Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Villivihannekset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Johdanto[muokkaa]
Sen sijaan että tarvitsisi viljellä ruokaa pelloilla, sitä löytyy myös mielinmäärin villinä luonnosta. Ainakin salaattia on täysin turha viljellä sillä esimerkiksi vuohenputkea löytyy joka paikasta ja se on paljon maukkaampaa kuin tavallinen salaatti. Tunnetuin villivihannesten puolestapuhuja on ollut Toivo Rautavaara, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja aiheesta. Villivihanneksiksi luetaan kaikki luonnonvaraiset kasvit, joita voi käyttää ihmisten ravinnoksi, mukaan lukien myös perinteiset marjat ja sienet.
Toukokuun kasvit[muokkaa]
- vuohenputki (versot salaatiksi)
- voikukka (nuoret lehdet salaatiksi, juuret teeksi tai soppaan)
- mesiangervo (nuoret lehdet teehen pieninä määrinä)
- koivu (nuoret lehdet teehen, mahlan lasku heti sen alettua virtaamaan jopa maaliskuulta alkaen)
- nokkonen (versot ruoaksi)
- poimulehti (nuoret lehdet teehen tai salaatiksi)
- maitohorsma (nuoret ruskeat versot tuoreena, esimerkiksi perunasalaatissa)
Kesäkuun kasvit[muokkaa]
Heinäkuun kasvit[muokkaa]
Elokuun kasvit[muokkaa]
Syyskuun kasvit[muokkaa]
Luokittelemattomat[muokkaa]
- Voikukka
- Kukat ja lehdet salaattiin. Juuret soppaan tai teehen.
- Apilat
- Nuoret lehdet ja kukat salaattiin.
- Väinönputki
- Kasvaa villinä lähinnä lapissa. Ennen kukkimista kerätyt varret sellaisenaan tai keitettynä ja kuivattuna puuron seassa.