HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ampuma-asento

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Tällä sivulla käsitellään asentoja ja laukaisua sekä rata- että metsästystilanteessa. Katso myös sivu practical-ammunta.

  • Tukea kannattaa käyttää, jos sellainen metsästystilanteessa on mahdollista. Laskeutuminen seisoma-asennosta polviasentoon varmistaa hyvää laukausta makuuasennosta puhumattakaan. Riistan koon pienetessä samalla kun matka vielä kasvaa, vaaditaan luodikolla metsästävältä monen asian hallitsemista.
  • Yritä hakea niin "mukava" ja tukeva asento kuin mahdollista riistatilanteessa. Asennossa pitää vallita tasapaino, joka saavutetaan oikeilla kehon ja raajojen asennoilla ja välttämällä ylimääräistä jännittämistä.
  • Silmien tulisi sijaita aina tähtäyslinjalla.
  • Etutukista pitävä käsi pitää kiinni jännittämättä.
  • Yhdistä asentoihin mahdollisuuksien mukaan tukeminen johonkin kiinteään kuten puuhun, seinään, ikkunanpieleen. Ota tuki vartalolla. Asetta tukiessa, tue se altapäin esimerkiksi reppuun tai kantoon. Ase ei saa maata kovaa pintaa vasten, koska se vaikuttaa osumaan.
  • Ota kiinni esimerkiksi kämmeneen mahtuvasta puusta kädellä ja anna aseen maata ranteen päällä.
    • Tai tue käsi puuta vasten, päästäen etusormi irti muista sormista sivullepäin ja aseta ase peukalon ja etusormen väliin.
  • Ase yleensä odottaa piippu kohdistettuna sinne suuntaan, mistä riista on todennäköisesti tulossa. Tällöin vaaditaan ainoastaan aseen perän nosto ja ollaan välittömästi tähtäyslinjassa. Edestäpäin tulevaa siis piippu vaakatasossa, ylhäältä tulevaa piippu osoittaen 45 asteen kulmassa taivaalle päin.
  • Asennon testaus onnistuu asettumalla asentoon, sulkemalla silmät ja kohdistamalla ase kohteeseen. Kun silmät avataan ja kohde on tähtäyslinjan jatkona, niin asento on oikea.
  • Metsästyksessä ei tarvitse kerätä "lisäpisteitä" huonoista ampuma-asennoista tuurilla ammutuilla osumilla. Tärkeämpää on varmistaa aina riistan välitön kuoleminen ja estää haavakoita. Istahtaminen maahan tai polviasento ei ole heikkoutta vaan taitavan metsästäjän ominaisuus.

Polviasento[muokkaa]

  • Asentoon on nopea käydä ja tukevoittaa heti, samalla kun näkyvyys vielä säilyy. Se sopii myös liikkuvaan kohteeseen.
  • Asetutaan polvilleen, oikeakätisellä vasen polvi pystyyn ja niin että rintamasuunta on 45 asteen kulmassa kohdetta kohden eli oikeakätisen keho on oikealle tähtäyslinjasta.
  • Takimmaisen jalan asento on tottumiskysymys, pystyssä tai lappeellaan. Jalan kulma tähtäyslinjaan nähden on noin 60 astetta. Kehon paino lasketaan melkein kokonaan sen varaan.
  • Pystyssä oleva jalkaterä on samansuuntainen takimmaisen jalan kanssa eli noin 60 astetta.
  • Asetta pitävä käsi työnnetään riittävän eteen että asennosta tulee matalampi ja asetetaan se polvea vasten tukevasti. Hihnaa voidaan käyttää tukemaan asentoa.
  • Liipasin käsi luonnollisessa asennossa, jossa sitä ei tarvitse jännittää, eikä puristaa tukkiin.
  • Sivusuuntainen osumavirhe saattaa olla todennäköisempää kuin pystysuuntainen. Huonoa asentoa korjataan jaloista lähtien.

Istuma-asento[muokkaa]

  • Polviasentoa vielä tukevampi asento. Sopii myös raavaille ja isomahaisille sekä liikkuvampaan maaliin.
  • Istutaan tukevasti maahan, ehkä puunrungon eteen käyttäen sitä selän tukena. Koko asento on oikein tehtynä luonnollinen ja eteenpäin kumartunut.
  • Asetutaan kohteeseen nähden noin 45 asteen kulmaan, eli oikekätisen keho on oikealle kohden tähtäyslinjasta.
  • Laitetaan nilkat ristikkäin jos pystytään tai pidetään jalat toisistaan selvästi erillään.
  • Tue kyynärpäiden takaosa polvien etupintaan tukevasti ja etsi asento, jossa ei tarvitse pinnistellä jännittyneenä.
  • Vasen käsi aseen alla ja riittävän pitkällä etutukilla. Voidaan tukea myös hihnalla.
  • Liipasin käsi ei purista tukkia.

Makuuasento[muokkaa]

  • Tukevin asento, mutta vaikein saada aikaiseksi. Vaatii lähes paikoillaan olevaa kohdetta, esimerkiksi latvalintua.
  • Tue ase kantoon tai reppuun jos mahdollista. Repussa on hyvä pitää sopivasti tavaraa ja asettaa ne niin että kun repun heittää selästä tueksi, se on heti valmis täyttämään tehtäväänsä.
  • Asetu ampumasuuntaan nähden jalat levällään noin 20 asteen kulmaan eli oikeakätinen kääntyy jalat vasemmalle päin. Asettumisen aikana pidä huoli että tähtäyslinja säilyy. Tähtäyslinjaa korjataan koko asentoa muuttamalla eikä pelkästään käsillä.
  • Molemmat kyynärpäät maata vasten ja etutukista pitävä käsi mahdollisimman pitkällä edessä. Ase makaa kämmenellä eikä sormilla. Liipasinkäden kyynärpää luonnollisessa asennossa puristamatta tukkia.
  • Tue perä rinta- ja hartialihaksiin, eikä näitä lihaksia jännitetä.
  • Pää pystyssä, poski koskettaen perää.

Seisoma-asento[muokkaa]

  • Nopea asento ottaa ja nopesti liikkuvaan maaliin sopiva.
  • Pyri hyödyntämään tuki puista tai isoista kivistä.
  • Rintamasuunta on melkein poikittain ampumasuuntaan.
  • Jalan kärjet hartioiden leveydellä ja kantapäät sisäänpäin. Polvet rentona. Painopiste hiukan kummankin jalan päkiöillä (ei siis kantapäillä).
  • Asetta pitävä käsi tuetaan, jos mahdollista lantioon ja voidaan jopa hiukan kallistua taaksepäin asetta pitävän käden suuntaan. Liikkuvaan maaliin ammuttaessa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja liikkuvampaa asentoa parantaa käden pitäminen riittävän edessä tukilla.
  • Liipasinkäsi luonnollisesti jännittämättä ja puristamatta, ei liian ylhäällä eikä alhaalla.
  • Perä olkaniveleen tai olan lihakseen.
  • Pää pystyssä luonnollisesti.

Seisoma-asennosta liikkeessä olevaan ampuminen kiväärillä[muokkaa]

  • Aseen tulee olla tasaisessa riistan kulkua ja vauhtia seuraavassa liikkeessä.
  • Rintamasuunta kohtisuorassa ampumasuuntaan, jolloin koko ampuma-alue on käytettävissä. Esimerkiksi passiin käydessä ja tilanteen lähestyessä, kannattaa testata onko asento hyvä kaikkiin ampumasuuntiin.
  • Jalat hiukan hartioita leveämmällä. Painopiste muuttuu tähtäyslinjan vaihtuessa. Esimerkiksi oikealle ammuttaessa painopiste on oikealla kantapäällä ja vasemman päkiällä. Suoraan eteen ammuttaessa molemmilla jaloilla.
  • Suora ylävartalo kääntyy jalkojen pysyessä paikallaan.
  • Asetta pitävä käsi pidetään riittävän edessä tukilla, jolloin asento on liikkuvampi. Sitä hiukan kallistetaan ulospäin. Puristetaan voimakkaammin tukista.
  • Liipasinkäsi normaalia seisonta-asentoa ylempänä ja puristaen kevyesti tukkia, samalla vetäen hiukan sitä rintalihasta kohden.
  • Perä rintalihaksen puolella.
  • Pää luonnollisesti tukkia vasten.
  • Painopiste siirtyy ja polvet tarpeen mukaan hiukan antavat myöten kun ylävartalo kääntyy aseen kanssa seuraten kohdetta. Laukaisun jälkeen ase saa vielä jatkaa matkaa loppuen luonnollisesti katsee seuratessa maalin käyttäytymistä.

Liikkeessä olevan ampuminen haulikolla[muokkaa]

  • tasapaino, rentous, valmiina yllättävään tilanteeseen.
  • jalat hartiavälin sisäpuolella polvet hiukan koukussa.
  • rintamasuunta niin että koko ampumasektori voidaan kattaa ylävartalolla. Kumarrutaan hiukan etuviistoon.
  • aseesta kiinni liikaa puristamatta. Käsivarret irti kehosta. Etummainen käsi riittävän edessä.
  • ase nostetaan olkapään ja rintalihaksen väliin poskea vasten.
  • silmät pidetään auki seuraten koko tapahtumaa.
  • aseen piippu niin ylhäällä silmien tasolla että se riistan tai savikiekon ilmestyessä lähtee lyhyintä tietä seuraamaan sitä ja ohittaa sen ennakon puolelle. Perää pidetään lantion ja kyynärvarren välissä.
  • liikutetaan ylävartaloa, jolloin asento säilyy asetta myöten ja haulit menevät sinne mihin katse ne johtaa.

Ennakko[muokkaa]

  • Liikkuvaan eläimeen pitää pystyä määrittämään ennakko sen liikesuunnan ja vauhdin mukaan. Mihin haulit "lähetetään" että ne samaan aikaan ovat siinä pisteessä missä lintukin. Haulien lentoaika ottaa oman aikansa ja jos riista tai savikiekko vielä lentää sivusuunnassa ampujaan nähden, ennakko voi olla useita metrejä, jopa tuntua mahdottomalta osua.
  • Aseella voidaan seurata eläintä kiihdyttää eläimen ohi sopivassa kohtaa ennakkopisteeseen ja laukaista
  • Tai aseella voidaan seurata eläintä sen edessä oikean ennakkomäärä verran ja laukaista sopivassa kohtaa.
  • Ennakko määritellessä huomioidaan myös kyseisen eläimen otollisin osumakohta, usein se on etuvartalossa. Taakse osuma aiheuttaa suolisto-osuman ja haavoittumisen.
  • Maata pitkin ampujaa kohti tulevaa eläintä kannattaa ampua jalkoihin, kun taas poispäin pakenevaa pään yli.
  • Yleensä sivusuuntaan lentäviä lintuja ammuttaessa haulit suhahtavat takaata ohi, ampujalla loppuu usko ennakon määrästä. Pitää muistaa myös että haulisuihku muuttuu matkan aikana pitkulaiseksi, joten riittävän eteen suunnatusta suihkusta on todennäköismpää että hauleja osuu, mutta peräpään haulien läpäisykyky on taas heikompi.

Harjoittelu[muokkaa]

  • Ylävartalon siirtämistä ase poskella voi harjoitella myös kotona, mutta trap tai skeet -radalla savikiekkojen ammunta opettaa. Metsästysammunnat ja viimeistään metsällä onnistuneet riistalaukaukset tuovat kokemuksen myötä opin tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Tukikeppi[muokkaa]

  • Sido kaksi keppiä toisiinsa kiinni sopivalta korkeudelta ja syntyvään haarukkaan tue ase.
  • Pidä etummaisella kädellä kiinni sidoskohdasta aseen maatessa haarukassa.
  • Voit hyödyntää myös esimerkiksi suksisauvoja ja tehdä niihin valmiiksi "pikakiinnityksen".

Hengitys ja rentoutuminen[muokkaa]

  • Tilanteen sopivassa ampuma-asennossa ei tarvitse jännittää lihaksia enempää kuin tarpeellista. Usein emme tiedosta, kuinka jännitämme lihaksia aivan arkitilanteissa, vaikka ei olisi edes tarpeellista.
  • Rentoudu ja keskity, "sulje pois" ympärillä oleva maailma, mutta ole kuitenkin tietoinen tilanteesta ja yllättävistä muutoksista ja turvallisuustekijöistä.
  • Hengitystä pidätetään laukaisuhetkellä.

Tähtääminen ja laukaisu[muokkaa]

  • Silmän pitää nähdä kirkkaasti
  • Varmistin pois
  • Tähtää rauhallisesti tähtäyspisteeseen, ota tarpeen mukaan ennakko
  • Analysoi samalla onko kohde vielä ampumaetäisyydellä, onko eläin riistalaji, onko se tänä vuonna rauhoitettu, ovatko luodit tai haulit sopivia, onko taustalla tai välissä jotain hälyyttävää, kimpoaako, onko koira riistan lähellä jne.
  • Kun ase asettuu oikealle kohdalle, pidätä hengitystä, purista tasaisesti ja rauhallisesti liipasinta laukaisten ase. Älä nykäise
  • Metsästystilanteessa valmistaudu uuteen laukaisuun samalla kun seuraat riistan liikettä lauaisun jälkeen. Mahdollinen heti perään tehtävä laukaisu pitää myös tehdä niin että "kaikki ovat kohdallaan" vaikka ensimmäisessä olisi epäonnistuttu. Kylmänviileästi katsotaan uusi ampumapaikka tilanteen mukaan ja valmistaudutaan ampumaan. Tämä hetki voi olla joskus sekunti, tai hyvällä kiväärillä ja riittävän aukealla paikalla sekunteja.
  • Ratatilanteessa laske ase alas ja käy läpi suoritus. Myös metsästystilanteessa suorituksen läpikäynti on suotavaa.

Virheitä[muokkaa]

  • Rekyylin pelkääminen jännittämällä lihasta tai työntämällä sitä vasten asetta vaikuttaa osumiseen negatiivisesti.
    • Monesti tätä virhettä ei itse ampumatilanteessa rekyylistä johtuen huomaa, mutta kylmäharjoittelu "klikkipatruunoilla" paljastaa helposti tämän virheen. Yksi metodi on, että kaveri tasapainottaa kolikon piipun/etuähtäimen päälle ja tyhjää laukaistaessa kolikon on pysyttävä paikallaan.

Metsästystornista ampuminen[muokkaa]

Kyttäyskopista ampuminen[muokkaa]

Aseen tunteminen[muokkaa]

Liipasin[muokkaa]

  • Hae tuntuma liipasimeen, uusissa malleissa on esimerkiksi herkistimiä.
  • Liipasin on etusormen ensimmäisen nivelen edessä tasaisesti koko pinnallaan.

Perä[muokkaa]

  • Perän pituuden pitää mahdollistaa oikea ote liipasimeen nähden.

Kantohihnalla tukeminen[muokkaa]

  • Kantohihna kannattaa kääräistä kaikissa asennoissa käsivarren ympärille ja kiristää ase näin käteen ja kehoon.
  • Kierrätä hihna olkavarren ja ranteen ympäri.
  • Kiristetään kokonaisuus niin että muodostuu kolmio jossa aseen painoa siirtyy kädeltä hihnan kautta olkavarteen.

Rekyyli[muokkaa]

Moni saattaa pelätä ison aseen voimakasta rekyyliä. Pikkupoikana ammutut hirvikiväärilaukaukset aitan seinään ovat jääneet varmaan mieleen, mutta huolimattomuus metsällä ja paha rekyylin antama isku voi jäädä mieliin heikentäen ampumatulosta seuraavilla kerroilla.

  • Rekyyli tuntuu varsinkin jos perä on väljästi olkaniveltä vasten.
  • Rekyylin pelkääminen jännittämällä lihasta tai työntämällä sitä vasten asetta vaikuttaa osumiseen negatiivisesti.

Pukeutuminen[muokkaa]

Oikeanlainen pukeutuminen pitää jäsenet lämpimää ja valmiina tarkkoihin laukauksiin. Pukeutumisella myös säädellään valon heijastumista silmiin. Katso aiheesta sivulta Metsästäjän pukeutuminen.

Harjoittelu[muokkaa]

  • Kuiva-ammunnassa käytä klikkipatruunoita, älä lauo asetta jatkuvasti tyhjää vasten.
  • Ampumaradalla eri ampuma-asennoista ammutaan pieniä esineitä eri etäisyyksiltä vaihdellen tähtäys- ja laukaisuaikaa. Näin saadaan vertailua eri asentojen tehokkuudesta ja kuinka nopeasti asento voidaan saavuttaa.
  • Harjoittelun kautta oikein opitut asennot tallentuvat "lihasmuistiin" ja niihin hakeutuu metsästystilanteessa automaattisesti. Väärät asennot vaikuttavat osumiseen ja muiden tekijöiden kanssa siirtävät osumapistettä varmasti.