Väestönsuoja ja suojautuminen

Muita sivuja

Väestönsuojelu

Väestönsuojelu ja Geneven sopimukset

Väestönsuojelusanasto ja käsitteet

Varautuminen

Linkkejä

• Helsinki-turva
• Helsingin väesönsuojat
• Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja sisältää ohjeita väestönsuojan ja sen laitteiden huollosta!

Uudenmaan Pelastusliitto: Väestönsuojat

Väestönsuojan käyttöönotto (video)

Tarkistuslista

Ohjeet väestönsuojaan tulijalle

Väestönsuojat ja vuosihuolto (video)

Väestönsuojat ja tiiveyskoe (video)

Väestönsuojan huolto ja käyttö

Väestönsuoja

Suojaoven edessä on väestönsuojelun kansainvälinen tunnus, sininen kolmio oranssilla pohjalla.

“Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä (pelastuslaki 379/2011 74 §)." Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Väestönsuojelulla tarkoitetaan aseellisen selkkauksen aikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuoja on ensisijaisesti sodan ja siihen verrattavien poikkeusolojen, uhkien, varalle.

• Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja lähes 4,8 miljoonaa suojapaikkaa (2023). Vuosina 2017–2021 rakennettiin n. 800 suojaa vuodessa. Keskikoko on 100 henkilöä. Väestönsuojien kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja 900 000 suojapaikkaa. Helsingissä suojapaikkoja on 34 % enemmän kuin väestöä. Helsingin kaupunki omistaa noin 50 väestönsuojaa, noin 200 000 suojapaikkaa. Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Nykyaikainen suoja suojaa käyttökuntoon laitettuna tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta (polttotaisteluaine), rakennussortumilta, tulipaloilta, ydinaseiden ionisoivalta säteilyltä (radioaktiivinen säteily), kemialliselta ja biologiselta aseelta (myrkylliset kaasut) sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä ja säteileviltä hiukkasilta. Väärin käytettynä suoja voi surmata käyttäjänsä.

Suomessa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle

• Suojia on esimerkiksi kalliosuoja, talosuoja, laitesuoja ja toiminnallinen suoja. Ilmahälytyssuoja.
• Pelastuslaki velvoittaa rakentamaan suojan rakennukseen, jossa asutaan tai oleskellaan pysyvästi JA jonka kerrosala on vähintään 1 200 m2. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja-arvo on 1 500 m2. Sisältää poikkeuksia. Rakentamisvelvollisuudesta määrää pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus väestönsuojista (409/2011). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrää rakennusrasitteesta.
• Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole koti- tai työpaikan suojapaikkaa tai he oleskelevat tilapäisesti kohteessa, jossa muuta suojaa ei ole. Yleensä peruskallioon rakennettu kalliosuoja. Esimerkiksi osa metroasemista. Sireenien soidessa kansalaisen ei siis tarvitse välttämättä hakeutua “omaan” suojaansa, vaan hän voi käyttää yleistä suojaa. Yleissuojien rakentaminen lopetettiin 1.7.2011. Suojelukohteen kunnan rakennuttama väestönsuoja. Yleissuojien rakennuspäätökseen ovat vaikuttaneet alueen väestönmäärä, esimerkiksi tiheästi asuttu kerrostaloalue vs. omakotitaloalue. Suojat voivat olla myös samaan aikaan yleisiä suojia ja yhteisiä suojia, kuten esimerkiksi Merihaan kallioväestönsuoja.
• Yhteisväestönsuoja tarkoittaa useamman kiinteistön; taloyhtiön, yrityksen, laitoksen tai viraston rasitesopimuksen mukaista yhteistä suojaa niiden henkilöstölle. Suojapaikat jaetaan osapuolten rakennuslupien mukaisesti. Yhteissuojan rakentamisen ja ylläpidon maksavat kyseiset tahot. Pelastuslaista.
• Yhteinen väestönsuoja tarkoittaa usealle eri lähekkäin sijaitsevalle rakennukselle rakennettua suojaa.
• Talosuoja eli kiinteistökohtainen väestönsuoja tarkoittaa talo–, yritys- ja laitoskohtaista suojaa/teräsbetonisuojaa.
• Tilapäissuoja/tilapäinen väestönsuoja tarkoittaa tilapäisesti suojautumiseen käytettävää rakennetta, joka ei varsinaisesti ole rakennettu väestönsuojaksi. Valmiuslaista. Lähtökohtaisesti betonikellari maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta. Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja. Tuetaan kattoa pystypilarein, joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna. Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
  • Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.

• Kalliosuoja tarkoittaa kallioon louhittua tilaa. Katon paksuudesta, pultituksesta ja ruiskubetonoinnista on annettu tarkat ohjeet.
• Säteilysuoja tarkoittaa rakenteellisin keinoin ihmisten ja eläinten suojaamista radioaktiiviselta säteilyltä ja materiaaleja säteilevältä pölyltä.
• Kaasusuoja tarkoittaa 1920-luvulla suunniteltuja taistelukaasuja vastaan rakennettuja suojia. 1960–1971 rakennetut ovat osumankestäviä 3 000 kg miinapommiin.
• Suojelukohdekunta: Määritelty 1939–2011. Oletettiin joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi (suuret kaupungit, liikenteen solmukohdat). Enimmillään 137 suojelukohdekuntaa tai kunnan osaa, vuonna 1990 määrättiin 52 kuntaa suojelukohdekunniksi ja muut kunnat valvonta-alueiksi.

• Suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Suojat voidaan myös jakaa esim. yleisiin kaupungin rakennuttamiin kaikille kaupungissa suojautumishetkellä oleville tai yhteisväestönsuojiin, jotka on rakentanut taloyhtiö, yritys tms. ja se on tarkoitettu suojan rahottaineiden kiinteistöjen henkilöille. Kalliosuojassa voi myös olla sekä yleisiä että yhteisiä. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta.
• Käyttöönoton tulee olla mahdollista 72 tunnin kuluessa. Toisin sanoen, väestönsuoja ei ole jatkuvasti käyttökunnossa vastaanottamaan suojautujia, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi pommeilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua. Väestönsuojien kuntoon saattamiseen on määrätty viranomaisia ja kansalaisia, käyttöhenkilöstöä ja väestönsuojanhoitajia.
• Väestönsuojia ja niissä säilytettäviä materiaalia huolletaan vuosittain. Väestönsuojan toimintakunnon testaus, mukaan lukien paineistus- ja tiiveyskoe tehdään 10 vuoden välein.
  • Talosuojan suositeltava tarkastusväli on yksi vuosi. Tarkastetaan viemärin padotusventtiili, suojan koneiden käyttö ja tehdään silmämääräinen rakenteiden ja laitteiden tarkastus. Suoja tulee pitää jatkuvasti lämpimänä, noin 10–25 Celsiusasteisena. Talosuojassa ei saa varastoida palavia nesteitä, nestekaasua, räjähdysaineita tai vastaavia. Suojaan ei saa tehdä kiinteitä rakenteita tai muutostöitä.
• Suojautumisen keston oletetaan olevan enintään 72 tuntia.
  • Suojautuminen alkaa sulkutilalla (3 t), joka kestää enintään kolme tuntia.
  • Sulkutilaa seuraa suodatustila (45 t), joka päättyy kahden vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Sulkutilasta voidaan siirtyä myös suoraan ohitustilaan.
  • Suodatustilaa seuraa ohitustila (24 t), joka päättyy kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä.

Väestönsuojan perusrakenne

• Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin.
• Sääsuojaus: Väestönsuoja on suojassa sään vaikutukselta.
• Painesuojaus: Väestö on suojassa räjähteiden painevaikutuksilta. Suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta. Väestönsuoja suojaa pitkälti tavanomaisessa aseellisessa selkkauksessa, vaikka se ei ole saatettu täysin tiiviiksi. Suojan paineovet ja venttiilit suojaavat ulkoapäin suojaan kohdistuvilta paineiskuilta. Paineenkesto esim. 3 bar.
• Kaasusuojaus: Väestö on suojassa ilmassa leviäviltä haitallisilta aineilta säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa, kuten (taistelu)kaasulta, biologiselta aseelta ja radioaktiiviselta laskeumalta (ionisoiva säteily). Kaasusuojausta tarvitaan viimeistään, kun ulkoilmassa leviää ihmiselle haitallisia ainesosia ja suoja on saatava suljettua niin, että haitallisten aineiden pääsy sisälle estetään. Tämä estetään toteuttamalla ilman ylipaine suojan sisään, joka estää vuotokohdista ilman kulkemisen päinvastoin suojaan sisään. Lisätietoa ABC-aseista ks. Joukkotuhoase
• Pommi- tai sirpalesuojaus: Ei täytä nykyisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia, mutta suojaa konventionaalisilta aseilta eli koostuvat räjähteistä ja tulipaloja aiheuttavista aineista sekä eri kokoluokan aseista, kuten käsiaseista, tykistöstä ja pommeista. Rakennettu ennen vuoden 1959 säädöksiä.
• Suojaa lisäksi rakennussortumilta. Teräsbetonisuojan käyttöikä on yli 100 vuotta.
• Suojan kosteus on suurinta syksyisin ja vähintä keväisin. Kosteus jää pitkään ulkokäytävään lähelle ulko-ovea.
• Suojan putkistoissa ei kulje mitään sellaisia aineita, jotka levitessään suojaan aiheuttaisivat merkittävää vaaraa.

• Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan kerrosalan tai henkilömäärän perusteella laskettua oleskelutilan alaa. Talosuojassa: suojan pinta-ala – suojateltta 2,5 m2 – 1,5 m2 / ilmanvaihtokone. Kalliosuojassa suojatilaa on 0,75 m² henkilöä kohden. Vanhempi laskentamäärä oli 0,60 m² henkilöä kohden. Henkilömäärä on laskettu suojan rakentamishetken mukaan.
• Hätäuloskäytävän “ulko-ovi” sijaitsee oven läheisyydessä olevien rakenteiden sortuma-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi maanalainen käytävä ja luukku maanpinnalle, joka kaivetaan esille suojaa käyttökuntoon laitettaessa. Nykyaikaisissa talosuojissa hätäuloskäytävä voi olla myös suoraan paine- ja kaasutiiviillä ovella suojattu ikkuna suojasta ulkoseinän läpi maanpinnalle rakennuksen sortuma-alueen sisäpuolella.
• Suora ydinsäteily ei pääse suljettuun väestönsuojaan. Säteily tulee suojaan jonkun väliaineen avulla, esimerkiksi ihmisten tai ilman mukana. Säteilyturvakeskus on valvova viranomainen säteilyn osalta.

Suojaluokitus

• Väestönsuojat jaetaan suojaluokkiin rakenteiden ja suojaavuuden mukaan. Kaikki suojaluokat kestävät vähintään noin 15 m päässä räjähtävän 500 kg miinapommin räjähdysvaikutuksen.

• Suojatyyppi M 54 –suoja
  • Rakennettiin 1950-luvun lopulta. Ei ilmanvaihtolaitteita.

• A-, B-, ja C–luokan suojat
  • A–luokka: Kevyin teräsbetonista rakennettu 100–150 henkilön talosuoja. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Kestäisi 200 kg miinapommin täysosuman. Kestettävä 30 000 kg/m2 suuruinen painekuorma.
  • B–luokka: Kalliosuoja tai järeä teräsbetonisuoja. Vastaa nykyistä S2-luokan väestönsuojaa. Kestettävä 10 000 kg/m2 suuruinen painekuorma.
  • C–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,6 m2/henkilö. Asetus 291/1963. Vuosien 1959 ja 1963 sisäasiainministeriön päätöksillä. Rakenteiden mitoitus pitkälti S1-luokan kaltainen. Kestettävä 5 000 kg/m2 suuruinen painekuorma. Näissä vuosina 1964–1970 rakennetuissa suojissa on yleistä sisäpuoliset hiilisuodattimet ja suojan ulkopuoliset hiekkasuodattimet.
    • C59-luokan suoja: Rakennettiin vuosina 1959(/1960)–1970. Käsikäyttöinen ilmanvaihtolaite, hiekkasuodatin, ei esisuodatinta, käymälät, vesipiste/varavesisäiliö, varauloskäytävä, kokoojakaivo, noin 230 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,58 m2/hlö.
    • C64-luokan suoja (mainitaan myös C63): ensimmäiset vuonna 1964, käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtolaitteisto, suojan ulkopuolinen hiekkasuodatin ja sisäpuolinen aktiivihiilierityissuodatin, ei esisuodatinta, viemäri sulkuventtiilillä, varavesisäiliöt, matkaviestimien (puhelin, radio, tv) käyttö. Viimeisimmät valmistuivat 1978. Noin 650 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö.

• K, S1, S2, S3 ja S6–luokan suojat
  • Rakennettu vuodesta 1971 alkaen. 85 % väestönsuojista.
  • K–luokka: Pienkerrostalojen ja rivitalojen pieni ja kevyt väestönsuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennettu vuosina 1990–2011. Säteilyn vaimennus 1/40 ulkosäteilystä. Suojaa 5-kerroksisen rakennuksen sortumiselta. Ei kestä miinapommin täysosumaa. Tekniset määräykset hiukan kevyemmät kuin S1-luokan väestönsuojissa ja pienempiä kuin kuin S1. Kestettävä 25 kN/m2 suuruinen painekuorma. Varustelu S1-suojan tasoinen.
    • K6–luokka:
    • K7.5–luokka:
    • K15–luokka:

Nykyiset modernit suojat

• S1–luokka: Tavanomainen kerrostalon 100–150 henkilön talosuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennetaan maanpäälle tai maan alle. Koko 20–135 m2 (maksimikoko 135 m2) ja henkilömäärä enintään 180. Noin 3,2 miljoonaa suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö. Seinän paksuus vähintään 300 mm. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Asuntorakentamisen K-luokka yhdistetty S-luokkaan pelastuslaissa 2011. Ilmanvaihtolaitteisto kehittyneempi: esisuodatin paineventtiilissä ja aktiivihiilierityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodatinosat. Luovutaan hiekkasuodattimista. Suojateltta korvaa sulkuhuoneen. Rakenteiden mitoitus pitkälti C-luokan kaltainen. Varusteita ja välineitä enemmän. Kestettävä 100 kN/m2 kuormitus. Paineaallon aiheuttama kuormitus, jolle suoja on mitoitettu 100 kPa (1 bar) eli “S1 bar”. Maanpinnan yläpuolelle sijoitetulla suojalla mitoitus 200 kPa. Ei kestä miinapommin täysosumaa, mutta 500 kg miinapommin n. 10 m etäisyydeltä. Kestää 100 kilotonnin ydinräjähteen painevaikutuksen 1,5 km etäisyydeltä. Säteilyn vaimennus 1/100 ulkosäteilystä. Suojaa rakennussortumilta. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,75 m2/henkilö. Aiheesta RT 92-11083, joka perustuu sisäministeriön asetukseen 506/2011.

• • S2–luokka:

• • Kalliosuojat
    • S3–luokka: Kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja.
    • S6–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen.

Väestönsuojelua tehostettaessa

1. Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.
2. Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojelujohtaja, suojanvalvoja ja apulaiset)
3. Jaa suojelutehtävät
   1. Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
4. Perusta suojelutoimisto
   1. Puhelin- ja radiopäivystys
5. Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
6. Tarkista suojelumateriaali ja palokalusto
   1. Hanki puuttuva suojelumateriaali
7. Valvo toimeenpanon toteutumista
8. Väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
   1. Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
   2. Huolehdi viitoituksista
9. Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
   1. Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
10. Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
    1. Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
11. Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.
12. Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
13. Vähennä lähiympäristön palokuormaa
14. Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
15. Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
16. Anna talon sisäiset hälytykset.
17. Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.

Väestönsuojan kunnostaminen

Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä.

1. Suojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö) jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (niiden rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).
10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan paikoilleen.
11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
16. B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
17. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.

Lähde: https://docplayer.fi/3163890-Forssan-ammatti-instituutin-forssan-toimipisteen-pelastussuunnitelma-ja-turvallisuusjarjestelyt.html

Tilapäissuojan rakentaminen

1. Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.
2. Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
   1. Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.
   2. Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
   3. Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.

Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä

Suojautuminen

• Ennakkovaroitus: valmiustason lisääminen
• Säteilyvaroitus: hälytykseen valmistautuminen
• Säteilyhälytys: suojautumiskäsky
• Ilmahälytys: suojautumiskäsky
• Suojeluseloste: toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.

Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja

Asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle

1. Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
2. Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
3. Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
4. Onko hisseihin jäänyt joku?
5. Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat.
6. Ilmoita, kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
7. Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
8. Yleisavaimet haltuun.
9. Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
10. Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
11. Määrää tehtäviin apulaisia.
12. Odota ja toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.

Mukaan väestönsuojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen

Väestönsuojavarustus olisi suotavaa olla valmiiksi mietittynä ja hankittuna. Valmiutta nostettaessa monet tuotteet loppuvat nopeasti ihmisten alkaessa hankkimaan tavaroita.

PÄIVÄREPPU / OLKALAUKKU (suljettava)
HENGITYSSUOJAIMIA
MAKUUALUSTA
MAKUUPUSSI / HUOPA
MUOVIKASSI useita

LÄÄKKEET henkilökohtaiset
JODITABLETIT 2 kpl
ENSIAPULAUKKU
APUVÄLINEET henkilökohtaiset (pyörätuoli yms.)
HENKILÖKORTTI / PASSI / AJOKORTTI
LÄHEISTEN YHTEYSTIEDOT (paperilla)
KÄTEISTÄ RAHAA
MAKSUKORTIT
PUHELIN
PUHELIMEN LATURI JA JOHTO
VARAVIRTALÄHDE
SILMÄLASIT
AUTON AVAIMET
KODIN AVAIMET 
KÄSIVALAISIN / OTSALAMPPU
VALAISIMEN PARISTOJA

ELINTARVIKKEITA 72 t (syötävissä ilman valmistamista, ilman kuumaa vettä, ei pilaannu) 
JUOMAPULLO
JUOMAVETTÄ 4 litraa (2–3 l/vrk) (juomapullot/vesikanisteri) 
LAUTANEN (syvä muovi/metalli)
LUSIKKA
MUKI (muovi/metalli)
TERMOSPULLO
TÖLKINAVAAJA

VAATTEET (lämpimät ja mukavat, kerrospukeutuminen)
VAIHTOVAATTEET
SADEASU / SUOJAPUKU
KUMISAAPPAAT

PYYHELIINA
WC-PAPERI 2 rll
TALOUSPAPERI 1 rll
KOSTEUSPYYHKEITÄ
SAIPPUA / PESUAINE
HAMMASHARJA JA HAMMASTAHNA
KORVATULPAT
VAIPAT, TERVEYSSITEET ja PUHDISTUSPYYHKEET
POTTA LAPSELLE

KYNTTILÖITÄ
JÄTESÄKKI 2 kpl
(MUOVISANKO JA KANSI JA PESUVATI)
KIRJOITUSVÄLINEET
PELEJÄ, KIRJA, LELUJA, PEHMOLELUJA
ARVO- JA MUISTOESINEET JA ARVOPAPERIT (vain tärkeimmät, jos asunto tulee tuhoutumaan)

- MAHDOLLISESTI -
SUOJANAAMARI + SUODATIN
SUOJAKYPÄRÄ
SUOJAKÄSINEET (kumi)
SUOJALASIT
SÄTEILYMITTARI

• Ks. Säteilymittari
• Ensimmäinen lähtökerta väestönsuojaan ei pitäisi tulla minuuteissa vaan tieto valmistautumisesta tulee tunneissa tai päivissä ennen yleistä vaaramerkkiä. Aikaa ei kuitenkaan välttämättä ole hankkia varusteita ja ne loppuvat kaupoista.
• Elintarvikkeiden osalta tulee huomata, että väestönsuojissa ei yleensä ole ruoan valmistus mahdollisuutta, ei välttämättä edes kuumaa vettä. Omien keittimien käyttäminen ei välttämättä ole sallittua. Näin retkiruokapussit eivät tule kyseeseen. Sopivaa ruokaa on esimerkiksi suoraan kylmänä syötävät säilykepurkkiruoat ja muut kuivatuotteet.
• Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voi tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta yleiseen väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.
• Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta kotivarasta keräämällä. Suojan lämpötila ja kosteus vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta jokin eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
• Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, huumeet, aseet, alkoholi, kaasukeittimet, myrskylyhdyt, lämmityslaitteet.

• Lähdettäessä suojaan:

SULJE IKKUNAT, OVET, TUULETUSLUUKUT
TIIVISTÄ ASUNTO
SULJE KONEELLINEN ILMANVAIHTO
SULJE KAASUHANAT
SAMMUTA SÄHKÖLAITTEET JA OTA SÄHKÖLAITTEIDEN PISTOKKEET IRTI
SAMMUTA VALOT
SÄILÖ VETTÄ KANNELLISIIN ASTIOIHIN, KYLPYAMMEESEEN JA PEITÄ MUOVILLA
SUOJAA KUIVA-AINEISET ELINTARVIKKEET ILMATIIVIISTI
LAITA VAIHTOVAATTEITA TIIVIISIIN MUOVISÄKKEIHIN
VIE JÄTTEET ULOS
LUKITSE OVI TAKALUKKOON

Suojelumateriaali

Ks. Suojelumateriaali

Työturvallisuus

Ks. Työturvallisuus#Väestönsuoja

Ks. Työturvallisuus#Nostaminen

Lähteet ja sivustot

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi

Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868

https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu

http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu

https://www.stuk.fi

http://www.kodinturvaopas.fi

http://72tuntia.fi

Temet Oy on suomalainen väestönsuojelulaitetoimittaja. Ostanut vuonna 2011 Fläkt Wood Oy:n Symor-liiketoiminnan.

Opaskirjat

Kurssit

Ilmatieteen laitos

Pelastustoimi

Kirjallisuus

Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927 - 2016, Rajajärvi Pekka