Ammunta

Johdanto

• Sotilaskäytössä 5.56x45mm ja 7.62x39 ovat hallitsevat kaliiberit
• Maastosta löytyviin räjähtämättömiin ampumatarvikkeisiin, niiden osiin tai muihin tuntemattomiin esineisiin ei missään nimessä saa koskea.
• Lähitulitukiaseet: kranaattikonekiväärit, kiväärikranaatit, käsikranaatit ja heitteet, singot.
• Asekäsi = käsi, jolla ase laukaistaan. Tukikäsi = muu aseenkäsittelytoiminta.

Linkkejä

OPFOR Worldwide Equipment Guide

Läheteet

Tällä sivulla on käytetty mm. vapaasti verkosta löytyvää Sotilaan käsikirjaa 2019, 2022, Taistelijan opasta 2013 ja kevytasekäsikirjaa 2019.

Kuulon suojaaminen

• Meluvamman oireita ovat korvien lukkoisuus ja humina, korvien vinkuminen, korvasärky, verenvuoto korvasta, kuulon aleneminen tai muu korvaoire. Nopeasti järjestetyllä hoidolla pystytään estämään ja lievittämään vaurioita.
• Tulppasuojain 1) Valitse oikean kokoinen 2) Pyöritä puhtailla käsillä tulppa kapeaksi 3) Vedä korvalehteä takaviistoon korvan yläreunasta ja asenna tulppasuojain nopeasti korvakäytävään 4) paina tulppaa noin 20 s.

Luodit, lentorata ja lataaminen

Ks. Luodit ja lataaminen

Ampuma-asennot

Ks. Ampuma-asento

Aseiden turvallinen käsittely

• Aseiden käsittely jaetaan muodolliseen ja tilanteenmukaiseen asekäsittelyyn. Muodollisessa asekäsittelyssä sotilas toimii johdetusti komentojen mukaan noudattaen asekäsittelyohjeita ja palvelusturvallisuusmääräyksiä. Tilanteenmukaisessa asekäsittelyssä sotilas toimii käsketyn tehtävän perusteella itsenäisesti tai osana suurempaa joukkoa asekäsittelykoulutuksessa ja palveluturvallisuusmääräyksissä ohjeistetulla tavalla.
• Asekäsi on käsi, jolla ase laukaistaan.
• Tukikäsi on käsi, jolla yleensä tehdään kaikki muu aseen käsittelyyn liittyvä toiminta.

1. Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu. Kun otat aseen käteesi, tarkista aina ensimmäiseksi, että patruunapesä ja lippaat ovat tyhjät ja varmista ase. Harjoitusaseita kohdellaan samalla tavoin kuin oikeita aseita.
   1. Piippukontrolli. Aseen piipun on aina osoitettava turvalliseen suuntaan. Lasersääntö, aseella ei saa koskaan osoittaa mitään sellaista, jota ei halua tuhota. Aseella ei osoiteta ketään kohti ellei ole uhka tai kouluttajan lupa. Tämä huomioidaan jatkuvasti, mitä tahansa tehtäessä ja nostettaessa asetta vaikka selkään. Myöskään ei tule juosta muiden tulilinjalle ja jos joku siirtyy tulilinjalle, käännetään ase osoittamaan muualle. Huomioidaan myös esim. sisätiloissa, osoittaako ase kattoon vai lattiaan lattiamateriaalin mukaan.
2. Sormivarmistus. Liipaisinsormi on pidettävä tietoisesti suorana aseen rungolla. Sormi laitetaan liipaisimelle vasta, kun kohde on valittu ja on tehty tietoinen ampumapäätös.
3. Tunnista maali ja varmista tausta. Tunnista maali ennen kuin ammut ja varmista tähystämällä, että tulilinjalla ja maalin takana ei ole ketään muita kuin vihollistaistelijoita.

• Taistelijan on oltava jatkuvasti tietoinen siitä, onko ase ladattu vai ei! Aseen tila on tarkastettava aina ennen tyhjää laukausta.
• Huutamalla "SEIS" keskeytetään harjoitus havaittaessa vaara. Aseet varmistetaan kuultaessa komento seis.
• Tee tyhjälaukaus vain tähtäämällä maaliin tai ilmaan.
• Vire poistetaan ainakin: 1) Huolletun aseen kokoamisen jälkeen aseen toimivuuden toteaminen. 2) Ampumatarvikkeet poistettu aseesta. 3) Majoitustiloihin siirryttäessä. 4) Laitettaessa ase säilytykseen. Aseen tila tarkastetaan ennen tyhjää laukausta tai joukon johtajan käskiessä.
• Huolla ja säilytä aseesi aina lipas irrotettuna. Sisälle kasarmiin kuljettaessa lipas irrotetaan ja kannetaan kahvasta olkapäätä vasten tai hihnassa kaulan yli osoittaen alaspäin.
• Ilman sysäyksenvahvistajaa olevalla aseella ei saa ampua paukkupatruunoita. Paukkupatruunoilla ei saa ampua toista henkilöä kohti 30 metriä lähempää ellei kohdehenkilöllä ole riittävää suojavarustusta puettuna.
• Asetta ei saa ilman käskyä ladata eikä käsitellä ladattuna. Ase on aina varmistettava ja pidettävä varmistettuna, kun sitä ei käytetä tai käsitellä.
• Tarkastetaan aseiden takavaara-alue ennen laukaisua.
• Ajoneuvossa piippu on lattiaa kohden.
• Patruunoiden sopivuus aseeseen varmistetaan (kaliiperi, hylsy, luoti, ruutipanos).
• Aseen osia ei tule sekoittaa aseiden kesken.
• Asetta ei tule ampua liian kuumaksi. Kuumeneminen aiheuttaa mm. toimintahäiriöitä ja osumien hajontaa.
• Ase puhdistetaan ja huolletaan ensisijaisesti aseen omilla puhdistusvälineillä ja työkaluilla.
• Aseenkäsittelyotteiden tulee olla kohtuullisia voimaltaan.
• Aseen purkaminen aloitetaan varmistamalla, että aseessa ei ole patruunaa. Liikkuvia vedetään sen verran taaksepäin, että nähdään lukko ja patruunapesä.

TVÄL-materiaalin tarkastus

• Puhdistetaan ja kuivataan. Tarkastuksen päätyttyä ase, aseen osat ja kenttälapio öljytään kevyesti.

Edestäpäin katsottuna

• Tuolin päällä vasemmalta:
  • kompassi etureunaa kohden hihna suorana
  • tähtäinavain tuolin etureunassa, takana sysäyksenvahvistin, takana harja, takana öljypullo
  • puhdistuspuikko kahva taaksepäin
  • kaasumännän suojaputki tuolin takareunassa osoittaa eteenpäin
  • lukko tuolin takareunassa
  • luisti ja kaasumäntä tuolin takareunassa
  • palautinjousi osoittaa eteenpäin
  • laatikon kansi tuolin takareunassa
• Tuolin oikealla sivulla lippaat päällekkäin auki
• Tuolin alla vasemmassa reunassa etutangossa roikkumassa kuulosuojaimet
• Tuolin alla kummankin tangon päällä kenttälapio kuokka-asennossa terä eteenpäin
• Tuolin vasemmalla suojanaamari ja sen vasemmalla suodatin ja sen vasemmalla narut.

'"Rouva luutnantti, ase 123456789 sekä muu taisteluvälinemateriaali valmiina tarkistustanne varten, ilmoitti sotamies Virtanen"

Aseen huoltaminen

MUISTA! "Jos joku toimenpide asetta huollettaessa vaatii voimaa, jokin on väärin." Ks. Aseen puhdistus ja huolto

Rynnäkkökivääri

Rynnäkkökivääri RK 62, RK 62M1, RK 95 (suomalainen)

RK 62M3. Kuva Puolustusvoimat https://maavoimat.fi/documents/1950813/11742283/163A9355+RK62+M3.jpg/45f13231-6929-d75e-cddb-65524e30d869?t=1556194253000

Kaasurekyyliperiaatteinen puoliautomaattinen kertatuliase ja sarjatuliase. Kaliiperi 7,62 x 39 (urakanta). Lyhyt patruuna. Sarjatulinopeus 700 laukaista/min, lippaan vaihtojen kanssa 120–180. Kertatulinopeus 20–30 laukausta/min.

• (7.62) RK 62: etukahvassa reikiä, valmistaneet Sako ja Valmet.
  • Rynnäkkökiväärin käsikirja
  • Testaa, tunnistatko RK 62 -rynnäkkökiväärin osat, Iltalehti
  • RK 62M-mallit ovat 2010-luvun lopussa uudistettuja malleja: teleskooppiperä (Magpul Industries), vaihdin (kerta/sarjatuli), optisen tähtäimen jalusta (esim. optinen tähtäin (esim. Aimpoint Comp M4 2009-punapistetähtäin), valonvahvistin (esim. Millog VVLite), laserosoitin, taktinen valaisin), lisävarusteiden kiinnitys, taktinen kantohihna. Porrasmainen NATO Accessory Rail (STANG 4694) Picatinny-kisko. Paino 4,1 kg.
  • (7.62) RK 62M1: "perusrynkky", teleskooppiperä, optisen tähtäimen jalka, lisälaiteadapteri, uudelleen muotoiltu vaihdin.
  • (7.62) RK 62M2: uusi kädensuojus, uusi liekinsammutin (lisävaruste murtojarru, äänenvaimennin), rakennetun alueen taistelu, lisävaruste etukahva
  • (7.62) RK 62M3: uusi kädensuojus, uusi liekinsammutin, murtojarru, äänenvaimennin, lisävaruste etukahva, vihreä
• (7.62) RK 95
• (7.62) RK 95TP (TaittoPerä): taittoperä, suujarru, kiväärikranaattien ampuminen.
• VV = yötähtäinkiskon reiät koneistettu
• 62-76 = teräksestä prässätty laatikko
• 62-76 TP = teräksestä prässätty runko ja taittoperä
• Murtojarru = rakennusterästen ampumalla katkaisuun ym.
• Aseen paino ilman pistintä ja lipasta on 3,5 kg. Tehokas ampumaetäisyys on käytännössä 300 m, lisäoptiikalla 400 m. Toimii automaattisesti (lataa, laukaisee ja poistaa hylsyn). Voidaan ampua sekä kerta- että sarjatulta. Tulinopeus on kertatulella 20–30 tähdättyä laukausta minuutissa. Luoti on vaarallinen aina noin 4 km:n etäisyydelle.
• Aseessa on reikätähtäimet (diopteritähtäimet) päiväkäyttöön ja tritium-ampulleilla varustetut avotähtäimet. Hämäräkäyttöä varten aseeseen voidaan kiinnittää yötähtäimeksi valonvahvistin 2000.
• RK 95:ssä on mahdollisuus käyttää kiväärikranaattia, yötähtäintä sekä äänenvaimenninta ja etutukea.
• Lippaaseen mahtuu 30 patruunaa, täyden lippaan paino on 0,8 kg.
• Tuliannoksen suuruus on kolme täyttä lipasta eli 90 patruunaa (3 x 30). Sotilaan taisteluvarustukseen kuuluu 6 lipasta
• Varusteet: Lippaat, hylsypussi, pistin ja pistimen tuppi, kantohihna hakoineen (haka, välilevy, hihnan nappi), puhdistusvälineet (puhdistusvälinepussi, puhdistuspuikko 3-os, puhdistuspuikko m79, messinkipesuri, öljyharja), öljypullo, ruuviavain, /tähtäinavain
• Rynnäkkökiväärin tähtäyslinjassa ja piippulinjassa on noin 5 cm ero! Vaarana on ampua edessä olevana esteeseen, vaikka maali näkyisikin tähtäimistä.

• Perä, takatähtäin, laatikko, vaihdin, lataus- ja sulkukoneisto, etutähtäin, piippu, kädensija (kahva), laukaisukoneisto, kädensuojus, kaasukammio, liekinsammutin, kantohihna.

• • Laatikon kansi, luisti ja kaasumäntä, männänohjain/kaasumännän suojaputki, lukko, palautin, palautinjousi, taittoperä, laatikko osineen, piippu osineen, lipas.

Kuvien lähde Sotilaan käskikirja 2022

Rynnäkkökiväärin tarkastus

Aina otettaessa ase haltuun.

• Aseen tilan tarkastaminen

1. Pidä ase suunnattuna turvalliseen suuntaan ja sormi aseen rungolla, poissa liipaisinkaaren sisältä.
2. Tue aseen perä kainaloon. Samalla tuet laatikon takapään varusteisiin, ja tämä pitää aseen tiukasti paikallaan.
3. Lipas on tilanteen mukaan kiinni tai irti.
4. Ase on varmistettu, mikä estää tuplasyötön.
5. Kallista asetta vasemmalle ja vedä tukikädellä varovasti luistia taaksepäin ja pidä tukikädellä listia takana, jolloin näet, onko patruuna patruunapesässä.
6. Tarkasta patruunapesä tarvittaessa (esim. pimeällä) kokeilemalla tukikäden etu- ja keskisormella patruunanpoistoaukon kautta.
7. Voidaan tarkastaa myös aseen tähtäimet, lisälaitteiden kiinnitys ja aseen kaasuportin asento (7.62 RK 95).

• Aseen tarkastaminen patruunoiden poiston yhteydessä

1. Pidä ase suunnattuna turvalliseen suuntaan ja sormi aseen rungolla, poissa liipaisinkaaren sisältä.
2. Tue aseen perä kainaloon.
3. Irrota lipas tukikädellä.
4. Tarkasta tukikädellä, että lipas on irti. Tee tämä kokeilemalla sormenpäillä lipaskuilu.
5. Kallista asetta vasemmalle ja vedä tukikädellä luisti taakse ja pidä tukikädellä luistia takana, jolloin näet, onko patruuna patruunapesässä.
6. Tarkasta patruunapesä tarvittaessa (esim. pimeällä) kokeilemalla asekäden etusormella patruunanpoistoaukon kautta.
7. Ammu johdetusti/yksin tähdätty tyhjä laukaus turvalliseen suuntaan.

• Aseella ammutaan tyhjä laukaus vireen poistamiseksi seuraavissa tilanteissa: 1) Aseesta on poistettu ampumatarvikkeet. 2) Ase on huollettu, ja kokoamisen jälkeen todetaan aseen toimivuus. 3) Siirtyessä majoitustiloihin. 4) Ase laitetaan säilytykseen. 5) Joukon johtaja katsoo sen lisäävän turvallisuutta.

• Johdettu aseiden tarkastaminen
  • Tarkastus tehdään tarkastajan käskemässä muodossa polvella, makuulla (ampumaradalla) tai pystyssä (esimerkiksi tuliasemassa). Aseet tarkastetaan taistelijan takaa katseella ja tarvittaessa kokeilemalla sormella patruunapesä. Kaikki lippaat tulee tarkastaa.

1. "PATRUUNAT POIS – TARKASTAN / TARKASTAKAA ASEET"
2. Pidä ase suunnattuna turvalliseen suuntaan ja pidä sormi aseen rungolla, poissa liipaisinkaaren sisältä.
3. Tue aseen perä kainaloon. Samalla tuet laatikon takapään varusteisiin.
4. Poista aseesta lipas ja aseta kaikkien lippaiden suuaukot tarkastajan suuntaan.
5. Poista patruuna patruunapesästä.
6. Tarkasta lipaskuilu sormella kokeilemalla.
7. Tarkasta patruunapesä katseella ja tarvittaessa sormella kokeilemalla.
8. Kallista asetta vasemmalle ja pidä luisti takana, jotta tarkastaja pystyy näkemään ja tarvittaessa kokeilemaan patruunapesän.
9. Päästä luisti eteen.
10. ("TÄHDÄTTY TYHJÄ LAUKAUS – AMPUKAA". Ammutaan tarvittaessa tähdätty tyhjä laukaus turvalliseen suuntaan.)
11. Varmista ase.
12. Kuulon suojauksen saa poistaa aseiden tarkastajan käskyllä, kun joukon kaikki aseet on tarkastettu, huomioiden meluvaara-alue.

• Aseen toimintakunnon tarkastaminen

1. "TOIMINTAKUNTO – TARKASTA"
2. Poistetaan varmistus ja tehdään latausliike (ase ei saa laueta)
3. Varmistetaan ase ja painetaan liipasimesta (ase ei saa laueta)
4. Kertatuli
   1. Asetetaan ase kertatulelle, painetaan liipaisimesta ja pidetään liipaisin pohjassa (ase tulee laueta)
   2. Tehdään latausliike liipasin eelleen pohjassa (ase ei saa laueta)
   3. Vapautetaan lipaisin (liipaisimen tulee palautua etuasentoon).
   4. Painetaan liipaisimesta (aseen tulee laueta).
5. Sarjatuli
   1. Asetetaan ase sarjatulelle, tehdään latausliike (aseen tulee jäädä vireeseen).
   2. Painetaan liipaisimesta ja pidetään liipaisin pohjassa (aseen tulee laueta).
   3. Tehdään latausliike ja saatetaan koneisto eteen (aseen tulee laueta toimenpiteen aikana).
6. Avataan lukko ja todetaan piipun puhtaus katsomalla / puhdistusvälineellä.
7. Tarkistetaan tähtäimien eheys ja asetus.
8. Tarkistetaan mahdollisten lisävarusteiden kiinnitys ja toiminta.

Rynnäkkökiväärin huoltaminen

• Ammunnan jälkeen sen jäähdyttyä piippu öljytään --> 2–3 t kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään --> 2–3 vrk kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään uudestaan.
• Talvella ennen aseen huoltoa annetaan aseen lämmetä sisällä.

1. Tarkasta ennen puhdistusta, että puhdistuspuikko on suora ja oikein koottu.
2. Käsittele asettasi niin, että se ei osoita toiseen henkilöön!
3. Lipas irti.
4. Tarkastetaan ettei ase ole ladattu vetämällä liikkuvia taaksepäin.
5. Irrotetaan laatikon kansi --> palautinjousi --> luisti --> lukko --> kaasumännän ohjain.
6. Piippu puhdistetaan suun kautta tukemalla kädellä puhdistuspuikkoa piipun suuosasta irti.
7. Patruunapesä puhdistetaan takakautta.
8. Muut osat puhdistetaan ja kuivataan rätillä.
   1. Kaasukammiosta ja kaasumännän päästä poistetaan karsta.
9. Puhdistetaan puhdistusvälinetila ja kädensijan ontelo.
10. Esitetään tarkastukseen kuivana.
11. Osat öljytään kevyesti. Kastunut ase on ensin huolellisesti kuivattava ja sitten öljyttävä. Aseessa täytyy aina olla liukupinnoilla kevyt öljy!
12. Ase kootaan.
13. Tehdään latausliike, joka varmistaa, että kansi ja palautinjousi ovat paikoillaan.
14. Tarkistetaan ettei liekinsammutin heilu.
15. Tarkistetaan tähtäimet ja ettei takatähätin heilu.
16. Tarkistetaan ettei laatikon kansi ole löystynyt.
17. Tarkistetaan että lippaat ovat kunnossa. Lipas puretaan huoltoa varten irrottamalla lippaan jousi.

Häiriöt ja niiden poistaminen

Häiriönpoiston yleismalli:

1. Suojaudu / jatka taistelua muilla keinoin.
2. Aseen tyhjentäminen
   1. Käsittelyasentoon siirtyminen tilanteen mukaisesti.
   2. Lippaan irrottaminen (voimalla / sulkukoneistolla).
   3. 3 voimakasta latausliikettä.
   4. Aseen tyhjyyden tarkastaminen.
3. Aseen lataaminen.
   1. Uuden lippaan kiinnittäminen.
   2. Latausliikkeen tekeminen.
4. Tulitoiminnan jatkaminen.

• Patruuna ei laukea: Ennen uutta lataisliikettä odotetaan 5 sek. (nallin myöhäissyttyminen). Tehdään kuin lippaanvaihto, mutta lippaan irrotuksen jälkeen tehdään 3 latausliikettä ennen uuden lippaan kiinnittämistä.
• Hylsy ei lennä ulos: Ulosvein katkennut? Ulosheitin on viallinen? Patruunapesä on likainen? Lukonpää on likainen? Tarvittaessa poistetaan puhdistuspuikolla.
• Patruuna ei mene patruunapesään: Lipas kolhiutunut? Lipas on likainen? Lippaan jousi on löystynyt? Hylsy patruunapesässä? Poistetaan tarvittaessa hylsy ja tehdään uusi latausliike.

Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa

• Aseita voidaan käsitellä tukikäden tekniikalla tai asekäden tekniikalla.
• Tukikäden tekniikka: Asetta käsitellään pitäen rynnäkkökivääriä asekädellä, samalla ase tuetaan kainaloon ja estetään näin aseen piipun suuntautuminen vaaralliseen suuntaan. Tukikädellä tehdään pääsääntöisesti kaikki muu aseen käsittelyyn liittyvä toiminta kuten lataamisliike, yhden käden käsimerkit, tähtäinasetusten muuttaminen, radion tai lampun käyttäminen, esineiden nostaminen tai ovien avaaminen. Tukeva käsi on pyrittävä pitämään aseen ja tuen välissä.
  • Rynnäkkökiväärillä, pistoolilla, konepistoolilla, kranaattipistoolilla ja haulikolla käytetään tukikäden tekniikkaa.
  • Lataaminen tukikäden tekniikalla

1. Piippu turvalliseen suuntaan, perä tukevasti kainalossa, ase kallistettuna, sormi suorana liipasinkaaren yläpuolella.
2. Vaihdin ala-asentoon.
3. Tukikäden avoimen kämmenen kämmenpohjalla vedetään viritintappi taakse ja vapautetaan saattamatta viemällä kämmen vasten rintaa.

• Lataaminen tukikäden tekniikalla alapinnalta

1. Piippu turvalliseen suuntaan, perä tukevasti kainalossa, ase käännettynä vaakatasoon viritintapin osoittaessa alaspäin, sormi suorana liipasinkaaren yläpuolella.
2. Vaihdin ala-asentoon.
3. Tukikäden avoimen kämmenen kämmenpohjalla vedetään viritintappi taakse ja vapautetaan saattamatta.

• Asekäden tekniikka: Asekäsi irtoaa aseen kahvalta ja asetta tuetaan tukikädellä. Kaikki aseelle tehtävät toimenpiteet tehdään asekädellä.
  • Konekivääreillä ja pulttilukkoisilla tarkkuuskivääreillä käytetään asekäden tekniikkaa.

Lipas

• Lippaan patruunamäärä: Näkyy lippaan kuperan sivun rei’istä. Lippaassa, jossa on vähintään 10 patruuna, patruunan kannat näkyvät vain ylemmistä rei’istä.
• Lippaiden merkitseminen: Valojuovapatruunat valkoinen teippi ja naru solmulla. Panssaripatruunat punainen teippi ja naru kahdella solmulla.
• Lipastaskuihin asettaminen: Täydet tavallisten patruunoiden lippaat suuaukko ylöspäin ja luotien kärjet osoittavat asekäden suuntaan. Valojuova- ja panssaripatruunat lippaat suuaukko alaspäin. Tyhjät lippaat suuaukko alaspäin. Vakioidut paikat.

• Lataaminen

1. "LIPAS – KIINNITÄ"
2. Perä tukevasti kainaloon asekädellä kädensijasta kannattaen.
3. Etusormi pois liipasinkaaren sisältä suoraksi.
4. Lipas työnnetään tukikäellä etukulma edellä lipasaukkoon sekä käännetään.

• Lippaan vaihto
  • Vaihdetaan ja ladataan aseen tukikäden tekniikkaa käyttäen polviasennossa tai makuuasennossa.
  • Polviasennossa lippaan vaihto

1. "LIPAS"
2. Etusormi pois liipasinkaaren sisältä suoraksi.
3. Pudottaudutaan seisoma-asennosta polviasentoon (oltava polvisuoja) suojaan, perä vedetään tukevasti kainaloon, asekäsi kahvalla. Taistelupari tulee selän taakse suojaamaan vaihtoa seisoen lippaanvaihtajan takana ja koskettaen jaloilla lippaanvaihtajaa. Samalla lippaanvaihtaja toimii osaltaan suojana suojaavalle taisteluparille.
4. Kallistetaan ase.
5. Irrotetaan painamalla tukikäden peukalolla lippaan salpaa, käännetään lipas irti ja laitetaan käytetty lipas dumppitaskuun.
6. Kiinnitetään uusi lipas. Ote läheltä lippaan tyveä helpottaa kiinnittämistä.
7. Kallistetaan ase toiseen suuntaan, (vaihdin ala-asennossa) ja tukikäden kämmenpohjalla aseen yläpuolelta tai peukalohangan syrjällä aseen alapuolelta vedetään viritintappi taakse ja vapautetaan saattamatta. Jos aseessa on aseen korkeutta lisäävää optiikkaa, aseen voi jättää myös kallistamatta ja vetää viritintapin tukikädellä alapuolelta.
8. VALMIS. Sanotaan heti kun ollaan taisteluvalmiudessa. Merkki on myös takana suojaamassa olevalle, ettei nousta parin ampumalinjalle.
9. Noustaan pystyasentoon tai toimitaan muutoin tilanteen mukaan.
   1. Varmistaminen: Pidetään tukikäden kämmentä aseen päällä ja vedetään sormilla varmistin päälle ja/tai työnnetään asekäden etusormella.

• Makuuasennossa lippaan vaihto: Vaihdetaan tukikäden tekniikkaa käyttäen.

1. Aseen perä vedetään kainaloon ja kyynärpäät tuodaan vartalon vierelle, jolloin kainalo kannattelee asetta ja kyynärpäät tukevat ampujan ylävartaloa.
2. Viedään liipaiseva sormi vaihtimelle sormivarmistusasentoon kahvasta pitäen.
3. Ase käännetään siten, että lipas osoittaa tukikäden puolelle.
4. Vaihdetaan lipas.
5. Lippaan kiinnittämisen jälkeen oikealta puolen ampuva kääntää aseen toisin päin ja lataa sen tukikäden kämmensyrjän pyyhkäisyllä (peukalo osoittaa ylöspäin).
6. Kyynärpäiden paikka pitää hakea heti latausliikkeen jälkeen käyttämällä aseen perä olkapäätä vasten, tähtäämällä maaliin ja levittämällä kyynärpäät uudelleen oikeaan leveyteen.

• Taktinen lippaan vaihto: Lippaassa on vielä patruunoita, mutta katsotaan tarpeelliseksi vaihtaa täyteen lippaaseen. Poikkeaa siinä, että täysi lipas otetaan valmiiksi tukikäteen ja asetetaan aseessa kiinni olevan lippaan ja aseen rungon päälle ja tartutaan kummastakin lippaasta kiinni, jonka jälkeen irrotetaan vanha lipas ja kiinnitetään uusi lipas lippaat päällekkäin. Näin pyritään minimoimaan aika ase ilman lipasta. Ase on jo ladattu eli patruunapesässä on patruuna, mutta siitä huolimatta latausliike tehdään, vaikka menetetään yksi patruuna / tai jätetään tekemättä.
• Vajaa lipas pyritään täyttämään heti kun mahdollista.
• "LATAA – JA VARMISTA" Ensin kiinnitetään lipas, sitten varmistetaan ja viedään ase alkuasentoon.

Ampumaotteet, aseotteet, ampuma-asento ja tähtääminen

Ks. Ampuma-asento

Aseenkantotavat

Aseenkantotavat

• Asetta kannetaan pääsääntöisesti ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti. Aseen kantotavan on tilanteesta riippumatta mahdollistettava nopea tulenavaus. Asetta kannetaan aina siten, että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin.
• Aseen hihna voidaan pitää niskan takana aseen kantamisen helpottamiseksi. Asetta kannettaessa hihnasta on hihnan pituus säädettävä siten, että aseella kyetään ampumaan ja lyömään kaikissa tilanteissa. Lyömisellä tarkoitetaan esimerkiksi tähtäysasennosta piipuun iskeminen kohteen kasvoihin. Hihna on säädettävä niin pitkäksi, että tähdättyjen laukausten ampuminen on mahdollista. Hihna kiinnitetään joko kahdesta tai yhdestä kiinnityspisteestä.
  • Peruskiinnitys RK62: Hihna kulkee takatukin päästä kaulan takaa ja edestä etukiinnikkeeseen.
  • Peruskiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin tyvestä kaulan takaa ja edestä etukiinnikkeeseen.
  • Yksipistekiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin tyvestä kaulan takaa ja kainalon alta takatukin tyveen.
  • Peräkiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin päästä kaulan takaa ja kainalon alta takatukin tyveen.
• Vartiossa, marssilla ja edettäessä avojonossa kun vihollisen kohtaaminen ei ole todennäköistä, asetta kannetaan yleensä kaksin käsin aseen perä olkapäätä vasten, piippu alaviistoon/alaspäin sivulla.
• Kun edetään avojonossa ja tilanne edellyttää kohotettua taisteluvalmiutta, aseen piippu suunnataan tähystyssuuntaan.
• Kun edetään avorivissä, suunnataan aseen piippu etenemissuuntaan.
• Aseen käyttövalmiutta kohotetaan tilanteen edellyttämällä tavalla vaiheittain: 1) peukalo siirretään vaihtimelle 2) vaihdin asetetaan kertatulelle ja liipaisinsormea pidetään suorana aseen runkoa vasten ja 3) aseella tähdätään maaliin tai tähystyssuuntaan liipaisinsormi liipaisimella aseen perä olkapäätä vasten tai äkillisissä tilanteissa aseen perä tuettuna kainaloon. Varmistuksen saa poistaa vasta, kun ampumatilanne on todennäköinen ja sormen siirtää liipaisimelle vasta, kun ampumapäätös on tehty.
• Asetta kannetaan selässä, piippu ylöspäin, kun toiminta sitä edellyttää, esimerkiksi ajettaessa polkupyörällä.
• Hiihtohinaus: Ase pidetään selässä piippu ylöspäin ja aseen perä hiihtohinausköydestä poispäin.
• Hiihto: a) Pidä ase kaulassa, hihna taistelupituudella, kun taistelutilanne ei edellytä korkeaa aseenkäyttövalmiutta b) Kohotettaessa taisteluvalmiutta, ota sauvat toiseen käteen ja ota aseesta kahvasta ja tukki kainalossa c)
  • Asetta voidaan kantaa hiihdettäessä rinnalla piippu ylöspäin ja hihna olkapäällä.

Hajonta ja iskemäpiste

• Tähtäyslinjassa ja piippulinjassa on noin 5 cm ero! Vaarana on ampua edessä olevana esteeseen, vaikka maali näkyisikin tähtäimistä.
• Kohteeseen iskemät poikkeavat toisistaan, niitä kutsutaan hajonnaksi. Osumat muodostavat hajontakuvion, kasan. Iskemäkeskipiste muodostetaan keskelle kasaa ristin muodostavilla viivoilla, jolloin ristin kaikilla puolilla on sama määrä iskemiä. Selvästi muista osumista poikkeava osuma jätetään huomioimatta. Tähdätystä keskipisteestä sivusuunnassa poikkeavaa iskemäkeskipistettä kutsutaan sivuhajonnaksi ja korkeussuunnassa korkeushahojonnaksi.
• Ammuttaessa on ase pidettävä suorassa. Aseen kallistaminen vie osumaa aseen kallistuksen suuntaan.
• Rautatähtäimillä ammuttaessa tulee jyvätunnelin olla keskellä takatähtäimen diopterin reikää. Etutunnelin siirtyessä takatähtäimen reiän jotain reunaa kohden, osuma siirtyy samaan suuntaan.
  • Karkea jyvä: etutunneli kohtaa takatähtäimen reiän yläosaa -> osuma ylös.
  • Hieno jyvä: etutunneli kohtaa takatähäimen reiän alaosaa -> osuma alas.
  • Sivulla oleva jyvä: etutunneli kohtaa takatähtäimen reiän vasemman tai oikean sivun (vasemman -> osuma vasemmalle).
  • Kallellaan oleva jyvä: ase on kalellaan ja vaikka tähdätään kohteen keskelle, osuma siirtyy alaviistoon sille puolelle johon ase on kallellaan, esim. kallellaan oikealle -> osuma klo 4.

Tulen korjaaminen

• Jalkaväen aseilla ammuttaessa yli 200 m etäisyydelle. Havainto tehdään laukauksen/sarjan aiheuttaman maan/lumen pöllyämisestä tai valojuovista. Mikäli etäisyys maaliin on epävarma, voidaan tulitus aloittaa maalin alle, koska maalin alle tulevista iskemistä havainto saadaan paremmin. Sarjatulesta on määritettävä sarjan iskemäkeskipiste. Havainnot annetaan maalista iskemien suuntaan itsestä katsottuna.
• Havainto ilmoitetaan ”OSUMA / OHI / OIKEA / VASEN / YLI / ALI / TÄHYSTÄMÄTÖN”.
• Korjaukset ilmoitetaan ”OIKEALLE / VASEMPAAN / NOSTA / LASKE”.
• Havainnot ja korjauksen määrä annetaan mittoina maalin kokoon nähden, piiruina tai milliradiaaneina. ”PUOLI VARTALON MITTAA / KOLMEKYMMENTÄ PIIRUA”.
  • "KORJAA OIKEALLE NELJÄ, NOSTA YKSI JA PUOLI" = 3 iskemää havaitaan rinnakkain maalin vasemmalla, joista määritetään iskemäkeskipiste ja iskemäkeskipisteestä 4 kertaa maalin leveys oikealle.

o  o  o        M
   |  |  |  |  |

• Tähystäjä (T) ja ampuja (A).
  • Havaintoja antamalla maalin mitalla: T: ”JALKAVÄKEÄ ISON KIVEN VASEMMALLA PUOLELLA” -> A: ”MAALI SELVÄ” -> T: ”TULTA” -> T: ”OHI – OIKEA PUOLI, ALI YKSI” -> T: ”KOHDALLA" -> T: "LAMAUTETTU”.
  • Korjaus antamalla maalin mitalla: T: ”JALKAVÄKEÄ ISON KIVEN VASEMMALLA PUOLELLA” -> A: ”MAALI SELVÄ” -> T: ”TULTA” -> T: ”OHI – KORJAA OIKEALLE NELJÄ, NOSTA YKSI JA PUOLI” -> T: ”KOHDALLA -> T: "LAMAUTETTU”.
  • Korjaus antamalla piiruilla: T: ”JALKAVÄKEÄ ISOSTA KIVESTÄ VASEMPAAN 90 PIIRUA” -> A: ”MAALI SELVÄ” -> T: ”TULTA” -> T: ”OHI – VASEMPAAN 30 PIIRUA” -> T: ”VASEMPAAN” -> T: ”KOHDALLA” -> T: ”LAMAUTETTU”.

Kohdistaminen

• Rynnäkkökiväärin rautatähtäimet on pyrittävä kohdistamaan 150 m ampumamatkalla. Kohdistettaessa takatähtäimen asettimen (7.62 RK 95:ssä tähtäinlevyn) tulee olla ampumamatkaa vastaavalla asetuksella ja kannen kiinnitysruuvin (7.62 RK 95:ssä) kiristettynä. Ammutaan mahdollisimman hyvältä tuelta 2–5 laukausta kerrallaan. Iskemäkeskipiste siirretään tähtäimiä siirtämällä tähdättyyn kohtaan. Kohdistetun aseen tähtäinten asennot merkitään tähtäinkortille tai kohdistusvihkoon. Tähtäinkortti on esimerkiksi rautalangalla hihan etulenkkiin kiinnitetty vanerin pala, jossa on piirrettynä etu- ja takatähtäimien säätöasteikoiden asennot 150 m matkalle. 150 m asetus voidaan näin palauttaa ilman kohdistamista.

• RK 62 päivätähtäimien kohdistaminen sivusuunnassa (säädetään etutähtäimestä)
  • Siirtoruuvia kierretään tähtäinavaimen leveämmällä päällä kohtuullisesti voimaa käyttäen.

1. Pidä ase kohti ampumasuuntaa, oikein päin.
2. Siirrä etutähtäimen jyvää iskemien suuntaan löysäämällä 1) siirtoruuvia iskemien puolelta 1/4 kierrosta yli tarpeen ja 2) varsinaisesti jyvänjalkaa siirretään kiristämällä vastakkaiselta ”kympin” puolelta ja 3) kiristetään ensin avattu ruuvi vastakkaiselta puolelta. Huom! Vasta ruuvin kiristäminen siirtää jyvää.
3. Siirtoruuvia kiristettäessä 1 napsaus vastaa n. 7 mm 50 m etäisyydellä ja 2 cm 150 m etäisyydellä (taulussa)
   1. Ruuvin asentomenetelmässä 1/4 siirtoruuvikierrosta vastaa 2 cm 50 m etäisyydellä ja 6 cm 150 m etäisyydellä.
   2. Ruuvin asentomenetelmässä 1/2 siirtoruuvikierrosta vastaa 4 cm 50 m etäisyydellä ja 12 cm 150 m etäisyydellä.
   3. Ruuvin asentomenetelmässä 1 siirtoruuvinkierros vastaa 25 cm 150 m etäisyydellä.
   4. ?Ruuvin asentomenetelmässä? 1 mm vastaa 32 cm 150 m etäisyydellä.

• RK 62 päivätähtäimien kohdistaminen korkeussuunnassa (säädetään takatähtäimsestä)
  • "hahlolevyä siirretään siihen suuntaan mihin osumien halutaan siirtyvän"

1. Varmista, että takatähtäimen asetin oli ammunnan aikana 150 metrin kohdalla.
2. Tarkista reikätähtäimen asento kohdistusviivoista ennen kiinnitysruuvin avaamista.
3. Avaa tähtäinavaimella reikätähtäimen kiinnitysruuvia hieman (1/4 kierrosta).
4. Siirtolevyä eli reikätähtäinä siirretään maalin keskipisteen suuntaan. Reikätähtäimen tähtäintangon piirtoväli (1 mm) vastaa 32 cm taulussa 150 m matkalla.
   1. jos iskemät ovat olleet alhaalla, nosta siirtolevyä eli reikätähtäintä
   2. jos iskemät ovat olleet ylhäällä, laske siirtolevyä eli reikätähtäintä
5. Tarkista reikätähtäimen asento kohdistusviivoista siirtämisen jälkeen.
6. Merkitse asetus muistiin.
7. Kiristä tähtäinavaimella reikätähtäimen kiristysruuvi.
8. Tarkista, ettei reikätähtäimen asento muuttunut kiristäessäsi reikätähtäintä.
9. Tarkasta että takatähtäimen asetin on edelleen 150 metrin kohdalla.

50 m etäisyydellä:
1 piirtoväli n. 10 cm
1/2 piirtoväliä n. 5 cm
1/3 piirtoväliä n. 3,5 cm
1/4 piirtoväliä n. 2,5 cm

• TAI asetinta siirtämällä: Asettimen merkintöjen mukaan numeroväli muuttaa osuntaa 150 m:n etäisyydellä

1–1,5 n. 6 cm
1,5–2 n. 10 cm
2–3 n. 17 cm
3–4 n. 25 cm
4–5 n. 32 cm
5–6 n. 40 cm

• RK 95 päivätähtäimien kohdistaminen sivusuunnassa (säädetään etutähtäimestä)
  • Yksi siirtoruuvin kokonainen kierros siirtää iskeämiä 24 cm taulussa 150 m matkalla.
  • Siirrä etutähtäimen jyvää aina iskemien suuntaan

1. Pidä ase kohti ampumasuuntaa, oikein päin.
2. Löysää ensin siirtoruuvia iskemien puolelta 1/4 kierrosta yli laskemasi siirtotarpeen.
3. Kiristä vastakkaiselta ”kympin” puolelta. Huom! Vasta ruuvin kiristäminen siirtää jyvää.
4. Kiristä huolellisesti ensin avaamasi ruuvi.

• RK 95 päivätähtäimien kohdistaminen korkeussuunnassa (säädetään etutähtäimen jyvää)
  • Käytetään tähtäinavaimen neliöpäätä

1. Varmista, että tähtäinlevy on 150 m (etummainen reikä) tai 300 m (takimmainen reikä) asennossa ja että takakannen kiristysruuvi on kiristettynä. Jos edellä mainitut olivat virheellisesti, ammu uudestaan kohdistus.
2. Jyvää siirretään iskemien suuntaan kiertämällä jyvänsiirtoavaimella etutähtäimen siirtoruuvia. 1 jyvän kierros siirtää iskemiä 24 cm 150 m matkalla.
   1. Jos iskemät olivat alhaalla, kierrä jyvää/siirtoruuvia myötäpäivään (”kiristä” eli laske siirtoruuvia)
   2. Jos iskemä olivat ylhäällä, kierrä jyvää/siirtoruuvia vastapäivään (”avaa” eli nosta siirtoruuvia)
3. Tarkasta että tähtäinlevy on edelleen 150 m kohdalla ja että takakannen kiinnitysruuvi on kireällä.

• RK 54, 54 TP, 56 TP, 72, 72 TP päivätähtäimien kohdistaminen
  • Asettimen takimmainen asento on 300 m (aseen taistelutähtäin).
  • Korkeussuunta: Jyvää kierretään päinvastaiseen suuntaan, mihin osumien halutaan siirtyvän. 1 jyvän kierros vastaa 30 cm 150 m etäisyydellä.
  • Sivusuunta: Jyvän istukkaa siirretään. 1 mm siirto vastaa 40 cm 150 m etäisyydellä.

• Yötähtäimen kohdistaminen
  • HUOM! Yötähtäimen nokeaminen liekillä pilaa tritiumampullit.
  • Sivusuunta kohdistetaan kuten päivätähtäimet.
  • Korkeussuunta RK 62: Säädetään takatähtäimestä. Säätöruuvin korkeutta muutetaan siihen suuntaan mihin osumien halutaan siirtyvän.

1. Avaa yötähtäimen säätöruuvin lukitusruuvi/kiristysruuvi.
2. Kierrä vastapäivään eli avaa hahlon säätöruuvia, jos iskemät ovat alhaalla.
3. Kierrä myötäpäivään eli kiinni hahlon säätöruuvia, jos iskemät ovat ylhäällä.
   1. 1 täysi kierros vastaa n. 120 cm taulussa 150 m etäisyydellä.
4. Kiristä säätöruuvin lukitusruuvi/kiristysruuvi.

• Korkeussuunta RK 95: Säädetään etutähtäimsestä.

1. Peruskohdistus: Kierrä hämärätähtäimen yöjyvä tähtäinavaimen neliöpäällä samaan kuin päiväjyvän korkeus, että toinen valoaukoista jää kohti ampujaa. Jyvän tritiumampullin aukko on vain kahdella puolella, joista toisen on oltava ampujaa kohden. 150 m:n matkalla voidaan käyttää ristiin päiväjyvää tai leveämpää yöjyvää ja takatähtäimenä päivätähtäimen reikää tai yötähtäimen hahloa.
2. Kohdistettaessa kierrä jyvää iskemien mukaan kuten päiväjyvääkin. 1 jyvän kierros siirtää iskemiä 25 cm 150 m matkalla.

Rynnäkkökivääri 5,56 FN SCAR

• Kaliiberi 5,56 x 45. Belgialainen.
• SCAR = Special Operations Forces Combat Assault Rifle

L85A2

Rynnäkkökivääriä vastaava. Uudistettu SA80 Bullpup-mallin perusrungosta. 5.56 x 45 mm.

Sako ARG S 40

https://www.youtube.com/watch?v=e8KFiwdnWpc

Pystykorva

• Pulttilukkoinen kivääri/luodikko. Kaliiberi 7,62 x 54R.

DP-27 7.62 pikakivääri Degtjarev (Emma)

• Kaasurekyyli. Kaliiperi 7.62 x 53R VAI 54R <TARKENNETTAVA>. Pituus 1270 mm. Piippu 605 mm. Paino 9,1 kg. Pyöreä lipas 47 patruunaa. 500–600 laukausta/min.

9.00 konepistooli 2000 (9.00 KP 2000) eli Heckler & Koch MP5

• 9 x 19 mm.

9.00 konepistooli 31 (Suomi)

• Lukkorekyyli. Kaliiperi 9 x 19 mm. Pituus 870 mm, suujarrun kanssa 925 mm. Piippu 314 mm. Paino 4,7 kg. Tankolipas 25 / 36 / 50 patruunaa. Rumpulipas 40 / 70 patruunaa. 900 laukausta/min.

Pistoolit

Sijoita: FN (ei varmistinta) ja Glock 17 9x19

9.00 pistooli 80 ja 9.00 pistooli 80-91

• 9 x 19 mm.

9.00 pistooli SIG (9.00 PIST SIG)

• 9 x 19 mm.

9.00 pistooli 2003 (9.00 PIST 2003)

• 9 x 19 mm.
• Kohdistaminen:
  • Korkeussuunta: Vaihdetaan etujyvä. Muovisia etujyviä on 4 eri korkeutta. Jyvä 3 on matalin, 6 korkein. Numeroa korkeampi jyvä siirtää n. 5 cm osumapistettä 25 m alaspäin.

1. Irrotetaan piippu.
2. Avataan 1,25 mm kuusiokoloavaimella jyvän kuusiokoloruuvi luistin sisäpuolelta -> Poistetaan jyvä.
3. Asennetaan uusi jyvä -> Kiristetään varovasti kuusiokoloruuvi etutähtäimen ala-osan tasalle.

• • Sivusuunta: Myötäpäivään kiertäminen siirtää osumapistettä vasemmalle.' 1/4 kierros siirtää 2 cm 25 m matkalla. Sivusäätöruuvi sijaitsee takatähtäimen oikealla puolella. Säätöruuvin liike on 1/4 kierroksin. Kiertämisen jälkeen varmistetaan, että säätöruuvin tasopinta on työnnintä vasten ja säätöruuvi on työntimen kolossa. Varo, ettei säätöruuvin työnnin irtoa.

9.00 pistooli 2008 (9.00 PIST 2008)

• 9 x 19 mm.

Tarkkuuskiväärit (TKIV)

7.62 tarkkuuskivääri Dragunov

• Laippakantainen 7.62 x 54R. Käytetään venäläistä patruunaa, ei suomalaista, koska suomalaisen patruunan nalli on liian herkkä.

7.62 tarkkuuskivääri 85

• Laippakantainen 7.62 x 53R.

8.6 tarkkuuskivääri 2000

• Urakantainen 8.6 mm.

Sako TRG

• Ks. https://finnaccuracy.com/blogs/fa-news/sako-trg-a1-2018-uutuus

Muut

• L115A3

Ryhmäkohtaiset aseet, käsikranaatit ja muut heitteet, miinat

Kevyt konekivääri

Konekivääriä käytetään ryhmän parhaasta tuliasemasta koko tulialueelle, kaukana olevia maaleja vastaan (RK:n tehokkaan kantaman ulkopuolelle) ja tulitukiaseena. Ryhmänjohtaja käskee konekivääriampujalle tehtävät ryhmän taistelun tukemiseksi. Ampujan taistelijapari avustaa vyölippaiden kantamisessa. Taistelijapari tähystää ja ilmoittaa maalit ja havainnot tulen osuvuudesta ampujalle.

• Ampuma-asento: Ks. Ampuma-asento
• Lumella ammuttaessa etutukien jakoihin asetetaan tarvittaessa suksisommat.

7,62 (Kevyt)konekivääri 62 eli 7,62 KK 62 eli KVKK 62

Suomalaisvalmisteinen 7,62 (Kevyt)konekivääri 62. Kuva Puolustusvoimat, Hämeen jääkäripataljoonan taistelija taisteluammunnoissa 16.10.1969, https://www.facebook.com/puolustus/posts/4708839375855016

Puolustustaisteluun. Avoimella lukolla ampuva eli liikkuvat ovat takana ja ilma kiertää piipun kautta jäÄhdyttäen piippua ja iskuri iskee lukon mennessä eteenpäin. Voidaan ampua ainoastaan sarjatulta, tehokkain tulitustapa on lyhyet sarjat. Patruuna lyhyt 7,62 x 39 eli sama kuin rynnäkkökiväärissä. Kaasurekyyliperiaate. Vyösyöttöinen. Vyölaukkuun/vyölippaaseen (0,6 kg) mahtuu 100 patruunaa, täyden vyölippaan paino on (2,2 tai) 2,4 kg. Tuliannoksen suuruus on 6 täyttä vyölaukkua/vyölipasta (100 patruunaa) eli 600 patruunaa. Teoreettinen tulinopeus n. 1 000 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna 400–500 laukausta. Tehokas ampumaetäisyys 300 m. Paino ilman vyölaukkua on 8,5 kg. Pituus 108 cm.

• Piippu ja lukonkehys osineen (tähtäimet/tähtäyslaitteet eli etutähtäin, takatähtäin [tähtäintanko, asetin, tähtäinlevy], etutähtäimen jalka, takatähtäimen runko, piippu, kaasusylinteri, liekinsammutin, kantokahva, syöttimen kansi, etutuki, runko, syöttimen kansi, syöttövipu, pidätinvipu, vaimentimet), laatikko osineen (piipun salpa, piipun salvan nasta, rajoitin, olkatuki, peitelevy, vyölaukunpidin, jalustankiinnittimet), lataus- ja sulkukoneisto (palautinjousi karoineen, luisti kaasumäntineen, lukko), viritys- ja laukaisukoneisto (virekynnys, viritysvipu, liipIasin, varmistin, kädensija). Perä, laatikko, (lukon) kehys, varusteet (patruunavyö, vyölaukku, kantohihna 2 kpl, kantohihnan haka, hihnan nappi, sysäyksenvahvistin m/99, puhdistusvälineet [puhdistuspuikko, öljyharja, öljypullo], jyvänsiirtoavain, vahvempi lyöntikara, ohuempi lyöntikara, lieriötapin irtilyöntipuikko). Kahvan sisässä voidaan säilyttää lyöntikaroja, irtilyöntipuikkoa, öljypulloa, harjaa, jyvänsiirtoavainta.
  • HUOM! Aseen kahvaa ei saa työntää etuasentoon aseen ollessa ladattuna (luisti lukkoineen jää patruunan varaan ja pienikin kolahdus saa patruuna irtoamaan vyöstä ja ase laukeaa)
  • HUOM! Ammuntaa ei saa koskaan keskeyttää tyhjään vyölenkkiin, vyölenkin vaurioitumisvaaran takia. Eli jos vyötä ei täytetä täyteen, täyttäminen aloitetaan vyön loppupäästä!

• Vyön täyttäminen: Jos täytetään alle 100 patruunaa, aloitetaan täyttäminen vyön loppupäästä. Vasemmalla kädellä kiinni vyöstä -> Oikean käden peukalolla työnnetään patruuna vyöhön niin pitkälle, että vyölenkin koroke menee patruunan kannan uraan.

• Vyön asettaminen vyölaukkuun: Vyö laskostetaan oikealla kädellä vyölaukkuun.

• Viritys:

1. Vyölaukun kiinnitys: Otetaan oikealla kädellä vyölaukun päältä kiinni -> Työnnetään vyölaukku ylhäältä päin laatikon sivussa olevaan pitimeen ja vyölaukun salpa painuu vyölaukun leikkaukseen.
2. Poistetaan aseen varmistus painamalla varmistinta alaspäin peukalolla.
3. Vedetään kahvasta luisti lukkoineen taakse.
4. (Varmistetaan ase työntämällä varmistin ylöspäin.)
5. Avataan vyölaukun kansi ja syöttimen kansi.
6. Vyön 1. patruuna asetetaan ottoaukolle siten, että seuraavien patruunoiden luotien kärjet syöttimen urissa.
7. Syöttimen kansi suljetaan samalla tarvittaessa varmistaen vyöstä pitämällä ettei vyö liiku (2. patruuna nojaa pidätinvipuun).

• Asetta kuljetettaessa aseen vyö poistetaan ja viritinkahva lukitaan etuasentoon, jolloin peitelevy aseen alla estää lian pääsemisen lataus- ja sulkukoneistoon.
• Etutuen korkeus jalkojen pituutta muuttamalla.

• Patruunan ja vyön ja vyölaukun poistaminen

1. Vedetään kahvasta luisti lukkoineen taakse.
2. Varmistetaan ase työntämällä varmistin ylöspäin.
3. Avataan syöttimen ja vyölaukun kansi.
4. Nostetaan vyö syöttimestä ja asetetaan vyölaukkuun.
5. Vyölaukun irrottaminen: Suljetaan vyölaukku -> Otetaan oikealla kädella vyölaukun päältä kiinni -> Painetaan peukalolla vyölaukun salpa vasempaan -> nostetaan laukku irti.
6. Tarkastetaan patruunapesä.
7. Suljetaan syöttimen kansi.
8. Poistetaan varmistus ja saatetaan liikkuvat saattaen etuasentoon ja varmistetaan ase.

• Vyön tyhjentäminen: Tyhjennetään vyön alkupäästä alkaen. Pidetään molemmin käsin vyöstä ja työnnetään patruuna irti vyölenkistä painamalla luodin kärkeä puualustaan/kengän kärkeä kohti tms.)

• Kohdistaminen: Ammutaan n. 3 laukauksen sarjoja ja säädetään osumien iskemäpisteen mukaan. Voidaan säätää myös kertalaukauksilla eli sarjan ensimmäisellä laukauksella.
  • Päivätähtäimet korkeussuunta: Hahlolevyn korkeutta muuttamalla. Jos siirron tarve on enemmäin kuin 23 cm 150 m etäisyydellä, suoritetaan säätö jyvän korkeutta muuttamalla kiertämällä. Tällöin jyvän korkeutta säädetään tähtäinavaimen neliöpäällä päinvastaiseen suuntaan mihin osumien halutaan siirtyvän ja siirto tehdään aina täysin kierroksin (yötähtäimen tritiumpampun valoaukko on oltava taistelijaa kohden). Jyvällä 1 kierros vastaa 23 cm 150 m etäisyydellä.

1. Painetaan mieleen hahlolevyn asema.
2. Avataan kiinnitysruuvia n. 1/4 kierrosta.
3. Hahlolevyä siirretään samaan suuntaan mihin osumien halutaan siirtyvän. Hahlolevyllä 1 mm vastaa 30 cm 150 m etäisyydellä.
4. Kiristetään ruuvi.

• • Päivätähtäimet sivusuunta:

1. Painetaan mieleen jyvänjalan asema.
2. Avataan jyvänjalan kiristysruuvin lukitusmutteri.
3. Avataan kiristysruuvi.
4. Etutähtäimen runkoa siirretään päinvastaiseen suuntaan, mihin osumien halutaan siirtyvän. 1 mm vastaa 30 cm 150 m etäisyydellä.
5. Kiristetään ensin kiristysruuvi ja sitten kiristysruuvin lukitusmutteri.

• Yötähtäimet: Säätyvät päivätähtäimien mkana.

• Häiriöt ja niiden poistaminen:
  • Patruuna ei laukea: Ennen uutta latausliikettä odotetaan 5 sek. (nallin myöhäissyttyminen).
  • Hylsy ei lennä ulos: Avataan ensin laatikon kansi ja suoritetaan uusi latausliike. Tarvittaessa poistetaan puhdistuspuikolla. Ase puhdistetaan. Ulosvedin katkennut? Ulosvedin kulunut? Ulosvetimen jousi katkennut? Ulosheitin viallinen? Patruunapesä likainen? Lukonpää likainen?
  • Lataus- ja sulkukoneisto ei mene täysin etuasentoon: Tehdään uusi latausliike. Katkennut palautinjousi? Löystynyt palautinjousi? Lataus- ja sulkukoneiston likaantuminen? Vääntynyt patruuna? Hylsy katkennut patruunapesään?
  • Syöttöhäiriön yleinen syys on venynyt vyö. Vyön pituus ei saa olla yli 1530 mm mitattuna ensimmäisen varsinaisen vyölenkin keskeltä viimeisen varsinaisen vyölenkin keskelle. Ylipitkä vyö on toimintakelvoton.

• Vikoja: Yleisiä katkennut iskuri, ulosvetäjän kynsi.

• Purkaminen:

1. Nostetaan perän kannatin ylös.
2. Painetaan peukalolla palautinta ja kierretään samalla vastapäivään -> vedetään palautin ulos.
3. Painetaan etusormella etutukin edessä salpa-akselin uraruuvia ja vedetään salpa-akseli eteen.
4. Nostetaan piippu laatikosta irti tukemalla kädellä piipun mukana tulevaa lukkoa ja luistia -> Estetään luistin liukuminen taakse pitämällä kädellä kiinni kaasusylinterin takaa ja puristamalla luistia. Kuuma piippu nostetaan taaksepäin käännetystä etutuesta.
5. Vedetään luisti taakse irti aseesta -> Irrotetaan lukko luistista.
6. Painetaan viritysvipu alas -> Työnnetään kahva eteen.
7. Vedetään kahvan rajoitinta vasempaan, painetaan viritysvipua, painetaan liipasinta ja työnnetään kahva irti laatikosta.
8. Irrotetaan laatikon peitelevy.

• Kasaaminen:

1. Työnnetään laatikon peitelevy uriinsa jättäen peitelevyn kynsi urien etupuolelle.
2. Vedetään liipaisimesta ja asetetaan kahva viritys- ja laukaisukoneistoineen laatikon pohjaa vasten siten, että peitelevyn kynsi tarttuu koneiston rungon takaosaan -> Vedetään kahva urissa taakse. HUOM! peitelevyn kynsi tulee aivan rungon päätylevyyn, ei syvemmälle!
3. Asetetaan lukko luistiin.
4. Työnnetään luisti lukonkehykseen etuasentoon asti.
5. Työnnetään piipussa kiinni olevan lukonkehyksen takapää laatikkoon ja painetaan piippu alas laatikkoon. HUOM! Varottava, ettei sormet jää väliin!
6. Painetaan piipun salpa-akseli kiinni niin, että se lukittuu.
7. Vedetään kahvasta liikkuvat taakse
8. Nostetaan piippua yläviistoon -> Painetaan liipasin pohjaan ja työnnetään samalla palautinjousi karoineen takatukin perästä sisään (luisti työntyy eteen) -> Lukitaan palautin kääntämällä myötäpäivään kiinni.
   1. HUOM! Tapahtuu muutoin kasausvirhe, jonka takia palauttimen kara vääntyy (kara menee lukon alle ja vääntyy).
9. Työnnetään kahva eteen -> Viritetään ase -> Laukaistaan ase.
10. Työnnetään kahva eteen -> Varmistetaan ase (perustilassa ase on varmistettuna kahva etuasennossa).
11. Lasketaan perän kannatin alas.

7,62 Konekivääri PKM eli 7.62 KK PKM

Neuvostoliittolaisvalmisteinen kevyt konekivääri 7.62 KK PKM. Kuva Puolustusvoimat

• Mikä on ero 7.62 konekivääri PKM PICA ???

Vyösyöttöinen. Kaasurekyyliperiaate. Sarjatuliase. Patruuna pitkä 7,62 x 53R pitkä patruuna, sama kuin kiväärissä. Aseessa on 100 ja 200 patruunan vyölaatikot. Tuliannos 600 patruunaa (2 x 100 patruunan vyölaatikko + 2 x 200 patruunan vyölaatikko). Tuliannos vyötettynä 19,2 kg. Vyölaatikkoja kantaa konekivääriampuja ja vara-ampuja. Liikuttaessa aseessa voi olla kiinni vain 100 patruunan vyölaatikko. 200 patruunan vyölaatikkoa käytetään ammuttaessa valmistellusta tuliasemasta ja vaihdettaessa taistelun aikana vyölaatikkoa. Teoreettinen tulinopeus 700 laukausta (ls) minuutissa kaasusäädin asento 1 ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna n. 250 laukausta minuutissa. Tulinopeus 820 ls/min kaasusäädin 2. Tulinopeus 950 ls/min kaasusäädin 3. Pituus 116 cm. Paino ilman vyölaatikkoa 7,8 kg. Vyölaatikko 1,2 kg / 3,4 kg täynnä (100 patruunaa) ja 1,8 kg / 6,2 kg. Ampumaetäisyys 600 m, pisin ampumaetäisyys 1000 m ja tehokas 400 m. Tulinopeus on pienempi kuin 7,62 Kk 62:lla.

• Konekiväärin runko (laatikon kannen salpa, laatikon kansi, takatähtäin, olkatuki, tukki), Iskuri, Lukko, Luisti kaasumäntineen, Palautusmekanismi, Kaasumännänputki etutukineen, Piippu (kantoripa, etutähtäin, liekinsammutin, kaasunsäädin). Varusteet: Patruunavyö 200 patr, Aseen suojus, Patruunalaatikko 200 patr, Puhdistuspuikko (etutuessa), Sysäyksenvahvistin, Varaosapussi (iskuri, ulosvedin, ulosvetimen akseli, ulosvetimen jousi, piipun salvan ruuvin sokka, katkenneen hylsyn ulosvetotyökalu), Asehihna, Vaihtopiipun suojus, Puhdistusvälinekotelo (yleisavain, pesuri, poistinpuikko, puhdistusharja), Piippu, Patruunavyö 100 patr, Patruunalaatikko 100 patr.
• HUOM! Älä yritä virittää asetta sen ollessa varmistettu (vipu hajoaa ja luisti jumiutuu).
• HUOM! Piipun kahva ei ole tarkoitettu kantamiseen (tarkoitettu piipun irrottamiseen).
• HUOM! Älä syöksy etujalat auki niin että etujalat osuvat maahan hajoten.
• Vyölaatikon kiinnitys: Työnnetään oikean käden sormet vyölaatikon kantolenkiin -> Nostetaan vyölaatikko kallellaan aseen alla olevaan istukkaan vasen reuna edellä -> Nostetaan vyölaatikon oikea reuna lukiten vyölaatikko salpaan.
• Vyön kiinnitys: Painetaan oikean käden peukalolla aseen laatikon kannen salpaa ja nostetaan vasemmalla kädellä kansi auki -> Vedetään vyö vyölaatikosta syöttimeen -> Asetetaan ensimmäisen patruunan kanta tarttuimeen -> Suljetaan laatikon kansi.
• Viritys

1. Kiinnitetään vyölaatikko ja vyö.
2. Poistetaan varmistus kääntämällä varmistin alakautta etuasentoon (myötäpäivään).
3. Vedetään virityskahvasta lukko ja luisti (liikkuvat) taakse. (Tartuin vetää patruunan vyöstä ja kannen vipu painaa patruunan ottoaukolle, luisti kääntää syöttövipua joka siirtää seuraaan patruuna syöttöaukolle)
4. Työnnetään peukalolla virityskahva takaisin etuasentoon.
5. (Varmistetaan ase ei taistelutilanteessa kääntämällä varmistin alakautta taka-asentoon [vastapäivään]).
6. Vedetään liipasimesta. (Lukko luistineen työntää ottoaukolla olevan patruunan patruunapesään ja luisti kääntään lukon sulkuasentoon ja syöttövipu siirtyy seuraavan patruunan taakse.)

• Patruunoiden poistaminen: Liikkuvat jäävät taka-asentoon, kun liipasin päästetään eteen ja vyössä on patruunoita. Poistetaan varmistus -> Vedetään liikkuvat taakse -> Varmistetaan ase -> Avataan laatikon kansi -> Nostetaan vyö ylös ja laskostetaan vyölaatikkoon -> Poistetaan sormilla syöttöaukosta patruuna -> Avataan syöttimen kansi -> Tarkistetaan patruunapesä -> Suljetaan syöttimen ja aseen kansi -> Poistetaan varmistus -> Työnnetään liikkuvat osat eteen -> Varmistetaan ase.
• Vyön irrottaminen: Painetaan oikean käden peukalolla aseen laatikon kannen salpaa ja nostetaan vasemmalla kädellä kansi auki -> Nostetaan vyö pois syöttimestä -> Vyölaatikon läppää kohottaen laitetaan vyö laatikkoon jättäen syöttölevyn pää läpän ulkopuolelle.
• Vyölaatikon irrottaminen: Työnnetään oikean käden sormet vyölaatikon kantolenkkiin -> painetaan oikean käden peukalolla lukitussalpa auki.
• Vyön täyttäminen ja asettaminen vyölaatikkoon: Asetetaan vyö alustalle -> Työnnetään peukalolla patruuna vyöhön niin syvälle kuin menee -> Tarkastetaan kaikkien patruunoiden sama syvyys => Laskostetaan vyö vyölaatikkoon -> Pujotetaan pääohjain laatikon aukosta ulkopuolelle -> suljetaan kansi. Vyön täyttäminen tehdään vasemmalta oikealle päin. Täyttö voidaan suorittaa myös vyöntäyttölaitetta käyttäen, jolloin 2 ensimmäistä patruuna vyötetään ensin käsin.
• Vyön tyjentäminen: Asetetaan vyö alustalle -> Vedetään patruunat käsin irti.

• Ampumaetäisyys huomioidaan käyttämällä hyödyksi luodin pyyhkäisyalaa, siirtämällä takatähtäimen asetin ampumaetäisyyden mukaan tai tähtäämällä vihollista oikealle korkeudelle. Tuulikorjaus otetaan joko tähtäämällä tuulikorjauksen verran sivulle tai säätämällä takatähtäimen hahloa. Samat periaatteet kuin rynnäkkökiväärillä. Kiertopoikkeama vie luotia oikealle, mutta sen vaikutusta ei oteta huomioon.
• Takatähtäimen asetin noudattaa patruunoiden JVA 0250 ja JVA 0261 lentorataa. Kohdistetaan patruunalle JVA 0250, koska muutoin sillä on vaikeaa osua eri etäisyyksille takatähtäimen asettimen ja patruunan JVA 0221 ballistisista eroavaisuuksista johtuen. Aseen molemmat piiput on kohdistettava. Jos käytetään optista tähtäintä, on huomioitava, että tähtäimen kohdistus pätee vain toisella piipulla.
• Säätö eri ampumaetäisyyksille tapahtuu 100 m portain takatähtäimen asetinta siirtämällä. Asettimen etummainen asento, kyrillinen P (П) on aseen venäläinen 400 m perustaistelutähtäin. Tähtäinasetuksena käytetään yleensä 200 m asetusta etäisyyksille 0–350 metriä. 400 metrin perustaistelutähtäintä käytetään patruunalla JVA 0250 etäisyyksille 0–500 m. Patruunalla JVA 0221 käytetään perustaistelutähtäintä etäisyyksille 0–450 m.
• Perustilanteessa takatähtäimessä oleva hahlolevy on keskiasennossa. Jos on tarve siirtää iskemiä, muutetaan iskemien sivusuuntaa kiertämällä hahlolevyn säätöruuvia. Kierrettäessä ruuvia myötäpäivään iskemät siirtyvät vasemmalle. Takatähtäimen 1 kierros = 4 napsua.

PKM:n napsujen vaikutus iskemän siirtymään (cm)

	100 m	200 m	300 m	400 m	500 m	600 m	700 m	800 m
1 napsu	3,2	5,6	8,4	11,2	14	16,8	19,6	22,4
1 kierros	11,2	22,4	33,6	44,8	56	67,2	78,4	89,6

• Kohdistaminen
  • Varsinainen kohdistaminen tehdään etutähtäimestä. Ammuttaessa 150 m etäisyydelle varatähtäimen 200 m diopterireiällä, tulee iskemien olla 5 cm tähtäyspisteen yläpuolella.
  • Ammutaan 3–5 laukauksen sarjoja ja säädetään osumakeskipisteen mukaan. Voidaan säätää myös kertalaukauksilla eli sarjan ensimmäisellä laukauksella.

1. Takatähtäimen asettimen tulee olla säädettynä kohdistusetäisyydelle.
   1. Korkeussuunta: Säädetään kiertämällä etutähtäimen jyvää päältäpäin aseen varusteissa olevalla yleisavaimella tai erillisellä jyvänsiirtimellä. Jyvää kierretään iskemien suuntaan. Jyvän kiertäminen vastapäivään nostaa iskemiä. 1 kierros siirtää osumia 11,6 cm (116 mm) 100 m etäisyydellä, saman verran kuin jyvässäkin ja 1/4-kierros on 2,9 cm (29 mm). 1 kierros vastaa 17 cm 150 m etäisyydellä.
2. Takatähtäimen hahlolevyn on oltava keskiasennossa.
   1. Sivusuunta: Sivusuunta säädetään siirtämällä etutähtäimen jyvää jyvänsiirtimellä. Jyvänjalkaa siirretään iskemien suuntaan. 1 viivanväli jyväsiirtimen asteikolla siirtää osumia 1,5 cm (15 mm) 100 m etäisyydellä. 1 mm vastaa 23 cm 150 m etäisyydellä. Jyvänsiirtimien 1 kierros on 1 mm ja piirtoväli 0,1 mm ja siirtää osumapistettä 2,2 cm 150 m etäisyydellä. Jyvänsiirrin asetetaan jyvän jalan kohdalle ja kierretään kiinni varoen siirtämästä itse jyvää. Tämän jälkeen asetetaan siirtoavaimen asteikon 0-kohta avaimen keskiviivan kanssa kohdakkain. Jyvää siirretään kiertämällä tankoa myötäpäivään haluttu määrä. Jyvänsiirtimen asteikon kiekkoa ei saa liikuttaa. Jyvän siirtäminen vasemmalle siirtää osumia oikealle.

• Piipun vaihto
  • Piippu tulee vaihtaa, kun sillä on ammuttu yhtäjaksoisesti n. 200 laukausta, koska se voi vaurioitua liiasta kuumentumisesta johtuen. Molemmilla piipuilla tulee pyrkiä ampumaan samoja laukausmääriä. Varapiippu on yleensä vara-ampujan hallussa ja vara-ampuja vaihtaa piipun. Tulee erityisesti varoa patruunapesän olaketta kolhuilta. Vaihtopiipussa tulee aina käyttää suojusta.

1. Poistetaan varmistus, vedetään liikkuvat taakse ja varmistetaan ase.
2. Avataan laatikon ja syöttimen kannet.
3. Avataan piipun salpa painaen oikealta vasempaan.
4. Työnnetään piippu eteenpäin irti, tarvittaessa kantorivasta kammeten.
5. Piipun asentaminen päinvastaisessa järjestyksessä.

• 200 patruunan vyölaatikon käyttäminen
  • Asetetaan konekiväärin oikealle puolen niin, että vyö hiukan roikkuu. 100 patruunan vyölaatikko on aseessa kiinni, vyö irti. Taistelijapari vyölaatikon oikealla puolen.

• Häiriön poistaminen

1. Latausliike ampuma-asennossa.
2. Jos toistuu, kaasunsäädin isommalle eli lukua lisätään.
3. Jos häiriö ei poistu
   1. Avataan kansi.
   2. Poistetaan vyö.
   3. Avataan syöttimen kansi
   4. Latausliike.
   5. Jos piippuun on katkennut hylsy (vain sodassa), vaihdetaan piippu / poistetaan piipun ollessa paikallaan.
      1. Piippu paikallaan: 1) Avataan kansi, poistetaan vyö, ?avataan syöttimen kansi?. 2) Viedään sormivoimin lukon ja luistin yhdistelmä eteen siten, että ulosveti- men kynsi menee hylsyn ulosvetotyökalun laipan taakse. 3) Vedetään virityskammesta taakse, jolloin ulosvedin vetää katkenneen hylsyn etuosan aseesta.
      2. Piippu irti: 1) Varmistutaan että piippu on muutoin tyhjä. 2) Kootaan katkenneen hylsyn ulosvetotyökalu eli halkiot eteenpäin ja kierre sormivoimin pohjaan kierrettynä. 3) Painetaan työkalu sormivoimin patruunapesään katkenneen hylsyn sisään siten, että sen laippa vastaa patruunapesän suuhun. 4) Napautetaan varovasti piipun suun kautta puhdistuspuikolla, jossa on messinkinen pesuriosa paikoillaan, hylsy ulosvetotyökaluineen pois patruunapesästä.
   6. Tarvittaessa puretaan ase.

• Kaasunsäädin
  • Kolmiasentoinen kaasunsäädin, jolla säädetään kaasukammiosta ulos ohjattavan kaasun määrää. Sijaitsee etujalkojen eessä. Asennot on numeroitu 1,2,3. Säätö suoritetaan kääntämällä kaasunsäädintä hahloon asetetulla hylsyllä tai sormilla etujalkojen edestä. Ammunta asennoilla 2 ja 3 nostaa aseessa tulinopeuden lisäksi massavoimia, jolloin aiheutuu aseen osien ennenaikaisia rikkoontumisia.
    • 1 tarkoittaa pienimmän tulinopeuden antavaa asentoa (n. 700 laukausta minuutissa), aloitettaessa ammuntaa.
    • 2 keskiasento (n. 820 l/min), esiintyy laukeamattomia tai syöttöhäiriöitä kun aseella on ammuttu alle 2000 laukausta.
    • 3 suurin tulinopeus (n. 950 l/min), kun asennolla 2 esiintyy laukeamattomia. Taistelutilanteessa. Kuormittaa ja kuluttaa asetta.

• Huolto
  • Ase: Kuten rynnäkkökivääri. Asetta huollettaessa piippu on öljyttävä ensi tilassa, kun se on hieman jäähtynyt. Piipusta tulee irrottaa liekinvaimennin ja öljytä sen kierteet. Piippu puhdistetaan patruunapesän suunnasta. Luisti kaasumäntineen ja lukko puhdistetaan ja öljytään kevyesti. Kaikkiin liikkuviin osiin laitetaan puhdistuksen jälkeen kevyt öljy.
  • Erittäin kylmissä olosuhteissa (< -30 °C) aseen puhdistamiseen ja voiteluun voi käyttää valopetrolia.
  • Patruunavyö: Suoritetaan rätillä pyyhkimällä. Mutaan tai hienoon hiekkaan pudonnut patruunavyö pestään kylmällä vedellä, jonka jälkeen se kuivattaan. Tyhjän vyön kuivaaminen voidaan tehdä esimerkiksi teltan kuivausriu’ulla. Kuivaamisen jälkeen vyö voidellaan ohuesti aseöljyllä. Samalla tarkastetaan, että vyö on ehjä.

• Sulkuväli
  • Sulkuväli on lukon ja patruunan välinen etäisyys, joka kasvaa yleensä hitaasti. Säätötarve ilmenee silloin, kun lukko ei sulkeudu normaalisti tai patruuna ei laukea. Yleisimmin tällainen tilanne voi tulla, kun aseessa joudutaan käyttämään toisen aseen piippua. Taistelija (vain sodassa) voi tarvittaessa suorittaa säädön käyttämällä oman aseen hylsyä tulkkina.
  • Säätö:

1. Lyödään ulos piipun salvan lieriösokka.
2. Avataan ruuvia 1 kierros.
3. Asetetaan hylsy patruunapesään.
4. Siirretään luisti etumaiseen asentoonsa sormivoimin, ilman palautinjousta.
5. Jos lukko tällöin sulkeutuu, avataan ruuvia 1 kierros, ja kokeillaan lukon sulkeutumista.
6. Näin jatketaan, kunnes lukko ei sulkeudu, minkä jälkeen kierretään ruuvia 1 kierros kiinnipäin ja kiinnitetään sokka paikoilleen.
7. Kokeillaan aseen toisella piipulla. Lukon tulee sulkeutua. Jos ei sulkeudu, sulkuväli on säädettävä tällä piipulla uudestaan. Jos sulkuväliä ei saada säädettyä molemmille piipuille, ase on toimitettava huoltoon tilanteen salliessa.

• Purkaminen

1. Avataan etutukien side -> Asetetaan ase etutukien varaan.
2. Nostetaan laatikon kansi ylös -> Nostetaan syöttimen kansi ylös.
3. Työnnetään palauttimen luistin rajoitinta eteenpäin ja nostetaan ja vedetään palautin palautinjousineen irti. Tukeva ote, jousessa on jousivoimaa.
4. Poistetaan varmistus -> Vedetään virityskahvasta liikkuvat taakse -> Työnnetään virityskahva eteen.
5. Nostetaan luisti ylös ja vedetään takakautta irti lukon ja kaasumännän kanssa.
6. Vedetään lukkoa taaksepäin ja kierretään lukkoa n. 180° oikealle ja työnnetään eteenpäin lukko irti.
7. Irrotetaan iskuri työntäen eteen, nostaen iskurin takapäätä ylös taaksepäin vetäen.
8. Avataan piipun salpa syöttimen kannen saranan takaa työntämällä vasemmalle.
9. Työnnetään piippua eteenpäin kantorivasta kammeten. HUOM! Varottava piipun patruunapesän reunoja!!!
10. Painetaan männänohjaimen telkilevyä alaspäin ja vedetään männänohjain etutukineen etukautta irti.
11. Poistetaan liekinvaimennin painamalla lukitustappi sisään ja kiertämällä myötäpäivään. HUOM! vasenkätinen kierre. Tuetaan piippu pystyyn esimerkiksi kengän pehmeän osan päälle.
12. Irrotetaan kaasunsäädin liikuttelemalla asentojen 1–2 välillä ja samalla vetäen kaasunsäädintä.

• Kokoaminen

1. Painetaan kaasunsäädin takakautta paikoilleen -> Asetetaan oikeaan asentoon.
2. Kiinnitetään liekinvaimennin pitämällä lukitustappia sisässä ja kiertämällä vastapäivään vaimennin pohjaan -> Vapautetaan lukitustappi ja kierretään liekinvaimenninta aukipäin kunnes se lukittuu. HUOM! vasenkätinen kierre.
3. Kiinnitetään männänohjain etutukineen ja varmistetaan männänohjaimen lukittuminen.
4. Asennetaan piippu -> Suljetaan piipun salpa.
5. Asennetaan iskuri lukkoon -> Asennetaan lukko luistiin kytkeytyneenä etuasentoon.
6. Laitetaan luisti ja lukko paikoilleen -> Työnnetään eteenpäin samalla lipaisimesta painaen.
7. Työnnetään palautin paikalleen -> Lukitaan luistin rajoitin tilaansa.
8. Suljetaan syöttimen kansi -> Suljetaan laatikon kansi.
9. Viritetään ase -> Saatetaan liikkuvat eteen -> Varmistetaan ase.

7,62 konekivääri MG 3 eli 7.62 KK MG 3

Piippurekyyliperiaatteella (piipunohjain ja liekinsammutin antavat lukolle liikkeen taaksepäin) toimiva sarjatuliase. Saksalaisen Rheinmetallin valmistama. Patruuna pitkä 7.62 NATO (7.62 x 51). Pituus 123 cm, paino 12,1 kg. Vyölaatikko 2,5 kg / 9 kg (250 patr.) Tulinopeus 1150 ls/min, käytännössä 500–600 ls/min. (vyönvaihdot).

• Aseen kansi (kannen salpa, syöttösilta, kannen akseli), Lukko (lukonjousi, ulosheittotanko, sulkukappale, iskuri, ulosheitin, kytkinkappale, lukkorunko), Olkatuki, Peräkappale, Palautinjousi, Viritysvipu, Laatikko, Piippu, Piipun ohjain, Liekinvaimennin, Etutuki. Varusteet: Piippu, Sysäyksenvahvistin, Varustelaukku (lukko, öljypullo, kinnas, varustelaukku, yleistyökalu, piipun suojus), Puhdistusvälinesarja (puhdistusketju, öljypullo, sivellin, öljyharja, puhdistusharja), Vyönpää, Vyö, Hihna.

• Vyön täyttäminen: VAATII TARKENNUSTA!!! Vasemmalla kädellä kiinni vyöstä -> Työnnetään oikean käden peukalolla patruuna vyöhön niin pitkälle, että vyölenkin koroke menee patruunan kannan uraan -> Laskostetaan vyö laatikkoon siten, että luodit tulevan vyölaatikon pohjan ohjaimen päälle.

• Viritys

1. Vedetään viritysvivusta voimakkaasti lukko taakse. (Ensimmäinen patruuna siirtyy syöttövivun painamana ottoaukolle ja toinen patruuna nojaa pidätinvipuun, jonka taakse siirtovipu siirtyy)
2. Työnnetään viritysvipu takaisin etuasentoon.
3. Varmistetaan ase.
4. Vyön kiinnitys: Vyölaatikko aseen vasemmalla puolella -> Avataan vyölaatikon kansi -> Vyönpään syöttölevy työnnetään syöttimen läpi -> Vedetään syöttölevystä niin pitkälle kuin se tulee eli ensimmäinen patruuna syöttövivun taakse ottoaukolle.

• Patruunan poistaminen

1. Vedetään viritysvivusta lukko taakse ja varmistetaan ase.
2. Avataan laatikon kansi painamalla kannen salpaa eteenpäin.
3. Vyön irrottaminen: Irrotetaan vyö nostamalla ylös, laskostetaan vyölaatikkoon ja suljetaan kansi.
4. Avataan syöttimen kansi, tarkastetaan patruunapesä.
5. Suljetaan syöttimen ja aseen kannet.
6. Poistetaan varmistus ja saatetaan liikkuvat eteen.

• Vyön tyhjentäminen: Pidetään molemmin käsin vyöstä ja työnnetään patruuna kerrallaan irti painamalla luodin kärkeä puualustaan, kengän kärkeen tms.

• Purkaminen

1. Painetaa peräkappaleen vipua aseen laatikon takaosan alapuolella -> irrotetaan olkatuki ja peräkappale kääntämällä 90° vasempaan.
2. Vedetään palautinjousi ulos.
3. Avataan kansi painamalla kannensalpaa.
4. Vedetään viritysvivulla lukko taakse. -> Vedetään lukko takakautta pois.
5. Painetaan viritysvipua hieman eteen (salpa nousee). -> Irrotetaan viritysvipu kääntämällä oikealle alas.
6. Avataan aseen oikealta puolen piipunsalpa työntämällä. -> Vedetään piippu irti.
7. Nostetaan liekinsammuttimen salpaa aseen päältä ja kierretään liekinsammutin irti.
8. Työnnetään sormi takakautta piipunohjaimeen ja nostetaan liekinsammuttimen salpaa. -> Vedetään piipunohjain pois.
9. <KESKEN>

20 panssarintorjuntakivääri 39 (L-39 norsupyssy)

L = Lahti. Kivääri vai tykki kaliiperista johtuen. Kaasurekyyli. Kaliiperi 20 x 138B. Pituus 2240 mm. Piippu 1300 mm. Paino 51,4 kg. Lipas 10 patruunaa. Kertatuli.

Kevyt kertasinko

Kevyellä kertasingolla tuhotaan rynnäkkö- ja kevyesti panssaroituja kuljetuspanssarivaunuja sekä asepesäkkeitä vastaan. Kevyen kertasingon tuhoamistodennäköisyys taistelupanssarivaunuun on 8 prosenttia, kun etäisyys on tiedossa.

• Panssaritorjuntajärjestelmät jaetaan pitkänkantaman-, kauko-, keski- ja lähipanssaritorjunta-aseisiin.
• Sinkoaseilla on hyvin kaareva lentorata, minkä vuoksi etäisyyden maaliin on oltava oikea. Etäisyydet tulenaloitustasalle ja tuhoamisalueille on mitattava puolustusvalmiutta kehitettäessä ja niistä piirretään tuliasemakortti. Etäisyydet voi mitata askelpareina tai mittavaijerilla. Tulenjohtoryhmä voi avustaa etäisyyden mittaamisessa laseretäisyysmittarilla.
• Tuliasema on valittava sivustatuliasemaksi. Tuliasemat valitaan yleensä siten, että tärkeimmälle tuhoamisalueelle on etäisyyttä alle puolet tehokkaasta ampumaetäisyydestä eli 100–150 m. Vaunujen liike on pysäytettävä tuhoamisalueelle, miinoitteella, hävitteellä, murrosteella tai panoksilla.
• Kertasinkoampujat toimivat vähintään taistelijaparina, mieluummin partiona. Toinen taistelija ampuu kertasingolla tai -singoilla ja toinen tähystää laukauksen. Ampujalla on 2–3 kertasinkoa.

Kevyt kertasinko 66 KES 88

Kertasinko 66 KES 88 ORAK. Kuva Puolustusvoimat

• "Kessi". Paino 3.27 kg, kaliiperi 66 mm, tehokas ampumaetäisyys paikallaan olevaan maaliin 200 m, suurin käytännön ampumaetäisyys 350 m, onteloraketin lähtönopeus 198 m/s, ontelopanoksen lyhin varma toimintaetäisyys 21 m, homogeenisen panssarin läpäisykyky n. 30 cm. Kyettävä laittamaan ampumakuntoon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon 15 sekunnissa.
• Etutähtäin, laukaisukoneisto, takatähtäin, ohjauskisko, kuljetusvarmistin, takakansi, varusteet.
• Takatähtäimessä on päivätähtäin kun peitelevy on käännetty alaspäin ja hämärätähäin kun peitelevy on käännetty oikealle sivulle. Tähtäimen oikealla puolen on ampumaetäisyyden säätökierrin.
• Etutähtäin on lämpötilaan reagoiva.
• ORAK = ontelorakenteinen???

• Kevyt kertasinko 66 KES 88 ampumakuntoon laittaminen

1. Polviasennossa ota sinko asekäden kainaloon singon osoittaessa alaspäin.
2. Poista takakannen kuljetusvarmistin. Säilytä kantohihna.
3. Käännä alas takakansi, joka on samalla olkatuki. Samalla irtoavat kantohihna ja etukansi.
4. Vedä rivakasti sisäputki ulos pidennettyyn asentoon niin, että se lukkiintuu. Tarttuen apinaotteilla singon päältä n. 10 cm päätyistä.
5. Aseta takatähtäin tuhoamisalueen tärkeimmän kohdan mukaiselle ampumaetäisyydelle.
6. Varmistu, että kertasingon etutähtäimen jyvä pääsee liikkumaan lämpötilan mukaan säätyvän jousen mukana (uusi malli), tai varmistu siitä, että takatähtäimen lämpötila-asetin on oikein säädetty (vanha malli).

• Kevytsingolla ampuminen

1. Suojaa kuulo.
2. Nosta ase olkapäälle pitäen kiinni tukikädellä putkesta ja asekädellä korokkeesta.
3. Tarkista takavaara-alue ennen singolla ampumista. Suoraan aseen takana ei saa olla 2 m lähempänä pystysuoraa seinämää, puuta tai kiveä, joka estää paineen purkautumisen taaksepäin! Eikä henkilöstöä.
4. Poista liipaisinvarmistin työntämällä varmistinta eteenpäin.
5. Aseta asekäsi siten, että peukalo on putken alapuolella ja muut sormet liipaisimella. Aseta tukikäsi siten, että tuelta ampuessasi sormet ovat korokkeen päällä ja painavat asetta tukea vasten. Asetta tukevassa kädessä on oltava nahkakäsine tai -rukkanen. Polvelta ammuttaessa ampuma-asento on kuten rynnäkkökiväärillä, jolloin tukikäsi on kokonaan putken alla ja putki lepää kämmentä vasten. Pienikätinen ampuja voi pitää laukaisukättä siten, että peukalo on liipaisinkorokkeen takana.
6. Tähtää takatähtäimen kautta maaliin.
   1. Liikkuvaa maalia on yleensä paras ampua tähtäämällä määrättyyn paikkaan ja odottamalla (kyttäysmenetelmä).
7. Laukaise sinko puristamalla liipaisin alas.
8. Singon ampumisen jälkeen irtaudu tuliasemasta, koska laukaus paljastaa tuliaseman ja vetää vihollisen tulta puoleensa.

• Kevytsingolla tähtääminen

1. Valitse maali ja suojaa kuulosi.
2. Arvioi maalin etäisyys laukaisuhetkellä ja aseta vastaava etäisyys takatähtäimeen.
3. Tähtää takatähtäimen reiän läpi.
4. Aseta etutähtäimen keskimmäisen tolpan yläpää reiän keskelle ja kohdista se kohta kohteeseen.
   1. Voit tähdätä 150 metrin ampumaetäisyydelle asti keskitolpalla vaunun etukolmanneksen alueelle.
   2. Vaunua sivulta ammuttaessa, tähtää tornin alaosan ja telojen yläosan väliseen vaunun runkoon
   3. Paikallaan olevaan vaunun etuosaan ammuttaessa, tähtää täysin keskelle pysty- ja sivusuunnassa vaunua.
   4. Liikkuvaan vaunuun, ota tähtäyspiste keskitolpalla vaunun etukolmannekseen.

• Kevyt kertasinko 66 KES 88 kuljetuskuntoon laittaminen

1. Polviasennossa tue tukikättä omaan polveen ja käsittele sinkoa edessäsi.
2. Työnnä liipaisinvarmistin VARMISTETTU-asentoon (taakse). Takatähtäimen edessä singon päällä.
3. Paina pidätinlevyä, jotta lukitus vapautuu (singon takaosassa päällä).
4. Työnnä sinko kokoon painamalla samalla varoen etu- ja takatähtäin alas. Paina tähtäimet sekä asekäden sormella että tukikäden sormella työntäessä samalla alas.
5. Käännä takakansi kiinni ja aseta kuljetusvarmistin paikalleen.
6. Aseta etukansi paikalleen ja kiinnitä hihnan kiinnityshaka takakannen syvennyksiin.

• Tuliaseman ampumatekniset vaatimukset: Poterosta ammuttaessa on varmistuttava siitä, että paine ei purkaudu poteroon. Ammuttaessa tukea käyttäen on putken suun ulotuttava vähintään 5 senttimetriä tuen etupuolelle. Putken ja maanpinnan välin on oltava vähintään 20 senttimetriä siivekkeiden aukeamisen takia. Ammuttaessa makuuasennosta on ampujan vartalon ja aseen välisen kulman oltava vähintään 45°.
  • Rakennuksen sisältä ammuttaessa: Huonetila vähintään 4m x 3,5m x 2,4m (>30m3). Tehtävä aukkoja paineen purkautumiseksi.

Kevyt kertasinko 66 KES 75 ORAK

1. Tarkista, että laukaisuvarmistin on VARMISTETTU (> -->) asennossa.
2. Poista takakannen lukitussokka.
3. Avaa takakansi; samalla irtoaa kantohihna ja etukansi. Säilytä kantohihna.
4. Vedä sisäputki rivakasti ulos niin, että se lukittuu taka-asentoon. Ase virittyy samalla.
5. Aseta takatähtäimen tähtäinlevy oikealle lämpötila-alueelle.
6. Poista laukaisuvarmistin.
7. Suojaa itsesi.
8. Aseta sinko olkapäälle, ota tuki singolle ja pidä tukevasti.
9. Tähtää.
   1. Paikallaan olevaa tai päin tulevaa kohdetta tähdätään aina pystyviivalla.
   2. Ohittava maali alle 25 km/t: tähtää pystyviivalla panssarivaunun keulaa.
   3. Ohittava maali yli 25 km/t: tähtää pystyviivalla panssarivaunun piipun kärkeä.
   4. Vinosti lähestyvä maali alle 25 km/t: tähtää pystyviivalla panssarivaunun keskelle eteen.
   5. Vinosti lähestyvä maali yli 25 km/t: tähtää pystyviivalla panssarivaunun kauimmaista etukulmaa.
10. Laukaise puristamalla sormella liipaisimesta.

• Etutähtäin: Korotusviivojen yläreuna 50 m ja siitä alaspäin 100 m, 150 m, 200 m.
• Takatähtäin: - reikä ylempi ja + reikä alempi.
• Hämärätähtäimet: Etutähtäimen yläosan kärki ja takatähtäimen ylempi reikä.

Kevyt kertasinko 66 KES 12

Kevyt kertasinko 66 KES 12. Lähde Puolustusvoimat [1]

• Kaliiperi 66 mm, tehokas ampumaetäisyys paikallaan olevaan maaliin 250 m, tehokas ampumaetäisyys liikkuvaan maaliin 200 m, ontelopanoksen lyhin varma toimintaetäisyys 20 m, homogeenisen panssarin läpäisykyky n. 45 cm (RHA), mahdollisuus liittää heijastintähtäin ja punapistetähtäin. Toimii -40 Celciusasteen lämpötilaan.
• Kahta tyyppiä:
  • 66 KES 12 PST: ontelopanos rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunujen torjuntaan. Paino 3,4 kg.
  • 66 KES 12 RAK: asutuskeskustaisteluun rakenteiden hajottamiseen ja rakenteiden takana olevien kohteiden tuhoamiseen. Voidaan ohjelmoida räjähtämään heti osuessaan tai läpäistyään viiveellä. Paino 3,7 kg. Läpäisee mm. betonin, kiven ja puun.

• Kevyt kertasinko 66 KES 12 ampumakuntoon laittaminen

1. Polviasennossa kiepauta sinko asekäden kainalon alta kainaloon singon osoittaessa alaspäin.
2. Poistetaan kuljetusvarmistin.
3. Avataan takakansi.
4. Irrotetaan hihna.
5. Tartutaan kiinni korokkeista.
6. Tarkastetaan takavaara-alue.
7. Avataan putket, jolloin ase virittyy. Veto tarttuen apinaotteilla singon päältä. Varmistetaan putkien lukittuminen.
8. Avataan takatähtäimen suoja vetämällä suojaa eteenpäin.
9. Asetetaan oikea etäisyys takatähtäimeen.
10. Poistetaan varmistin (takatähtäimen edessä).

• Kevyt kertasinko 66 KES 12 kuljetuskuntoon laittaminen

1. Polviasennossa aseta ase poikittain tukijalan päälle.
2. Varmistetaan ase vetämällä varmistin taakse.
3. Taitetaan takatähtäin ja suljetaan takatähtäimen suoja.
4. Painetaan pidätinlevyä ja samanaikaisesti työnnetään ase kokoon.
5. Suljetaan takakansi ja kiinnitetään kuljetusvarmistin.
6. Asetetaan putken suu etukannen päälle ja kiinnitetään hihnan kiinnityshaka takakanteen.

Kevyt sinko

• Ontelokranaatti perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen läpäisten panssarivaunun. Läpäisykyky ei riipu ampumaetäisyydestä.
• Sirpalekranaatti perustuu sirpaleisiin. Se on räjähdysaineella täytetty teräsammus. Tuhotaan taistelijoita ja pesäkkeitä.

Kevyt sinko 55 S 55

Panssarintorjunta-ase. Ammutaan ontelo- ja sirpalekranaatteja. Rekyylitön. Paino 8 kg. Pituus 94 cm. Tulinopeus 3–5 laukausta/min. Tuliannos 4 ontelokranaattia. Aseen perästä purkautuva suihku ja paineaalto on vaarallinen 7 m. Tähtäyskaukoputken näkökenttä voiaan valaista valaisulaitteella. Putki, suppilo, tähtäyslaite, laukaisukoneisto, olkatuki, seula, poskensuojus, varusteet.

• Ontelokranaatti toimii 20° ja suuremmalla kulmalla. Pienempi kulma särkee ammuksen ja se kimpoaa panssarin pinnasta. Lähtönopeus 160 m/s. Ampumaetäisyys liikkuvaan maaliin 150 m, paikallaan olevaan 200 m.
• Sirpalekranaatti: Lähtönopeus 160 m/s. Ampumaetäisyys enintään 700 m.

Raskas kertasinko

Taistelupanssarivaunujen tuhoamiseen. Raskaat kertasingot ja raskaat singot korvataan NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksilla Suomessa. Kohdetta seurataan hetki tähtäinkaukoputkella ja laukaistaan. Ammus seuraa kohdetta ja räjähtää n. 20 cm vaunun päällä osuen kohteeseen ylhäältäpäin ja tunkeutuen vaunun sisään.

Raskas kertasinko Apilas (112 RSKSKO)

• Kertakäyttöinen rekyylitön panssarintorjunta-ase. Putken kaliiperi 112 mm, pituus kuljetuskunnossa 129 cm, pituus ampumakunnossa 126 cm, paino 9,5 kg, tehokas ampumaetäisyys 300 m, suurin käyttöetäisyys 600 m, ontelopanoksen lyhyin varma toimintaetäisyys 25 m, käyttölämpötila –40°C...+50°C. Soveltuu sekä oikea- että vasenkätiselle ampujalle. Aseen takana ei saa olla 5 m lähempänä estettä, josta takasuihku heijastuisi takaisin ampujaan. Vaara-alue aseen takana on 30 m 30° kulmassa kummallekin puolelle aseen linjasta, jonka alueella ei saa olla materiaalia eikä henkilöitä ja 100 m jossa ei henkilöitä.
• Pääosat: 1) Putki, joka sisältää ontelorakentin 2) etukansi 3) putken perän suojarengas 4) tähtäyskaukoputki (lukitussalpa, liikkuva okulaarivarsi, silmäsuojus) 5) laukaisurasia (liipasin, varmistinvipu [S-varmistettu], puristusvarmistin, tiivistyskalvo) 6) olkatuki 7) etukahva 8) poskituki ja kasvonsuojus 9) paristokotelo.
• Varastokunnosta kuljetuskuntoon: 1) Ota ase pois foliopakkauksestaan. 2) Aseta paristo paikoilleen. 3) Irrota virran varmistuskytkimen tappisokka. 4) Paina virran varmistuskytkin pohjaan. 5) Virtapiirin punainen merkkivalo tulee palaa. 6) Vedä varmistuskytkin takaisin ulos. 7) Pane tappisokka paikoilleen. 8) Siirrä tähtäyskaukoputki tarvittaessa vasenkätisen ampujan tähtäinistukkaan.
• Kuljetuskunnosta laukaisuvalmiiksi: 1) Kierrä etukansi pois. 2) Irrota virran varmistuskytkimen tappisokka. 3) Paina virran varmistuskytkin pohjaan 4) Tarkista ettei putken etuosassa ole roskia, lunta tms. 5) Pue korvatulpat 6) Käännä tähtäyskaukoputken okulaarivarsi ulos ääriasentoonsa 7) Avaa ja kiinnitä kasvosuojus 8) Virtapiirin punainen merkkivalo tulee palaa. 9) Nosta ase olkapäälle pitäen kiinni etukahvasta ja laukaisurasiasta. 10) Aseta kasvot kasvosuojauksen sisään. 11) Nojaa poskipää tiukasti poskitukeen. 12) Tähtää maaliin tähtäyskaukoputkella. 13) Käännä laukaisurasian päällä oleva varmistinvipu etuasentoon kirjaimen F (Fire) kohdalle.
• Tähtääminen: Tähtäyskaukoputken tähtäinasteikolla ampumaetäisyydet on numeroitu korotusasteikkoon 100 m välein. Tähtäinristikon vaakasuora viiva on korotusasteikolla 330 m kohdalla eli taistelutähtäimen korotuslukema. 300 m taistelutähtäimiä käytetään kaikkia vähintään 2,3 m korkeita panssarivaunuja vastaan 25–300 m ampumaetäisyydellä. Ammuksen lentorata on kaareva ja saavuttaa näin taistelutähtäintä käytettäessä enintään 183 cm lakikorkeuden.
  • Vaakaviiva asetetaan taistelutähtäintä käytettäessä maanpinnan tasaan eli panssarivaunun telojen alapintaan.
  • Vaunun liikkuessa sivusuunnassa esim. 20 km/t, vaakaviivan nuolten kulkusuunnan puoleinen numero 20 asetetaan panssarivaunun keskelle.
  • Yli 300 m ampumaetäisyyksillä on tunnettava tarkka etäisyys ja käytettävä korotusasteikon lukemaa. Esim. kohde 550 m etäisyydellä, kohde asetetaan pystyviiva numeroiden -5 ja -6 väliin eli vakaaviivasta alaspäin.
• Laukaiseminen: 1) Puristetaan laukaisurasian puristusvarmistin sormilla kämmentä vasten pohjaan. 2) Painetaan peukalolla liipaisinta.
• Laukaisuvalmiista kuljetuskuntoon: 1) Käännä laukaisurasian päällä oleva varmistinvipu asentoon kirjaimen S (Safe) kohdalle. 2) Vedä varmistuskytkin takaisin ulos. 3) Pane tappisokka paikoilleen. 4) Irrota tähtäyskaukoputken okulaarivarsi lukitussalvalla. 5) Käännä okulaarivarsi aseen putkea vasten. 6) Laskosta kasvosuojus aseen putkea vasten. 6) Kierrä etukansi paikoilleen.
• Virtapiirin merkkivalo ei syty tai sammuu sytyttyään: 1) Tarkista pariston kiinnitys ja aloita alusta. 2) Yritä laukaista häiriöstä huolimatta. 3) Vaihda paristo ja aloita alusta. 4) Vaihda ase.
• Ase ei laukea: 1) Jatka tähtäämistä ja toista laukaisutoimenpiteet painamalla tiukasti puristusvarmistin ja liipaisin pohjaan. 2) Jos häiriö jatkuu, pidä ase suunnattuna maalialueelle, odota 2 min, laita ase kuljetuskuntoon ja toimita ase yksikön taisteluvälinepaikkaan.

Raskas sinko

Raskas sinko 95 S 58–61

• "Musti"

Javelin FGM-148

Olalta laukaistava panssarintorjuntaohjus. Muodostuu laukaisuputkesta ja ohjuksesta seä tähtäinlaitteesta (Command Launch Unit, CLU). CLU sisältää näytön ja infrapunatähtäimen ja on käytettävissä uudelleen. Kohde lukitaan tähtäinlaitteella ja ohjuksen infrapunakamera lukittuu ja ohjaa ohjuksen kohteeseen. "Ammu ja unohda". Kantama 2–2,5 km. Käytössä esimerkiksi Ukrainassa 2022.

• Ohjus
  • Kaliiperi 127 mm, pituus 110 cm, räjähdysainetta 8,4 kg.
  • Ohjus nousee ylös ja iskeytyy ylhäältä alaspäin vaunuun, esimerkiksi torniin.
  • Ohjus on kaksoisontelopanos, jossa ensin ohjuksen etupanos räjäyttää vaunuissa käytettävän räjähtävän reaktiivipanssaroinin ja tämän jäkeen vasta ohjuksen pääpanos läpäiseen vaunun panssaroinnin.
• Ammutaan polvelta tai istuma-asennosta ja poistutaan saman tien tuliasemasta.

12.7 ilmatorjuntakonekivääri 96 eli 12.7 ITKK 96

12.7 ITKK 96. Kuva Puolustusvoimat https://maavoimat.fi/en/-/suorituskykyisempana-kotivaruskuntaan

Käytetään myös jalkaväkeä kohti. Osa helikoptereista niin panssaroituja, että vaikutus heikko. Ase neuvostoliittolainen, jalka suomalainen, kehto norjalainen. Vyösyöttöinen kaasurekyyliperiatteelta toimiva sarjatuliase. Kaliiperi 12.7 x 108. Pituus 157 cm. Paino 25 kg. Vyölaatikko 11,1 kg (50 patr). Joustokehto 20 kg. Tukikohtajalusta 24 kg. Tulinopeus 700–800 ls/min, 100 ls/min vyövaihtoineen. Tehokas ampumaetäisyys 1500 m ilmamaaleihin, 2000 m pintamaaleihin. Asejärjestelmään kuuluvat ase piippuineen, joustokehto, pystytettävä tukikohtajalusta, heijastintähtäin ja varusteet. Ajoneuvossa ase joustokehtoineen kiinnitetään kehälavettiin.

• Heijastintähtäin, ilmatorjuntakonekivääri, vyölenkkipussi, vyölaatikko, joustokehto, tukikohtajalusta, painopurje. Piippu (kantokahva, etutähtäin, suujarru, kaasunsäädin, liekinvaimennin), laatikko (hylsynsiirtovipu, kannen salpa, laatikon kansi, piipun salpa, kaasumännän suojaputki), lataus- ja sulkukoneisto (luisti: lukko, palautin), laukaisukoneisto (laukaisukoneiston akseli, takatähtäin, varmistin), viritintanko.
• Heittää hylsyn piipun suuntaisesti eteenpäin. Tyhhjä vyö keräytyy vyölenkkipussiin.
• 12.7 ITKK PSSYVJ D44 PV JVA 0451 = panssarisytytysvalojuova, D44-luotinen, kärki violetti, punainen.
• HUOM! Ilman vyölaatikkoa ei saa ampua!
• HUOM! Varmistin pois päältä ennen virittämistä! (muutoin luistinpysäytin vääntyy)
• HUOM! Jalustan ketju on jalkatuki kun ammutaan jalusta matalana asennosta.

• Kasaaminen

1. Tartutaan kahdesta jalasta kummallakin kädellä kiinni aloitettaessa avaamaan. Joustokehdon akselin reikä pystysuoraan. Painoksi painopurjeelle esimerkiksi pyöreitä kiviä 80 kg tai taistelija makaamaan painoksi.
2. Joustokehto lukitaan salvalla tukikohtajalustaan.
3. Asetetaan ilmatorjuntakonekivääri joustokehtoon.
   1. Avataan joustokehdon alla oleva aseen lukitusruuvi.
   2. Siirretään joustokehdon oikealla puolella oleva aseen lukitustappi oikeaan laitaan.
   3. Lasketaan ase hieman aseen etuosa kohotettuna joustokehtoon niin, että aseen taaimmaiset kiinnityskorvakkeet osuvat joustokehdon takaosan johteisiin. -> Lasketaan aseen etuosan korvakkeet joustokehdon johteiden päälle -> Työnnetään ase taakse.
   4. Painetaan joustokehdon lukitustappi vasemmalle ja käännetään 90 astetta myötäpäivään.
   5. Kierretään joustokehdon alla oleva aseen lukitusruuvi käsitiukkuuteen.
4. Kiinnitetään heijastintähtäin joustokehtoon. Vedetään tähtäimen häikäisysuoja taakse.
5. Kiinnitetään piippu.
   1. Työnnetään piippu aseeseen samalla kun kaasusylinteri asettuu kaasumännän poraukseen.
   2. Suljetaan piipun salpa.
   3. Käännetään piipun kantokahva ampuma-asentoon.
6. Kehdon olkatuki säädetään ampujan asennon mukaan olkapäälle.

• • Jalustan pakkaaminen kuljetuslaatikkoon saattaa olla haastavaa!

• Lataaminen:

1. Kehdonsalpa on kiinni (lukitaan).
2. Varmistuksen poistaminen (painetaan oikealla sivulla varmistin sisäänpäin ja käännetään yläkautta etuasentoon).
3. Vedetään virityskahva taakse, pidetään tuki kainalossa ja viritinkampi vasemmassa kämmenessä.
4. (Patruunapesän tarkistaminen: Varmistuksen kytkeminen [painetaan varmistin sisäänpäin ja käännetään yläkautta taka-asentoon] -> Avataan laatikon kansi ja nostetaan syöttösilta ylös -> Tarkistetaan -> Lasketaan syöttösilta -> Suljetaan kansi -> Varmistuksen poistaminen.)
5. Saatetaan luisti viritinkammella rivakasti eteen, painamalla laukaisukahvasta samanaikaisesti -> Toistetaan liike.
6. Vyölaatikon kiinnitys: Painetaan aseen oikealle puolelle istukkaan ylhäältä päin.
7. Vyön kiinnittäminen: Avataan vyölaatikon kansi -> Otetaan vyön alkupää esiin -> Avataan laatikon kansi painamalla oikean käden peukalolla kannen salpaa ja käännetään kansi auki-asentoon -> Laitetaan vyö syöttösillalle, että ensimmäinen patruuna on vastapidättimen varassa -> Suljetaan laatikon kansi -> Vedetään vyöstä varmistaen sen paikallaan pysyminen -> Suljetaan vyölaatikon kansi.
8. Vedetään viritinkahvasta liikkuvat osat taakse vasemmalla kädellä ja pidetään kiinni joustokehdon oikeanpuoleisesta käsikahvasta oikealla kädellä ja nykäistään viritinkammesta varmistaen luistin jääminen taka-asentoon.
9. Työnnetään viritinkahva eteen etuasentoon.
10. Varmistetaan ase.

• Ampuminen
  • Joustokehdon pystysuuntaista liikkumista estävä lukitus avataan aina ensin ampumista!
  • Vedetään tähtäimen

• Patruunoiden ja vyön poistaminen:

1. Kedonsalpa lukitaan.
2. Varmistuksen poistaminen (painetaan oikealla sivulla varmistin sisäänpäin ja käännetään yläkautta etuasentoon).
3. Vedetään virityskahva taakse, pidetään tuki kainalossa ja viritinkampi vasemmassa kämmenessä.
4. Varmistuksen kytkeminen (painetaan varmistin sisäänpäin ja käännetään yläkautta taka-asentoon).
5. Avataan laatikon kansi, nostetaan vyö ylös ja annetaan liukua vyölaatikkoon.
6. Otetaan sormilla irtonainen patruuna pois vyölaatikkoon.
7. Nostetaan syöttösilta ylös -> Tarkistetaan ettei lukossa ja patruunapesässä ole patruunaa -> Lasketaan syöttösilta -> Suljetaan kansi -> Poistetaan varmistus.
8. Saatetaan luisti viritinkammella rivakasti eteen, painamalla laukaisukahvasta samanaikaisesti -> Toistetaan liike.
9. Varmistetaan ase.

• Vyön täyttäminen: Asetetaan vyöntäyttötaso laatikon reunaan korkeampi sivu itseä kohden -> Asetetaan vyön nivelosa tason päälle etupää matalamman sivun uraan -> Asetetaan patruunan vyöniveliin painaen patruunaa takaa kämmenellä kunnes hylsyn kannan ura menee vyönivelen ulokkeeseen (koukkumainen uloke kannan takana) -> Lisätään seuraava vyön jatko-osa ennen viimeisen patruunan asettamista -> Laskostetaan vyö vyölaatikkoon. Vajaasti täytettäessä aloitetaan vyön lopusta. Myös vyöntäyttölaite.
• Vyön tyhjentäminen: Vyöntäyttötasolla tai vyöntäyttölaitteella. Täyttötasolla nostetaan hylsyn kaulasta samalla painamalla toisella kädellä vyötä alaspäin tasoa vasten.

• Kohdistaminen:
  • Mekaaniset tähtäimet: Takatähtäintä ei voi säätää yli 800 m etäisyyksille (heijastintähtäimen valaisinlaite estää).
    • Korkeussuunta:

1. Tarkasta asettimen asetus oikealle etäisyydelle.
2. Ammu lyhyt sarja valojuovaluodein varustettuja patruunoita.
3. Kierrä jyvää alaspäin kun osumat tähtäinpisteen alapuolella. Kierrä jyvää ylöspäin kun osumat tähtäinpisteen yläpuolella.

• Sivusuunta: Siirrä hahlolevyä siirtoruuvista kiertämällä vasemmalle kun osumat tähtäinpisteen oikealla puolella. Siirrä hahlolevyä siirtoruuvista kiertämällä oikealle kun osumat tähtäinpisteen vasemmalla puolella.

• Heijastintähtäin:

1. Suuntaa piipun läpi tähystämällä (poista palautin ja luisti) tai piippukiikarin avulla n. 1000 m olevaan pisteeseen.
2. Kierrä heijastintähtäimen nollapiste tähtäimen säätöruuvista samaan pisteeseen piippulinjan kanssa.
3. Kohdista ampumalla.
   1. Jos heijastintähtäimen tritiumampulli ei toimi, voidaan käyttää sen sijaan valaisinta, joka viritetään sopivasti kiinni.

• Aseen irrottaminen joustokehdosta

1. Irrotetaan heijastintähtäin joustokehdosta.
2. (Irrotetaan piippu)
3. Avataan joustokehdon alla oleva aseen lukitusruuvi.
4. Painetaan aseen lukitustappia ja käännetään 90 astetta vasempaan -> Vedetään tappi oikealle auki.
5. Vedetään asetta eteenpäin kunnes ase irtoaa etu- ja takakiinnityskorvakkeista.
6. Nostetaan ase vaakatasossa ylös.

• Aseen purkaminen
  • Voidaan tehdä myös aseen ollessa kiinni tukikohtajalustassa piippu paikallaan.
  • HUOM! Luisti lukkoineen on oltava etuasennossa!!! Muutoin on vaarana, että luisti lukkoineen iskeytyy eteenpäin ja sormet jäävät väliin.

1. Varmistetaan ase.
2. Avataan laatikon kansi.
3. Varmistetaan luisti lukkoineen on edessä.
4. Painetaan piipun kantokahvan salpapainiketta ja käännetään kantokahvan kädensija n. 90 astetta ylöspäin. -> Käännetään piipun kantokahva kantoasentoon patruunapesään päin (kantokahva lukittuu).
5. Avataan piipun salpa aseen oikealta puolen -> Vedetään piippu irti kantokahvasta ja taaksekäännetyistä jaloista.
6. Avataan laukaisulaitteen lukitusakseli kääntämällä pystyasentoon aseen vasemmalta puolelta -> Vedetään lukitusakseli ulos.
7. Vedetään laukaisulaitetta taakse ja nostetaan pois.
8. Nostetaan hylsynsiirtovipu ylös.
9. Nostetaan palauttimen runko (osa jossa jousi kiinni) ylös -> Vedetään runko taaksepäin pois samalla pitäen luistia toisella kädellä paikallaan.
10. Vedetään luisti taakse ja nostetaan pois (samalla tulee lukko ja kaasumäntä).
11. Irrotetaan viritintanko laatikon vasemmassa alalaidassa vetämällä taaksepäin.
12. Irrotetaan liekinvaimennin painamalla poistinpuikolla lukitussalpa irti -> Kierretään liekinvaimennin irti myötäpäivään. HUOM! vasenkätinen kierre!

• Aseen kasaaminen

1. Asetetaan ase vaakatasoon. Jos ase on pöydällä, takakorvakkeet on oltava pöydän reunan ulkopuolella. Vain tällöin kaasumännän suojaputki on vaakatasossa ja kaasumännän asentaminen on mahdollista.
2. Laatikon kansi, syöttösilta ja hylsynsiirtovipu yläasentoon.
3. Kiinnitetään viritintanko leikkaukseensa ja työnnetään eteenpäin.
4. Työnnetään luisti kaasumäntä edellä laatikon sisään -> Painetaan luistin takaosa laatikon pohjalle -> Työnnetään luisti etuasentoon. HUOM! Kiinnitysvarren akselitapin on pysyttävä yläasennossa, joten etusormella vedetään lukkoa takakoroketta päin samalla työnnettäessä luistia niin, että tappi pysyy paikoillaan. Kaasumännän nivel saattaa myös vaatia hiukan korottamista. Muista aseen asento, kuten edellä on ohjeistettu. Asennus saattaa vaatia harjoittelua!
5. Työnnetään palauttimen pää luistin takaosan poraukseen -> Työnnetään palauttimen runko laatikkoon. -> Painetaan palauttimen runko laatikkoon.
6. Painetaan hylsynsiirtovipu alas.
7. Käännetään varmistin varmistettu-asentoon.
8. Painetaan laukaisulaite laatikon päälle noin 2 cm laatikon takareunaa taaempana.
9. Työnnetään laukaisulaite eteen.
10. Työnnetään laukaisulaitteen lukitusakseli laukaisulaitteen vasemmassa kyljessä olevaan poraukseen akselin peltilevyn osoittaessa ylös. -> Käännetään laukaisulaitteen lukitusakselia 90 astetta myötäpäivään lukiten peltilevy kyljessä olevaan lukituskoloon.
11. Lasketaan syöttösilta alas.
12. Suljetaan laatikon kansi.
13. Asennetaan piippu (ks. kohta Kasaaminen)
14. Kiinnitetään liekinvaimennin
    1. Laitetaan irrotettu poistinpuikko paikoilleen.
    2. Voidellaan kierteet kierrerasvalla.
    3. Kierretään liekinvaimennin vastapäivään pohjaan saakka. HUOM! Vasenkätinen kierre.
    4. Poistetaan poistinpuikko.
    5. Käännetään liekinvaimenninta takaisinpäin niin, että lukitussalpa lukittuu.

• Kaasunsäätimen irrottaminen
  • Lyödään 10 mm poistinpuikolla piipun oikealta puolelta kaasunsäädin irti kaasukammiosta samalla piippua tukien.
  • Kaasunsäätimiä ei tule vaihtaa aseesta toiseen!

• Kaasunsäätimen kiinnitys
  • Voidellaan kaasunsäädin kierrerasvalla -> Lyödään kaasunsäädin poraukseensa poistinpuikolla piipun vasemmalta puolelta samalla piippua tukien. -> Asetetaan asentoon 1. HUOM! Kaasunsäätimen lukitussalvan nokka ei saa jäädä koholle.

• Suujarrun irrottaminen

<OHJE PUUTTUU>

• Suujarrun kiinnittäminen

<OHJE PUUTTUU>

7.62 panssarivaunukonekivääri MAG eli 7.62 PSVKK MAG

Mitrailleuse A Gaz. Kaasurekyyliperiaattella toimiva sarjatuliase. 7.62 NATO (7.62 x 51). Pituus 127 cm, C-malli 109 cm. Paino ilman vyölaatikkoa 10,5 kg, C-malli 10,2 kg. Piippu 2,7 kg. Vyölaatikko 230 patruunalla 8,5 kg. Tulinoepus 700–750 ls/min, C-versio 800–850 ls/min. M13-vyönivelistä koottu vyö, jossa patruunan lukitsevat vyönivelet toisiinsa.

7.62 PSVKK MAG jalkaväkiversio

7.62 PVSKK MAGC panssarivaunuun kiinnitettävä versio (eroja mm. olkatuki, piippu, kaasunsäädin)

• Olkatuki, laatikko, piippu, palautin, kahvan akseli, kahva, luisti, lukko, kaasunsäätimen runko, sovitinpalat 2 kpl, kaasunsäädin.
• Piippu, hihna, varaosasarja (luistin akselitappi, hylsynvedin, kaasunsäätimen sovitinpalat, ulosvetimen jousi, kahvan akseli, iskurin jousisokka, ulosvetimen työnnin), iskuri, palautin, poistinpuikko, pesuri, puhdistussivellin, puhdistusharja, puhdistuspuikko, kaasuputken karstakalvain, yleistyökalu, kaasunsäätimen karstakalvain, jatkovarsi yleistyökalun, kaasureiän karstakalvain, aseöljy, karstakalvaimen terän suojus, ulosvetimen asennustyökalu, käärö, piipun suojus.
• Kaasunsäädin: Asento 1 normaalisti ammuttaessa. Asento 2 <MILLOIN?>. Asento 3 <MILLOIN?>.
• Hylsynpoistoaukon läppä on hyvä pitää suljettuna asetta kannettaessa.
• HUOM! Lataamattoman aseen lukko palautetaan etuasentoon viritintangolla hallitusti ettei ase vaurioidu.
• Viritys:

1. Vedetään viritysvivusta lukko taka-asentoon.
2. Työnnetään viritysvipu etuasentoon ja varmistetaan ase.
3. Avataan laatikon kansi -> Asetetaan vyö paikoilleen, että ensimmäinen patruuna nojaa syöttösillan patruunan pidättimeen -> Suljetaan kansi.

• Patruunoiden poistaminen:

1. Vedetään viritysvivusta lukko taka-asentoon ja varmistetaan ase.
2. Avataan laatikon kansi painamalla kannen salpoja sisäänpäin -> Nostetaan vyö pois -> Laskostetaan vyö vyölaatikkoon.
3. Nostetaan syöttösilta ylös -> Tarkastetaan patruunapesä -> Lasketaan syöttösilta alas.
4. Suljetaan aseen kansi -> Poistetaan varmistus.
5. Työnnetään viritysvipu etuasentoon.

• Kohdistaminen:
  • Korkeussuunta:

1. Avataan jyvän lukitussalpa.
2. Kierretään jyvää tähtäinavaimen uralla puoli kierrosta kerrallaan myötäpäivään kun iskemät ovat alhaalla ja vastapäivään kun iskemät ovat ylhäällä. 1 jyvän kierros vastaa 16 cm 150 m etäisyydellä. Puoli kierrosta kerrallaan, muutoin lukitussalpaa ei voida lukita.
3. Lukitaan jyvän lukitussalpa.

• • Sivusuunta:

1. Löysätään tähtäinavaimen kuusiokolopäällä tähtäimen säätöruuvia iskemien puolelta haluttu määrä napsauksia. Jyvänjalkaa siirretään iskemien suuntaan. 1 napsaus vastaa 1,5 cm. 1 ruuvin täysi kierros vastaa 12 cm 150 m etäisyydellä.
2. Kiristetään vastakkaiselta puolelta sama määrä.

Kranaattikonekivääri 40 KRKK 2005

• Heckler & Koch GMG. 40 X 53, kerta- ja sarjatuliase. "Maskivarmistus". Kiertopoikkeama tähtäimissä. Senop-laskin.

FIM-92 Stinger RMP Block 1

Olalta laukaistava ilmatorjuntaohjus. Lämpöohjautuva. Muodostuu ampumalaitteesta, ohjuksesta ja lämpötähtäimestä. Kohdetta seurataan tähtäinlaitteesta ja ohjus lukittuu, kuullaan äänimerkki, laukaistaan ja ja ohjuksen infrapunakamera lukittuu ja ohjaa ohjuksen kohteeseen. "Ammu ja unohda". Kantama n. 5 km, korkeusulottuvuus n. 3 km, nopeus 750 m/s, paino 15 kg.

RMP = Reprogrammable MicroProcessor

Käsikranaatti ja muut heitteet

Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan, joita ei voida tilanteesta johtuen tuhota suora-ammunta aseilla, kuten rakennuksen tai esteen suojassa olevan vihollisen tuhoaminen, tuliylläkkö, irtautumisen tukeminen, taisteluhaudan vyöryttäminen, ajoneuvon tuhoaminen. Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty maalia kohti, kahva aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä, iskuri lyö nalliin, räjäyttimen aikapanos syttyy, sytyttimen paloaika on 2,5 sekuntia, räjähdysaine räjähtää, uritettu runko sirpaloituu.

• Kyettävä heittämään käsikranaatti pystyasennosta vähintään 30 metrin etäisyydelle. Taistelijan on osuttava 20 metrin etäisyydeltä maalin, jonka halkaisija on 2 metriä.
• Sirpalekäsikranaatti: Musta. Vaikuttaa teräskuoren sirpaleilla. Tehokas vaikutusetäisyys on n. 15 m räjähdyspisteestä. Runko m/43 ja kahvasytytin m/95 (räjäytin, vetorengas, varmistussokka, kahva).
• Painekäsikranaatti: Vihreä. Käytetään painevaikutuksen vuoksi asepesäkkeiden tuhoamiseen esim. taisteluhaudan vyörytyksessä ja suljetuissa tiloissa, kuten korsuissa sekä rakennuksissa. Siitä lähtee vain vähän sirpaleita, koska se on pääosin räjähdysainetta.
• Savuheite: Harmaa. Käytetään suojasavun muodostamiseen, sokaisuun, harhauttamiseen ja merkinantoon. Nykyaikainen panssarivaunu näkee lämpötähystimellä savun läpi.
• Merkkisavuheite: Ppunainen, violetti, keltainen, vihreä: Käytetään merkinantoon ja johtamiseen esim. joukon ryhmityksen etureunan osoittamiseen tulitukiaseelle ja -osastolle.
• Harjoituskäsikranaatti: Keltainen, sininen.

• Käsikranaatin heittokuntoon laitto
• Vartalon edessä:

1. Kahva nojaa kämmenpohjaan asekädessä (heittokädessä).
2. Runko-osa on tukikäden peukalon ja sormien välissä sormien suuntaisesti
3. Runko kierretään sytyttimeen kiertämällä runko-osaa.

• Älä koskaan kiinnitä räjäytintä harjoituskranaatin tai savuheitteen sytyttimeen.

• Käsikranaatin heitto
  • Poista käsikranaatista varmistussokka vasta juuri ennen heittämistä. Poista räjähdepanoksista varmistussokka vasta asentamisen päätteeksi.

1. Heittokädessä kahva kämmenpohjaa vasten sormet kiertyneenä kranaatin ympärille tukevasti, käsi ei liian ylhäällä.
2. Varmistussokan vetorengas irrotetaan kuljetusvarmistuksesta painamalla peukalolla ja nostamalla etu- ja keskisormella vetorengas vapaaksi.
3. Vapaana olevan käden etusormi pujotetaan vetorenkaaseen.
4. Vetorengasta kierretään vastapäivään kunnes ylemmän haaran taivutus hyppää pois sokan alemman haaran alta.
5. Vetorengasta kierretään takaisin päin.
6. Varmistussokka vedetään suoralla vedolla irti sytyttimestä
7. Vetorengas ja sokka jäävät vapaana olevan käden etusormeen.
8. Heittoasento on valittava tilanteen mukaan. Heitossa on tärkeintä tarkkuus.

• • Polviasento: 1) Nojaa polviasennossa taaksepäin vieden samalla heittokäsi taakse 2) lähde nousemaan eteenpäin polviasentoon ja heitä kranaatti.
  • Pystyasento: 1) Nojaa taaksepäin vieden samalla heittokäsi taakse 2) lähde nousemaan pystyasentoon, jolloin takajalka nousee päkiälle ja heitä krananaatti.
  • Makuuasento: 1) Käänny tukikäden kyljelle, nosta ylävartaloa ylös ja vie heittokäsi taakse 2) lähde kaatumaan eteenpäin makuulle ja heitä kranaatti jääden asetta pitävän tuki käden kyynärpään varaan.
  • Esteen takaa:

• Käsikranaatilla ansoitetun telamiinan purku

Panssarimiinat

• Räjähdepanokset ja miinat: viuhkaräjähdyspanokset, sirpaleräjähdyspanokset, panssarimiinat, painemiinat.
• Taistelupanssarin seinämä on esim. 80 mm, joten millä tahansa panoksella seinämää ei kannata yrittää läpäistä ja näin paljastaa asemaa. Lisäksi seinämän osumakulma lisää seinämän paksuutta.
• Herätteenä esim. yhdessä tärinä ja magneettikentän muutos.
• Harjoitusvälineiden väri oli aiemmin keltainen, nykyään sininen.

Varamiinoite ks. Sotilaan käsikirja#Varamiinoite

Telamiina 65 77 (TM 65 77)

• Ensisijaisesti panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja vastaan tarkoitettu, räjähdys- ja painevaikutteinen miina. Voidaan asentaa maastoon, tielle, rantaveteen tai lumeen. Panososa on valettu räjähdysaineesta (TNT) ja lujitettu kuori on lasikuitukangasta. Miinan laukaisimeen asennetaan räjäytin, joka välittää ja vahvistaa painosytyttimen räjähdyksen panososaan. Panossytytin (tappimainen osa) --> räjäytin () --> laukaisin (pyöreä isompi osa). Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistuu 150 kg:n / 150 kp:n kuormitus. Tällöin laukaisin murtuessaan virittää ja laukaisee sytyttimen. Telamiina katkaisee panssarivaunun telan ja vaurioittaa telapyörästöä ja tuhoaa pyöräajoneuvon. Taistelumiina on vihreä tai harmaa, muovikuorinen. Miinan paino on n. 10 kg, josta TNT:n osuus on n. 9,5 kg. Räjäytin heksotolia 60 g. PainoSytytin 77 (PS 77). Suojakansi, panososa, laukaisin, räjäytin, painosytytin 77, kierretulppa tiivisterenkaineen. Syntyy kaasua kun tilavuus muuttuu eli painevaikutus.

• Telamiinan asentaminen

1. Valitse miinasija vaunun kulku-uralta, jossa ajoneuvon paino kohdistuu miinaan.
2. Asenna miina esimerkiksi polviasennossa. Rynnäkkökiväärin voi laittaa taaksesi esimerkiksi pohkeen päälle, jolloin se ei pääse likaantumaan eikä haittaa miinan asentamista ja on nopeasti käyttöönotettavissa. Tähystä vihollisen suuntaan tilanteen mukaan.
   1. Leikkaa esim. pintamaa ympyränä jättäen osa sivusta leikkaamatta "saranaksi" ja käännä pinta tälle yhdelle sivulle.
   2. Leikkaa esim. pintamaahan rasti ja käännä kaikki neliön neljä palaa "saranoillaan" ulospäin.
   3. Asennus lumeen: panssarivaunun tela painuu lumeen ja löysään maahan yhtä paljon kuin sotilas varusteineen.
3. Tee miinasija: poista maa sijasta siten, että se jää loivareunaiseksi.
4. Aseta miina sijaansa. Laita kantolenkki miinan alle. Asenna miina siten, että laukaisimen pinta on yli 1 cm maanpinnan yläpuolella ja panososa maanpinnan alapuolella.
5. Naamioi miina käsin, ei lapiolla.
6. Asenna sytytin. Aukaise kierretulppa, aseta sytytin tilaansa, tarkista että tiivisterengas on paikallaan ja kierrä tulppa kiinni. Sytytintä ei saa laittaa väkisin sytytintilaan. Miinaa ei saa asentaa, jos siitä puuttuu osia, laukaisukansi tai kierretulppa on vioittunut tai sytytin ei sovi sytytintilaan.
7. Tee hienonaamiointi käsin.

• Telamiinan poistaminen

1. Poista naamiointi.
2. Avaa kierretulppa ja poista sytytin. Jos taistelumiinan sytytin ei irtoa helposti sytytintilasta, on miina räjäytettävä sijassaan erillisellä panoksella.
3. Nosta miina pois sijastaan.
4. Kierrä kierretulppa kiinni.

Pohjamiina 87

• Suunnattu räjähdevaikutus. Vaikutus kohdistuu kartion leveämmän puolen suuntaan palon alkaessa kapeammasta puolesta.

Raivaamisenestopanos (REP)

• "Reppi" asetetaan esimerkiksi telamiinan alle.

Hävityspanos

• Esimerkiksi raskaan raivauskaluston tuhoamiseen.

Lankamiina

• Lankamiinan laukaisuvastus voi olla erittäin pieni. Yhdestä sirotelankamiinasta lähtee 4–8 laukaisulankaa. Langat ovat maastossa aluskasvillisuuden ja puiden oksien varassa.

Sakaramiina 65

• Jalan tai hiihtäen liikkuvia vastaan, joka räjähtää kuormituksesta. Silpoo jalan. Asennetaan maahan tai lumeen tehtyyn reikään. Puristetusta räjähdysaineesta valmistetun panososan paino 60 g. Sytytin saralaukaisimella varustettu yleissytytin.
• Laukaisin, sytytin, panososa.

Viuhkapanos

Tähysteisesti laukaistavia panoksia käytetään esim. jalkaväkeen, panssaroimattomiin ajoneuvoihin, tukikohtien suojaamisessa, ylläköissä tai miinoitteiden kulkuaukkojen valvonnassa sekä niiden nopeassa sulkemisessa. Panoksia voidaan räjäyttää yksitellen tai ne voidaan ketjuttaa sytytysjärjestelmässä olevalla adapterilla tai räjähtävällä tulilangalla. Panokset räjäytetään sähkö-, veto- tai impulssiletkusytytyksellä. Panos on pyrittävä saamaan mahdollisimman korkealle esimerkiksi kumpareen päälle. Huomoitava varoalue takana.

• Viuhkapanokset 84, 88, 01 ja 2010 ovat muovikuorisia viuhkapanoksia, joiden etuosaan valetut teräskuulat aiheuttavat suunnatun sirpaleviuhkan. Myös pienempiä malleja sissikäyttöön.
  • Kevyitä viuhkapanoksia (88, 2010) käytetään jalkaväkeä vastaan. Kevyet viuhkapanokset muodostavat n. 50 m leveän ja 2 m korkean sirpaleviuhkan 50 m etäisyydelle asennuskohdasta.
    • Viuhkapanos 84: Raskas viuhkapanos, joka on tappava n. 150 m saakka.
    • Viuhkapanos 88: Omat jalat panoksen kummassakin päädyssä, jotka taitetaan panoksen alle V-muotoon. Päällä tähtäämiseen tähtäin.
    • Viuhkapanos 2010 (VP2010, 10): läpäisy (50 m) > 2 mm:n teräs, tehokas etäisyys 100 m, sirpaleviuhkan sektori 60°, sirpaleviuhkan korkeus (50 m) 2 m. Tähtäämiseen tähtäämisen ajaksi päälle liitettävä pieni putki. 2010 asennus:

1. Rullataan räjäytysletku kelaltaan asennuspaikalta laukaisupaikalle.
2. Kiinnitetään jalat kolmijalan keskiosaan valiten asento ympäristön ja käytön mukaan (matala/korkea/yhdistelmä) tai tarvittaessa ruuvataan panokseen kuuluva kiinnike puuhun, jolloin kiinnike korvaa kolmijalan.
3. Kiinnitetään tilapäinen tähtäinputki panokseen.
4. Kiinnitetään panos kolmijalan kuulapäähän.
5. Suunnataan panos seuraavasti: suunnataan panos ensin oikealle alueelle tähtäinhahlon avulla, sitten tarkemmin tähtäinputken avulla, lukitaan oikea asento siipimutterilla.
6. Naamioidaan panos.
7. Työnnetään nalli sytytintilaan: kiinnitetään nalli panokseen, ettei se irtoa vahingossa, tehdään nallijohdolle vedonpoisto panoksessa sille suunniteltuun paikkaan, impulssiletkulle lähellä olevaan puuhun, kiveen, oksaan tai vastaavaan.
8. Tarkistetaan naamiointi ja suuntaus.

Kylkipanos (KP) ent. kylkimiina (KM)

• Erityisesti ajoneuvojen tuhoamiseen ja vaurioittamiseen erityisesti väijytyksiin liittyen. Panoksen kupari muodostaa panssaria läpäisevän "porkkanan" muotoisen ammuksen. Kuparin sijaan teräs muodostaa roiskeita.
• Useampia panoksia voidaan sarjoittaa ja asentaa siten että räjähdysvaikutus suuntautuu ajoneuvon perään, pohjaan tai kattoon.
• Kylkipanos 87: Kevytkylkipanos. Räjähtävä tulilanka ja nalli. Kiinnitetään nauloilla puuhun vihollisen tulosuuntaan nähden puun taakse.
• Kylkipanos 81:

Hävityspanos (HP)

• Tuhotaan vihollisen ajoneuvoja, jalkaväkeä, siltoja, rakennuksia, tierumpuja jne.

Routapanos ja reikäpanos

Esimerkiksi poteron kaivamiseen. Lumipeitteisellä alueella routasyvyys yleensä alle 1 m. Panosten koko roudan paksuuden mukaan.

• Routapanos: Suunnattu räjähdysvaikutus. Jauhemainen räjähdysaine 1 kg (roudan paksuus 0,8 m) tai 3 kg (roudan paksuus 1 m). Kartiomainen muovikuorinen panos, jonka sisällä teräskartio. Alla pohja ja päällä kansi. Kootaan käyttöönotettaessa: 1) poistetaan kansi 2) kaadetaan räjähdysainetta kartioon tiivistäen kaatamisen yhteydessä puukepillä 3) suljetaan kansi 4) työnnetään sytytysjärjestelmän nallin pää kannen läpi vähintään 2 cm matkalta räjähdysaineeseen 5) nallin syvyys tarkistetaan jos routapanosta liikutetaan. Tulilangan pituus >1 m ja kiviperäisessä 1,5 m.
  • 1) Poistetaan lumi 2) panoksen pohja asetetaan lumen päälle niin, että panoksen pohjan halkaisijan verran on lunta routamaan päällä, joka tehostaa panoksen tehoa TAI jos lunta ei ole, tehdään 5–10 cm syvä kolo maahan routapanoksen alle 3) routapanos pystyasennossa 4) räjäytetään.
  • Lähekkäin olevat routapanokset räjäytetään yhtäaikaisesti räjähtävällä tulilangalla, jossa "päälanka" menee viimeiseen routapanokseen ja päälangan kylkeen teipataan tulilangan pätkiä muihin routapanoksiin.

• Reikäpanos: 1) Puhdistetaan routapanoksen reikä ja avataan ja suurennetaana routapanoksen tekemää reikää sekä tasoitetaan reiän seinämät. Rautakangella tai kepillä avarretaan routapanoksen räjähdysreikää kääntämällä rautakankea edes takaisin reiässä. Rautakangen pään tulee tavoittaa routakerroksen alapuolen maa niin, että suurin osa panoksesta tulee routakerroksen alapuolelle 2) laitetaan räjähdepanos (räjähdysaine) reikään (1 kg aniittia kun roudan paksuus 40 cm, 2 kg kun 1 m) 3) lisätään sytytysjärjestelmän nalli ja tulilanka 4) lisätään etutäyte täyttämällä reikä tiiviisti lumella ja maa-aineksella 5) räjäytetään.

Tilapäisvälineet

Ryhmän panssarintorjunta-aseistusta voidaan täydentää tilapäisvälineillä. Taistelijan on osattava valmistaa tilapäisvälineet ja tuhota niillä vaunuja lähietäisyydeltä. Lisäksi taistelijaparin on osattava tuhota tilapäisvälineillä asepesäke muun ryhmän tukemana.

Sotilaan käsikirja 2020 s. 165.

Vetomiina

Miina sidotaan tukevasti oksanhaarukkaan ja naamioidaan.

Polttopullo

• Heitetään moottoritilan päälle ilmanottoaukkojen kohdalle vaunun takaosaan
• Säilytys muovipussissa kosteudelta suojattuna esim pullokorissa

Kasapanos

Joko:

Lauta-alusta vuoltuna pienen melan muotoon
> 2-4kg räjähdysainetta leveään osaan, ohut pää on heittovarsi
Tulilankanalli ja 15cm tulilanka tukevasti kiinnitettynä ja tulilangan pää suojattuna kosteudelta vaikka tuorekelmun palasella (poistetaan ennen sytytystä)

• Heitetään tornin juureen, moottorin päälle ilmanottoaukkojen kohdalle tai pysähtyneen vaunun teloihin tai rakennuksen sisään

Tai:

Kanisteri 2-5l jonka sisälle joko kaatoreiästä TNT-rouhetta tai -paloja kylkeen tehdyn reiän kautta. Sytytys ja käyttö kuten varrellisessa mallissa.

Miinalauta

Kahden laudan väliin köytettyjä telamiinoja, joiden päällä naamiointi. Lautojen pituus vähintään puolet tien leveyestä. Vetonarun pituus 50–100 m

Kranaatti

KRH 81 mm

• Paino 3–4 kg, ampumaetäisyys 100 m – 5,8 km, vaikutusetäisyys 50 m.

KRH 120 mm

• Paino 12–13 kg, ampumaetäisyys 250 m – 7,5 km, vaikutusetäisyys 100 m.

Tykistön kranaatti 130–155 mm

• Paino 33–47 kg, ampumaetäisyys 25–40 km, vaikutusetäisyys 200 m.

Panssarivaunu, panssariajoneuvo

Taistelupanssarivaunu

• Massiivinen torni ja runko, leveät telat.
• Pääase 120–150 mm kanuuna, joka ulottuu rungon yli. Ammunnanhallintajärjestelmä mahdollistaa tarkan tulittamisen pääaseella (panssarivaunukanuuna) liikkeestä 3,5 km etäisyydelle asti myös huonoissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Sillä voidaan ampua panssarin läpäiseviä sirpale- ja painevaikutteisia ammuksia sekä panssarintorjuntaohjuksia. Konekivääreillä tehokas ampumaetäisyys on 1–1,5 km.
• Tuhotaan taistelupanssarivaunuja ja jalkaväkeä.
• Taistelupanssarivaunu Leopart 2 A4
  • Vaunumiehistö 4
  • Vakautettu 120 mm psv-kanuuna, 7.62 mm panssarivaunukonekivääri, 7.62 mm ilmatorjuntakonekivääri

Rynnäkköpanssarivaunu

• Taistelupanssarivaunua kevytrakenteisempi, venemäinen, pienempi torni, kapeat telat, kevyempi panssarointi. Jalkautumisportit jalkaväelle vaunun takana. Ampumakalotit jalkaväelle vaunun kyljessä.
• Pääase 25–40 mm konetykki ja/tai maks. 100 mm kanuuna. Ammunnanhallintajärjestelmä mahdollistaa tarkan tulitoiminnan pääaseella myös liikkeestä. Sillä kyetään ampumaan panssarin läpäiseviä ja sirpalevaikutteisia ammuksia noin 2,5 km etäisyydelle. Konekiväärillä kyetään vaikuttamaan n. 1–1,5 km etäisyydelle.
• Kuljetetaan taisteluun n. ryhmän kokoista osastoa kevyiltä aseilta ja sirpaleilta suojattuna sekä tuetaan taistelussa jalkautumisen jälkeen. Taistelukosketuksessa jalkaväkeä ei aina jalkauteta.
• Rynnäkköpanssarivaunu BMP-2
  • Kuljetuskyky 3 + 7
  • 6–28 mm panssariterästä
  • 30 mm 2A42 konetykki, 7.62 mm panssarivaunukonekivääri

• Rynnäkköpanssarivaunu CV9030
  • Kuljetuskyky 3 + 8
  • Bushmaster mk II konetykki, 7.62 mm panssarivaunukonekivääri

Kuljetuspanssariajoneuvo

• Pyörät tai kapeat telat. Ei varsinaista tornia. Jalkautumisportit jalkaväelle vaunan takana tai sivulla.
• Konekivääriasestus tai konetykki.
• Kuljetetaan n. ryhmän kokoista osastoa kevyiltä aseilta ja sirpaleilta suojattuna. Tuetaan taistelussa jalkautumisen jälkeen.
• Kuljetuspanssariajoneuvo XA-360
  • Kuljetuskyky 3 (johtaja, ajaja, ampuja) + 10
  • 6–12 mm panssariterästä
  • 12.7 raskaskonekivääri, Kongsberg Protector -asejärjestelmä

Sijoita

• High explosive: Muuttuminen mikrosekunneissa kiinteästä kaasuksi. Sotilaskäyttöisiä.
• Low explosive: Mekaaninen räjähdys, palaminen kehittää paineen. Kotitekoiset.
• IED Improvised Explosive Device
  • Räjähde, joka on rakennettu "mikä mistäkin" ja kaiken muotoisia ja mallisia. Tarvitsee 1) voimanlähteen joka kehittää lämpöä 2) kytkimen 3) kotelon 4) johtoja 5) räjähteen
  • Kolme kategoriaa, 1) kohdehenkilön tehtävä jotain sen räjähtämiseen 2) aikakytkin 3) etäohjattavat.
  • 1) sirpalevaikutus 2) aina lämpövaikutus joka näkyy tulipallona 3) painevaikutus.
  • Miksi räjähde on jossain ja mikä saa sen räjähtämään?

https://www.youtube.com/watch?v=nW_P2ngKPws