Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Työsuhde-etuperusteinen kontaktointi

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työsuhde-etperusteinen kontaktointi on vuosia sitten erään tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon näyttötyönä kehitetty laillinen työllistämiskonsepti työkyvyttömille, tukiloukkulaisille yms. väliinputoajille. TSEK-työskentely ei vaikuta sosiaalitukien määriin. Tämä artikkeli on yksinkertaistettu tiivistelmä kyseisestä konseptista.


Perusperiaatteita[muokkaa]

  1. työnantajia, joilla olisi tarjolla kevyitä hanttihommia ja vastaavia, määrittelevät työtehtävien luonteen skenaariokorttien avulla.
    • skenaariokortit ovat valokuvia tai taiteellisia piirroksia erilaisista tilanteista, jotka tavalla tai toisella muistuttavat tarjottavaa työtä:
    • skenaariokorttien kautta työnantaja pyrkii saamaan valmiiksi motivoituneet henkilöt töihin ja
    • työntekijä kiinnostumaan ja innostumaan tarjolla olevista töistä, orientoitumaan identiteetiltään sen mukaiseksi, millaissta tekijöistä yhteiskunnassa on pulaa tai vähintään löytämään häntä itseään ennestään kiinnostavia töitä.
  2. työntekijä järjestää skenaariokorttipakan kiinnostavuusjärjestykseen
    • työnantaja tai työnvälittäjä pystyy nopeasti valikoimaan tarjolla oleville töille innostuneita tekijöitä
    • työntekijä pystyy tutkiskelemaan itseään ja konkreettisella tavalla tiedostamaan millaisista asioista hän on kiinnostunut ja millaisista ei sekä/taikka millainen olisi hänen ihanneminänsä jota tavoitella ja mihin orientoitua mieleltään.
    • aivojen välittäjäaineet - testosteroni, estrogeeni, serotoniini, dopamiini, endorfiini - reagoivat edellä mainittuun henkiseen orientoitumiseen.
    • vastaanottamissaan työtehtävissä onnistuminen (endorfiinivaste) vahvistaa sekä tasapainottaa edellä mainittujen välittäjäaineiden tuotantoja.
    • sellaiset psykiatriset häiriöt, jotka johtuvat välittäjäaineiden epätasapainosta (kuten surkastunut serotoniinin tuotanto) lievenevät ja jopa korjaantuvat.
    • aivojen välittäjäaineiden tasapainottuminen uudella tavalla muuttaa henkilön luonnetta (tavallisesti jalostaa ja vahvistaa olemassaolevaa luonnetta, mutta joissain tapauksissa voi muuttaa sen jopa päinvastaiseksi (esimerkiksi feminiinisestä luonteesta tulee maskuliininen tai toisinpäin)
    • henkilön ympäristönhallinta paranee, toimintakyky paranee, työkyky ja -motivaatio paranee, itseohjautuvuus paranee.
  3. itse työnteko on vastikkeetonta ilmaistyötä. Se ei vaikuta sosiaalitukien määriin alentavasti.
    • Näin ollen ns. tukiloukku {töihin lähteminen pienentää kuukaudessa saatavan varallisuuden kokonaismäärän pienemmäksi kuin paljonko saisi kun olisi tekemättä mitään} ei estä TSEK-työskentelyä, mikäli henkilö muuten kyllä haluaisi työtä tehdä.
    • Vastaavana esimerkkinä oppilaitosten puitteissa tehtävä tutkintoon sisältyvä taikka hevostalleilla ratsastusharrastuksen ohessa tehtävä ilmaistyö.
      • Työstä palkkana maksettavan vastikkeen ja nautittavan työsuhde-edun raja on häilyvä, yksiselitteisin erottava tekijä lienee tällaisen hyödyn/edun odotusarvoinen vaihtoarvo, sillä yleisesti hyväksyttävä palkan formaatti on raha, jonka pääfunktio on toimia vaihdon välineenä.
  4. Työntekijä nauttii runsaista työsuhde-eduista tekemänsä työn määrän mukaan.
    • työsuhde-etu on jokin sellainen henkilökohtainen tuote, palvelu tai etu (esimerkiksi ruokailu, työmatkat, pukineet, parturi/kampaamo, ravintolailta tai viikonloppuloma), jolla on jonkinlainen yhteys tehtävän työn kanssa (esimerkiksi lisäten edustavuutta, motivoiden, parantaen työtehoa), mutta alhainen/olematon jälleenmyyntiarvo/-kate (esimerkiksi huumeidenvälitykseen huonommin soveltuen) eikä ole työntekijän kannalta katsoen palautuskelpoinen
      • esimerkiksi pelkän valokuvan kuitista taikka pelkän tiedon ostoajankohdasta perusteella iso osa tuotteista on palautettavissa takaisin rahaksi, osa taas ei ole pakkauksen avaamisen jälkeen palautettavissa.
    • työnantaja arvioi edeltäkäsin työntekijän omarahoitteisesti vapaa-ajallaan tekemän hankinnan, sitoutuu korvaamaan sen (esimerkiksi puhelimitse tai tekstiviestillä) ja hankinnan jälkeen hyvittää sen takautuvasti alkuperäistä kuittia vastaan, joka jää työnantajan arkistoitavaksi. Työnantaja voi edellyttää, että hankinta maksetaan pankkikortilla eikä käteisellä, jolloin käytetty maksukortti on identifioitavissa kuitilta {eikä kyse ole esimerkiksi kassahihnan kuittiroskiksesta napatusta satunnaisesta kuitista}.
      • Työnantaja vastaa työntekijälle hyvittämiensä hankintojen asianmukaisuudesta sekä työtunti-, hyvitys- ja kuittikirjanpidon paikkansapitävyydestä ja arkistoimisesta.
      • Työnantajan ei tule hyvittää TSEK-palkkoja muilla kuin työsuhde-eduiksi tosiasiallisesti/juridisesti katsottavin/hyväksyttävin hankinnoin. Tämän vuoksi on kohtuullista, että työntekijällä on runsaasti aikaa, esimerkiksi 12kk, tehdä hänelle myönnettyjen työsuhde-etujen hankintoja.
    • Yksittäisen työntekijän kohdalla TSEK-työssä kysymys on väliaikaisratkaisusta, sillä mitä enemmän työtunteja kertyy, sen hankalempaa työntekijän on keksiä sellaisia työsuhde-etuja, joita hän olisi vielä vaille.
      • näin ollen TSEK-työntekijän kannattaa pyrkiä suoriutumaan tällaisesta trial-työjaksostaan mahdollisimman edustavasti, esimerkiksi jotta työnantaja joko pestaisi hänet tai ainakin kirjoittaisi hyvän työtodistuksen hänelle.
      • Työssä hyvin onnistuminen/pärjääminen on terapeuttista, oppimiskokemus, positiivinen elämys ja se vahvistaa luonnetta. Työssä heikosti onnistuminen ja pärjääminen, ja esimerkiksi projektiluontoisissa töissä jonkun projektin tunnistaminen ja tunnustaminen epäonnistuneeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta täsmällisesti oikein {sellaisia projekteja/projektin myötä kerättyä immateriaalista omaisuutta hylkäämättä, joita jostain näkökulmasta tarkastellen "olisi sittenkin kannattanut jatkaa"} on aivan keskeinen kyky, koska sillä tavalla projektit jalostuvat itseohjautuvasti paremmiksi. Eli terve tilannetaju, sekin on siksi hyvin onnistumista ja pärjäämistä, vaikka se merkitsisi työn tai projektin hylkäämistä. Huonolla tilannetajulla epätäsmällisesti/tunnereaktiosta johtuen tehty virheellinen hylkäämispäätös sen sijaan on paha virhe ja kielteinen elämys niin hankkeen aloittajalle, työn tarjoajalle kuin tekijälle. Sellainen tietysti on mieltäalentavaa kantapään kautta oppimista, mutta niihin ei kannatakkaan jäädä vellomaan ja niitä muistelemaan, vaan tajuta että sellaisetkin kokemukset kasvattavat ja vaikkeivät kasvattaisikaan, niin valitettavasti sisältyvät olevaisuuden kokonaispakettiin eli ne sisältyvät olennaisena osana niin ihmisten kuten myös kaikkien eläinlajien luonnollisiin terveisiin maailmankuviin.
      • itselle epätyypillisessä työtehtävässä pärjääminen/onnistuminen ja vastaavat läpimurrot uudenlaisilla alueilla innostavat mieltä ja kasvattavat luonnetta sisäisesti. Ilmiö on verrattavissa uuden harrastuksen aloittamiseen ja siinä pärjäämiseen, esimerkiksi jokin urheilulaji, jossa huomaa pärjäävänsä hyvin. Aivoissa tilanne ilmenee mm. tiettyjen välittäjäaineiden erittymisen vahvistumisena, joka ilmiö on puolestaan verrattavissa esimerkiksi muurahais- ja mehiläisyhdyskunnissa ilmeneviin keskinäisiin työnjakoihin (osa erikoistuu ravinnon hankintaan, osa pesän vartiointiin ja puolustamiseen, osa toukkien hoitoon, intuitiivisesti sen mukaan millaista epätasapainoa näiden töiden ja niiden tekijöiden määrissä on).
      • mikäli henkilö on pitemmän aikaa tauolla TSEK-työnteosta eikä löydä muihinkaan töihin, hän alkaa taas olla uusien työsuhde-etujen tarpeessa, jolloin hänen motivaationsa päästä TSEK-töihin kohoaa. Tällöin yleisesti ottaen tapahtuu, että TSEK-konsepti automaattisesti motivoi väliinputoajien segmenttiin kuuluvia hakeutumaan säännöllisin välein töihin. Eli ennaltaehkäisee myöskin esimerkiksi eläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkettä nauttivia sammaloitumasta.
    • Eläkeläiset mukaanlukien kyse on noin kahden miljoonan suomalaisen fasilitoinnista, heidän hyvinvoinnistaan ja kolmannen sektorin työpotentiaalinsa ohjaamisesta elinkeinoelämän tueksi.
  5. Työnantaja vastaa työllistämiensä TSEK-työntekijöiden työnteon aikaisesta turvallisuudesta esimerkiksi talkoovakuutuksin.
    • Työnantaja voi periaatteessa vapaasti päättää paljonko työsuhde-etuuksia hän hyvittää työtuntia/työpäivää/urakkaa kohden / työlle asetetun tavoitteen saavuttamisesta. Koska kyse on työntekijän ennestään nauttimien sosiaalietuuksien lisäksi nautittavista eduista, ja ei työnteon vastikkeesta, niin kyse on ennemminkin nimellisestä, mutta suhteellisuudentajuisesta ja tasapuolisesta korvauksesta, kuten 5-10 euron edestä per tunti.
      • työsuhde-etujen ajatuksena on olla työntekijän työkyvyn ylläpitoa. Siksi työeduin korvataan työtunteja {ilmaistyön korvaaminen työetuina esim. urakkaperusteisesti olematta luonteeltaan kuitenkaan työnteosta maksettavaa vastiketta on hieman hankalasti perusteltavissa}. Työkohteen sinänsä kyllä kannattaa urakkahinnoitella yllätysten välttämiseksi, koska TSEK-työntekijä ei ole velvollinen osallistumaan eikä edesvastaa työnsä jäljestä.
    • Työnantaja periaatteessa vapaasti, mutta suhteellisuudentajuisesti, myöskin määrittelee työhön saapumisen ja töistä lähtemisen kellonajat, sillä tämä asia kuuluu urakoitsijan ja asiakkaan/tilaajan välisiin toimitussopimuksiin.


Käsitteiden täsmennyksiä[muokkaa]

  1. työsuhde-etu
    • kirjanpidon kannalta tässä on kyse vapaaehtoistyötuntikohtaisesti budjetoiduista ylläpitokustannuksista, mutta jotka työntekijän itsensä kannalta hahmottuvat työsuhde-etuina.
    • työntekijä toisin sanoen tekee työnantajan toimeksiannolla ja hänen asettamin kriteerein/reunaehdoin hankintoja työnantajalle.
    • ennalta asetettujen ehtojen mukaiset ostokset työnantaja on näin ollen velvollinen hyvittämään työntekijälle (kuitteja vastaan).
    • periaatteessa erityistä palkkakuittia ei kuulu kirjoittaa, työtodistukseen lasketaan nämä työntekijän ylläpitokustannukset.
    • on selvä asia, että vapaaehtoistyöntekijän ottamiseen sisältyy jonkin verran ylläpitokusannuksia, mutta tässä mainittujen 'työsuhde-etujen', käytännössä ylläpitokustannusten, suuruusluokka on oltava perusteltavissa verottajalle. Se on perusteltavissa, kunhan ehtojen mukaiset hankinnat ovat luonteeltaan sellaisia, joita tavallinen keskiluokan kansalainen, jolla on terveet elämäntavat, tekisi ylläpitäessään välttämätöntä/yhteiskunnassa oletusarvoista/työsuhteessa tarpeellista elintasoa/hyvinvointia, ja suuruus selvästi alle vastaavan työehtosopimuksen palkkatason.
  2. työsuhde-edun verottaminen palkkatulona
    • "out of context"
  3. palkaton työ
    • sen luonteista työtä, jollaisesta normaalisti maksettaisiin työehtojen mukaista rahapalkkaa, mutta josta kyseisessä tilanteessa ei makseta. Syynä esimerkiksi työntekijän vastuuvapaus kuten esimerkiksi tulosvastuuttomuus tai työkyvyn vaihtelevuus, taikka se, että työnantaja ei varsinaisesti tarvitsisi yhtään uutta työntekijää, mutta työntekijä tarvitsee kyseistä työtehtävää esimerkiksi osana ammattitutkintoaan.
  4. työehtosopimus
    • yleisesti (nelikantaneuvotteluna eli valtio, työnantajat, työntekijäin etujärjestöt, yrittäjät) sovittu alakohtainen palkkataso, joka työntekijän näkökulmasta toisaalta motivoi kouluttautumaan ja hankkimaan lisäosaamista/pitkää työkokemusta, toisaalta on oikea suhteessa työn kuormittavuuteen, toisaalta reguloi työvoiman kouluttautmista ja jakautumista oikeille aloille tulevaisuuden tarpeita vastaavasti, toisaalta turvaa työntekijän perheen toimeentulon pitemmällä aikajänteellä.
  5. sosiaalituet
    • yhteiskunnan tapa pyrkiä kohtuullistamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten välisiä toimeentulon ja elintason eroja.
  6. tukiloukku
    • psykologinen/psykosomaattinen reaktio, jossa sosiaalituen piirissä elävä toisaalta mukautuu/rutinoituu kyseiseen elämäntyyliinsä, toisaalta alkaa pelätä elämänmuutoksia esimerkiksi vieraantuessaan niiden muutosten realisoitumiseen liittyvistä käytännön haasteista tai pelätessään muutosten mahdollisesti mukanaan tuomia riskejä/niiden sisältämiä uhkia vallitseviin olosuhteisiin nähden.

Lisälukemistoa[muokkaa]


Kolmas sektori.

Suomen valtion ja yhteiskunnan taloudellinen huoltosuhde.