Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Keittiö

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Kävitkö keittiökaappeja katsomassa, tulisiko 6 000 euron lovi lompakkoon? On myös toinen vaihtoehto, tehdä kaapit itse. Tällä sivulla käydään läpi keittiön suunnittelunäkökohtia, suunnitellaan itse keittiö, läpikäydään materiaaleja ja tehdään itse keittiökaapit ja koko keittiö.

Käsitteitiä[muokkaa]

  • I-keittiö on yhdellä seinällä. L-keittiö levittäytyy kahdelle seinälle. U-keittiö levittäytyy kolmelle seinälle. Rinnakkainen keittiö on kaksi I-keittiötä vastakkain.

Suunnittelu[muokkaa]

Keittiön suunnitteluun riittää näkökulmia enemmän kuin on tarpeen. Itse pidän tärkeinä seuraavia: keittiötä on helppo käyttää, se on yksinkertainen, kaunis katsella ja ajaton. Vinkkejä löytyy esimerkiksi valmiskeittiöitä tarjoavien yritysten nettisivuilta. Suunnittelua ja rakentamista helpottaa keittiöiden tarkempi tutkailu kaikkialla missä niitä näkyy kotikeittiöistä teollisuuskeittiöihin. Työskentelytila on usein paras tiskialtaan ja keittotason välissä.

Mittaukset[muokkaa]

Paperille yksinkertainen piirros, josta selviää seinien leveys, huoneen korkeus, ovien ja ikkunoiden sijainnit ja koot, pistorasiat, katkaisijat, lämpöpatterit, putket, tuuletushormi yms.

Piirtäminen[muokkaa]

Keittiön suunnittelua. A4 kokoiselle paperille on piirretty keittiön yksi sivu mittakaavassa 1:20. Lisäksi taustalla näkyy metrimitta ja sähkölaskin nykyajan päässälaskijalle.

Keittiöstä kannattaa itse piirtää suunnitelma paperille tai tietokoneella. Internetissä on CAD -ilmaisohjelmia, mutta näiden ongelma on ohjelman käytön opetteleminen. Näillä ohjelmilla keittiöiden piirtäminen on millintarkkaa ja keittiöitä voi myös usein katsoa kolmiulotteisesti. Ikea tarjoaa esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmälle keittiön suunnitteluohjelman, joka on myös helppo käyttää. Eräs vaihtoehto on piirtää käsivarainen luonnos keittiöstä ilman mittakaavaa ruutupaperille. Kolmas vaihtoehto on piirtää nk. kokoonpanopiirustus. Hanki paperikaupasta millimetripaperia ja lyijykynällä piirrä keittiö käsin jotain mittakaavaa käyttäen.

Katso tästä tietoa piirustusvälineistä.

Vinkkejä[muokkaa]

  • Vanhan rakennuksen lattia ja seinät eivät välttämättä ole suorat, heitot voivat olla jopa useita kymmeniä senttejä. Jotta piirustus tulisi mittakaavaan ja kaapit suoraan, yksinkertainen tapa on merkitä seinään viiva tulevan pöytätason pinnaksi ja mitata siitä lattiaan ja kattoon useammasta kohdasta mitat. Sama viiva piirretään paperille ja saadaan lattia ja katto kohdalleen.
  • Piirustus kannattaa tehdä mittakaavaan. Katso tästä tietoa mittakaavoista.
  • Keittiökaapit perustuvat moduulimittoihin, joka tarkoittaa että niiden leveydet ovat esim. 40, 50, 60, 80 tai 100 cm. Suunnittelemalla kaapit näiden mittojen mukaan, löytyy materiaait helpommin ja voidaan yhdistellä eri osia kuten kuivauskaapin ritilöitä, valmisovia ja erilaisia vetolaatikostorunkoja. Korkeudet ovat esim. 70 tai 90 cm.
  • Pöytäkaapit ovat lattiaa vasten, seinäkaapit niiden yläpuolella seinällä. Välissä nk. välitila. Korkea kaappi on lattiasta ylös asti. Yläkaappi on yleensä matala korkean kaapin päälle tuleva kaappi.
  • Selvitä itsellesi seuraavat mitat (leveys, korkeus, syvyys): jääkaappi, liesi-uuni, keraaminen liesi, kiertoilmauuni, liesituuletin, kuivausritilän pituus, mikroaaltouuni. Muista että uunit ja jääkaapit vaativat yläpuolelleen noin 100 mm tyhjää tilaa, joka peitetään ritilällä tms.
  • Pöytälevyt ovat yleensä 40 mm paksuja. Sokkelin korkeus on yleensä 160 mm (16 cm), jolloin mahdollinen lattianvinous voidaan huomioida sokkelilevyä asennettaessa sitä kaventamalla. Tällöin 40 + 160 on 200 mm jolloin 700 mm pöytäkaapeila pöytälevyn yläpinta on normaalin 900 mm korkeudessa. Välitilan korkeus on noin 500 mm.
  • Pöytäkaappien ja seinäkaappien saumat kulkevat pääsääntöisesti samoilla kohdin. Ts. 400 mm leveän pöytäkaapin yläpuolella on tarkasti 400 mm seinäkaappi. Kannattaa olla tarkkana tässä kohdin asennuksessa, koska silmä huomaa helposti muutaman millimetrin heiton.
  • Kaapit voivat lähteä suoraan seinästä, mutta usein kaapin kylkeen kiinnitetään noin 30 mm leveä levysuikale, jolla koko seinä voidaan peittää. Tällaiset otetaan suunnittelussa huomioon.

Materiaalit ja työvälineistä[muokkaa]

Levyt[muokkaa]

Yksinkertaisinta on tehdä kestävät keittiökaapit liimalevystä. Tällä tarkoitetaan täyttä puutavaraa, joka on sahattu ja höylätty ohuiksi rimoiksi ja liimattu yhteen levyksi. Näin vähennetään puun elämistä ja levy pysyy mahdollisimman suorana. Levyjä voi tehdä itse, mutta jotta levyjen laatu olisi hyvä, on syytä käyttää koneita esimerkiksi kansalaisopiston puutyökursseilla. Liimalevyä voi ostaa rautakaupoista ja puutarvikeliikkeistä. Sopiva paksuus keittiökaappeihin on 18 mm ja leveydet 400 ja 600 mm. Levyjä on eri mittaisina ja yleenspä pitemmät ovat edullisempia. Levy tulee ohuella suojakelmulla päällystettynä, se on mäntyä, sisältää oksia ja on huomioitava että levyn toinen puoli on parempi kuin toinen! Levyjä käyttöön valittaessa jo kaupassa kannattaa harjoittaa silmämääräistä tarkastelua ja sahatessa poistaa jos mahdollista oksakohtia yms. heikentäviä tai kauneutta häiritseviä kohtia.

Toki on mahdollista käyttää myös lastulevyä ja puukuitulevyjä kuten MDF. Yleensä valmiskeittiökaappien rungot ovat lastulevyä ja ovet MDF-levyä. Valmiskaappien ovet voivat olla myös kokopuuta, mutta tällöin ne ovat yleensä nk. peiliovia, joka tarkoittaa että oven muodostaa neljästä puuosasta kasattu kehys, jonka sisään on asennettu liimalevy joka pääsee vapaasti liikkumaan kehyksen urissa.

Poratapit[muokkaa]

Levyt kiinnitetään yleensä puutapeilla eli nk. poratapeilla. 18 mm levyyn sopii 8 mm poratappi. Poratappeja myyvät rautakaupat pussitavarana. On huomattava että levyn halkeamisen estämiseksi ei voi käytää tasaista puista pyörötankoa vaan tappien pitää olla uritettu. Lisäksi on muistettava että reikien pitää olla tappia syvempi kummassakin päässä noin 2 mm. Poratappien asennuksessa on tärkeää että ne asennetaan niin suoraan kuin mahdollista, eli reikien tulee olla toisiinsa nähden eri levyissä suorassa. Tähän on olemassa erilaisia apuvälineitä, yksinkertaisia poranterän ohjureita joita pideään porauksen ajan kädellä kiinni tai tapitusjärjestelmiä kuten Festool VS 600 liitosjärjestelmä. Puusepänverstaalla käytetään poratapistuskonetta. Käsin tehtäessä tarvitaan lisäksi tappien paksuuden mukaan metallisia merkintänastoja, joilla toiseen kappaleeseen poratun reiän keskipiste merkitään vastakkaiseen puukappaleeseen. Näitä myyvät myös rautakaupat. Poranteräksi valitaan poratapin mukaan puuporanterä, jonka erottaa metalli- tai kovametalliterästä siitä että sen kärjessä on keskellä lyhyt piikki.

Liima[muokkaa]

Liimaksi käy tavallinen PVAc-perusteinen puuliima. Liima voi olla esimerkiksi kosteudenkestävä Kiilto B3 -puuliima. Lue liiman käyttöohjeista kuinka kauan liima pysyy "auki" eli voit säätää poratappien kanssa, niiden kiristämisessä ja kaapin ristimitan säätämisessä liimausvaiheessa. Työskentelytilan lämpötilasta riippuen, liimamäärästä ja muista seikoista johtuen tämä on noin 20 minuuttia.

Työvälineet[muokkaa]

  • Pöytäpyörösaha. Levyjen leikkaamiseen suoraan on lähestulkoon välttämätön pöytäpyörösaha. Levyjä voi leikata myös käsipyörösahalla kun käyttää ehdottoman suoria ohjausrimoja, jotka kiinnittää tukevasti kahdella puristimella.
  • Katso materiaalit kohdasta Poratapit.
  • Porakone
  • Liimauspuristin. Liimauspuristimet eli tässä tapauksessa nk. kiskopuristimet ovat tärkeitä jotta kaappien saumoista tulee tiukat. Poratapit painuvat kiinni parhaiten puristamalla. Kiskopuristimet ovat arvokkaita, mutta sellaisia voi tehdä myös itse esimerkiksi riittävän tukevasta puusta sahaamalla siihen kaapin levyisen kolon ja käyttämällä liimauksen yhteydessä välissä rimoja ja parikiiloja. Parikiila tarkoittaa että kaksi samankokoista kiilaa asetetaan vastakkain ja niillä suoritetaan kiristys. Puristimia on hyvä olla vähintää kaksi per sivu, joten koko kaapin liimaukseen tarvitaan neljä puristinta. http://www.mehr-als-werkzeug.de/product/705950/Clamp-Fixtures/detail.jsf Esimerkiksi Dick.biz myy puristimien metalliosia, joihin voi itse tehdä puusta tai metallista kiskot. Puristimia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota puun laatuun ja paksuuteen, koska kiristettäessä kisko pyrkii taipumaan kaarelle.
  • Yläjyrsin. Yläjyrsin ei ole pakollinen työväline, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi tapituksessa, taustalevyn uran sahaamisessa (joka onnistuu myös pyörösahalla), ovikuvioiden jyrsimisessä, hyllynreikien poraamisessa ja ovilevyn reunojen pyöristämisessä. Sen etuna on automaattisesti reikien suoruus.
  • Metrimitta, suorakulma, lyijykynä.

Yleisiä ohjeita kaappien rakentamiseen[muokkaa]

Sekalaisia[muokkaa]

  • Allaskaapin altaan suojana olevan etulevyn korkeus on esim. 122 mm
  • Keraamisen lieden etureuna pöytälevyn etureunasta n. 50 mm
  • Seinäkaappien valolistan korkeus esim. 50 mm

Laitteet[muokkaa]

  • Kiertoilmauunille riittää esim. 660 mm kiinteiden hyllyjen väli. Tällöin uunin yläpuolella on riittävä tuuletusväli.

Ovet[muokkaa]

  • Oven korkeus on n. 4-6 mm pienempi kuin kaapin korkeus ja 4 mm kaapin leveyttä pienempi. Puolittuvat tietysti kaapin kaikille sivuille.
  • Vetolaatikoston etulevyn leveys on kaapin leveyttä n. 2 mm pienempi
  • Oveen voidaan tehdä kuvioita esimerkiksi yläjyrsimellä, puutaltoilla, liimaamalla ja naulaamalla puulistoja. Yläjyrsimiin löytyy erilaisia profiilijyrsinteriä joilla saa samanlaisen jäljen kuin teollisesti valmisteuissa kaapeissa on. Tällainen ura voi kietää esim 55 mm etäisyydellä reunasta ja sen lisäksi 3 mm ura oven reunassa.

Hyllyt[muokkaa]

  • Keittiön kaapeissa hyllyjen reitys voilla esimerkiksi seuraavanlainen. Mitat reikien keskipisteitä.
    • Alalevyn yläpinnasta ensimmäinen reikä 26 mm, siitä loput 32 mm välein ja taas ylälevyn alapinnasta 26 mm. Etureunasta 28 mm. 32 mm on yleinen poratappien etäisyys toisistaan erinäisiä koneita käytettäessä.
    • 920 mm korkeassa kaapissa alalevyn yläpinnasta 53 mm - 32 - 115 - 53 - 32 - 63 - 63 - 36 - 63 - 63 - 32 - 63 - 115 - 32 - 53 ylälevyn alapinta. Etureunasta 34 mm. Hyllylevy 15 mm lyhyempi kuin kaapin sisäosan syvyys. Takarivin reiät samalla jaolla, mutta taustalevyn pinnasta 22 mm etäisyydellä.
  • Vaatekaapin, joka on n. 600 mm syvä, reikärivit ovat kummassakin reunassa ja takareunan reikärivistä lisäksi 300 mm etäisyydellä kolmas rivi.

Taustalevy[muokkaa]

  • Taustalevyn paksuus on usein 3,2 mm joten sen voi jyrsiä tai sahata pöyrösahan terällä 4 mm levyiseksi. Syvyydeksi riittää 6 mm.
  • Taustalevyn voi asentaa niin että se on esimerkiksi 18 mm kaapin takareunasta, jolloin sen taakse mahtuu kaapin yläreunaan tuleva kiinnitysrima ja kaapin sisäpuoli on eheä.

Saranat[muokkaa]

  • Nykyään käytetään yleisesti eri kulmiin avautuvia saranoita, jotka kiinnitetään ovessa olevaan reikään ja kaapissa oleviin kahteen "hyllyreikään". Hyllyreiän koko on yleensä 5 mm ja esimerkiksi alimman reiän keskipiste kaapin sisäpuolen alapinnasta 26 mm ja reikien välinen etäisyys keskeltä keskelle reikää 32 mm. Kaapin etureunasta reikien keskipiste esimerkiksi 28 mm tai 34 mm, joka on myös hyllyreikärivin etäisyys. Ovessa oleva reikä on esimerkiksi 34 mm ja sen keskipisteen korkeus oven alareunasta 59 mm ja reunasta ? mm. Jos tarkoituksena on valmistaa kaapit itse, mutta ostaa ovilevyt kannattaa reiät tehdä kaappiin vasta asennusvaiheessa, jotta ovilevyt varmasti tulevat siististi oikeaan kohtaan.

Kahvat[muokkaa]

Vaatekaapit[muokkaa]

Sokkelin korkeus esimerkiksi 68 mm ja syvyys 4 mm. Kun keittiökaapeissa korkeus on noin 160 mm ja syvyys useita senttejä.

Pintakäsittely[muokkaa]

  • Liimapuinen levy on käsittelemätön, joten se on jo rakennusvaiheessa arka lialle. Pinnan käsittelyyn voi käyttää vapaavalintaisesti erilaisia pintakäsittelyaineita kuten vahoja (Osmocolor) pellavaöljymaaleja (Uula), öljyjä, maitomaaleja jne.
  • Pensselillä maalia levitettäessä pintaan jää helposti raitoja. Jos kaappien pinnasta halutaan sileä on pintakäsittely tehtävä esimerkiksi paineruiskulla. Tähän tarvitaan paineruisku ja paineilmakompressori ja pölytön tila, jossa ympärille leviävä maalipöly ei haittaa. Paineruiskuja ja paineilmakompressoreja voi ostaa rautakaupoista ja niiden hintahaitari vaihtelee rajusti. Ruiskumaalauksessa on huolehdittava myös asianmukaisesta hengityssuojauksesta.
    • Pensselillä maalattaessa kannattaa hankkia laadukas pensseli ja sopivan levyinen maalausjäljen parantamiseksi.
    • Vahat ja öljyt levitetään usein vaahtomuovin palasella (sänkypatjaa) tai kankaalla.

Kalusteiden asennus[muokkaa]

Tästä linkistä löytyy tietoa kalusteiden asennukseen. Sivulla olevat ohjeet antavat tietoa niin ammattimaisesta tehdastuotteiden kalusteasennuuksesta että ohjeita Tee-se-itse naiselle.

Keittiökalusteiden tee-se-itse ohjeet[muokkaa]

Kuivauskaappi (seinäkaappi)

Allaskaappi (pöytäkaappi)

Astiakaappi (seinä- tai pöytäkaappi)

Hylly

Yläkaappi

Alakaappi

Liesituuletinkaappi

Vetolaatikko

Työtaso

Laatoitus[muokkaa]

Katso sivu Laatoitus

Puuhella[muokkaa]

Tietoa puuhellasta Puuhellan muurausohje