Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Johdanto[muokkaa]
Urho Kekkosen kansallisupuisto on yksi monipuolisimmista ja kauneimmista kansallispuistoistamme ja toiseksi suurin (2024). Kansallispuistossa saa kokea todellista erämaan tunnelmaa ja kokonsa puolesta vaellettavaa riittää. Puistossa on myös hyvin huollettu tupaverkosto ja paljon polkuja. Tästä huolimatta puisto on myös vaativa, joten suunnistustaito ja riittävä määrä erätaitoja on hyvä hallita entuudestaan varsinkin vähän pitemmälle ja syvempään puistoon retkeiltäessä.
Kiilopään ja Saariselän puolella on retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke ja idässä syrjävyöhyke. Marjastaminen ja sienestäminen on sallittua. Metsästysoikeus vain paikallisilla asukkailla.
- Urho Kekkosen kansallispuisto, Luontoon.fi (Metsähallitus)
- in English
- Facebook-sivusto, jossa ajankohtaista tietoa
- Esite
Nähtävää ja vinkkejä[muokkaa]
Erävaeltamista tukevia Wikikon sivuja[muokkaa]
- Retken suunnittelu ja kulkeminen
- Talviretkeily
- Matkailu- ja retkeilyvarusteet
- Matkailu- ja retkeilyvaatteet
- Suunnistus, Koordinaatit, GPS
- Retkeily-luokka
Julkaise oma retki kansallispuistossa tässä[muokkaa]
Voit lisätä oman retken tässä kansallispuistossa tälle sivulle tai lisätä muita sivuja Wikikkoon kohteen mukaan.
- Lue lisää vasemmalta kohdasta ohje.
Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin 2024 (226 km)[muokkaa]
- Seitsemän yötä, erävaellus yksin 22.–29.6.2024. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä ja samalla upean kansallispuiston aistimisesta. Ei sovi aloittelijoille. Polut kivisiä ja juurakkoisia, pitkospuita ja polutonta tunturikangasta. Kahlattavia ojia ja jokia. Vaellusmatka noin 226 km, päivämatkat 14–40 km, vaellusaika noin 65 tuntia, vaellusaika päivittäin 3 t 15' - 11 t 30' (ei sis. lounastaukoa), keskinopeus 3–4 km/t. Korvatunturilla vierailu edellyttää ennakkoon haettua rajavyöhykelupaa.
Erävaellus kesäkuun aurinkoisena viikkona Kiilopäältä Korvatunturille ja osittain eri reittiä takaisin. Reittiin sisältyy myös nähtävyydet kuten rauhanpaalu, Pirunportti, Paratiisikuru ja Kiilopään huippu. Matkalla kuljettiin autiotupien kautta puiston eteläpuolta Korvatunturille ja sieltä samaa reittiä takaisin Hammaskurun autiotuvalle, josta noustiin puiston keskiosaan ja palattiin avotunturien yli Kiilopäälle. Aikataulu on varsin tiukka ja edellyttää määrätietoista vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän lisää päiviä vaellukseen. Yksi päivä voisi olla esimerkiksi Sokostilla käyntiin Luirojärveltä. Seuraavassa ilmoitetut ajat sisältävät noin 5' tauon kerran tunnissa. Matkat on laskettu kuljettua reittiä https://kartat.hylly.org -palvelun kartalta Garmin BaseCamp -sovelluksessa. Vaellus ei sisällä yhtään juoksuaskelta. Vaellus tehtiin matalilla La Sportiva TX4 GTX -kengillä ja mukana oli kaikki erävaeltamiseen kesän eri olosuhteissa tarvittavat varusteet. Linkki varustelistaan sivun alaosassa. Keli oli koko matkan "helteinen" lukuunottamatta paria muutaman minuutin sadekuuroa. Jokien vedet olivat alhaalla, joten jokien yli pääsi hyvin kahlaamalla tai kuivin jaloin kivien päältä.
- Kartalla näkyvät siniset pallot ovat Garmin InReach Mini:n 30 minuutin välein vaellettaessa lähettämiä paikkatietoja Garminin MapShare-kartalle. Huomioitavaa, että lenkin ulkopuolinen "hännänpää" on kuljettu edes takaisin samaa reittiä.
1. pv Kiilopää - Suomunruoktu (14 km, 3t 15')[muokkaa]
Matka Kiilopäältä Suomunruoktun autiotuvalle käy helppoa uraa seuraten avotuntureita pitkin Niilanpään tulipaikan ja Suomunlatvan tulipaikan ohitse. Tämän osuuden voi taittaa esimerkiksi illalla muutamassa tunnissa Kiilopäälle saapumisen jälkeen. Juuri ennen autiotupaa on pieni joki, jonka yli pääsee kahlaten tai jopa kivien päältä toiselle kuivin kengin. Ps. selvitä ennen lähtöä Luulammen kahvilan aukioloajat.
- Kiilopää - Suomunruoktu at: 14 km, 3 t 15'
2. pv Suomunruoktu - Tuiskukuru - Luirojärvi - Hammaskuru (34 km, 9t)[muokkaa]
- N 68° 12' 37,59" E 27° 44' 20,262" (DMS).
- Karttapaikka ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) Lat: 68° 12' 37,59" Lon: 27° 44' 20,262"
- Google Maps: 68°12'37.59"N 27°44'20.262"E
Suomunruoktun autiotuvalta vähän matkan päässä on metsän ympäröimä kauniisti soliseva joki, jonka yli pääsee puusiltaa pitkin. Reitti Tuiskukurun autiotuvalle kulkee Mukkavaaran lounaispuolelta nousten Vintilätunturin eteläpuolelle ja siitä itään. Maasto on ylhäällä matalaa tunturikoivikkoa. Tuiskukurulla sopii pitää lounastauko. Tuiskukurun autiotuvalta kuljetaan Ampupäiden eteläpuolitse Luirojärven autiotuvalle ja Rajakämpälle. Matkalla on kauniita mäntykankaita. Juuri ennen Luirojärven autiotupaa on kahlattava joen yli. Autiotuvalla on sauna. Tauon jälkeen matkaa jatketaan Hammaskurun autiotuvalle Sokostin eteläpuolella Ruotmuttipään pohjoispuolelta sekä Hietapään ja Kärppäpään eteläpuolitse. Reitti kulkee harvasti kasvavien matalien mäntyjen ja tunturikoivujen seassa näkien ympärillä oleville avotuntureille. Koko päivä kuljetaan mönkijäuria pitkin.
- Suomunruoktu at - Tuiskukuru at: 12,7 km, 3 t 10'
- Tuiskukuru at - Luirojärvi at: 8,15 km, 2 t 10'
- Luirojärvi at - Hammaskuru at: 13,3 km, 3 t 40'
3. pv Hammaskuru - Siulanruoktu - Tahvontupa - Peuraselkä - Manto-oja (37 km, 11t)[muokkaa]
- N 68° 7' 33,1" E 28° 33' 33,57"
Hammaskurun autiotuvalta noustaan Vuomapäiden etelärinteelle, jossa tulee ensimmäinen varsinainen suunnistustehtävä, kun polkujen välillä on matalia mäntyjä ja tunturikoivua kasvava kangas. Näppärä reitti kangasta pitkin löytyy suunnistamalla suoraan Hopiaojan polulle Viepperhautavaaran luoteiskulmaan, vaikkakin myös Hopiaojan kaksi ylähaaraa Vuomapäältä laskeutuvat kauniisti Hopiaojaan. Polku kulkee aivan Hopiaojassa kiinni ja yhden kahluun jälkeen alkaa kaunis jokilaakso, jossa kannattaa hakeutua ylempänä kulkevalle polulle sen sijaan kuin kulkea alhaalla joen vierttä. Ylhäältä jokilaakso aukeaa upeana. Reitti laskee lopulta alas Jaurujoen varteen, jossa ei voi ohittaa Siulanruoktun korkeita puuportaita. Portaat ovat lahot, joten niillä askeltamiseen on suhtauduttava varauksella. Kaiteesta saa tikkuja käsiin. Siuolanruoktun autiotuvalta jatketaan Tahvontuvalle mäntykangasta pitkin. Autiotupa on joen rannalla ja sen toisella puolella on sauna. Joen yli pääsee siltaa pitkin. Jaurujoen vartta seuraten saavutaan pian poroesteaidalle, jonka veräjän jälkeen voi valita kulkea seuraten joenvartta Peuraselän autiotuvalle tai portilta kulkea alkumatka aidan vierustaa pitkin. Peuraselän autiotupa on Jaurujoen toisella puolella ja kahluupaikka on noin 50 m mökin kohdalta ohi paikasta, jossa mönkijät ylittävät joen. Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti -kartasta täytyy vaihtaa matkalla Itäkaira Kemihaara Lokka -karttaan.
- N 68° 4' 13,62" E 28° 53' 36,888"
Peuraselän autiotuvalta matka jatkuu vielä usean tunnin ajan läpi kuusikkojen ja suoalueiden. Koko matkan Manto-ojalle polku kulkee vanha puisen poroesteaidan lähellä, joka ei ole enää käytössä. Matkan aikana ryömitään uuden poroesteaidan ali ja kuljetaan usean ison suon läpi lahonneita pitkospuita pitkin. Tällä osuudella ihasteltavaa riittää isoissa soissa, jotka loistavat ja tuoksuvat ilta-auringossa. Muita eränkävijöitä ei juuri enää tapaa. Tämän välin kulkemiseen kuluu kesäillassa myöhään. Reitti kulkee Keskipakat ja Keskiselän eteläpuolelta. Vanhassa poroaidassa on käytetty pitkiä nauloja, joten sitä ylittäessä on oltava erityisen varovainen, ettei astuta ruostuneeseen naulaan! Pitkospuut soilla ovat lahonneita, mutta yleensä toinen vierekkäisistä puista on riittävän tukeva, mutta varoen on kuljettava. Pitkospuut ovat vanhaan tapaan tapitettu puutapeilla poikkipuihin, joten näissä ei ole naulaan astumisen vaaraan kuten nykyiaikaisissa pitkospuissa, jotka on naulattu muualla kansallispuistossa pitkin galvanoiduin nauloin. Lähtökohtaisesti pitkospuita pitkin pääsee matalilla kengillä, mutta joissain kohdin joutuu etsimään asekeleet huolellisesti ja yhden suon läpi kulkeva oja on kahlattava sen sillan romahdettua. Viimeisen suon jälkeen on syytä olla tarkkana, että kääntyy pian oikeassa kohtaa polulle Manto-ojan autiotuvalle.
- Hammaskuru at - Siulanruoktu at: 9 km, 2 t 45'
- Siulanruoktu at - Tahvontupa at: 4,6 km, 1 t 35'
- Tahvontupa at - Peuranselkä at: 7,5 km, 1 t 50'
- Peuranselkä at - Manto-oja at: 16 km, 4 t 50'
4. pv Manto-oja - Vieriharju - Rakitsanoja - Korvatunturi - Rauhanpaalu - Rakitsanoja - Vieriharju (40 km, 10t)[muokkaa]
- Korvatunturilla
Manto-ojan autiotuvalta reitti kulkee yhä vanhaa poroesteaitaa seuraten ja ylittäen suo pitkospuita pitkin. Suon ylityksen jälkeen voi oikaista mäen yli suoraan Vieriharjun autiotuvalle. Autiotuvalla on sauna. Tuvalta lähtee sillan yli reitti Korvatunturille, joka on merkitty viitoin ja tonttumerkein. Polulla tulee eteen Y-risteys, jossa on kyltit kahta reittiä pitkin rauhanpaalulle ja Korvatunturille. Kumpikin polku johtaa myöhemmin samaan pisteeseen, mutta vasen pohjoisen puoleinen polku edellyttää isohkon suon ylittämistä kun taas oikea etelän puolelta johtava polku kulkee Rakitsanojan kämpän kautta ja siltoja pitkin. Matkalla voi nähdä suden jälkiä. Lähempänä rajavyöhykettä ohitetaan risteys maailmanrauhan merkiksi pystytetylle rauhanpaalulle. Korvatunturilla on vierailtava rajavyöhykeluvassa määrättyä reittiä, jolla on lähtöpiste, missä rajavyöhykkeelle siirrytään. Polku johtaa tähän pisteeseen. Rajavyöhyöke on selkeästi merkitty keltapohjaisin kyltein ja merkein puissa. Pian rajavyöhykkeelle siirtymisen jälkeen kannattaa ottaa vettä sillan vierestä juotavaksi ja lounaan valmistamiseen, koska vedenottopaikkoja ei reitillä ole tämän jälkeen. Reitti on helppokulkuinen halki mäntymetsikön, joskin ylämäkeä. Vähän ennen Korvatunturille saapmuista kuljetaan poroesteaidan veräjän läpi ja noustaan ylös tähystystornille, jonka vieressä on puinen joulupukin maja ja näkymät rajan toiselle puolelle ja yli metsän taivaanrantaan. Kalliolla on mukava istua pölkkyjen päällä, syödä lounasta ja katsella maisemia. Paluumatka alamäkeen sujuu joutuisammin, mutta matkalla kannattaa poiketa rauhanpaalulla. Rauhanpaalulle johtavasta merkitystä risteyksestä lähtee pieni polku suon ylityksen jälkeen ylärinteeseen kivikoiden sivuitse. Aivan tunturin laelle ei tarvitse nousta vaan aiemmin on Korvatunturinmurustan tulipaikka, halkoliiteri ja puucee. Puuceen sivuitse viistosti oikealle polku vie noin vajaan 50 m päässä olevalle valkoiselle rauhanpaalulle, jonka tyveä koristavat valkoiset kivet. Tulipaikalta on hyvät näkymät Korvatunturille, joten tämä nousu kannattaa yhdistää Korvatunturilla käyntiin. Illaksi paluu Vieriharjun autiotuvalle ja saunaan.
- Manto-oja at - Vieriharju at: 4,9 km, 1 t 20'
- Vieriharju at - Rakitsanoja: 7,6 km, 1 t 15'
- Rakitsanojan kämppä - rajavyöhykkeen raja: 4 km, 1 t
- rajavyöhykkeen raja - Korvatunturi: 5 km, 2 t 15' (ylämäkeä)
- Korvatunturi - rajavyöhykkeen raja: 5 km, 1 t 5' (alamäkeä)
- rajavyöhykkeen raja - Rauhanpaalun risteys: 0,6 km, 10'
- Rauhanpaalun risteys - Rauhanpaalu: 1 km, 20'
- Rauhanpaalu - Rauhanpaalun risteys: 1 km, 20'
- Rauhanpaalun risteys - Rakisanojan kämppä: 3,3 km, 50'
- Rakitsanojan kämppä - Vieriharju at: 7,6 km 1 t 20'
- Kiilopää - Korvatunturi: 107 km
5. pv Vieriharju - Peuraselkä (21 km, 6t 15')[muokkaa]
- N 68° 7' 4,24" E 28° 40' 26,85"
Retken voisi päättää esimerkiksi Kemihaaraan, josta kulkee keskiviikkoisin veronmaksajien tukema tilaustaksi Savukoskelle, joskin muina päivinä raikkaalla hinnalla. Tässä osassa puistoa on myös muita autiotupia ja nähtävää, joten täällä voi viettää useamman päivän. Tässä palataan samaa reittiä pitkin aina Hammaskurun autiotuvalle saakka. Tänään Vieriharjun autiotuvalta Peuraselän autiotuvalle tulee lyhyempi päivämatka. Lounastauon voi pitää esimerkiksi Keskipakan kohdalla. Kannattaa nukkua pitkät yöunet.
- Vieriharju at - Manto-oja at: 4,9 km, 1 t 15'
- Malto-oja at - Peuraselkä at: 16 km, 5 t
6. pv Peuraselkä - Tahvontupa - Siulanruoktu - Hammaskuru - Muorravaarakka (37 km, 11t 30')[muokkaa]
- N 68° 13' 13,65" E 28° 17' 4,908" Lovi tunturien välissä on Pirunportti.
Vaellus jatkuu tuttua reittiä aina Hammaskurun autiotuvalle. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ennen Siulanruoktua kulkea suoraan Vongoivan varauskammin kautta Anterinjoelle. Tässä kuljettiin Hammaskurun autiotuvan kautta ja kesäiltaa vasten on vielä mukava kävellä Hammaskurun autiotuvalta Muorravaarakan autiotuvalle. Alku on Hammasjokea yläjuoksulle päin tasaista hiekkapohjaista mönkijäuraa pitkin, itse asiassa historiasta muistuttavaa tukkitielinjaa pitkin. Keinopään etelärinteen kannaksella joki vaihtuu Anterinjokeen laskevaksi joeksi. Joen liittyessä Anterinjokeen kannattaa katsoa sopiva kohta ylittää joko suoraan Anterinjoki yhdellä kertaa tai aluksi alas seurattu joki ja sitten Anterinjoki. Joka tapauksessa suunta on länteen Anterinjoen rantaa kulkevaa polkua pitkin Anterinpään eteläpuolella. Reitti kulkee tunturikoivikossa. Matkalla kuljetaan näyttävän jyrkän Akanhärkäkurun sivuitse. Muorravaarakan Purnuvaara jää idän puolelle ennen Muorravaarakan autiotupaa. Koko reitti seurailee jokea lähellä tai vähän etäämmällä. Autiotuvalla on runsaasti telttapaikkoja.
- Peuraselkä at - Tahvontupa at: 7,5 km, 1 t 50'
- Tahvontupa at - Siulanruoktu at: 4,6 km, 1 t 25'
- Siulanruoktu at - Hammaskuru at: 9 km, 3 t
- Hammaskuru at - Muorravaarakka at: 15,6 km, 5 t 15'
7. pv Muorravaarakka - Pirunportti - Paratiisikuru - Lankojärvi (25 km, 9t 10')[muokkaa]
- N 68° 16' 16,11" E 28° 5' 57,86" Taustalla Luirojärvi kuvattuna Siliäselältä.
Aamu aloitetaan Muorravaarakanjoen yli kahlaamalla autiotuvan edessä. Joen pohjassa on isommat kivet askelmina. Polku haarautuu pian ylös Pirunportille. Pirunportin korkeimmalla kohdalla polku haarautuu luoteeseen, joka johtaa Paratiisikurulle. Tässä reittivaihtoehdossa ei laskeuduta Paratiisikuruun vaan suunnataan suoraan länteen avotuntureita kierrellen. Reitti kulkee avotuntureiden rinteitä pitkin Siliäselän ylitse kohti Juomapäitä. Reitti kulkee ylös ja alas eikä tuntureita yhdistäviä korkeuskäyriä tahdo löytyä tällä reitillä. Nousut ja laskut eivät ole kuitenkaan vaativia. Onhan reppukin jo keveä ruoasta. Avotunturit muuttuvat Juomapäillä metsäiseksi, joten viimeistään nyt on hyvä pysyä kartalla ja käyttää kompassia apuna. Nousut ja laskut ovat niin selkeitä, että kompassin, kellon ja kulkuvauhdin kanssa tietää riittävällä tarkkuudella missä kohtaa mennään. Nousu Juomapäälle helteellä voi koetella, kun takana on jo useampi nousu. Vaihtoehtona on kiertää esimerkiksi Tampakkopään etelärinteitä kiertäen. Jos kuitenkin jatketaan Juomapäät alas voidaan Mustakero kiertää pohjoisen kautta. Matka on metsässä vaeltamista eikä polkuja näy. Lopulta saavutaan kahlaamolle, joka on hyvä ylityspaikka Lankojärven autiotuvalle pääsemiseksi. Teltasta on kaunis järvinäkymä.
- Muorravaarakka at - Pirunportti: 3,3 km, 1 t 15'
- Pirunportti - Ukselmapään pohjoisrinne: 1,3 km, 25'
- Ukselmapään pohjoisrinne - Siliäselkä itärinne: 5 km, 1 t 30'
- Siliäselkä itärinne - Maantiekuru: 2,7 km, 1 t
- Maantiekuru - Juomapäät: 6,3 km, 2 t 30'
- Juomapäät - Lankojärvi at: 6,5 km, 2 t 30'
8. pv Lankojärvi - Rautulampi - Kiilopää (18 km, 5t)[muokkaa]
- N 68° 20' 27,168" E 27° 30' 12,15" Kiilopään huipulta kaakkoon.
Viimeinen vaelluspäivä alkaa Lankojärven autiotuvalta kulkemalla Rautuojan vartta Rautulammen modernille autiotuvalle. Reitti kulkee ajoittain etäämmällä Rautuojasta. Kannattaa olla tarkkana, ettei kävele autiotuvan ohi, jos on hakeutunut joesta etäämmälle ylemmälle reitille. Rautulammelta matka jatkuu aluksi maastopyöräuraa, kunnes polku erkanee kävely- ja hiihtoreitille. Reitillä on puiset hiihtoreittiä osoittavat merkit. Reitillä on muutama pieni joen ylitys ja lopulta tullaan risteykseen, jossa on opasteet Kiilopäälle ja Luulammelle. Luulammella on kahvila, joka ei ole joka päivä auki. Kahvila on kyllä vierailun arvoinen. Risteyksestä kulkee leveä reitti Kiilopään keskukseen. Matkalla kannattaa kuitenkin käydä Kiilopään huipulla. Huipulle johtaa Kiilopään koilliskulmasta merkitty Kiirunapolku. Huipulta on hyvät näkymät ympäriinsä. Viimeinen osuus laskeutuu Kiilopään huipulta merkittyä reittiä pitkin alas Kiilopään keskukseen.
- Lankojärvi at - Rautulampi at: 7,5 km, 2 t
- Rautulampi at - Kiilopään huippu: 8,6 km, 2 t 30'
- Kiilopään huippu - Kiilopää: 1,9 km, 25'
- Korvatunturi - Kiilopää: 119 km
- Kiilopää - Korvatunturi - Kiilopää 226 km
- Korvatunturi - Kiilopää: 119 km
Kartat[muokkaa]
- Saariselkä Sokosti, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2022
- Itäkaira Kemihaara Lokka, topokartta 1:50 000, Karttakeskus 2021
- ym. esim. Calazo-kartat
- Koilliskaira, ulkoilukartta, 10:100 000, Karttakeskus 1992
Luvat[muokkaa]
Rajavyöhykelupa haetaan sähköisesti Lapin rajavartiostolta. Myönteinen päätös ja sen liitteeksi mukana tullut Ohje vierailusta Korvatunturiin tulostetaan ja otetaan retkelle mukaan. Reitti on merkitty ohjeeseen kartan avulla. Rajaviranomainen tarkistaa luvan tavatessaan vaeltajan rajavyöhykkeellä. Päätös sisältää rajavyöhykkeellä oleskelun ja liikkumisen ehdot.
Varusteet[muokkaa]
Ruoka[muokkaa]
Aamiainen pikapuuro, mysli ja tee. Lounas energiajuomaa ja kuivaruokapussi. Päivällinen kuivaruokapussi, energiajuoma ja domino-keksejä. Lisäksi aterioiden yhteydessä Ylhäisten näkkileipä sulatejuustolla ja metwurstilla. Suolaa lisättiin ruokaan. Käveltäessä tauoilla suklaata ja pähkinöitä sekä juomaksi kymmeniä litroja vettä suoraan vesistöistä.
Kysymyksiä[muokkaa]
Kirjoita kysymykset tähän.