Hirsimäärän laskenta

Yleistä

Hirsiä voi ostaa summittain, mutta yleensä määrä perustuun jonkinlaiseen laskelmaan, joka voi olla hyvinkin tarkka.

Aiheesta muualla

• Laskentaa varten löytyy apuohjelma puunhankitalista, jolla voit laskea myös kuutiomääriä ym.
• Hirret mitataan ja myydään yleisten "sääntöjen" mukaan. Katso Metsätyön valmistelu#Mittaus

Lyhyiden ja pitkien tukkien yhtäläisyys

Tämä kohta on ehdottoman tärkeä ymmärtää puita hankittaessa hirrenveistoon!

Lyhyiden ja pitkien seinien hirsien keskipaksuuden on oltava toisiaan vastaava

• Niin pyöreä- kuin pelkkatukki pituuksia ja paksuuksia määrätessä (apteeratessa) pitää muistaa, että kaikkia tukkeja ei voi valita samalla latvamitalla! Koska puu on kartiomainen, tarkoittaa tämä sitä että lyhyemmät tukit ovat tyvestään pienempiä kuin pitemmät tukit, vaikka kummatkin olisivat latvaläpimitaltaan samoja. (Pituuden kasvaessa kartiomaisuus siis lisää tyviläpimitan paksuutta)
• Esimerkiksi jos on valittava 250 mm/10m hirsiä 20 kpl, niin 5m hirsiä pitää olla 10kpl 250 mm ja 10kpl 300 mm, koska tarvitaan lyhyissä 5 m seinissä myös yhtä isoja tyviä kun pitkissä seinissä. Jos kaikki lyhyet olisivat samassa latvaläpimitassa 20 kpl 250 mm, niin veisto ei tulisi onnistumaan, koska nousu ei olisi sama lyhyillä ja pitkillä seinillä (lyhyet seinät siis eivät nouse samalla tavoin kuin pitkät seinät). Tällöin tapahtuu niin että jossain vaiheessa ei enää löydy tukkeja ylittämään "olkapäitä" ja veistotyö keskeytyy. Ratkaisuna tässä vaiheessa on hankkia lisää tukkea tai alkaa katkomaan pitkistä tukeista lyhyille seinille tukkeja.
• Tämä voidaan myös laskea niin että pitempien seinien ja lyhyiden seinien keskimääräiset latvaläpimitat ja tyviläpimitat ovat samat.

Vinkkejä

• Pätkähirttä ostaessasi, osta reilumpaa latvaläpimittaa.
• Vakuuttava käsinveistetty ilme vaatii vähintään 200 mm latvaläpimitan.
• Puiden paksuus mitataan ostettaessa tukkien päältä, mutta veistettäessä käytetään kuoritun pinnan mittaa. Männyn tyvikaarna voi tuoda lisää puun halkaisijaan 20-40 mm tai enemmänkin.

Pelkkahirsipaksuus / tarvittava kuoreton latvapaksuus

• Pelkkahirsillä latvamitta on ratkaiseva, latvan kuorittu halkaisija (pystysuunta) tulee olla 40-50% suurempi pelkan paksuutta.

pelkan haluttu paksuus + 40% + 1 tukkimitta (2cm) = latvaläpimitta

• Asuintaloissa pelkkahirren ja pyöröhirren paksuus pitää olla vähintään 230 mm, jos halutaan käyttää pelkästään hirsiseinää. Tätä voidaan vähentää 210 millimetriin esimerkiksi pelkällä pintalaudoituksella. Tämän alle voidaan vielä mennä kun panostetaan lisäeristykseen seinissä, ala- ja yläpohjassa, ikkunoissa, ovissa, talteenottavalla ilmastoinnilla jne. Pelkoista puhutaan usein tuumina ( " ), yksi tuuma on 2,54 cm eli 150 mm pelkkahirsi on 6" (150/2,5=6).

6" = 150 mm pelkka --> 230 mm pyöröhirsi latvaläpimitaltaan tarvitaan
7" = 175 mm --> 270 mm 
8" = 200 mm --> 310 mm
9" = 225 mm --> 350 mm
230 mm --> 360 mm

Pituus

Hirren pituutta määriteltäessä kannattaa pitää mielessä että mitä pitempi tukki, sen vaikeampi sitä on käsitellä, koska sen paino kasvaa. Pitkä 8 metrin tyvitukki latvaläpimitaltaan 300 mm, painaa jo niin paljon että sen siirtelyyn vaaditaan käytännössä kone joka vaiheessa. Hirsien pituuden lähestyessä 10 metriä, saattaa puusta riippuen seinä vaatia tukirakenteita kuten väliseinää, följaria tms. rakennetta. Itse veiston kannalta 8 metrinen tukki putoaa kertapudotuksella paikoilleen yhtälailla kuin 4 metrinenkin.

Mittayksiköt

Metrisen järjestelmän mukaan metsäkaupassa ja hirsitöissä käytetään mm. seuraavia mittoja:

metri (m). Tarkka jonkin osan mitta.
juoksumetri (jm). Juoksumetrillä tarkoitetaan eri osien yhteenlaskettua määrää eli pituutta
desimetri (dm) 1 dm = 0,1 m = 10 cm
kuutio (m3) 1 m x 1 m x 1 m (puiden hinnoittelu tapahtuu kuutioina)
tuuma (") 2,54 cm

Esim. 10 metrisen osan pituus on 10 m, mutta eri osien pituus 3m + 2m + 5m on 10 jm.

Laskennan kulku

Kun halutaan selvittää kuinka monta metriä hirttä tarvitaan ja kuinka paljon se on kuutioina (motteina). Alempana on joistakin kohdista kirjoitettu tarkennus. Muista että sivulla hirsilista on valmis taulukko joka myös laskee näitä.

1. Lasketaan kuinka paljon hirsikerroksia tarvitaan per seinä

2. Lasketaan hirrenpituus kullakin seinällä

3. Lasketaan hirsien pituudet yhteen samassa hirsikerroksessa. Muista huomioida tarvittaessa väliseinät ym.

4. Lasketaan hirsikerrosten lukumäärä x hirsienpituus yhdessä hirsikerroksessa

5. Lisätään muut hirsitarpeet

6. Kerrotaan metrimäärä hirrenpaksuutta kuvastavalla kertoimella ja saadaan kuutiomäärä.

7. Tehdään kuutiomäärään keskipituuskorjaus.

8. Myyjän kanssa sovittu kuutiohinta x kuutiomäärä. Lisätään arvonlisävero 24%. Muita kuluja esimerkiksi kaatokulut metsurille, mittauskulut, kuljetuskulut.

1. Hirsikertojen (-kerrosten t. -varvien) lukumäärän laskeminen

Nousu per hirsi -laskenta

Hirren menekki lasketaan yksinkertaisimmillaan latvoilla:

Perussääntö: nousu on keskimääräisen latvaläpimitan verran per hirsikerta

Keskimääräinen latvaläpimitta saadaan kun käytettävien kuorittujen hirsien latvojen kaikki läpimitat lasketaan yhteen ja jaetaan laskettujen latvojen lukumäärällä.

Samaan tulokseen päästään myös kun lasketaan kuorittujen tukkien keskimääräinen latvaläpimitta ja keskimääräinen tyviläpimitta. Lisätään lopputulokset yhteen ja jaetaan tulos kahdella. Vähenetään tästä tuloksesta varauksenpoisto eli noin 2,5 cm joka poistuu kun hirsi "varataan" alemman hirren kanssa tiiviisti yhteen. Näin saadaan paljonko yhdellä hirrellä seinän korkeus kasvaa.

Esimerkiksi aiot hankkia 4 metrisiä tukkeja, joiden keskimääräinen latvaläpimitta tulee olemaan 23 cm ja keskimääräinen tyviläpimitta 27. Laskutoimitus on ( (23 + 27) / 2 ) -2,5 = 22,5 cm nousua per hirsikerta. Tämä on 5 mm erolla sama kuin keskimääräinen latvaläpimitta 23 cm.

Hirsikertojen laskenta

Jaa haluttu seinän korkeus em. kohdassa saadulla luvulla ja pyöristä lähimpään kokolukuun ylöspäin. Ymmärrettävästi suurempaan ellei ero ole kuin aivan pieni. Tässä ei oteta huomioon kuitenkaan hirren kuivumisen aiheuttamaa laskeutumista, joten myöhemmin seinäkorkeus laskee kuivumisen verran (n. 6 cm / metri).

Esimerkiksi halutaan 2,5 m (250 cm) korkea seinä. Edellä mainituilla hirsillä 250 / 22,5 = 11 hirttä.

2. Hirren pituuksien laskeminen

Seinät kannattaa pyrkiä rakentamaan kokopitkistä hirsistä, jatkosten tekeminen vie aikaa ja heikentää rakennetta. Tarvittaessa selvitetään kuinka pitkiä tukkeja metsästä saadaan veistopaikalle kuljetettua. Metsänhoitoyhdistykset toimittavat yleensä maksimissaan 61 dm eli 6,1 m pitkiä tukkeja. Säästöä yleensäkin tulee jos voi ottaa täyspitkiä puurunkoja ja pätkiä niistä tarpeen mukaan. Lyhyet seinä- tai muut pätkät lasketaan yhteen pitemmiksi tilauksen ajaksi, ja joista myöhemmin pätkitään tarpeen mukaan. Lasketaan desimetreissä (dm) tai metreissä. Yritä laskea niin, että ei synny liikaa erimittaisia pituuksia. Varmistu aina että on varmasti riittävästi pitkiä tukkeja.

Tilaa lisäksi muutama ylimääräinen (2 per seinä) pisimpien mittojen mukainen tukki varmuuden vuoksi suunnittelu- tai veistovirheiden varalle. Tämä tarkoittaa noin +5% laskennalliseen kokonaispituuteen lisättynä. Esimerkiksi laskennallinen piirustusten mukainen kokonaistarve on 500 m x 1,05 = 525 m tilataan.

Seinän mitta kulkee hirren keskilinjaa pitkin eli keskellä hirttä kussakin seinässä. Laskenta tapahtuu tällöin viereisten seinien mittoja apunakäyttäen eli laskettaessa päätyseinän hirren pituutta, lasketaan sivuseiniä aunakäyttäen ja päinvastoin. Tämä mitta kahden samansuuntaisen seinän välillä sisältää jo toisen ristikkäisen seinän vaatiman salvoksen tilan (yksi hirren paksuus, kutenkuvassa mittaan A nähdään sisältyvän). Ts. seinähirren keskipisteestä vastakkaisen seinähirren keskipisteeseen. Kuvassa MITTA A. PIIRRÄ JA LISÄÄ KUVA TÄHÄN!!

Eli seinien keskilinjojen välinen mitta (kuvassa MITTA A)

+ yksi keskimääräinen hirren paksuus (kuvassa MITTA B)
+ kaksi kertaa ylitulevien pyrstöjen pituus (kuvassa MITTA C)
+ tasausvarat kummassakin päässä yhteensä n. 25 cm (kuvassa MITTA D)

Pyrstöjen pituus katso sivu Hirsien päät. Tasausvara tarkoittaa että kun rakennus on saatu veistettyä, niin lopuksi tasataan nurkat esimerkiksi saman pituisiksi, ja tämä tapahtuu kummassakin päässä seinää eli samaa hirttä. Tietysti voi rakentaa myös epäsäännöllisen pituisia pyrstöjä ja jättää tämän huomioimatta.

Ovet ja ikkunat

Mitä tarkemmin lasket, voit selvittää montako pitkää hirttä tarvitset, joista saa pätkitttynä useamman kerroksen aukon kohdilla sen kummallekin puolelle. Aukkohan on aina salvoksesta jonkin matkan päässä, eli tarvitaan lyhyempiä hirsiä. Aukon päälle, sen ylittävät hirret tulee olla mielellään kokonaisia salvoksesta salvokseen. Tai seiniksi voi laskea kaikki 1,5 m kapeammat ovi-, ikkuna- tms. aukot eli ei oteta huomioon aukkoja laskennassa ollenkaan.

6. Kuutiointikertoimet

Katso kerroin Metlan sivuilta kohdasta: 9. Tukkien keskuskiintomittaus. Apuna voi käyttää tilavuuslaskinta sivulla Hirsilista.

Esimerkiksi latvaläpimitaltaan 23 cm mänty kuoren päältä mitattuna Kuopiossa (Muu Etelä-Suomi) = 0,052. Kun puutavaraa tarvitaan 100 metriä niin se on kuutioissa (moteissa) noin 5,2 m3 (100 x 0,052).

7. Keskipituuskorjaus

Katso korjaus-prosentti em. Metlan sivuilta ja tee korjaus vähentämällä tai lisäämällä prosentti laskemastasi erästä tukkien pituuksien mukaan.

Muita laskentamalleja

Kiintokuutiometrin sisältämä hirsimäärä

Tämä taulukko saattaa antaa osvittaa mitä yksi kiintokuutiometri sisältää juoksumetrejä:

13 cm läpimitaltaan puun yhdessä kuutiometrissä on 48,8 jm
15 cm 40,5 jm
17 cm 33,5 jm
19 cm 27,4 jm
21 cm 22,8 jm

Hirren menekki seinäneliömetriä kohden

13 cm pyöröhirren halkaisija - noin 9 jm tarvitaan
14 cm - 8 jm
15 cm - 7 jm
16 cm - 6,5 jm
17 cm - 6 jm
18 cm - 5,5 jm

Neliöt lasketaan pituus x korkeus. Huomioi laskennassa tällöin salvokset ja tarvittaessa pyrstöt ja tasausvarat kummassakin päässä.