuille.
Pintajuuriset:
- - kasvattaa juuret lähelle maan pintaa laajalle alalle.
Sekajuuriset:
- - Kasvattaa juurensa maaperän ominaisuuksien mukaan heti taimesta saakka.
Pensaat[muokkaa]
Suurin osa pensaista on pintajuurisia, mutta myös sydänjuurisia on sekä muutama paalujuurinen. Taivukkaista versovat ovat etulyöntiasemassa juurista versoviin.
Juuriversojat (suckers)
Taivukasversojat (stolonifeus)
Maavarsiversojat (rhizomeus)
Kasvit[muokkaa]
Kuitujuuriset[muokkaa]
Nämä kasvavat yleensä rykelmissä ja näihin kuuluvat usein monet yrttikasvit ja heinäkasvit. Leviäminen tapahtuu joko juurten avulla tai siementämällä.
Paalujuuriset[muokkaa]
Moni näistä kasveista on kaksivuotisia tai köynnöksiä ja niiden pääleviämistapa on siementen avulla. Tämän leviämistavan takia nämä kasvit yleensä ovat yksittäin sekaisin muiden kasvien parissa. Useimmat näistä kuuluvat sarjakukkaisiin (Apiacea) tai asterikasveihin (Asteracea).
Mukulajuuriset[muokkaa]
Mukulajuuriset kasvavat yleensä laajoina massoina, jokaisesta mukulasta kun itää aina keväisin uusi kasvi. Nämä yleensä ovat pahoja rikkaruohoja.
Maavartiset[muokkaa]
Nämä vaeltavat maavarsien avulla ravinnon perässä ja sama yksilö voi koostua monesta kasvista. Osa kasveista saa valoa, osa ravinteita.
Sipulikasvit[muokkaa]
Sipulit valtaavat alaa tuplaantumalla ja niitä luonnostaan kasvaakin suurissa tiheissä rykelmissä. Sipulit myös varastoivat ravinteita ja siten tulevat toimeen vähällä.
Kasvit juuritilan mukaan[muokkaa]
Pintajuuriset[muokkaa]
- rönsytiarella
- maksaruohot
- patjarikko
- esikot
- tädykkeet
- leimut
- orvokit
- maahumala
- kangasajuruoho
- rönsyansikka
- pikkutalvio
- niittyhumala
- lemmikit
- kurjenpolvet
Sydänjuuriset[muokkaa]
Syväjuuriset[muokkaa]
Syväjuuriset kasvit kuohkeuttavat maata ja irroittavat ravinteita maaperän varastosta. Ne voivat ottaa pohjamaan kaliumista jopa 40-60%. [1]
- imukärhivilliviini (muodostaa suurimman osan juurista pehmeän pintamaan alapuolelle! - EFGI)
- - E-horisontin alapuolelle!
- rohtoraunioyrtti
- Nuokkulaukka
- rohtoraunioyrtti
- kurjenmiekat
- liljat
- puna-apila
- akileija
- töyhtöangervo
- syysleimu
- pioni
- lupiini
- myskimalva
- punahattu