Paistunturin erämaa-alue

Johdanto

Erävaeltamista tukevia Wikikon sivuja

Retken suunnittelu ja kulkeminen

Talviretkeily

Matkailu- ja retkeilyvarusteet

Matkailu- ja retkeilyvaatteet

Suunnistus, Koordinaatit, GPS

Retkeily-luokka

Utsjoelta Inariin 2025 (220 km)

9 yötä, erävaellus yksin 18.–27.6.2025. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä avoimessa tunturimaastossa. Paistunturien erämaa-alueella polutonta tunturikangasta ja Muotkatunturien erämaa-alueella polkuja ja vaihtelevaa maastoa. Kahlattavia jokia.

Erävaellus kesäkuussa Utsjoen kylältä Paistunturien erämaan-alueen läpi Karigasniemen kylälle ja jatkaen Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inarin keskustaan. Reittiin sisältyy nähtävyydet kuten Linkinjänkä, Gaimmoaivi, Akujärvi, Ailegastunturi, Piekanaäytsi, Peltojärvi hiekkarannat. Matkalla kuljettiin Utsjoelta aluksi Utsjoen ulkoilureittiä ja sitten erämaan läpi omia polkuja pitkin suunnistaen Karigasniemelle, jossa täydennettiin ruokaa kaupasta, käytiin ravintolassa syömässä ja jatkettiin polkuja ja omia polkuja pitkin Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inariin. Auto jätettiin menomatkalla Inarin keskustaan yksityisen henkilön autokatokseen ja kuljettiin sieltä iltapäivän paikallisminibussilla Utsjoelle. Aikataulu oli leppoisaa vaeltamista, lepoa ja riittävää kuivamuonaravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän lisää päiviä vaellukseen. Vaellus ei sisällä yhtään juoksuaskelta. Vaellus tehtiin matalilla Sievi Light Boot O4-kevytsaappailla, jotka olivat ajankohtaan nähden hyvät ja mukana oli kaikki erävaeltamiseen kesän eri olosuhteissa tarvittavat varusteet. Linkki varustelistaan sivun alaosassa. Keli oli alussa tuulinen ja pilvinen ja loppumatkasta puolipilvinen. Yhtenä päivänä satoi vettä. Jokien vedet olivat alhaalla, joten jokien yli pääsi hyvin kahlaamalla sandaaleissa tai kuivin jaloin kivien päältä. Lunta ei juuri ollut alueella Ailegastunturin varjoisia kivikkoja lukuunottamatta. Korkein kohta oli vähän yli 600 m.

Reitti kulki Kevon luonnonpuiston länsipuolella. Tähän aikaan Kevon kanjonin vedet saattavat olla korkealla ja luonnonpuistossa kulkeminen kielletään, kuten tämän vaelluksen aikaan. Jos reitiltä aiotaan siirtyä luonnonpuiston alueelle, on syytä selvittää tarkoin, missä alueilla ja mihin aikaan kulkeminen on sallittua.

Huom! Matkat on laskettu ylimalkaista kuljettua reittiä https://kartat.hylly.org -palvelun kartalta Garmin BaseCamp -sovelluksessa, eivätkä täsmää todellisen GPS:n tallentaman noin 220 km kanssa.

1. pv Utsjoki - Sunddasgeaslattu (5 km)

Utsjoella illlansuun minibussista voi jäädä pois esimerkiksi Kylätalo Giisa pihassa ja kävellä siitä kohti raja-asemaa. Juuri ennen ison tien risteystä ja raja-asemaa lähtee ajotie Miessipolku länteen päin ja alueella on ekopiste, jossa on kuvan kyltti. Utsjoen ulkoilureitti nousee heti ylös tunturiin ja pian maisemat aukeavat ympäriinsä, kuten toisesta kuvasta näkyy. Reitti on merkitty ja sitä voi kävellä sopivan matkan kunnes katsoo yöpaikan tunturin rinteestä polun varrelta. Alueella on pieniä lampia, joista saa vettä. Toki voi jatkaa vaikka autiotuvalla saakka.

N 69° 54' 30,378" E 27° 0' 9,66" (DMS)

Karttapaikka ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) Lat: 69° 54' 30,378" Lon: 27° 0' 9,66"

Google Maps: 69°54'30.378"N 27°0'9.66"E

2. pv Sunddasgeaslattu - Soahppelasjavri - Erttetvárjogajeaggi (18 km)

N 69° 49' 34,41" E 26° 44' 21,462"

Ulkoilureitti jatkuu lounaaseen Kuoppilasjärvi pohjois-osaan, josta ulkoilureitti kulkee ylempänä seuraten järveä etelään. Ulkoilureitti haarautuu lopulta toiseen suuntaan ja polku laskeutuu Soahppelasjavri autiotuvalle. Tupa on viimeinen tässä kuljetulla reitillä Paistunturien erämaa-alueella. Autiotuvalta lähtiessä noustaan länteen ylös tunturiylängölle ja jatketaan länteen korkeampien tunturin lakien jäädessä pohjoisen puolelle ja etelän puolella on jokien ympärillä kasvavaa varvikkoa ja pensaikkoa. Liian alas ei tämän takia kannata laskeutua. Maasto on helppokulkuista. Polkua ei ole, ja suunnistaminen on jo haastavampaa ottaen huomioon, että jossain vaiheessa on käännyttävä lounasta kohti. Matkalla on pieni palsasuo ja porojakin liikkuu alueella. Leiripaikan voi katsoa sopivaan kohtaan tunturin rinnettä, josta on näkymät etelään. Alue on avointa, joten tuuli voi puhaltaa kovasti ja kylmästi.

3. pv Erttetvárjogajeaggi - Duottar-Aitevarri (21 km)

N 69° 43' 9,342" E 26° 29' 21,318"

Tunturin rinnettä jatketaan Nihkkiranvadda itärinteellä, jossa käännytään kohti lounasta. Nihkkiranvaddan itäpuolella on isot näyttävät Linkinjeaggi (Linkinjänkä) -palsasuot. Pysymällä sopivasti ylärinteessä välttää palsasuon varvikot. Nihkkiranvaddan kaakkoiskulmassa on neljän polun risteys ja tämän jälkeen jonkun ajan kuluttua alueella on rakennuksia. Gukcajohka kohdalta pääsee sopivasti jokien yli ja kannattaa nousta ylös lounasta kohden kunnes sopiva leiripaikka löytyy Duottar-Aitevarri alueelta.

4. pv Duottar-Aitevarri - Gaimmoaivi - Akujärvenjoki (24 km)

N 69° 40' 50,988" E 26° 22' 25,26"

Duottar-Aitevarrin lounaiskulmasta pääsee hyvin varsin leveän joen yli ja alkaa kiipeäminen kohti Gaimmoaivi huippua. Nouseminen ei ole vaikea ja huipulta aukeaa hienot näkymät ympäriinsä. Varsinkin hyvän näkyvyyden vallitessa, tänne kannattaa nousta ihailemaan maisemia. Huipulta vaellus jatkuu lounaaseen kunnes Rassoaivi luoteispuolella käännytään suoraan etelää kohti. Tässä ollaan ylhäällä tunturitasangolla tunturien ympäröimänä ja avoin maasto on kaunista. Jos aiemmin ei välttämättä matkapuhelimelle ole kuuluvuutta, kentän saa ainakin vähän ennen kun lähdetään laskeutumaan alaspäin Rassoaivin lounaispuolella. Kuljetaan Sitnogovoaivi itärinnettä Ahkojargielas itärinteeseen ja jatketaan etelään. Lännen puolelella näkyy kaunis Akujärvi. Leripaikan voi katsoa esimerkiksi Eartnavarri lounaispuolelta.

N 69° 36' 3,462" E 26° 17' 16,44"

5. pv Akujärvenjoki - Ailegastunturi (16 km)

N 69° 31' 49,038" E 26° 11' 35,85"

Eartnavarri eteläpuolella virtaa vuolas joki idästä länteen. Sen yli ei pääse kahlaamalla ainakaan tähän aikaan vuodesta mistä tahansa kohtaa. Sopiva ylityspaikka löytyy kartasta katsomalla esimerkiksi heti pienen putouksen yläpuolelta. Vastarannalla on hiekkasärkkiä. Tämän jälkeen kuljettaessa lounasta kohden on loivaa nousua tunturikangasta pitkin Stuorra Biesvarri itärinteelle. Huipullakin voi käydä. Muutoin kuljetaan hetki etelään ja taas lounaaseen. Alkaa nousu Davimusalas pohjoispuolta sen länsirinteelle ja sieltä edelleen ylös Gaskkamusalas länsirinteelle ja leirin voi katsoa täältä ylhäältä sopivasta kohdasta, josta on näkymä myös alas ja itään. Ollaan selkeästi korkeammalla. Alla oleva kuva on otettu teltasta luodetta kohden.

6. pv Ailegastunturi - Karigasniemi - Tasainenlaki (25 km)

N 69° 26' 2,37" E 26° 1' 48,54"

Vaellusta jatkettiin Ailegastunturi huipulle sen itärinnettä pitkin. Kova tuuli ja sade piiskasi niin, että huipulla olevan kivikehän suojassa oli haastavaa saada sadevaatteet puettua. Huipulla on isoja mastoja ja rakennuksia sekä sinne johtaa myös ajotie. Maisemat ovat hienot ja kauas. Alaspäin johtaa polkuja eri suuntiin. Tästä käveltiin sään takia suoraan polkuja pitkin etelään alas laskeutuen ja sieltä uudestaan ylöspäin Skalonjuovcca kodalle luoteeseen. Jos suunta on kyseinen kota, kannattaa suoraan suunnata länteen toista polkua pitkin. Alhaalla kulkee selkeä Skalonjuovcca polku. Kota on lukittu. Kodalta lounaaseen kulkee reitti märän suon halki poroaidatulle alueelle. Polku päättyy lopulta Inarista rajalle kulkevalle Karigasniementielle. Siitä on lyhyt matka Karigasniemen kylälle, josta löytyy K-Market Karigasniemi, hotelli Hotel Guossi, jossa on ravintola ja seisova pöytä tarjolla päivällä sekä kiva kahvila Cafe Saivu. Tien varrella ennen kylää on Tenohalli, josta voi ostaa esimerkiksi retkikaasupulloja.

Kylältä voi kävellä esimerkiksi Inarijoentien tienreunaa pitkin etelää kohti. Matkalla on Vanha Karigasniemi. Karigasjoen ylittävien siltojen jälkeen voi heti nousta ylös rinnettä maastoon ja etsiä polun, joka johtaa Muotkatunturien erämaan halki. Polkua on helppo seurata ja se nousee Jeagelvarri rinteille ja kääntyy siinä kohti kaakkoa. Maasto on helppokulkuista ja alkaa näkyä myös pohjoiseen Paistunturien erämaa-alue. Leiripaikan voi katsoa esimerkiksi Tasainenlaki koillisrinteeltä, josta on hyvät näkymät pohjoiseen.

Karigasniemi - Tasainenlaki 13 km

7. pv Tasainenlaki - Stuorroaivin hiekat (23 km)

N 69° 17' 40,68" E 26° 2' 53,8"

Polku jatkuu kaakkoon ja laskeutuu kaksi kertaan alas jokilaaksoon. Polku saattaa kadota näissä jokilaaksoissa, mutta löytyy kartan avulla uudestaan. Idässä olevien Jeageloaijavri -järven tasalla reitillä on oheisen kuvan nähtävyys. Tällä vaelluksella erkaannuttiin polusta Jullacohkka tasalla ja kaarrettiin lounaaseen Uhca Nirveoaivvas pohjoispuolen laaksoon ja sieltä suoraan etelään tunturin rinnettä pitkin Stuorraaäytsi' autiotuvalle. Kevon alueella uutisoitiin vatsataudista, mahdollisesti noroviruksesta, joten käynti tuvassa jäi varmuuden vuoksi vain lounastauoksi sen ulkopuolella. Tuvan vieressä on joen yli silta ja polku lähtee itää kohti Stuorraäytsin rotkolaakso useiden lampien sivuitse. Reitti on kulkemisen arvoinen! Rotkolaaksossa yhdytään myös Karigasniemeltä tulevaan polkuun. Polku kääntyy viimeisen lammen jälkeen jyrkästi etelään ja lähtee nousemaan ylös tunturiin. Nähtävyytenä on Stuorroaivin hiekat, jonka jälkeen löytyy hyviä leiripaikkoja.

8. pv Stuorroaivin hiekat - Peltojärvi hiekkarannat (22 km)

N 69° 6' 44,82" E 26° 32' 36,558"

Polku laskeutuu alas jokilaaksoon ja nousee ylös rinnettä kaakkoon Urruaivi eteläpuolitse. Ylhäällä tunturissa on avointa. Laskeutuu taas jokilaaksoon. Joet reitillä ovat helposti ylitettäviä. Reitti kulkee Piekanaäytsi' kautta, joka on kaunis rotkolaakso. Siitä reitti jatkuu edelleen kaakkoon Kuorvikozza koillispuolelle. Näillä kohdin voi ylempänä tunturissa kääntyä itää kohti ja lähteä kulkemaan Peltojärvi hiekkarannat kohti. Taivaalla voi nähdä maakotkan liitelemässä. Peltojärvi on nähtävyys ja hiekkarannalla on runsaasti tasaista leirintäpaikkaa.

9. pv Peltojärvi hiekkarannat - Saariojanjänkä (30 km)

N 69° 2' 14,01" E 26° 30' 21,798"

Hiekkarannalta vaellusta jatketaan suoraan etelässä oleville avotuntureille ja kuljetaan Littmuoraivi itäpuolelta ja lähdetään laskeutumaan lounaaseen ja tavoitetaan lopulta Karigasniemeltä tuleva polku. Ennen polkua on joen ylitys Kultakäsilompolo alueella, joka on varsin kapea ja syvempi, mutta siitä pääsee huolellisesti kahlaamalla yli. Polku kulkee etelään Verkkojärvi pohjoisrantaan. Joen ylitys on koko vaelluksen vaativin, mutta joen yli pääsee esimerkiksi ensin kahlaamalla joen keskellä olevaan pieneen saareen, kulkemalla sitä pitkin ja sitten vastarannalle. Tästä polku jatkaa kaakkoon ja on ikään kuin laskeutumista maantietä kohti. Polku loppuu Tirro, jossa on asutusta. Reitti ylityspaikalta Tirroon on pensaikkoista ja puuston koko kasvaa metsäksi saavuttaessa alemmaksi. Tästä helpoin reitti on kulkea Angelintie-asfalttitien reunaa pitkin Kettukoski alueen isoille maantiesilloille ja siirtyä siinä maastossa olevalle hyvin merkitylle retkeilyreitille, joka jatkuu kaakkoon. Majoittua voi esimerkiksi Saarijärvenvaaran lounasrinteellä reitin varrella. Metsässä sopivan tasaisen telttapaikan löytäminen on haasteellisempaa.

10. pv Saariojanjänkä - Otsamo - Inari (14 km)

N 68° 53' 1,998" E 26° 50' 17,952"

Retkeilyreitti jatkuu kaakkoon ja siltä kannattaa poiketa ylös Otsamo-tunturin laelle. Näkymät ovat hyvät ylhäältä ja siellä on taukotupa, jossa on kamina ja huussi. Alas palataan samaa reittiä ja jatketaan koilliseen. Matkalla on laavuja tulentekopaikkoineen. Iso joki kannattaa ylittää Jäniskosken riippusilta' pitkin, josta näkee kosken vahvan pauhun ja kuohut. Inarin kävelyreitti joen toisella puolen johtaa tielle Saarikoskentie ja siitä Inarin keskustaan. Keskustassa on leirintäalue Inari Camping & Resort ja ehdottomasti aina vierailemisen arvoinen Saamelaismuseo Siida.

Kartat

• Utsjoki Kevo Paistunturit, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2021
• Kevo Paistunturit tunturikartta, 1:50 000, Calazo 2016
• Muotkatunturit, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2019
• Muotkatunturit & Kaamasjoki, 1:60 000, Calazo 2022

Varusteet

Vaelluksen varusteluettelo

Vaelluksen vaateluettelo

Ruoka

Aamiainen pikapuuro, mysli ja tee. Lounas energiajuomaa ja kuivaruokapussi. Päivällinen kuivaruokapussi, energiajuoma ja keksejä. Lisäksi aterioiden yhteydessä Ylhäisten näkkileipä sulatejuustolla ja metwurstilla. Suolaa lisättiin ruokaan. Käveltäessä tauoilla suklaata ja pähkinöitä sekä juomaksi vettä suoraan vesistöistä.

Kysymyksiä

Kirjoita kysymykset tähän.

Julkaise oma Paistunturin erämaa-alueen retki tässä

Voit lisätä oman retken tälle sivulle tai lisätä muita sivuja Wikikkoon kohteen mukaan.

Lue lisää vasemmalta kohdasta ohje.