Moottorisaha

Johdanto

MOOTTORISAHA ON VAARALLINEN TYÖVÄLINE. TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN JA NOUDATA SITÄ

Moottorisaha on nimitys, jota käytetään polttomoottorikäyttöisestä käsillä käytettävästä ketjusahasta. Ketjusahoja on myös sähkökäyttöisiä, mutta yleensä niitä ei nimitetä moottorisahoiksi vaan sähkösahoiksi. Moottorisaha on yleensä kaksitahtinen, puun kaatoon, katkaisuun ja monipuoliseen puun työstöön tarkoitettu työväline, esimerkiksi hirrenveistoon. Sitä voidaan käyttää myös monenlaisien puupohjaisten materiaalien työstöön rakentamisessa, saneerauksessa ja puusepänteollisuudessa.

Avoimesta terärakenteestaan ja voimakkaasta voimanlähteestään johtuen moottorisaha on kätevyytensä lisäksi myös vaarallinen käyttäjälleen, joten tutustu aina moottorisahan käyttöohjeisiin, ja huolehdi työturvallisuudesta. Moottorisahaan liittyy esimerkiksi vaarallinen takapotku, jota ei välttämättä tiedä, jos siitä ei ole kuullut tai lukenut!

Saha on syytä valita käyttötarkoituksen mukaan eli tehdäänkö metsätöitä harrastuksena vai ammatiksi, veistetäänkö hirsitaloja harrastuksena vai ammatiksi vai pätkitäänkö vain polttopuita ja millaisia polttopuita. Polttomoottorikäyttöisen moottorisahan sijaan kevyt sähkösaha soveltuu paremmin esimerkiksi polttopuiden katkaisuun sahapukilla.

Yleinen virhe sahaa ostettaessa on ostaa tarpeeseen liian painava ja ylimitoittu saha, jotta siinä olisi kasvunvaraa vaativampiin töihin. Yleensä järkevämpää on ostaa malliston kevyemmästä päästä yleiskäyttöön ja vaihtaa suurempaan jos aihetta ilmenee. Sahojen teknisissä tiedoissa mainitut pieneltä tuntuvat painoerot voivat sahaa käytettäessä olla hyvinkin merkittävät. Kalliimpi saha on yleensä tehokkaampi, mutta samalla se ei ole välttämättä suurempi kooltaan tai painoltaan.

Toinen yleinen virhe on ostaa liian halpa saha kun tarve on pieni. Moottorisahan luotettavuus ja hyvät käyttöominaisuudet vaativat kuitenkin aina jonkinverran panostusta sen valmistamisessa mikä näkyy väistämättä hinnassa. Halpasaha voi silti olla hyvä ostos, jos osaa asettaa odotukset oikein sijoitettuun pääomaan nähden.

Kuvassa moottorisahan kyljessä näkyvä sininen muovisuoja on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan pakkasilla. Muovisuojan oikealla puolen on korkki 98E+2T-öljylle ja vasemmalla puolen korkki teräketjuöljylle.

Sahamerkeistä

Laadukkaita Suomen olosuhteisiin sopivia sahoja ovat esimerkiksi Husqvarna, Stihl ja Jonsered. Muita saatavilla olevia laadukkainakin pidettyjä, joskin harvinaisempia merkkejä on Echo/Shindaiwa ja Dolmar/Makita. Muita myytävillä olevia merkkejä ovat esimerkiksi Poulan, Partner Oleo-mac, Homelite, Einhell ja Stiga. Viimeksimainittuja myyntiartikkeleita harkittaessa kannattaa ottaa selville varaosapalvelun ja huoltojärjestelmän saatavuus. Vaikka internetin aikana vaikeisiinkin hankintoihin on saatavilla maailmalta apua, niin vaivansa niissä on siltikin verrattuna valtamerkkien kattavampaan kotimaan palvelupisteisiin. Osa halpasahoista voi olla hinnaltaan ja laadultaan sitä luokkaa, ettei korjaaminen edes kannata, vaikka osia saisikin. Niihin pitää suhtautua lähes kertakäyttötuotteina.

Hyvä yleissaha maksaa vähintään noin 300–800 euroa (2014). Myös osan ns. laatumerkkien halvimmista malleista on melko "heppoisia", johtuen hintakilpailullisista syistä. Markettisahojen tai "kiinansahojen" paineesta johtuen myös suurien laadukkaina tunnettujen valmistajien on ollut pakko vastata syntyneeseen kysyntään tuottamalla vastaavan laatuisia ja hintaisia sahoja malliston alkupäähän. Laadullisesti ne eivät merkistään huolimatta missään tapauksessa vastaa emokonsernin kalliimpia malleja. Lisäksi ne valmistetaan eri tehtaassa ja maassa kuin laatusahat. Husqvarna-konsernin markettisahat tunnistaa kulmikkaammasta ulkonäöstä, hinnasta ja "valmistettu ruotsissa"-tyyppikilven puutteesta.

Varusteet

Sahaa käyttäessä tulee pukeutua turvavarusteisiin. Laki ei tätä määrää, mutta onnettomuuksia tapahtuu ammattilaisillekin ja hyvissä varusteissa sahan käyttäminen vaativissa tilanteissa on turvallisempaa ja mukavaa sääolosuhteetkin huomioiden.

Ks. sivu Metsätyövarusteet.

Moottorisahan käyttäminen

Bensiini ja 2-t öljy

2-tahti öljyä

2-tahtiöljyä sekoitetaan aina puhtaan polttoaineen sekaan, ei valmispolttoainesekoitukseen. Katso käyttöohjeista oikea sekoitussuhde! Ei liian paljon öljyä, eikä liian vähän! Liika öljymäärä palaa karstaksi ja kerääntyy aikaa myöden mm. moottorin laakereihin ja lyhentää niiden ikää. Vähäinen öljymäärä taas aiheuttaa kiinnileikkautumisvaaran. Käytä laadukasta 2-tahtiöljyä. Älä käytä perämoottoreihin tarkoitettua öljyä, siitä syntyy moottorin kiinnileikkaamisvaara.

Polttoainetta kannattaa sekoittaa täyttöastiaan kerralla enemmän, mutta kuitenkin määrä, jonka pystyy käyttämään muutamassa viikossa tai parissa kuukaudessa. Bensan laatu heikkenee seisotettaessa siihen lisättyjen aineiden haihtuessa! Polttoainetta ei myöskään saa sekoittaa sahan tankissa, koska on olemassa vaara että ainesosat eivät sekoitu riittävästi.

Viime vuosien ilmiö on kauppoihin ilmestyneet valmispolttoainesekoitukset, jotka sisältävät jo sekoitetun öljyn, polttoaineen sekä muita lisäaineita. Ns. "pienkonebensa" tai alkylaattibensiini on korkeammin jalostettu tuote ilman bentseeniä. Se palaa puhtaammin ja vähentää pakokaasujen myrkyllisyyttä. Sen valmistuksessa käytetään ainoastaan parafiineja, jotka ovat polttoaineen korkealaatuisin ainesosa. Se ei sisällä lainkaan mm. olefiineja, aromaatteja, rikkiä, etanolia, tai bentseeniä, minkä vuoksi sen pakokaasupäästöt ja haihtuma ovat hyvin pienet. Pienmoottoribensiini alentaa moottorin käyntilämpötilaa, vähentää moottorin likaantumista ja pidentää sen käyttöikää, sekä pitää hengitysilman ja ympäristön puhtaampana kuin autobensiinit. Se on myös tavallisiin polttoaineisiin verrattuna lähes hajuton, joten se on miellyttävämpi tankata ja käyttää. Niitä saa sekä 2-t että 4-t -versioina. Alkylaattibensiini ei kuluta kumiosia ja säilyy huomattavasti paremmin kuin tavallinen polttoaine.

Yleissuositus on pienkonebensa tai 98E + laadukas moottorisaha 2T-öljy

Esimerkiksi öljyä ~2 %: 2 % saadaan, kun 10 litraan sekoitetaan 2,04 desilitraa öljyä.

Eräs hyvä ja yksinkertainen tapa sekoittaa sahabensiiniä on ostaa annosteluöljypurkki. Joitakin sahamoottoriöljyjä myydään litran muoviastiassa jossa on kaksi korkkia ja kaksi säiliötä ja sisäinen kanava näiden välillä. Öljyä puristetaan kanavaa pitkin isommasta säiliöstä pienempään kunnes se täyttyy. Tämän jälkeen korkki avataan ja sisältö tyhjennetään yleensä viiteen litraan bensiiniä. Tai purkissa mainittujen ohjeiden mukaan.

Eli 1  litraan 0,2 dl 2-tahtiöljyä
    3  litraan 0,6 dl 2-tahtiöljyä
    5  litraan 1,0 dl 2-tahtiöljyä
    6  litraan 1,2 dl 2-tahtiöljyä
    10 litraan 2,0 dl 2-tahtiöljyä TAI 2.5 dl 2-tahtiöljyä

Kun moottorisaha antaa "merkin", pätkäisee sahattaessa, on se yleensä merkki että bensa loppuu. Tällöin kannattaa moottorisaha sammuttaa heti ja tankata. Muulloin saha käy hyvin laihalla seoksella, eikä se ole hyväksi moottorille ja lisäksi sahan käynnistäminen uudestaan on helpompaa. Jos sahaat kovilla kierroksilla, saha kuumana, ja bensa loppuu tällöin, kannattaa myös välittömästi tankata ja käynnistää saha heti uudestaan. Tämä sen takia, samoin kuin kovan sahauksen päätyttyä kannattaa saha jättää "tasaantumaan" tyhjäkäynnille. Nämä keinot saattavat pidentää sahan käyttöikää.

Kombikannu, jossa isompi säiliö polttoaineen ja 2-tahtiöljyn sekoitukselle ja pienempi säiliö teräketjuöljylle. Tällä kannulla polttoaineen lisääminen sahaan on helppoa, koska ylivuotomahdollisuutta ei synny. Täyttöputki painetaan sahaa vasten tasaisesti täysin sahan täyttöaukkoa vasten ja bensan tulo kanisterista loppuu automaattisesti kun sahan säiliö on täynnä. Kuljetuksen ajaksi täyttöputket käännetään kannun sisäpuolelle ja suljetaan kierrekorkeilla.

Käynnistys

Lue moottorisahakohtainen käynnistysohje. Kaikissa sahoissa ei ole seuraavassa kuvattua sylinterissä olevaa "kevennintä".

Kylmäkäynnistys

Useimmat moottorisahat lähtevät kylmänä käyntiin seuraavalla tavoin:

1. Stop-painike pois päältä.
2. Jos sylinterissä on "puristustenalennuspainike", painetaan se alas.
3. Ryyppy täysin päälle, ei kosketa ollenkaan kaasuvipuun.
4. Jos sahassa on ryyppypainike eli kuminen kuppi jota painamalla polttoainetta pumpataan kaasuttimeen, niin paina ohjeessa mainittu määrä (esim. 4–6 painallusta).
5. Vedetään sahaa käyntiin kunnes se "lupaa" eli hörähtää, mutta sammuu samantien.
6. Painetaan "hörähdyksen" jälkeen heti ryyppy pois päältä, ei vieläkään kosketa kaasuvipuun.
7. Jos sylinterissä on "puristuksenalennuspainike", painetaan se uudestaan alas.
8. Vedetään saha käyntiin.
9. Annetaan koneelle kierroksia kelin mukaan.
10. Jos sammuu taas, toistetaan kohdasta kaksi.

• Ei tarvita mitään ylimääräistä räpeltämistä kaasuvivun tai ryypyn kanssa. Kohdassa 5 voi joutua joskus vetämään kymmenkuntakin kertaa ennen kuin saha hörähtää. Jos saha tällöin jää käyntiin, painetaan ryyppy pois käsin ja annetaan kaasua.
• Kohdassa 4 voidaan aloittaa vedot muutamilla hitailla vedoilla, joiden tarkoitus ei ole käynnistää sahaa, vaan siirtää polttoaineilmaseosta sylinteriin ja vasta näiden hitaiden vetojen jälkeen vedetään nopeammat, käynnistävät vedot. Tällöin ei tarvitse turhaa "rykiä" käyntiin ja käyttää polttoaineen siirtoon voimia. Tämä tällainen ammattilaisen vinkki.

Lämpimänä käynnistys

Useimmat moottorisahat lähtevät lämpinämä käyntiin seuraavalla tavoin:

1. Stop-painike pois päältä.
2. Jos sylinterissä on "puristuksenalennuspainike", painetaan se alas.
3. Vedetään pari kertaa hitaasti vetonarusta yrittämättä käynnistää sahaa.
4. Vedetään saha käyntiin yhdellä kerralla vetämällä terävästi vetonarusta.

Kohta 3) ei ole pakollinen, mutta näin tehtäessä saatetaan vähentää terävämpien vetojen tarvetta.

Kuumana käynnistys / helteellä käynnistys

Erityisesti kesähelteellä saattaa alkaa ilmestyä käyntiinlähtöongelmia, muutoin täysin toimivaan sahaan. Kyse on ilmeisesti bensan kaasuuntumisesta. Yksinkertaisesti saha ei saa polttoaineseosta käynnistyäkseen. Tämän näkee mm. avaamalla tulpan, joka ei välttämättä ole kastunut polttoaineesta. Saha lähtee käyntiin yleensä ryypyllä. Osa ammattilaisista sammuttaa myös sahan tällaisella säällä ryypyllä, joka saattaa helpottaa pian uudestaan tapahtuvaa käynnistystä.

Moottorisahan käynnistysasento

Moottorisahaa näkee usein revittävän käyntiin jos minkälaisissa asennoissa. Onpa näissä käynyt useampi onnettomuus. Vaarallisin lienee vetää käyntiin terälaippa haarojen välissä, vitsi, vitsi... Ehkä vaarallisin on, kun roikotetaan pelkästään sahaa etukahvasta ja vedellään käyntiin. Saha saattaa tällöin yllättäen nousta raavaankin käyttäjän käsissä asentoon, jossa jo käyntiin lähteneen sahan pyörivä terälaippa osuu käynnistäjään. Katso sahan ohjekirjasta oikea käynnistysasento. Erinäisiä käynnistysotteita voisivat olla seuraavat:

• Saha asetetaan maahan ja toisen jalan kantapää asetetaan takakahvan yli siinä olevan "levikkeen" päälle painaen saha tukevasti maata vasten. Toisella kädellä painetaan sahaa etukahvasta maata vasten. Tämä on tukeva asento.
• Sahan takakahva asetetaan yhteenpuristettujen haarojen väliin tukevasti ja toisella kädellä pidetään etukahvasta.

Perusote ja asenne

Pidä aina kiinni moottorisahasta tukevalla otteella ja valppaalla mielellä. Peukalo etukahvan kaaren alla ja saha vartalon lähellä. Älä pelkää sahaa, mutta kunnioita!

Moottorisahan käytön aikana on hyvä pyyhkäistä imuaukon ritilä välillä puhtaaksi. Talvella imuaukon ritilän suojaksi asetetaan muovinen suoja lumea vastaan. Sylinterin jäähdytysrivat kannattaa pitää puhtaina estäen näin moottorin ylikuumeneminen. Ripojen puhdistukseen voi käyttää puutikkua, ei terävää metallia, joka naarmuttaa ja synnyttää tartuntapintoja lialle. Huolehdi että kaikki ruuvit ja mutterit ovat kireällä.

Takapotku

Kuvasta nähdään, kuinka laudan läpi lähdetään sahaamaan niin, ettei takapotkua synny. Jos terä työnnettäisiin kohtisuorassa lautaan nähden, ei sahaus onnistuisi näin helposti.

Takapotkun aiheuttaa terälevyn kärjen yläosan neljännes (1/4). Takapotkussa saha lähtee salamannopeasti ylöspäin ja saattaa osua esimerkiksi sahaajan otsaan. Potku voi olla niin nopea ja voimakas, että se osuu kypärään heittäen sen pois päästä. Sahaa ei saa kohdistaa puuhun terälevyn kärki edellä (tai jos niin tekee, on osattava tehdä se oikein aloittamalla terän alaosan neljänneksellä. Hirrenveistäjät ja veistoksia tekevät käyttävät sahaa usein nopeasti, mutta hekin pitävät tästä asiasta huolta.

Puun kaataminen, karsinta ja katkaisu

• Puunkaato moottorisahalla

Hirsirakentaminen

Ks. myös sivut:

Hirsirakentaminen

Hirsityövälineet

Huolto

Katso ohjekirjasta huolto-ohjeet. Huoltokohteita, jotka joutuu jossain vaiheessa purkamaan ja puhdistamaan ovat mm. ilmanpuhdistin (ilmpanputsari), sytytystulppa, käynnistin, terälaite ja tarvittaessa äänenvaimennin.

Terälaite

Bioöljyn voi puhdistaa heti käytön jälkeen rätillä ja bensalla. Laipan reunoista viilataan ketjun kuluttamat kierteet ajoittain pois lattaviilalla. Terälaippa käännetään riittävän usein ohjeen mukaisesti.

Teroitus

Kuvassa on sahasta irrotettu teräketju. Ketjun yläpuolella vasemmalla on terävä leikkuuhammas eli kouruhammas ja sen edessä alennushammas. Kuvassa vasen pari teroitetaan katsojan puolelta ja oikea toiselta puolelta.

Terävä ja oikein teroitettu ketju lisää turvallisuutta, tarkkuutta, laatua ja tehokkuutta. Teroitus terävällä viilalla vie muutaman minuutin ja se kannattaa tehdä heti, jos tuntee ettei saha enää painu puuhun omalla painollaan. Jos lastua ei synny tai terä vetää pahasti suoraan sahatessa, on vika useimmiten ketjussa tai myös terälaipassa. Terä, mutta myös laippa on ajoittain uusittava. Teräväksi teroitettu tai uusikaan ketju ei kuluneessa terälaipassa leikkaa niin hyvin kuin uudessa.

Työkalut

Välineet teroitukseen: pyöröviila vaihdettavalla kädensijalla, lattaviila ja viilaohjain. Kuvassa näkyvää irtainta viilaohjainta näppärämpi ja nopeampi käyttää on viilaohjain, joka kiinnitetään pyröviilaan. Kokenut viilaaja ei tarvitse ohjainta.

Pyöröviiloja on erikokoisia: 4.0 mm eli 5/32", 4.5 mm eli 11/64", 4.8 mm eli 3/16" ja 5.5 mm eli 7.32". Ketjutyypin mukaisia pyöröviiloja ovat:

0,325 - pyöröviila 4,8 mm / teräväkulmainen 4,5 mm
3/8 - 5,5 mm 
0,404 - 5,5 mm
1/4 - 4 mm

• Mittamerkintöjä
  • 3/8 tai .375 tarkoittavat tuuman osia murtolukuna tai kymmenesosia (0.375), n. 9.5 mm.
  • .050, .058, .063 tarkoittavat tuuman sadasosia; n. 1.3 mm, 1.5 mm, 1.6 mm.
  • 64VL tarkoittaa teräketjun vetolenkkien määrää.

Viilausohje

• Ennen teroitusta puhdista likainen ja teräketjuöljyinen ketju sahaamalla esimerkiksi kannonpäätä ja sammuttamalla saha välittömästi. Voit myös sahata pienen puun läpi piston sopivaan työkorkeuteen vetävällä ketjulla varoen takapotkua ja näin saada "teroituspenkin", kuitenkin niin että pystyt pyörittämään terää. Vedestä tai öljystä märkää ketjua on hankala teroittaa. Paineilmalla voidaan myös puhdistaa.
• Tarvittaessa kiristä ketju ennen teroitusta. Kuvassa löysä kiristystä edellyttävä ketju.

• Löysää laipan kiristysruuvit, kiristä ketju säätöruuvista. Kun kiristät laipan, laita saha esimerkiksi puuta vasten kuten kuvassa tai nosta samalla laippaa sen kärjestä käsin tai nosta ketjua yläpuolelta, että syntyy rako ketjun ja laipan väliin.

• Laippa tulee ajoittain kääntää, viilata terälaipan reunat ja tarvittaessa jos ketju hölskyy pahasti, vaihtaa koko laippa.
• Istu kannolle ja tue sahaa jaloilla, viilaten molemmat suunnat muuttamatta sahan asentoa. Viilaus voidaan suorittaa myös työpöydällä seisoaltaan tai istuen.
• Teräsärmän kulma on oikea kun viilauskulma, etukulma ja viilan koko ovat oikein:

Viilauskulma on noin 25–30°
Jäistä ja kovaa puuta sahattaessa ? astetta
Pehmeää puuta sahattaessa ? astetta
Hirrenveistossa noin 30°

• Kuvissa nähdään kuinka viilaohjuriin on merkitty eri viilauskulmat.

• Tarvittaessa voi tussilla merkitä hampaan sen päälipinnasta, mistä viilauksen on aloittanut.
• Pyöritä ketjua eteenpäin laippaa pitkin, niin et revi sormia juuri teroitetuissa hampaissa.
• Viilattaessa painetaan viilaa hieman teräsärmää kohti, takaisin vedettäessä kevennetään. Viilaus tapahtuu työntöliikkeessä. Viilan tulee pyyhkiä koko teräsärmää viilaustyönnön ajan.
  • Yleensä kolme viilaustyöntöä on riittävä per hammas, kun terä ei ole liukas ja viila on hyvä.
• Etukulma eli kun viilaa vedetään syvennyksen tason suuntaisena korkeus- ja sivusuunnassa saadaan noin 90 asteen etukulma. Matala varsi (eli painetaan hiukan viilan kahvaa alaspäin) tekee suuremman kulman ja vähemmän ärhäkän ketjun, korkea varsi taas pienemmän kulman ja ärhäkän ketjun.
  • Kun hammasta katsotaan sivustapäin voidaan nähdä että se on saattanut kulua kourumaiseksi, eli sen yläreuna on edempänä kuin alareuna. Kyseessä on nk. haukannokka, mikä esimerkiksi hirrenveistossa ei ole hyvä. Se poistetaan em. keinoin painamalla vartta hiukan alaspäin vaakatasosta. Hirrenveistossa ketjun ei tule "pomppia" sahattaessa.
  • Kuvassa nähdään kuinka sormet tukevat ketjua läheltä viilaa ja viila on lähes vaakatasossa, ehkä hiukan viilan kädensija on painettuna alaspäin haukannokan välttämiseksi.

Alennuksen viilaus

Laadukkaita viiloja, joita voi olla vaikea löytää, kun ne eivät kulu yhtä nopeasti "liukkaiksi".

Alennushammas on leikkaavan hampaan edessä oleva pieni hammas. Se määrää miten syvälle leikkuuhammas pureutuu. Liian suuri porrastus lisää takapotkun vaaraa ja heikentää tarkkuutta, mutta tulosta syntyy nopeammin. Liian vähäinen taas alentaa sahauksen tehoa. Jos alennusta ei ole tehty pitkään aikaan, syntyy leikkuutuloksena lähes hienoa sahanpurua, josta tietää että viimeistään on aika viilata alennus. Oikein teroitettu alennushammas myös huolehtii, että terä painautuu puuhun sahan omasta painostaan. Alennuksen viilaus tapahtuu joka 3. tai 4. teroituskerralla.

Alennushampaiden kärjet viilataan 0,6–0,8 mm leikkuuhampaita (kouruhampaita) matalammalle, kylmänä vuodenaikana kovassa puussa 0,5–0,7 mm, lämpimällä säällä pehmeässä puussa voidaan käyttää 0,8 mm.

Käytettäessä viilaohjainta, tasoitetaan alennushampaan kärki ohjaimen tasalle. Viilaa samalta puolelta alennushammas kuin viilaisit leikkuuteränkin. Aseta ohjuri niin, että se tukee viilattavaa hammasta sen takaa, eli hammas ei pääse väräjämään viilaa työnnettäessä.

Terän saa pehmeämmin purevaksi viilaamalla alennushampaan alla oleva ketjun osa viistosti ohenevaksi, riittää kerran tehdä terälle.

Helppokäyttöinen viilaohjuri (file holder), mutta osa kyseisistä malleista kiristettäessä viilaan saattaa vääntää pyöröviilan käyräksi. Kuvassa veistäjä tarkastelee juuri viilan suoruutta kiristyksen jälkeen. Tällainen ohjuri on usein helppokäyttöisempi ja nopeampi kuin pienet ketjun päälle asetettavat, joiden päällä viilaa kuljetetaan. Näissä pienissä myös telat kuluvat ja niiden tarkkuus näinollen heikkenee.

Moottorisahan säätäminen

• Moottorisahan kaasuttimessa saattaa olla kolme säätöruuvia. Kirjaimet L ja H tulevat sanoista Low ja High ja niitä voi nimittää myös Laiska ja Hurja. Kolmas ruuvi on T, LA, joutokäynti l. tyhjäkäynti. Polttoaine kaasuttimeen tyhjäkäynnillä tulee L-suuttimen kautta. H-suuttimella ei ole merkitystä kun säädetään L-suutinta tyhjäkäynnillä. Toisin sanoen saha käy vaikka H on täysin kiinni. H tulee peliin vasta annettaessa kierroksia. Saha tukehtuu kaasutettaessa, jos H-ruuvi on täysin kiinni.

L säätää sahan kiihtyvyyttä ja matalia kierroksia eli polttoaineen saantia tyhjäkäynnillä
H säätää kuinka paljon kierroksia saha ottaa kaasu pohjassa eli saa polttoainetta

• Ruuvien perusasetus on ruuvit kiinni (myötäpäivään) ja 1 kierros auki (vastapäivään). Joutokäynti niin, että terä ei pyöri. Merkitse vaikka tussilla merkki ruuvimeisseliin, niin tiedät milloin kierros tulee täyteen. Ruuvien aukiolo saattaa vaihdella 1–2 kierroksen välillä ja pienikin kääntö, esim. 1/6 voi vaikuttaa jo merkittävästi. Todellista hienosäätöä. Sahoissa voi olla myös poikkeavia ohjeita jotka on syytä tarkastaa käyttöohjeesta.
• Sahan säätö tehdään yleensä tehdään korvakuulolla. Siitä johtuen vinkit ja temput voi olla tekijästä riippuen aikamoista taidetta. Liikaa kierrättämistä pitäisi välttää laihan seoksen välttämiseksi. Varmempaa on säätää parhaista kierroksista hieman "ropeltamaan", jottei menisi laihalle, joka voi aiheuttaa sahan särkymisen.
• Sahan säätö tehdään aina lämpimänä, ei kylmänä! Jos säädöt tehdään kylmänä, saha sammuu joutokäynnillä kuumana.

• Kun säädöt täytyy tehdä täysin uusiksi. Huom! Tämä on vain eräs tapa suorittaa säätö.

1. Kiristetään teräketju eli ei roiku eikä ole pinkeä.
2. Vaihdetaan tankkiin tuore polttoaine, jossa on oikea 2-T-öljyn sekoitussuhde ja jota käytetään jatkossa. Polttoaine, on se sitten vanhaa, valmista pienkonepolttoainetta tai omaa sekoitetta saattaa vaikuttaa käyntiin merkittävästi.
3. Puhdistetaan ilmansuodatin.
4. L täysin kiinni (kevyesti myötäpäivään loppuun asti) ja 1 kierros auki perusasetukseksi.
5. H täysin kiinni ja 1 kierros auki jos käytetään sahaa kierroksilla lämpimäksi TAI voi olla myös täysin kiinni jos annetaan röpsöttää lämpimäksi tyhjäkäynnillä tai saha on jo muuten lämmin. Lämmin ei tarkoita auringossa ollutta sahaa ;)
6. T tai LA (joutokäynti) jonkun verran myötäpäivään.
7. Käytetään kone lämpimäksi.
8. Tarvittaessa säädetään L-suutinta ja tyhjäkäyntiä, jotta saha saadaan pysymään käynnissä.
9. H täysin kiinni.
10. Ensin säädetään L-suutin, sitten H. Säädetään L-suutinta niin, että löytyy korkein käyntinopeus. Se saattaa löytyä 0,5–2 kierroksen kohdalta. Kierrokset nousevat tai laskevat kun ruuvia käännetään.
11. Avataan tämän jälkeen L-suutinta vielä 1/4–1/6 kierrosta
12. Säädetään tyhjäkäynti niin, ettei ketju pyöri.
13. Kaasutellaan sahalla ja aletaan avata H-suutinta. Säädetään H-suutinta 1–1,5 kierroksen välillä, että saadaan saha ottamaan täydet kierrokset. Käännetään ruuvia vastapäivään suuremmaksi kunnes saha käy "nelitahtisesti" ja alkaa savuttamaan enemmän. Säädetään nyt H-suutinta 1/6 kiinni (myötäpäivään), jotta saha ei kävisi täysin huippukierroksilla ja leikkaisi kiinni.
14. Säädetään tarvittaessa joutokäynti ettei ketju pyöri.
15. Sahan tulisi nyt moottorisahamaisesti "röpöttää", ottaa välittömästi kierroksia kaasua painettaessa ja käydä huippukierroksilla moitteetta.
    1. Testataan sahaa pitämällä kaasua pohjassa vajaa 10 sekuntia, äänen pitäisi olla "nelistävä", ei "ulvova".
    2. Kun saha "röpöttää", saha käy rikkaalla.
    3. Kun saha "buuaa" ja reagoi hitaasti kaasuun, saha käy laihalla.

Moottorisahan korjaus

Yleisavain sytytystulpan ja teräketjun irrottamiseen ja säätämiseen.

Käyttöohjeissa ei yleensä neuvota moottorisahan korjaamista, vaan se neuvotaan teettämään korjaamiseen erikoistuneissa liikkeissä. Älä siis korjaa, jos et tiedä mitä olet tekemässä! Seuraukset voivat olla hengenvaaralliset tai yksinkertaisesti rikot sahan tai takuu päättyy. Sahan korjaus ei kuitenkaan välttämättä ole kovin vaikeaa.

Vian pikadiagnoosi

Kaikille polttomoottorisahan käyttäjille on varmasti tuttu tilanne kun moottorisaha ei lähde käyntiin. Silloin on hyvä suorittaa muutama perustarkastus ennen suurempiin toiminpiteisiin ryhtymistä:

1. Käynnistämisessä on sählätty ryypyn kanssa ja sytytystulppa on kastunut bensasta. Irrota tulppa, puhalla tuppa kuivaksi, laita ryyppy pois päältä, vetele narusta muutaman kerran ja asenna tulppa takaisin.
2. Onko tankissa tuoretta bensaa? Bensan sijaan moottorisahan polttoainesäiliöön on kaadettu epähuomiossa teräketjuöljyä?
3. Onko virtakytkin oikeassa asennossa?

Jos vieläkään ei onnistu siirrytään seuraavaan vaiheeseen:

1. Testataan tuleeko kipinä? Eli muovikansi auki ja sytytystulppa irti. Tulppa takaisin hattuun kiinni ja tulpan pää sylinteriin kosketuksiin tai ruuvimeisselillä tulpan metalliosa kosketuksiin sylinteriin. Vedetään käynnistimestä ja katsotaan näkyykö kipinä. Jos vika ei ole sähkössä, yleensä sytytystulpan vaihto uuteen kyseiseen sahaan tarkoitettuun auttaa.
2. Jos kipinä tulee tutkitaan polttonesteen saanti. Vedetään käynnistimestä muutama kerta ja tutkitaan kastuuko tulppa ja haiseeko bensiini? Jos ei haise, ja tulppa on kuiva, viittaa polttonesteen saannin ongelmiin. Jos tulppa on likomärkä eikä tulpan ja kampikammion kuivaaminen käynnistimen tyhjävedoilla tulppa auki auta, viittaa bensiinin vuotamiseen eli kaasuttimen tulvimiseen. Ongelma on mahdollisesti kaasuttimen kalvoissa.

Yleensä tämän jälkeen on viisainta keskeyttää työt ja siirtää loput vikaselvittelyt korjaustiloihin.

• Kannattaa ottaa huomioon että pitkään tai jonkin aikaa seisoneilla moottorisahoilla on taipumusta nukahtaa eli siirtyä ns. talviunille. Sahassa ei tarvitse olla mitään erityistä vikaa vaikka ei lähdekään käyntiin. Tulpan avaus ja kuivaus operaatio pitää suorittaa muutamaan kertaa kunnes saha alkaa toimimaan. Tämä on täysin normaalia. Samassa yhteydessä kannattaa varmuuden vuoksi korvata ylivuotinen polttoneste tuoreella.

Lähtee käyntiin, mutta pätkii tai sammuu muutamassa sekunnissa

Saha lähtee käymään ja käy tyhjäkäynnillä tämän jälkeen. Kun sahaa kuormitetaan antamalla kierroksia tai aloittamalla sahaus, se hyytyy ja saattaa sammua. Sahaamisesta ei tule mitään.

• Todennäköinen syy: Husqvarnan (husku) tai Stihlin (tilhi) kaasuttimen alapuolella on kansi, jonka alla kaasuttimen rungossa on pieni metalliverkkosuodatin, joka voi olla mennyt tukkoon hienosta polttoainetankin suodattimen läpi kulkeutuneesta "pölystä". Metalliverkon pyyhkiminen saattaa riittää ratkaisemaan ongelman.

• Muita syitä voivat voivat olla:
  • Onko tankissa riittävästi polttoainetta (ei vahingossa teräketjuöljyä) tai onko polttoaine seissyt tankissa vuosia? Polttoaine ei vanhene ihan kuukaudessa tai talvessa.
  • Onko sytytystulpassa piikkiä, kärkiväli on oikea tai sytytystulppa on liian vanha? Vaihda sytytystulppa uuteen kyseiseen sahaan tarkoitettuun. Sytytystulppa on vioittunut ja täytyy vaihtaa uuteen. Sytytystulpan kärkiväli on muuttunut tai välissä on pieni karstapiikki. Kärkivälin pitää olla oikean suuruinen ja vapaa liasta. Oikea kärkiväli asetetaan rakotulkilla. Usein kärkiväli on peukalon kynnen paksuinen. Tulpan kunnon voi kokeilla irrottamalla sytytystulpan, kytkemällä siihen tulpan hatun takaisin ja pitämällä sitä moottorin metalliosaa vasten samalla kun vetää käynnistimestä sahaa käyntiin. Jos kipinää ei synny tai se on hyvin heikko, saattaa uusi sytytystulppa ratkaista asian. Ehjässä tulpassa toistuvat peräkkäiset kipinät, ei jatkuva palaminen.
  • Onko sytytystulpan johto ehjä ja sytytystulpanhatussa tukevasti kiinni? Ensin brake cleaneria tulpanhattuun ja tulpan päähän, sitten esim. CRC:tä tai vastaavaa haihtuvaa öljyä.
  • Onko polttoainetankissa oleva polttoainesuodatin vaihdettu milloin, olisiko pahasti tukossa? Suodattimen läpi pystyy puhaltamaan suulla melko kevyesti. Koukataan se tankista esimerkiksi rautalankakoukulla tai pitkillä kärkipihdeillä. Suodatin irtoaa vetämällä letkusta. Likaantunut vaihdetaan. Sopii vaihtaa myös säännöllisesti.
  • Onko ilmansuodatin likainen tai täysin tukossa? Puhdistaminen puhtaalla bensalla tai astianpesuaineella tai brake cleanerilla sumuttamalla. Tarvittaessa uusitaan.
  • Onko äänenvaimennin niin pahasti karstoittunut, että pakokaasujen virtaus häiritsee käyntiä? Karstoittuminen alentaa sahan tehoa ja aiheuttaa käyntihäiriöitä. Äänenvaimennin irrotetaan ja se voidaan puhdistaa kaasupuhalluslampulla (toholla) eli tulella. Karstaa syntyy sahattaessa paljon puolikaasulla ja bensaan lisätään "varmuuden vuoksi" yliannos 2-tahtiöljyä. Kokemuksen mukaan valmiin 2T-alkylaattibensiinin käyttö poistaa karstoittumisongelman kokonaan.
  • Onko kaasuttimen säädöt pielessä? Oletko vaihtanut esimerkiksi polttoainetta omasekoitteesta valmissekoitteiseen.
  • Onko polttoaineletku puhki? Kaada bensa tankista pois ja kaiva esimerkiksi kärkipihdeillä suodatin aukosta ulos. Irrota suodatin ja irrota letku myös kaasuttimen päästä. Sulje letkun toinen pää ja puhalla letkuun suullasi selvittääksesi vuotaako se. Husku 353G-sahassa letku kulkee ainostaan kaasuttimesta tankkiin rungon läpi noin sentin mittaisessa "tunnelissa". Jos huskun bensaletku tarvitsee uusia, täytyy kaasutin ja sen alla oleva muovilevy irrottaa. Yleinen Stihlin vika tässä ongelmassa.
• Onko kaasuttimessa roskia tai ohuet kanavat tukossa? Voidaan yrittää poistaa purkamalla kaasutin ja puhdistamalla paineilmalla jokaisesta mahdollisesta reiästä tai viemällä kaasutin ultraäänipuhdistukseen huoltoliikkeeseen. Myös puhdistusliuoksia tai bensassa liottamista voi kokeilla. Joskus kaasuttimessa on keltaista "pihkamaista" mönjää, jota on joka puolella ja joka on jumittanut esim. neulaventtiilin.
  • Onko kaasuttimen kalvot, ala- ja yläpuolella vaihdon tarpeessa? Ne väsyvät ajan kuluessa. Ota kaasutin mukaan varaosaliikkeeseen tai kopioi tarkasti kaasuttimen kyljessä olevat numerotunnukset.
  • Onko kaasuttimen neulaventtiilimekanismi väsynyt? Taivuta hiukan...
  • Onko sylinterin kyljessä naarmuja merkkinä kiinnileikkaamisesta? Näkee kun poistaa äänenvaimentimen (helpompaa) tai kaasuttimen ja pyörittää vetonarusta moottoria. Yleensä naarmut tulevat pakosarjan puolelle.
  • Onko kiertokangen ym. tiivisteet (stefat) uusinnan tarpeessa?
  • Onko virtalaite / sytytyslaite vaurioitunut ja se täytyy uusia?

Käy kuin konekivääri

Saha lähtee käymään, mutta käy pätkien. Sahaamisesta ei tule mitään, koska kierrokset eivät nouse tai nousevat normaaliksi vähäksi aikaa. Erä syy saattaa olla hajonnut virtalaite. Tällöin myös uusikin tulppa saattaa hajota heti. Katso myös edellä kohta Lähtee käyntiin, mutta pätkii.

Käynnistinjousen vaihto tai puhdistaminen

Ohjeen lähde suuntaa-antava. Lähde tuntematon.

1. Jousen jännitys vapautetaan purkamalla käynnistysnaru narupyörältä.
2. Narupyörää ei irroteta vaan naru pujotellaan kierroksittain ulos.
3. Kun naru on vapaana, narupyörä vedetään ulos.
4. Käynnistinjousi avitetaan pikkumeisselillä irti, ponnahtaa ulos.
5. Hiotaan jousi puhtaaksi hienolla hiekkapaperilla.
6. Koukkuun taivutettu jousen pää kiinnitetään jousipesän ulkoreunan hahloon.
7. Jousta kierretään kierros kierrokselta paikalleen kehän sisäpinnalle.
8. Paikoilleen saadun jousipakan päälle tiputetaan hieman ohutta öljyä (esim. lukko- ja ompelukoneöljy).
9. Narupyörä asetetaan paikoilleen.
10. Käynnistysnaru kelataan pyörälle jolloin jousi jännittyy.
11. Naru vedetään äärimmilleen ulos narupyörältä.
12. Pyörälle pitää jäädä puoli kierrosta joustovaraa, jotta jousi kestää paremmin sahaa käynnistettäessä.

Käynnistinjousta on usein erittäin hankalaa, eräissä malleissa jopa mahdotonta, kiertää suoraan jousipesään. Seuraavassa eräs tapa asettaa jousi paikoilleen.

• Tarvitaan työtasolle pystyyn jousen pään kiinnike, esimerkiksi pieni naula tai poranterä. Asetetaan jousen pää tähän, jousi jää löyhäksi kiepiksi tasolle.
• Otetaan moottorisahan narupyörä ja asetetaan se jousikiepin keskiöön siten, että jousen sisempi pää lukittuu paikoilleen.
• Kiristetään jousi narupyörää kiertäen. Narupyörää on koko ajan tuettava tasoa vasten, jottei jousi ponnahda ylös vaan kiertyy tasaisesti pyörälle. Kiristetään jousikerä niin pieneksi että se on 2–3 mm jousipesän sisähalkaisijaa pienempi.
• Otetaan kahdesta nippusiteestä etukäteen sopivan kokoiseksi tehty rengas ja asetetaan se tasolle narupyörän ympärille. Tässä vaiheessa toinen käsi tarvitaan jännityksessä olevan narupyörän tukemiseen.
• Kiristetään nippusidelenkkiä molemmista päistä niin, että se asettuu tiukasti jousikerän ympärille.
• Päästetään varovasti jousi jännityksestään antamalla narupyörän pyöriä pitämällä sitä edelleen taso vasten estämässä jousta ponnahtamasta.
• Poistetaan jousen pään kiinnike tasosta ja liu'utetaan jousikerä tason reunan ylitse tukemalla samalla jousikerää alapuolelta.
• Katkaistaan ylimääräiset nippusiteen päät, jotteivät ne estä jousen paikoilleen asentamista.
• Poistetaan jousikerä narupyörästä, sen tulisi pysyä koossa nippusiteiden tukemana. Asetetaan jousikerä jousipesään ja painetaan jousen pää lukitushahloonsa/tappiinsa esim. ruuvitaltan kärjellä.
• Poisteaan nippuside kerän ympäriltä samalla tukien jousta, jottei se ponnahda ulos. Tässä vaiheessa jousikerä laukeaa jousipesän kokoiseksi.

Kaasuliipasimen vaihto

Korjausohjeessa tarkoitetaan alimpana näkyvää harmaata painiketta. Liipasimeen liittyy myös turvakytkin eli päällä näkyvä harmaa painike, joka tulee olla pohjassa ennen kuin kaasuliipasinta voidaan painaa. Sininen vedin on ryyppy ja punainen sammutuspainike.

Vaihtoaika noin 10 minuuttia, melko helppoa, vaatii lähinnä sorminäppäryyttä. Esimerkkikoneena Husqvarna 353G.

Husqvarna 353G

1. Lyö pieni tappi pois.
2. Irrota vetämällä kolostaan, pieni kynnys.
3. Irrota turvaliipasin, kaksi kynttä, väännä kahvaa vuorotellen kummaltakin puolelta.
4. Vaihda jousi uuteen liipasimeen.
5. Paina liipasin paikoilleen, napsahtaa koloonsa ja lyö tappi paikoilleen. Katso että kaasu toimii.
6. Paina turvaliipasin edestä koloonsa (sarana).
7. Aseta jousen toinen pää turvaliipasimen peräkoloon vapaasti ja paina turvaliipasin oikeaan asentoon.
8. Tarkista että turvamekanismi ja kaasu toimivat.

Kaasuttimen irrottaminen

Husqvarna 353G

1. Tarvitaan talttaruuvimeisseli, 4 mm kuusiokoloavain (ja joku väännin siihen, esimerkiksi pieni silmukka-avain), pitkät kärkipihdit helpottavat, rätti ja mahdollisesti paineilmaa.
2. Irrota suojakansi moottorin päältä.
3. Irrota tulpanjohto.
4. Puhdista suurin lika pinnoilta pois, varo päästämästä likaa ilma-aukosta sisään kun otat pois ilmansuodattimen.
5. Irrota ilmansuodatin ja sen pidinklenksu vääntämällä sitä sivusuunnassa.
6. Irrota bensaletku vetämällä.
7. Irrota stop-vipuun tulevat kaksi johtoa vetämällä niitä liittimestä ulospäin ja auttaen samalla pienellä ruuvimeisselillä.
8. Irrota kaasuvipu, joka on pienen jousen alla. Vipu lähtee irti kahvasta vetämällä ulospäin ja samoin iso kumitiiviste kahvan edestä. Vipu asennetaan takaisin vain työntämällä se kahvan sisälle. Kokeile toiminta asennuksen jälkeen.
9. Avaa 4 mm kuusiokoloavaimella ilmansuodattimen sisäänmenoaukon alasivuilta kaksi pitkää ruuvia jotka kiinnittävät kaasuttimen sylinteriin menevään muovikehykseen ("imusarjaan").
10. Väännä kaasutin irti ilmansuodattimen sisäänmenoaukon sivuilla olevista kumipaloista ruuvimeisselillä ja nosta kaasutin pois.
11. Kaasuttimen lämmitinlevy lähtee pitkien ruuvien alta (takakahvan puolelta) pois.
12. Irrota kaasuttimen päältä kahdella ruuvilla ja metallipannalla kiinni oleva kaasuttimen lämmitinlevy.
13. Irrota ryyppyvivusto painamalla sininen ryyppyvipu tyvestä irti.

• Puhdista kaasutin pintapuolelta ja tarpeen mukaan huolla. Älä käytä rautalankoja tai muita ohuiden ilmakäytävien tms. puhdistamiseen. Ne vioittuvat helposti. Puhdista myös muut irrotetut osat ja sahan runko kaasuttimen alta.
  • Avaa ainakin alapuolella oleva kansi, joka on kiinni yhdellä ruuvilla ja jonka alla kaasuttimen rungossa on pieni metalliverkko. Se voi olla likaantunut hienosta polttoainetankin suodattimen läpi kulkeutuneesta "pölystä" ja aiheuttaa käyntihäiriöitä kierroksia annettaessa.
• Tarkista samalla että sähköjohdot ovat ehjiä ja "imusarja" on ehjä.
• Kasaa päinvastaisessa järjestyksessä, varo ettei likaa kulkeudu kaasuttimeen, eikä sylinteriin ja liitospinnat ovat puhtaita.
• Kaasuttimen alla on muovinen suojalevy, joka on kiinni neljällä 4 mm kuusiokoloavaimella. Levyn alla kulkee vain muutama sähköjohto ja bensaletku rungon läpi. Levyn saa irti ilman että tarvitsee irrottaa sylinteriin menevää "imusarjaa".

Stihl 025

1. Irrota ilmansuodatin.
2. Irrota kaksi ruuvia 8 mm hylsyllä irrottaen ilmansuodattimen rungon.
3. Irrota säätöruuvien ohjauskotelo.
4. Irrota kaasun "rautalanka" kaasuvivusta.
5. Irrota sammutusjohto.
6. Paina mieleen/valokuvaa muovisen tangon asento ja väännä varovasti se irti ryypyn puoleisesta päästä samalla irrottaen ryypyn "rautalanka".
7. Irrota bensiiniletku ja mahdollinen täyttöpumpun.
8. Vedä kaasutin irti peräkahvasta.

Stihl MS250C

1. Irrota kansi kääntämällä lukitussalpa aukiasentoon ja nostamalla kansi irti.
2. Irrota 8 mm hylsyavaimella ilmansuodattimen runko irti.
3. Nosta vasemmalla puolella kaasuttimen rungossa olevaa ryyppyvipua ylöspäin niin, että saat ryyppyvivusta tulevan rautalangan käännettyä sivuun vivun reiästä.
4. Vedä oikealta puolelta kumisen muovikotelon ympäröimä bensatankkiin ilmaa antava muoviosa kumeineen irti, ja irrota se letkusta.
5. Paina kaasuvipua ja irrota rautalanka kahvasta ulostulevasta päästä ja pujota toinen pää irti kaasuttimen akselista.
6. Irrota oikealta puolelta polttoaineletku kaasuttimesta.
7. Vedä kaasutinta taaksepäin ja irrota polttoaineletku kaasuttimesta vasemmalta puolen.
8. Irrota kaasutin.