Moottori

Johdanto

Työturvallisuus

Ks. sivu Työturvallisuus

• Lähesty konetta aina kuin se olisi päällä. Kone saattaa lähteä yllättäen käyntiin, esimerkiksi automaattikäynnistyksen takia.

Akusto, akku

Akussa on plus- ja miinusnapa. Niiden kytkeminen keskenään aiheuttaa kipinöintiä! Moottorin runko on yleensä kokonaisuudessaan minusta eli kosketettaessa esimerkiksi akun plusnavasta tulevalla akkukaapelilla runkoa, aiheutetaan kipinöintiä. Runko voi olla myös vanhoissa järjestelmissä plussaa!

• Varavoimakoneelle suositellaan syväpurkauksen kestäviä akkuja, joissa nestemäärää ei tarvitse seurata. Nyrkkisääntö lyijyakun uusimisen osalta on viisi (5) vuotta.
• Sähkövirran jännite moottorien akustoissa on yleensä 6V, 12V, 24V. Akun kapasiteetti eli varauskyky mitataan ampeeritunteina (Ah). Mitä suurempi luku, sitä kauemmin akku kestää. Esimerkiksi 77 Ah tuottaa 1 ampeerin 77 tunnin aikana tai vastaavasti 77 ampeeria 1 tunnin aikana.

Akkujen kengät kiinnitetään <TÄYDENNÄ>

Akun huolto

Tarkastus:

1. silmämääräinen kunto; vuodot päällä ja kyljissä, hapettuneet akunkengät, rikkoontuneet korkit, kaapelit
2. kennojen nestepinnat
3. purkauskyvyn mittaus
4. kennojännitteiden mittaus
5. latauslaitteen toiminta

Akuston heikko kunto on yleinen vika käynnistysongelmiin. Yleensä tämä johtuu liian vanhasta akusta, sen käyttämättömyydestä tai akkua ylläpitävän verkkolatauslaitteiston vikaantumisesta, jossa akun latausta ylläpidetään sähköverkosta saatavalla sähköllä. Syynä voi olla myös, kun (koe)käytön yhteydessä akustoa käytetään, se ei kerkeä latautumaan dieselmoottorin oman laturin toimesta riittävästi. Puhdas akun pinta vähentää akun purkaantumista. Kylmyys heikentää tehoa.

Akun nestemäärän tarkistusta vaativissa akuissa nestemäärä tarkistetaan aika–ajoin ja lisätään tislattua vettä. Tällöin akun sisällä näkyvien kennojen päällä tulisi olla nestettä 10 mm. Akku testataan kuormituskokeella, jossa sen virranantokyky mitataan. Happomittarilla (battery hydrometer) mitataan akun lataus.

Hapettuma navassa: Irrotetaan akunkenkä, poistetaan hapettuma vedellä, asennetaan akunkenkä paikoilleen ja voidellaan vaseliinia akunkengän päälle ja akunnavan päälle. Vaseliinia ei tule käyttää akunkengän ja akunnavan välissä!

Apuakkukäynnistys

Ylläpitovaraaja

valmiusvaraaja, kestovarausjärjestelmä?

Ylläpitää akuston varaustilaa ulkoisesta virtalähteestä, esimerkiksi valtakunnan sähköverkosta. Järjestelmän säätöjen tulee olla oikein. Varaajan ympärillä pitää vaihtua ilma, ettei se ylikuumene.

Polttomoottori

Polttomoottorin käynnistys ja sammutus

Ks. myös sivu moottorisahan käynnistys.

Pienten polttomoottereiden kuten ruohonleikkureiden, vesipumppujen, yms. yleisohje

1. Polttoainehana auki-asentoon.
2. Kylmä moottori: rikastin päälle.
3. Kaasu 1/3 -asentoon.
4. Käynnistin ON-asentoon.
5. Käynnistetään moottori avaimesta START-asennossa ja käynnistyttyä palautetaan ON-asentoon. Moottoria pyöritetään enintään 5 sekuntia kerralla. Tai käynnistetään vetämällä napakasti vetonarusta muutama kerta.
6. Käännetään rikastin vähitellen kiinni-aentoon eli pois.
7. Annetaan moottorin käydä kaasulla 1/3 -asennossa lämpimäksi.
8. Käytetään moottoria mielellään kaasu 3/4 -asennossa kun jatkuva käyttö.
9. Kaasu MIN-asentoon, pois päältä.
10. Avain OFF-asentoon tai sammutetaan sammutinpainikkeesta.
11. Polttoainehana kiinni-asentoon.

Polttomoottori ei käynnisty

• Käynnistin OFF-asennossa.
• Polttoainehana kiinni.
• Polttoaine loppu.
• Ryyppy pois päältä: Käännä kiinnemmäs.
• Sytytystulppa kastunut polttoaineesta tai piikki: Irrota sytytystulppa > kuivaa > poista kärkien välistä mahdollinen piikki > säädä kärkiväli > kiinnitä tulppa > paina tulpanhattu pohjaan asti. Vaihtoehtoisesti yritä käynnistää ryyppy pois päältä ja kaasu täysillä (ilmaa kulkee kaasuttimen läpi täysillä ja kuivattaa tulpan).
• Sulake palanut: Vaihda sulake. Jos palaa useammin, selvitä syy.
• Akku tyhjä: Lataa.
• Sytytystulppa viallinen tai löysällä tai sytytystulpanhattu löysällä tai hatun johto irti: Kiristä.
• Polttoaineensuodatin tukossa: Vaihda suodatin.
• Polttoaine vanhaa: Tyhjennä polttoainetankki ja kaasutin. Täytä tuoreella bensalla.
• Kaasutin tukossa: Pura kaasutin ja puhdista suuttimet.
• Sytytinkomponentti rikki: Vaihda.
• Moottoriöljyn määrä alhainen: Täytä oikealla öljyllä.
• Venttiilit jumissa: Vaihda.

Polttomoottorin teho kadonnut

• Ilmansuodatin tukossa: Puhdista tai korvaa uudella.
• Polttoaine vanhaa: Tyhjennä polttoainetankki ja kaasutin. Täytä tuoreella bensalla.
• Polttoaineensuodatin tukossa: Vaihda suodatin.
• Kaasutin tukossa: Pura kaasutin ja puhdista suuttimet.
• Sytytinkomponentti rikki: Vaihda.
• Venttiilit jumissa: Vaihda.

Polttomoottorin huolto

• Moottoriöljyn tarkistus ja lisäys: Kylmä moottori tai moottori ollut käymättä muutamia minuutteja > avaa öljytikkukorkki ja puhdista rätillä/paperilla > aseta korkki paikoilleen ja poista uudestaan > lue öljyn määrä > lisää tarvittaessa öljyä suppilon avulla samasta reiästä tai öljytankin/moottorin päältä täyttöaukosta > tarkista öljymäärä uudestaan > kiinnitä öljytikkukorkki. Öljy ensisijaisesti koneen ohjeen mukaan tai esimerkiksi synteettinen 10W-30.
• Polttoaineen tarkistus ja lisäys: Vain moottorin ollessa kylmä ja moottori sammutettuna > avaa korkki > tarkista polttoaineen määrä silmämääräisesti > lisää polttoainetta tarvittaessa > sulje korkki. Käytä ensisijaisesti koneen ohjeen mukaan määrättyä polttoainetta.

Dieselmoottori

Dieselmoottori on varmatoimisempi ja vähemmän huoltoa vaativa kuin ottomoottori eli kaasutinmoottori, bensiinimoottori. Diesel on lähtökohtaisesti samanlainen rakenteeltaan kuin ottomoottori, mutta merkittävin ero on polttoaineen sytyttämisessä. Ottomoottorissa syttyminen tapahtuu sytytystulpan kipinällä, dieselmoottorissa puristuksen aikaansaaman paineen kasvun aiheuttaman lämpötilan nousulla. Moottorin sisällä olevissa useissa sylinteriputkissa eri tahtiin edes takaisin liikkuvat männät vetävät polttoaineen imuventtiilien kautta sylinteriin sisään, jonka jälkeen männät puristavat polttoaineen kasaan ja tapahtuu räjähdys, joka työntää männät taas alaspäin sylinterissä antaen vuorostaan muille männille kampiakselin avulla liikkeen. Mäntien noustessa ylöspäin ne työntävät räjähdyksessä syntyneet pakokaasut pakoventtiilien kautta ulos sylinteristä ja uusi kierros alkaa polttoaineen vetämisellä sylinteriin. Tämä polttoaineen räjähdyksestä voimansa saava kampiakselin liike-energia ohjataan esimerkiksi sähkögeneraattoriin tai renkaisiin.

Dieselöljy imetään polttoainesäiliöstä polttoaineen siirtopumpulla vedensuodattimen ja polttonestesuodattimen läpi ja sumutetaan korkeapainepumpun ja ruiskutussuuttimien kautta edellä mainittuihin sylinteriputkiin.

Dieselmoottorin kylmät osat tarvitsevat tiivistyäkseen lämpöä, jotta edellä mainittu paine saadaan aikaiseksi ja moottori käynnistymään. Lämpö tuotetaan hehkutulppien avulla, jotka sijaitsevat sylintereissä ja joita lämmitetään ennen käynnistämistä akustosta saatavalla virralla. Ohjeellinen akusto on vähintään 24 V 60 Ah. Sopiva hehkutusaika on yleensä enintään 15 sekuntia (ääritapauksissa 30 s) tai merkkivalon sammuttua. Hehkutus voi olla myös pikahehkutus, jolloin virta-avaimesta käynnistys tapahtuu saman tien ilman erityistä hehkutustyövaihetta. Jos moottori vaatii erityisen hehkutustyövaiheen, tämä tapahtuu yleensä määrätyssä virta–avaimen kohdassa käsin avainta pitämällä tai erillistä painonappia alhaalla painamalla. Suomen oloissa hehkutusta ei lämpimissä sisätiloissa käytännössä tarvita, mutta tarvittaessa käytetään kylmissä oloissa.

Tämän jälkeen moottoria pyöritetään akustosta virran saavalla käynnistysmoottorilla (starttimoottori). Dieselmoottori ei käynnistyttyään tarvitse enää virtaa vaan käy niin kauan kuin polttonestettä riittää. Virtaa tarvitaan kuitenkin esimerkiksi akuston lataamiseen seuraavaa käynnistystä varten. Akuston lataus tapahtuu laturin avulla. Moottori tarvitsee jäähdytystä ylikuumenemisen estämiseksi ja moottoriöljyä liikkuvien osien voitelemiseksi. Pakokaasut poistetaan pakokaasuputkiston kautta ulkoilmaan.

Kaksi ruiskutussuutinta (ruiskutussumutin)

• Ruiskutussumusuutin: Kyseessä on neulaventtiili, jonka jousi pitää kiinni ja paine avaa. Suuttimien päälle tulee korkeapainepumpusta polttoaine kovaa painetta kestäviä ruiskutusputkia pitkin ja sivuilla olevista putkista ylimääräinen polttoöljy palaa uudelleen kiertoon ylivuotoputkea pitkin polttonestesuodattimeen. Suuttimet voivat tukkeutua ja rikkoontua. Niiden avaamista tulee välttää ilman osaamista kuten myös korkeapainepumpun avaamista!

Korkeapaineruiskutuspumppu, josta lähtee kaksi ruiskutusputkea ruiskutussuuttimiin

• Korkeapaineruiskutuspumppu Kuvan alempi viputanko on polttonesteen määrän säätövipu, joka vaikuttaa moottorin kierroslukuun ja ylempi pianolanka oikeanpuoleiseen vipuvarteen on moottorin sammutusvipu. Pumppu saa voiman moottorin pyörimisestä.

Moottorin käynnistys, käyttö ja sammutus

Volvo Penta MD7B (MD7 B)

• Moottorin käynnistäminen
  • Ennen moottorin käynnistymistä on huolehdittava, että moottorin jäähdytys on asianmukaisesti järjestetty. Tarkistetaan jäähdytysjärjestelmän paisuntasäiliöstä, että järjestelmässä on riittävästi jäähdytysnestettä.

1. Varmistetaan, että moottoriöljyä on riittävästi tarkastamalla se öljytikusta.
2. Lasketaan pakoputkiston kondenssivesi pois ja suljetaan mahdollinen kondenssiveden poistohana.
3. Jos käytössä on jäähdytysjärjestelmän sulkuhanat, ne avataan.
4. Tarkistetaan silmämääräisesti, ettei moottorissa ole nestevuotoja.
5. Tarkistetaan ettei akuissa ole pullistumia.
6. Jos käytössä on päävirtakytkin, kytketään se päälle.
7. Jos käytössä on valintakytkin sähkökäyttö / dieselkäyttö, valitaan dieselkäyttö.
8. Jos käytössä on päivätankin polttonestehana, se avataan.
9. Käännetään iso musta kahva pystyasentoon painamalla ensin punainen nappi pohjaan.
10. Painetaan sammutuskahva alas.
11. Hehkutetaan, jos moottorissa ei ole automaattista käynnistyksen yhteydessä tapahtuvaa “pikahehkutusta”. Liiallinen hehkuttaminen polttaa hapen imusarjasta ja käynnistyminen heikkenee.
12. Käynnistetään moottori virta-avaimesta.

• Moottori voidaan käynnistää myös veivillä. Tällöin esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorin venttiilikopan takaosassa oleva vipu nostetaan pystyyn ja käynnistysveivi työnnetään punaisen kopan läpi moottorin käynnistysakseliin. Pyörityssuunta on myötäpäivään. Yleensä veivillä käynnistäminen tapahtuu “nykäisemällä”. Veivi irtoaa välittömästi moottorin lähtiessä käyntiin.
• Jos käytetään käynnistyskaasus spray-pullosta, sitä ei saa käyttää yhdessä hehkutulpan kanssa.

• Käynnistysongelmat

Dieselmoottorin käynnistymättömyyteen voi olla yksi tai useita samanaikaisia syitä. Syyn voi selvittää usealla tavoin päättelemällä ja jakamalla moottorin toiminnot erillisiin kokonaisuuksiin: Pyöriikö moottori käynnistysmoottorin avulla, joka tarvitsee sähköä toimivasta akusta? Onko akussa virtaa? Onko moottorin sammutusvipu pois päältä? Moottori tarvitsee polttoainetta, tuleeko oikeanlaista polttoainetta sylintereihin saakka eli tarvitseeko ilmata? Toimivatko hehkutulpat? Jos nämä ovat kunnossa voidaan alkaa pohtimaan vasta isompia vikoja, esimerkiksi tukkeutuneita ruiskusuuttimia, hajonnutta korkeapainepumppua, venttiileitä, mäntiä tai jopa moottorin kiinnileikkaamista.

• Moottorin käyttö (pääasiassa käyttämättömänä säilytettävä moottori)
  • Dieselmoottoria ei tulisi käyttää tyhjäkäynnillä, vaan kuormituksen tulisi olla vähintään 1/4 nimelliskuormasta. Muutoin aiheutetaan nokeentumista.
  • Dieselmoottori tulee käyttää lämpimäksi 15–30 minuuttia / noin yksi tunti, jolloin moottoriin pakojärjestelmään kertynyt kondenssivesi poistuu vesihöyrynä. Moottorissa saattaa olla myös kondenssiveden poistohana.

• Moottorin sammutus
  • Dieselmoottoria ei tule koskaan sammuttaa päävirtakytkimestä. Moottori sammutetaan katkaisemalla polttoaineen tulo.

1. Vedetään sammutuskahva ylös.
2. Käännetään virta-avain nolla-asentoon.
3. Käännetään mahdollinen päävirtakytkin pois.
4. Suljetaan mahdollinen polttonestehana.
5. Suljetaan mahdolliset jäähdytysjärjestelmän sulkuhanat.
6. Avataan mahdollinen kondenssiveden poistohana.

Moottorin vianetsintätaulukko

Ei käynnisty	Pysähtyy	Ei täyttä nopeutta täydellä kaasulla	Käy epätasaisesti tai värisee epänormaalisti	Kuumenee liikaa	VIAN SYY
X					Virta-avain väärässä asennossa, akku purkautunut, katkos sähköjohtimissa, automaattisulake lauennut
X	X				Polttoainesäiliö tyhjä, polttoainehana kiinni, polttoainesuodatin tukossa
X	X	X	X	X	Vettä, ilmaa tai likaa polttoaineessa
X	X	X	X		Polttonesteen ruiskutusventtiilit vialliset, vettä polttoaineessa
	X		X		Tyhjäkäyntinopeus väärin säädetty
				X	Lämmönvaihdin tai vesivaipat tukkeutuneet, putkistossa on ilmaa, pumpun siipipyörä tai termostaatti viallinen, mittarin anturi on viallinen

Moottorin hoito/huolto

1. Vuotojen silmämääräinen tarkastus (erotetaan esim. valumina, pisaroina).
2. Polttoainejärjestelmän vedenerottimesta on laskettava vesi säännöllisesti pois. Korkeapaineruiskutuspumppu vioittuu vedestä.
3. Kondenssiveden poisto pakoputkistosta.
4. Polttonestesuodatin on vaihdettava säännöllisesti.
5. Moottoriöljyn lisäys ja vaihto säännöllisesti.
6. Hauraat kovettuneet kumiletkut.
7. Tarkistetaan ilmanvaihtopuhaltimen/vesipumpun vapaa pyörintä.
8. Seurataan jäähdytinjärjestelmän termostaatin toiminta.
9. Ilmansuodatin on vaihdettava säännöllisesti.
10. Jäähdytinnesteen määrä.
11. Tuulettimen hihnan kunto.
12. Akkunesteen määrä.

Polttoainejärjestelmä

• Polttoainesäiliö (päiväkäyttösäiliö, päiväsäiliö, päivätankki): Päivätankin imuputkessa tankissa saattaa olla imuputken sihti. Polttoainesäiliön tilavuus on esimerkiksi 22–30 litraa. Polttoneste siirretään päivätankkiin esimerkiksi käsipumpulla 200 litran tynnyristä tai isoimmista säiliöistä.

• Vedenerotin: Erottimen oikealta puolelta tulee esimerkiksi kumiletkussa moottorin alapuolelta päivätankista polttoöljy ja kulkee vedenerottimen läpi ja jatkaa vasempaan kumiletkua pitkin polttonesteen siirtopumpulle. Vesi on polttoöljyä painavampaa, joten se painuu pohjalle ja nostaa polttoöljyn pinnalle. Näin ollen kertynyt vesi voidaan poistaa avaamalla vedenerottimen pohjassa oleva ruuvi.

Kalvotyyppinen polttonesteen siirtopumppu

• Polttonesteen siirtopumppu: Polttoöljy imetään vedenerottimelta siirtopumpulle mustassa kumiletkussa ja jatkaa polttoainesuodattimeen metalliputkessa. Siirtopumpun pohjassa on käsikäyttöinen vipu polttoaineen pumppaamiseen käsin. Joissain dieselmoottorimalleissa, joissa vipu ei toimi, pyöritetään moottorin kampiakselia yksi kierros nokka-akselin saattamiseksi tieltä pois. Pyöritys voidaan tehdä käsin tai sykäyksellä käynnistysmoottorilla.
  • Polttonesteeen siirtopumpun huolto: Päällä näkyvän kannen ruuvi voidaan irrottaa ja sen alta löytyy verkkosuodatin, joka voidaan puhdistaa kevyesti polttoöljyssä. Vikaantunut pumppu yleensä vuotaa pumpattaessa eikä lukittuna.

Polttonestesuodatin

• Polttonestesuodatin: Polttoöljy siirtopumpulta ja ylimääräinen polttoaine ruiskusuuttimilta tulevat polttonestesuodattimen (hienosuodatin) kannen kylkeen. Suodatettu polttoaine lähtee polttonestesuodattimen päältä putkella korkeapainepumppuun. Suodattamaton polttoaine johtuu suodatinkuoren ulkoreunalle ja suodatettu puhdas polttoaine imetään suodattimen keskeltä. Suodattimen kannen oikealla reunalla näkyy ilmausruuvi.
  • Polttonestesuodattimen vaihto: Suodattimessa on paperinen suodatuselementti, joka ajan oloon tukkeutuu. Polttonestesuodatin aukeaa vastapäivään eli jos suodatinta käännetään ylhäältäpäin alas katsoen, käännetään myötäpäivään. Vaarana vaihdossa on ilman pääseminen polttoainejärjestelmään ja käynnistysongelmat, jonka takia vaihdon jälkeen saatetaan joutua ilmaamaan polttoainejärjestelmä.

Polttonestejärjestelmän ilmaus

Moottori ei käynnisty tai sammuu, jos polttonestejärjestelmässä on ilmaa. Ilmaus voidaan joutua tekemään käsin varsinkin vanhoissa moottoreissa, joissa ei ole automaatti-ilmausjärjestelmää. Ilmaamisen välttämiseksi polttonestesäiliössä tulee olla jatkuvasti riittävästi polttoainetta (ei pelkästään vettä) ja kaikkien säiliöstä ruiskusuuttimille kulkevien letkujen ja putkien on oltava ehjiä ja liittimet riittävästi kiristettyinä. Korkeapainepumppuja on nk. jakajapumppuja ja rivipumppuja. Rivipumpussa on oma mäntä jokaiselle sylineterille ja yhteinen nokka-akseli. Jakajapumpussa on yksi mäntä, joka jakaa polttoaineen kaikille sylintereille vuorollaan. Jakajapumppu ilmaa itse, rivipumppu ilmataan ruiskutuspumpun ilmausruuveista. Karkea yleisohje on seuraava, josta löytyy eri variaatioita. Välttämättä ei tarvitse ilmata loppuun saakka.

Ilmaaminen aloitetaan järjestyksessä polttoainesäiliön (päivätankin) suunnasta edeten ruiskusuuttimiin saakka. Ensimmäisenä vedenerotin ja polttoainesuodattimet. Perusmenettely on, että ruuvi löysätään, pumpataan käsipumppua / pyöritetään käynnistysmoottorilla, kiristetään ja siirrytään seuraavaan ilmattavaan kohteeseen. Ilmanpoistoruuvit avataan yksi kerrallaan. Ohessa esimerkki, jota on sovellettava polttoainejärjestelmän mukaan:

1. Polttonestesuodattimen kannen ilmausruuvia löysätään pari kierrosta. Volvo Penta MD7 B-moottorissa se sijaitsee kannen päällä.
2. Siirtopumpun vivusta pumpataan, kunnes ilmausruuvin välistä tulee pelkästään polttonestettä, joka ei sisällä ilmakuplia.
3. Kiristetään ilmausruuvi. Ilmaus on nyt tehty polttonestesuodattimelle saakka.
4. Korkeapainepumpun ollessa rivipumppu, avataan ruiskutuspumpun ilmausruuvit.
5. Korkeapainepumpun ollessa jakajapumppu, löysätään joku ruiskutusputkien kiristysmutteri ruiskutussuuttimesta paljastaen putken suu.
6. Moottorin (korkeapainepumpun) sammutusvipu tulee olla pois päältä.
7. Pyöritetään käynnistysmoottorilla moottoria niin kauan, että rivipumpun ilmausruuveista tai ruiskutussuuttimen ja putken välistä tulee pelkästään polttonestettä, joka ei sisällä ilmaa (kuplia). Käynnistysmoottorilla pyörittäminen ei voitele korkeapainepumppua ja ei näin ole suotava ilmausmenetelmä pitkäaikaisesti. Jakajapumpuissa useampisylinterinen moottori voidaan myös käynnistää ja sulkea avoimen ruiskutussuuttimen putken mutteri moottorin käydessä.
8. Kiristetään kiristysmutterit.

Hehkutulppa

Viallinen hehkutulppa voidaan tarkastaa yleismittarilla mittaamalla vastuksen resistanssia. Kytketään musta johto yleismittarin COM–liittimeen ja punainen johto mAVΩ–liittimeen. Yleismittarin valintakytkin asetetaan pienimmälle Ohmin mittausalueelle, esim. 200Ω. Kytketään mittarin negatiivinen napa moottorin runkoon ja positiivinen napa hehkutulpan johdon paikalle. ?Lukema yksi tai korkeampi tarkoittaa viallista hehkutulppaa.? Vaihtoehtoisesti hehkutulppa irrotetaan ja annetaan sen koskettaa moottorin runkoa ja tulpan kärkeen ohjataan moottorin akusta erillisellä sähköjohdolla virtaa. Tulpan – kärjen – tulisi alkaa hehkua. Hehkutulppa kiristetään napakasti, mielellään ohjeen mukaiseen arvoon momenttiavaimella.

Talventulo

Vesi pois, suodattimet, polttoaineen talvilaatu, jäähdytinneste.

Ulkoöljysäiliö

Kallellaan tyhjennystulppaan nähden. Täytön jälkeen annettava epäpuhtauksien laskeutua pohjalle ennen käyttöä. Maanpäällisiin tankkeihin kondensoituu vettä. Vesi on raskaampaa nostaen öljyn pois säiliöstä.

Ilmanottojärjestelmä

Moottori tarvitsee sylintereissä tapahtuvaan palamiseen ilmaa, joka otetaan ilmatilasta suodattimen kautta. Ilmansuodatin on puhdistettavissa.

• Ilmansuodattimen puhdistus: <TÄYDENNÄ>

Jäähdytysjärjestelmä

Dieselmoottori kuumenee nopeasti käynnistymisen jälkeen ja myös vaurioituu, jos moottoria ei samalla jäähdytetä. Dieselmoottorissa jäähdytysneste kiertää moottorin ulkovaipassa. Dieselmoottorin vesipumppu yksistään kierrättää jäähdytysnesteen lämmönvaihtimille ja takaisin. Vesipumppua ei tule pyörittää kuivana ja varsinkin jos pumpun rattaat eivät ole metallia ja siivet ovat juuttuneet kiinni, saattaa vesipumppu rikkoutua. Jäähdytysjärjestelmään kuuluu dieselmoottorin yhteydessä oleva moottorin termostaatti. Se säätelee moottorin käyntilämpötilaa. Termostaatti on jäähdytinnesteen ollessa kylmää jousen voimasta kiinni ja estää näin jäähdytysnesteen kiertämisen moottorin ulkopuolelle, kunnes se aukeaa määrätyssä jäähdytysnesteen lämpötilassa ja jäähdytysneste alkaa kiertämään itse moottorissa ja jäähdytysjärjestelmässä dieselmoottorin ulkopuolella. Termostaatin jumiutuminen on yleinen vika, kun konetta ei käytetä riittävästi. Jumiutunut termostaatti aiheuttaa moottorin ylilämpenemisen ja mahdollinen automatiikka pysäyttää moottorin. Jos automatiikkaa ei ole, moottori “keittää” jäähdytysnesteen ulos paineen kasvaessa ja jatkettaessa moottorin käyttämistä lopulta moottori leikkaa kiinni. Moottori saattaa hajota noin 15 minuutissa. Termostaatteja on erilaisia avautumislämpötilan mukaan. Termostaatin aukeamista tuleekin seurata moottorin jäähdytysnesteen lämpötilamittarista ja tarpeen mukaan vaihtaa uuteen.

• Jäähdytinneste: Kysymys kuuluu, eihän moottorissa ole pelkkää vettä, joka jäätyy pakkasella? Jäähdytinneste tulisi vaihtaa 1-2 vuoden välein. Jäähdytinjärjestelmästä tarkistetaan vaihdon yhteydessä vuodot ja pestään jäähdytysjärjestelmä.
• Glukoolimittain: Jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden mittaukseen.

Pakokaasujärjestelmä

Palamisesta syntyy vesihöyryä dieselmoottoria käytettäessä, josta muodostaa kondenssivettä pakokaasujärjestelmään. Sitä muodostuu myös pakokaasun jäähtyessä moottorin sammuttamisen jälkeen. Kondenssivesi vaurioittaa dieselmoottoria aiheuttamalla korroosiota (ruostumista). Kondenssivesi valuu pakoputkistosta moottoria kohden. Kondenssivesi poistetaan moottorista vesihöyrynä käyttämällä moottoria noin yhden (1) tunnin ajan. Kiinteissä moottoreissa sisätiloissa pakokaasujärjestelmässä tulisi olla myös moottorista lähtevää kudosletkua ennen kondenssiveden sulkuventtiili, jolla vesi voidaan poistaa. Tämä estää kondenssiveden valumisen dieselmoottoriin. Mitä pitempi pakoputkisto, sen enemmän kondenssivettä kertyy.

Kondenssiveden poistoon sulkuventtiileitä voi olla pakoputkijärjestelmässä useampia. Venttiilihanat tulee olla aina auki-asennossa eli letkun suuntaisesti, kun dieselmoottoreita ei käytetä, jolloin vesi pääsee jatkuvasti poistumaan pakoputkistosta. Moottoria käytettäessä hana pitää olla kiinni, jotta pakokaasut eivät ohjaudu sisätilaan.

Käynnistysmoottori (starttimoottori, startti)

Kuvassa käynnistysmoottori on vihreä vaakatasossa oleva isompi kartiomainen koneen osa.

Tasavirralla toimiva käynnistysmoottori saa virran akusta. Käynnistysmoottorin ulkopuolella on kiinni nk. solenoidi, joka kuvassa on etualalla näkyvä pienempi vihreä kartiomainen koneen osa. Solenoidi työntää käynnistysmoottorin rataspyörän moottorin vauhtipyörän hampaille käynnistyksen ajaksi, jolloin vauhtipyörässä kiinni oleva kampiakseli pyörittää mäntiä sylintereissä. Moottori voidaan käynnistää käsin myös kammella (veivi). Käynnistys voidaan tehdä myös sähkökaapelilla suoraan antamalla virtaa solenoidiin. Kuvassa vaaleansininen paksu johto alhaalta päin tulee solenoidiin akustustosta. Musta johto tulee virtalukosta.

• Voiman ulostulo on esimerkiksi 0.8 kW (1.1. hp).

Laturi

Laturi BOSCH 0 120 489 643, 28V 45A 27

Laturi lataa ensisijaisesti dieselmoottorin käynnistyksessä tarvittavaa akustoa. Laturi tuottaa kolmivaihevirtaa, joka muunnetaan akustolle sopivaksi.

Laturinhihna: Hihnoja on latta-, hammas- ja kiilahihnoja. Kuvassa näkyy muodoltaan kiilamainen kiilahihna. Kiilahihnoja on profiililtaan A–E. Hammashihnoja käytetään moottorin sisällä tai hammashihnan sijaan metallista ketjua. Laturin hihnan kulumista on pidettävä silmällä sekä kiristettävä tarvittaessa hihna kääntämällä laturia. Kiristäminen tapahtuu yleensä löysäämällä laturin kiinnityspultti moottoriin ja lisäksi kuvassa näkyvä laturin päällä oleva kiristysrauta. Oikea kireys selviää painamalla sormella hammashihnan pisimmästä vapaasta kohdasta keskeltä ja katsomalla että se painuu noin viisi (5) mm. Liian löysä hihna päästää usein ääntä.

Laturin johdot saattavat irrota tai vioittua, joten niiden kuntoa on tarkkailtava. Laturin hiilet ovat vaihdettavissa.

Ilmansuodatin

Kuiva paperisuodatin. Kertakäyttöinen. Voidaan puhdistaa paineella varovasti vasten imuilman kulkusuuntaa.

Keskipakosuodatin

Kuppi tyhjennetään tarpeen mukaan ja puhdistetaan.

Öljykylpyilmansuodatin

Puhdistus ja öljyn vaihto suoritetaan määräajoin tai käyttöolosuhteesta riippuen.

Ajoituslamppu

Timing light. Sytytysennakon mittaamiseen.

Hammaspyörä

Suorahampainen-, vinohampainen- tai nuolihampainen lieriöhammaspyörä. Suora-, vinokartiohampainen. Ruuvipyöräpari. Kierukkavälitys. Kun akseliväli on hihnalle liian lyhyt tai akselien asento edellyttää hammaspyörien käyttöä.

Hydrauliikka

Hydrauliikkaöljy. Voidaan käyttää myös automaattivaihteistoöljyä ja moniastemoottoriöljyä esim 5W/20.

Jarruneste

Jarruneste sitoo itseensä ilmankosteutta, joka aiheuttaa nesteen kiehumista jarrutettaessa. Maalipinta ei kestä jarrunestettä. Erityyppisiä nesteitä ei saa sekoittaa.

Kierroslukumittari

Portable tachometer. Hyvä kierroslukumittari näyttää tarkasti myös alhaiset kierrokset. Asteikko pitäisi olla vähintään 25 rpm välein.

Kytkin

1-levyinen, kaksois- tai nestekytkin.

• Kytkimen äänitesti: Jos kytkin pohjassa kuuluu ääntä, kyseessä on painelaakerivika. Jos kytkin ylhäällä kuuluu ääntä, kyseessä on vaihteistovika.

Kiinnijuuttunut kytkin

Traktorin tai työkoneen kytkin saattaa juuttua kiinni pitempään kestäneen käyttämättömyyden takia. Käynnistäminen täytyy tehdä vaihde kytkettynä, jos vaihteen kytkeminen vapaalta käynnissä ei onnistu.

• Irrotus vaihtoehto 1

1. Laitetaan kulkuneuvo toisen kulkuneuvon hinaukseen tukevan vaijerin, liinan tai köyden päähän. Paras alusta on asvaltti tai mahdollisimman kova luistamaton pinta.
2. Kiinnijumittuneessa kulkuneuvossa kytketään iso vaihde päälle ja painetaan kytkin pohjaan.
3. Nykäistään terävästi kulkuneuvoa vetävällä ajoneuvolla kunnes kytkin irtoaa.

• Irrotus vaihtoehto 2

Irrotetaan vaihdelaatikko moottorista ja puretaan kytkin.

Lämpötila

Moottorin lämpötila ei lähtökohtaisesti yli 80 astetta.

Moottoriöljy

Ks. sivu Voiteluaine ja polttoaine

• Moottoriöljyn tarkastus: Usein pyöreälenkkinen tikunpää on öljytikku, joka johtaa moottorin pohjalle öljypohjaan. Moottoriöljyn tulee olla öljytikun levennyksen max ja min-rajojen välissä.
• Moottoriöljyn lisäys: Moottoriöljyä lisätään venttiilikopan kannen päällä olevasta korkista. Öljy voidaan lisätä myös moottorin kyljessä olevasta täyttöputkesta.

Musta öljynsuodatin johtojen alla

• Moottoriöljyn vaihto: Vaihdettava öljynsuodatin sijaitsee esimerkiksi käynnistysmoottorin alapuolella. Öljynsuodatin aukeaa vastapäivään ja saattaa tarvita erityisen suodattimen avaukseen tarkoitetun työkalun. Asennettaessa uutta suodatinta, voidellaan suodattimen kumitiiviste ennen kiertämistä puhtaalla moottoriöljyllä. Suodatin kierretään käsin, kunnes se koskettaa moottorin pintaa ja sen jälkeen esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorissa puoli kierrosta lisää. Ts. suodattimen kiristykseen ei käytetä työkalua eikä sitä kierretä liian kireälle!
  • Esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorissa öljynvaihto tehdään 100 tunnin välein ja öljy imetään erityisellä pumpulla moottoriöljyn tarkistustikun reiästä öljypohjan pohjalta ja lisätään öljymäärä 2,7–3,0 litraa uuden öljynsuodattimen kanssa ja öljyä täynnä olevan suodattimen kanssa 2,5–2,8 litraa öljytikusta tarkastetun oikean määrän mukaan.

Puristuspainemittari (compression gauge)

Mitataan moottorin sylinterissä syntyvä paine. Näin voidaan esimerkiksi etsiä vikaa moottorin käynnistymättömyyteen liittyen. Tällainen vika voisi olla esimerkiksi kyseisen sylinterin venttiilivika. Mittaus tapahtuu tulpanreiästä siihen kierrettävällä mittarin letkulla tai tulpanreikää vasten painettavalla mittarilla. Moottoria pyöritetään samalla kun kaasupoljinta pidetään pohjassa.

Sylinterilohko

Pikatarkastuksen voi tehdä seuraavasti:

• Liikuta mäntiä sylinterikannen ollessa poissa niin, että mäntä menee ala-asentoonsa. Kokeile sormilla ja katso silmämääräisesti, ovatko sylinterin pinnat naarmuuntuneet. Virheettömässä sylinterissä pinta on aivan sileä.
• Liikuta kukin mäntä vuorollaan ylimpään asentoonsa ja mittaa männänpinnan ja sylinterilohkon pinnan välinen etäisyys esimerkiksi työntömitalla. Vertaa mittoja keskenään. Erot kertovat esimerkiksi laakereiden kulumista.

Sylinterikansi

Sylinterinkansi on ajoneuvon moottorin sylinterilohkon, eli varsinaisen ison moottorimöhkäleen päälle kiinnitetty kansiosa, jossa sijaitsee venttiilit. Sylinterikannen päällä on venttiilien suojana venttiilikoppa. Venttiileitä on sekä imu- että pakoventtiileitä ja niitä pyörittää nokka-akseli(t), jotka saavat pyörintävoiman hihnan tai ketjun välityksellä kampiakselilta moottorista. Imu- ja pakoventtiilit avautuvat nokka-akselin mukaan järjestyksessä niin, että imutahdissa imuventtiileistä imetään polttoaineseosta sylinteriin ja poistotahdissa palaneet kaasut työnnetään pakoventtiilien kautta pakosarjaan ja pakoputkistoon. Venttiilien määrä vaihtelee moottorista riippuen. Sylinterinkannessa on siis kiinni myös imusarja(t) ja pakosarja(t). Kannessa on myös kiinni bensamoottorissa sytytystulpat ja dieselmoottorissa suuttimet ja hehkutulpat. Kannessa saattaa olla myös antureita, polttoainepumppu, hihna dieselpumpulle, yms.

• Vauriot:
  • Sylinterinkannen venttiilit kuluvat käytössä ja niiden ohjaimet ja mahdolliset tiivistekumit väljentyvät. Moottori alkaa syömään öljyä enemmän yms. Määräaikaisesti, yleensä kilometrien mukaan, vaihdettava jakopään hihna tai ketju huolehtii venttiilien oikea-aikaisesta avautumisesta sylinterissä liikkuvien mäntien suhteen. Moottorin käydessä katkeava hihna, aiheuttaa sen että tämä tarkka järjestys menee sekaisin ja venttiilit saattavat moottorista riippuen iskeytyä mäntiin. Seurauksena on venttiilien varsien vääntymistä ja muita rikkoontumisia sylinterin kannessa ja jopa männissä.
  • Sylinterinkansiin voi tulla ajan myötä myös hiushalkeamia valuun, jolloin esimerkiksi moottorin puristukset heikkenevät. Kansi alkaa vuotamaan.

• Hankinta: Käytettyjä kansia löytyy esimerkiksi autopurkaamoista ja verkosta. Kansia myydään myös peruskunnostettuina ja niiden hinta saattaa pyöriä n. 1000 euron tietämillä. Vanhan auton kansiremontissa kannattaa huomioida mahdollisesti, että edullisemmin saa koko moottorin käytettynä tai jopa kokonaisen auton. Tietysti tällöin joudutaan arvioimaan käytetyn moottorin kunto, ja esimerkiksi jakopään hihnan viimeisin vaihtoaika. Kannen vaihtaminen vaatii myös työtunteja. Itse korjattaessa, kansi voidaan viedä niihin erikoistuneelle koneistamolle kunnostettavaksi. Koneistamoita löytyy ainakin kaupungeista, ja ne ovat erikoistuneet juuri moottorien kunnostamiseen. Käytetty kansi kannattaa koeponnistuttaa koneistamossa. Kannen moottoria vasten tulevaa pintaa ei saa naarmuttaa. Tarvittaessa käytetty kansi voidaan hioa tältä osin suoraksi ja sileäksi koneistamossa.

• Muuta huomioon otettavaa:
  • Sylinterinkantta vaihdettaessa vaihdetaan usein kansipahvi (kannentiiviste). Tämän lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota pakosarjan ja imusarjan tiivisteisiin uusimalla ne ja niiden ruuvien kuntoon. Myös muut tiivisteet ja rikkinäiset ruuvit tms. kannattaa samalla uusia. Tätä varten myydään erinäisiä tiivistesarjoja, jotka sisältävät kaikki tarvittavat tiivisteet.

• Sylinterinkannen irrotus: Katso esimerkki sivulta Volkswagen LT 28.

• Sylinterinkannen kiinnitys: Sylinterinkantta kiinnitettäessä on tiedettävä kiinnityspulttien kireys eli kiristysmomentti ja järjestys jossa ne kiristetään. Asennuksessa käytetään momenttiavainta. Kannen kiinnityksen jälkeen joudutaan myös asentamaan jakopään hihna tai ketju sekä mahdollisesti esimerkiksi dieselpumpun hihna. Näiden asettamiseen tarvitsee tietää oikea moottoriosien asento ja apuvälineenä saatetaan käyttää esimerkiksi hihnapyörissä olevia merkkejä tai "mittakelloa".

Sytytystulppa

Sytytystulpat luokitellaan lämpöarvon mukaan. Tulppia on lyhyt ja pitkäkierteisiä! Kärkiväli 0,5–1 mm. Mitä suurempi kärkiväli, sen suurempi jännite vaaditaan. Karstainen tulppa aiheuttaa hehkuessaan aikaisemman sytytyksen. Karstaa voidaan poistaa moottorista sen käynnissä ollessa kaatamalla vettä kaasuttimeen 1-2 minuuttia niin, että auto jaksaa kuitenkin käydä.

Maata (moottoria) koskettavat tulpanjohdot saattavat aiheuttaa vuotoa ja tehon alenemista.

Venttiili

Venttiilien säätö

Imu- ja pakoventtiilit avautuvat nokka-akselin pyöriessä juuri oikealla hetkellä kussakin sylinterissä liikkuvan männän mukaan. Nokka–akseli on yhdistetty kampiakseliin, joka saa aikaiseksi oikea-aikaisen liikkeen. Venttiilin tulee sulkeutua tiiviisti sylinteriputken yläpuolella olevaa sylinterinkantta vasten. Jos tämä ei tapahdu, sylinteriin ei esimerkiksi muodostu käynnistymiseen vaadittavaa painetta, tehot vähenevät, moottoriöljyä kuluu normaalia enemmän ja venttiilit karstoittuvat ja palavat.

Venttiilinsäätö tarkoittaa sitä, että venttiili pääsee sulkeutumaan tiiviisti ja aukeaa juuri oikealla hetkellä. Jos venttiilit "kantavat" eli eivät pääse sulkeutumaan, ei moottoriin esimerkiksi puristustahdilla pääse syntymään räjäytykseen tarvittavaa painetta ja esimerkiksi kuuma moottori ei käynnisty ennen kuin moottori on jäähtynyt ja venttiilit pääsevät lämpölaajenemisen laskettua taas sulkeutumaan. Venttiilin ja sitä ohjaavan keinuvivun väliin tulee jäädä oikea venttiilinvälys eli rako. Säätö tehdään poistamalla moottorin päältä venttiilikoppa (kansi) ja löysäämällä keinuvivun mutteri ja kääntämällä ruuvia niin, että keinuvivun ja venttiilin välinen rako saadaan oikeaan arvoon rakotulkkityökalua (metalliliuska) apuna käyttäen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että venttiilien välys on alle 0,50 mm kun moottori on kuuma. Oikeat arvot kyseiselle moottorille löytyy käyttöohjeesta, kuten samoin tehdäänkö säätä kuumaan vai kylmään moottoriin. Välys saattaa vaihdella imu- ja pakoventtiilien välillä. Jos kyseessä on Volvo Penta MD7 B, moottori kuumana kaikkien venttiilien välys on 0,30 mm (0.012”). Moottoria pyöritetään käsin, jotta keinuvipu ja venttiili ovat keskenään tarkasti siinä asennossa, jossa säätö tehdään. On olemassa ohjeita, jolloin useampi venttiili säädetään samaan aikaan, joka vähentää moottorin käsin pyörittämistä.

Milleinä tai tuuman osina. Nelisylinterisen nelitahtimoottorin vastakkaissylinterit ovat 1 ja 4 sekä 2 ja 3. Säätö kannattaa tehdä sytytysjärjestyksen mukaisesti. Esim, jos järjestys on 1-3-4-2, moottoria käännetään sen pyörimissuuntaan tarkaten sylinteri 4 venttiileitä. Kun 4 sylinterin venttiilit poistotahti on vaihtumassa imutahdiksi eli molemmat venttiilit liikahtavat samanaikaisesti, säädetään sylinteri 1 venttiilit. Tämän jälkeen tarkataan sylinteriä 2 ja säädetään 3. Seuraavaksi tarkataan sylinteriä 1 ja säädetään 4. Lopuksi tarkataan sylinteriä 3 ja säädetään 2.

Venttiilien hionta

Venttiilien vaihtaminen

Vaihto suoritetaan irrottamalla sylinterinkansi moottorilohkosta ja on toimenpiteenä näin suurempi ja harvinainen huoltotoimenpide. Tarvittaessa kansi koneistetaan ja venttiilit hiotaan. Sylinterinkannen tiivistykseen ja kiristämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kiristys tehdään ohjearvojen mukaan ja määrätyssä järjestyksessä kiristäen. Lohkon ja kannen väliin tulee tiiviste, joka uusitaan asennuksen yhteydessä.