Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Metalliverstas

Wikikko - kansan taitopankkista
Luovuuden herättävä sepänpaja

Tällä sivulla kuvaillaan omavaraisuuteen, pienimuotoiseen yritystoimintaan soveltuvaa nyrkkipajaa ja sen kalustoa. Metalliverstaalla tarkoitetaan sekalaista metallin työstämistä ja koneiden ja ajoneuvojen korjaamista. Itse verstaan käyttämiseen liittyvät ohjeet löytyvät sivulta Metalli ja korjaus. Hyvä ja monipuolinen verstas kannustaa tekemään työn kunnolla ja ajallaan ennenkuin vika suurenee.

Rakenne[muokkaa]

  • Vähintään rakennusmääräykset huomioiden. Riittävästi valoa ja työntekoon ja luovuuteen inspiroiva. Tulenkäsittelystä aiheutuva palovaara huomioitava erityisesti tulen kestävillä materiaaleilla ja etäisyyksillä!
  • Valoa riittävästi, mielellään luonnonvaloa, mutta myös yleisvalot ja kohdevaloja. Ikkunoita, jotta työskentelyä voidaan tehdä myös ilman keinovaloja.
    • Valoroikka (käsivalaisin)
    • Halogen valonheitin + jalusta
    • Taonta vaatii ahjolle ja taontapaikalle erilaiset valaistuksensa, mielellään luonnonvaloa.
  • Auton korjaukseen joko perinteinen rasvamonttu joka ei vaadi sähköä toimiakseen tai nykyaikaisempi tolppanosturi.
  • Riittävästi tukevia pöytiä
  • Sammutusvälineet vaatimusten mukaisesti: jauhesammutin, sammutuspeite
  • Ensiapuvälineet. Metallitöissä syntyy helposti pieniä haavoja.

Peruskalusto[muokkaa]

Työkaluja on vaikka kuinka, ei tarvitse kuin selailla Bahcon paksua tiiliskiveä ja ymmärtää että kaikkea ei tavallinen talonpoika tarvitse. Mutta mitä tarvitaan ja mistä sitten hankkii, voi lukea pohjatiedoksi sivulta Työkalut. Tässä sivulla luetelluilla työkaluilla tekee jo monenmoista, korjaa maatyökoneita, autoja, traktoreita, moottoripyöriä, erilaisia kodinkoneita ym. Lisää omat tarpeelliset työkalut listaan muille vinkiksi.

Suojaimet[muokkaa]

  • Silmäsuojaimet (suojalasit)
  • Hitsausmaskit
  • Kuulosuojaimet
  • Hengityssuojain. Erityisesti maalattaessa ruiskulla.
  • Työkäsineet. Nykyään on käteviä ihon myötäisiä keinonahkasormikkaita, joiden kanssa on helppo työskennellä tarkastikin. Hitsattaessa kannattaa käyttää paksuja rukkasia tai nahkaisia hitsausrukkasia. Säästävä ja kokeneempi osaa varoa ja pystyy työskentelemään hyvin ilman käsineitä. Pyykinpesuaineella ja bensalla saa irti lähes lian kuin lian, loppu kuluu ajan myötä pois.

Säilytys[muokkaa]

Säilytys hyllyillä, kaapeissa, seinillä roikkuen ja työkaluvaunuissa. Niin että useimmin tarvittavat löytyvät lähimpää ja samanlaiset ovat aiheittain. Työpöytien ympärillä ja ovensuussa, jos ulkoakäsin toimitaan.

  • Työkaluvaunu tai -kaappi. Esim. Bahco, Stahlwille.
    • Löytyy tyhjinä kaappeina tai valmiiksi varusteltuina. Voi myös tilata oman maun mukaan.
    • Edullisimmissa kaapeissa saattaa huolimattomalla käyttäjällä tapahtua vaunun kaatumista, koska painavat laatikot voivat olla yhtäaikaa auki ja painopiste näin siirtyä aukiolevien laatikoiden puolelle.
  • Työkalupakki. Tien päälle lähdettäessä.
  • Säilytyslokerikkoja.

Puhdistus[muokkaa]

Pyyhi työkalut rätillä ja pidä ne voideltuina ruostetta ja kiinnijuuttumista vastaan. Erityisesti kiinnitä huomiota jos työkalut pääsevät kastumaan. Tällöin niiden kuivaaminen rätillä ja työkalupakin jättäminen auki kuivamaan on vähintä mitä voi työkalujensa eteen tehdä. Teroituksen jälkeen öljyä teroitetut pinnat. Hyvät työkalut kestävät sukupolvelta toiselle.

Kiinnitys[muokkaa]

  • Viila-/Ruuvipenkki tukevasti pöydässä kiinni. Esim. 5".
  • Puristimia
  • Koneruuvipuristin
  • Magneettilautanen. Näppärä metallinen lautanen, jossa magneetti sisällä. Kaukaakin heitetyt mutterit ym. nappaavat kiinni.

Avaimet[muokkaa]

Avaimen tulisi olla juuri oikean kokoinen pulttiin tai mutteriin. Avaimessa koko on merkittynä yleensä millimetreinä, esimerkiksi 17. Jos avain on isompi kuin avattava/kiristettävä pultin kanta tai mutteri, vaarana on sen luiskahtaminen ja pultin kannan tai mutterin vaurioituminen jopa vääntökelvottomaksi ja väännettäessä saattaa myös satuttaa itsensä. Varsinkin liian suuri 12–kulmainen hylsyavain pyörähtää helposti pultin kannan tai mutterin kulmien yli. Kiintoavain vahingoittaa aina kovasti väännettäessä pultin kantaa ja mutteria. Lenkkiavaimen (pyöreä) tai hylsyavaimen pää ottaa pultin kannasta tai mutterista paremman otteen kuin kiintoavain (avoin). Jos millimetri avain ei osu tarkasti kohdalleen, saattaa kyseessä olla tuumakokoinen pultti/mutteri, joka vaatii ”tuumaisen” avaimen, yleensä merkitään avainvälinä esimerkiksi 7/16”. Lenkkiavaimia ja hylsyavaimia on 6– ja 12–kulmaisia, jälkimmäinen mahdollistaa pienemmät avaimen varren liikkeet ahtaassa tilassa. Lenkkiavaimia on myös ”räikkäavaimina”, jotka mahdollistavat avaimen kääntämisen ilman sen irrottamista pultin kannasta tai mutterista. Avosilmukka–avainta käytetään esimerkiksi dieselmoottorin suihkuputkien mutterin avaamiseen/kiertämiseen ruiskusuuttimesta, jolloin se pujotetaan putken kohdalta mutterille. Avain pyritään laittamaan mutterin/pultin ympärille tasaisesti ja pohjaan saakka. Avaimia kannattaa pyrkiä vetämään itseä päin työntämisen sijaan, jolloin tilannetta on helpompi hallita yllättävässä lipsahtamisessa. Jos työnnät, työnnä kämmenellä eli sormet ja rystyset eivät tällöin osu ensimmäisenä, jos avain lipsahtaa pultin kannasta tai mutterista.

Hylsyavaimia käytetään T–vääntimellä tai räikkävääntimellä (”räikkä”), joista jälkimmäistä käytettäessä avainta ei tarvitse irrottaa käännön välissä. Räikkä ei kestä samanlaista vääntöä kuin T–avain. Hylsyavaimia on eri kokoisille vääntimille, yleisimmät vääntölovet ovat 3/8” ja 1/4” eli millä hylsyavain ja kääntövarsi kiinnitetään toisiinsa. Konehylsy on väriltään musta ja tarkoitettu erityisesti painetyökaluilla käytettäväksi, mutta soveltuu myös käsivääntimillä käytettäväksi ja korvaa (halkeavan) tavanomaisen hylsyavaimen kestävyytensä puolesta

  • Lenkkiavain ja kiintoavain. Usein työkalussa on sekä kiintoavain (avoin pää) että lenkkiavain (pyöreä pää). Avaimen tulisi aina olla juuri oikean kokoinen pulttiin tai mutteriin. Avaimessa koko on merkittynä yleensä millimetreinä, esimerkiksi 30. Jos avain on isompi kuin avattava/kiristettävä kohde, vaarana on sen luiskahtaminen ja pultin/mutterin pään vaurioituminen jopa vääntökelvottomaksi ja väännettäessä saattaa myös satuttaa itsensä. Lenkkiavain (pyöreä) pää ottaa mutterista paremman otteen kuin kiintoavain (avoin). Samoin kuin esimerkiksi niin kutsuttu hylsyavain. Jos millimetri avain ei osu tarkasti kohdalleen, saattaa kyseessä olla tuumakokoinen pultti/mutteri, joka vaatii ”tuumasen” avaimen, yleensä merkitään avainvälinä esimerkiksi 7/16”. Avain pyritään laittamaan mutterin/pultin ympärille tasaisesti ja pohjaan saakka. Avaimia kannattaa pyrkiä vetämään itseä päin, jolloin tilannetta on helpompi hallita yllättävässä lipsahtamisessa. Jos työnnät, työnnä kämmenellä eli sormet ja rystyset eivät tällöin osu ensimmäisenä, jos ote lipsahtaa.
    • Kiintoavain (open-end wrench). Avaimen yksi sivu auki eli tarttuu pultin kantaan vain kahdelta sivulta. Eri avainväleille päät. Hyvässä avaimessa pää ei paksune vaan materiaalin laatu mahdollistaa tasapaksuuden. Vahingoittaa voimakkaasti kierrettäessä kannan kulmia, käytetään siis vain silloin kun muut eivät sovi.
    • Silmukka-avain (lenkkiavain) (box-end wrench). Parempia kuin kiintoavaimet eli eivät esimerkiksi lipeä niin helpolla tai riko mutterin päätä tarttuessaan kaikilta kuudelta sivulta mutteriin. Avaimia on 6- ja 12 kulmaisina. Näiden erona on että 12 kulmaista saa siirrettyä pultissa uuteen asentoon ahtaammassa paikassa paremmin kun tilasta on pulaa.
      • Avosilmukka- ja kiintoavainpää 1/2" vääntölovella. Lyhytvartiset rasittavat käsiä. Avosilmukka-avain, lenkki avonainen, esim. dieselmoottorien suihkeputkille eli lenkki saadaan työnnettyä siinä olevasta kapeasta hahlosta suihkeputken läpi mutterille.

Kiristys: Avaimella voidaan ylikiristää, jolloin pultista/mutterista vioittuu kierre ja se menettää kiinnityskykynsä. Varsinkin pienikokoisten mutterien kohdalla näin voi käydä helposti. Nyrkkisääntö kiristettäessä on ottaa avaimesta kiinni yhdellä kädellä asettaen peukalo avaimen sivulle pultin/mutterin kohdalle ja muut sormet avaimen varren ympäri. Yhdellä kädellä varsinkaan isompia pultteja ei voi lähtökohtaisesti vioittaa. Pienemmissä kiristäminen tulisi lopettaa, kun vastuksesta tuntee, että pultti/mutteri on ”napakasti” kiinni. Tarkkaan kiristämiseen käytetään momenttiavaimia ja kyseisen laitteen ohjekirjan mukaisia kiristysarvoja. Huom. pultti voi myös kiristettäessä yllättäen katketa!

Avaaminen: Tasainen vääntö, jota lisätään tarvittaessa. Varotaan avaimen lipeämistä ja näin käden satuttamista. Isompia vääntöjä tehtäessä, kannattaa asettaa jalat niin, että ei menetetä tasapainoa ja vääntämiseen saadaan käsilihasten lisäksi koko keho.

Avaimia on yhden luokituksen mukaan millimetrisiä ja tuumasia. Vähäänkään englantilaisia tai amerikkalaisia kojeita ja kulkuneuvoja ruuvaavalla täytyy olla kumpaakin sarjaa hylsyjä ja kiintoavaimia. Millisillä avaimilla ei yksinkertaisesti saa ruuveja auki tai ne rikkovat ruuvien kannat pyöreiksi ajan mittaan. Hylsy- ja lenkkiavaimet voi ostaa omina sarjoinaan. Hyviä avainten merkkejä ovat esimerkiksi Bahco ja Stahlwille. Avaimen koko on mutterin tai pultin kannan kahden vastakkaisen tasapinnan välinen etäisyys, joka voidaan mitata esimerkiksi työntömitalla, "mauserilla". Yleisimmät mm koot ovat 6-32mm. Isompia maatalouskoneita korjattaessa tarvitaan usein isompia avaimia.

Huom! Mieti aina mitä käy jos pultti katkeaa tai avain lipsahtaa pois paikoiltaan.

Lataa ja tulosta tallin seinälle U.S tuumat-metriset -taulukko. Media:Wikikko ustuumat millimetrit.pdf

Tuumaiset avaimet pienimmästä suurempaan ovat: 1/4, 5/16, 3/8, 7/16, 1/2, 9/16, 5/8, 11/16, 3/4, 13/16, 7/8, 15/16, 1", 1.1/16, 1.1/8, 1.1/4, 1.5/16, 1.3/8, 1.7/16, 1.1/2, 1.5/8, 1.3/4, 1.13/16, 1.7/8, 2, 2.1/8, 2.3/16, 2.1/4, 2.3/8, 2.1/2, 2.9/16, 2.5/8, 2.3/4, 2.15/16, 3, 3.1/8"

  • Katso sivulta Tuuma, miten tuumakoot lasketaan ja katsotaan esimerkiksi mauserilta.
  • Hylsyavain (socket wrench). Tukevimpia ja kestävimpiä avaimia, pyri ostamaan elinikäisen takuun sarjoja. Yleisimpiä on 1/2" vääntöloviset eli tarkoittaa aukon suuruutta, johon vääntövarsi kiinnitetään. 3/8" ja 1/4" vääntöloviset sopivat pienkoneiden huoltoon. 3/4" kestää jo vääntövarren jatkojakin, mutta on kömpelömpi. Tästä suurempi on 1". Esimerkiksi tuumakokoluokassa 1/2" tuumaisessa viimeinen hylsykoko saattaa olla 1-5/16 ja tätä suuremmat ovat 3/4". 12-kulmaisen hylsyn vääntöote voidaan vaihtaa 30 asteen välein, 6-kulmaisen 60 asteen. 12-kulmainen liian iso pyörähtää helposti kannan kulmien yli halkaisten hylsyn tai pilaten kannan.
    • Nk. konehylsyt ovat väriltään mustia ja ne on tarkoitettu painekäyttöisillä käsityökaluilla pyöritettäviksi, mutta sopivat myös käsikäyttöisiin vääntimiin. Näiden kesto on parempi. Halvalla 19 mm hylsyllä ei kannata lähteä siis vääntämään auton renkaan pulttia välttämättä auki..
  • Jatko.
    • Yleensä lyhyt ja pitkä riittävät.
    • Niveljatko ei kestä kovaa vääntöä.
    • Muuntokappaleella yhdistetään erikokoiset vääntölovet hylsyissä.
    • Väännetään esimerkiksi T-vääntimellä tai "räikällä".
  • Lyöntisilmukkavainta kierretään lyömällä vasaralla.
  • Kiintosilmukka-avain (combination wrench), toisessa päässä silmukka ja toisessa kiintoavain, päät samaa kokoa.
  • Räikkäsilmukka-avaimessa on pieni räikkä eli avainta ei tarvitse joka käännön jälkeen irrottaa.
  • Kuusiokoloavain (allen wrench). L-muotoisia tai hylsyvääntimiin sopiva kuusiokolohylsy tai T-mallisia. Metrisiä ja tuumaisia (SAE).
  • Jakoavain (adjustable wrench), esimerkiksi 3", 8" ja 18". Jakoavaimessa on säädettävä kita, jolloin se sopii erikokoisiin pultteihin/muttereihin. Kita on yleensä enintään 35 mm (3,5 cm). Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että jakoavain saattaa antaa “periksi” väännettäessä ja vioittaa pultin/mutterin kannan kulmia pyöristämällä niitä tai se lipeää helpommin kuin esimerkiksi lenkkiavain tai kiintoavain, joita on pyrittävä käyttämään ensisijaisesti. Usein jakoavaimella pidetään vastaan läpipultin kannasta, kun mutteria väännetään lenkkiavaimella. Jakoavain asetetaan niin päin, että avaimen liikkumaton leuka välittää voiman, eikä se näin lipeä niin helposti.

Vääntimet[muokkaa]

  • Nivelvääntimessä kummassakin päässä kääntyvä hylsy, väännetään esim. 180 astetta ja käännetään pystysuunnassa yli toiselle puolen ja uudestaan vääntö.
  • Räikkäväännin (räikkäkahva) ruuvien, muttereiden, pulttien kiertoon ahtaissa paikoissa, huomioi väännön suuruus, ei kestä valtavia vääntöjä. Kalliimmat ovat yleensä tiheämmin naksahtelevia.
  • Polviväännin eli veivi on nopea, ei tiukkaa kiristystä tai avausta.
  • Momenttiväännin (momenttiavain) (torque wrench) kertoo millä väännöllä kierretään, luetaan asteikolta tai säädetään laukeamispiste etukäteen, taipuvavartisella voidaan katsoa millä tiukkuudella ruuvi oli kiinni. Toisenlaiset naksahtavat löysäksi kun saavutetaan säädetty kireys. Avaimia on 3/8" ja 1/2" koolla. Avaimeen kiinnitetään normaalisti tarvittavan kokoinen hylsy.
  • T-väännin.
  • Vaarnaruuvin kierrin kannattomille ruuveille.
  • Ristikkoavain. Lähinnä auton renkaanpulttien avaamiseen. Ei pysty välttämättä avaamaan pakettiauton tiukkaan ruostunutta renkaanpulttia, lisävipuvoimaa voi hakea jatkoputkella.
  • Rengasavain (tire lever). Rengasavaimella on mahdollista irrottaa rengas vanteelta ilman mahdollisen sisärenkaan viottumista tai pahoja jälkiä vanteessa. Ruuvimeisseli ei ole rengasavain ja rengasavain on tarkoitettu vain renkaiden kanssa työskentelyyn. Tarvitaan vähintään kaksi. Ennen käyttöä katso että avaimen reunat ovat sileät.
  • Mutteriväännin, pulttipyssy. Paineilmatoiminen. Tuumaluku, esimerkiksi 1/2" tarkoittaa hylsyn kiinnityskolon kokoa, ja puolikas tuuma on "normaalihylsyn" koko. Maksimi vääntömomentti, esimerkiksi 825Nm riittää auton pyörän pulttien avaamiseen ja isompiikin pultteihin. Kyse on myös pulttipyssyn laadusta, kuinka se ilmaa käyttää. Esimerkiksi Irimo p815 tai GP.

Pihdit (pliers)[muokkaa]

  • Pihdit eivät ole tarkoitettu ruuvien ja mutterien kiristämiseen tai avaamiseen. Pihdit rikkovat pulttien kulmat.
  • Tarvittaessa pistä pahvia tai teippiä väliin ettei pinta mene väännettäessä rikki.

Erilaisia pihtejä[muokkaa]

  • Linjapihdit, vankat, moneen käyttöön. Yleiskäyttöpihdit, jotka soveltuvat puristamiseen, vääntämiseen ja katkaisuun.
  • Sivuleikkuri ja päätyleikkuri katkaisuun, ei usein kestä karkaistua lankaa (esim. pianolanka, jouset) paitsi kovaksi karkaistut pihdit. Sivuleikkurit soveltuvat esim. sokkien irrottamiseen muttereista.
  • Varmistinpihdit, akseli- ja reikävarmistinrenkaiden asennukseen, suoria, taivutettuja, valitaan niinsuuret kuin varmisteinrenkaan reikään mahtuu ettei pihtien kärjet katkea.
  • Kärkipihdit, pitkähköt, eri käyttötarkoituksiin, lähinnä tarttumiseen, eivät kestä voimakasta vääntöä tai puristamista.
  • Lukkopihdit (vise-grip pliers), puristus pysyy pitämättä. Lukkopihdit saadaan lukittua kappaleen ympärille, jolloin ei tarvita käännettäessä sormien puristusvoimaa. Soveltuvat esimerkiksi mutterien ja pulttien avaamiseen, joissa lenkki- ja kiintoavain eivät enää toimi. Lukkopihdeissä on voimaa ja ne jättävät helposti jäljet kappaleeseen tai puristavat lyttyyn, joten niitä ei tule ensisijaisesti käyttää. Karkaisu häviää kuumennettaessa työkalua, esimerkiksi käytettäessä pihtejä hitsauksessa. Hitsaukseen on tarkoitettu omanlaisiaan lukkopihtejä isommilla leuoilla jne.
  • Hitsauspihdit. puristus pysyy pitämättä.
  • Papukaijapihdit (vesipumppupihdit, moniotepihdit).
  • Lukkorengaspihdit (circlip pliers). Taittuva- ja suoraleukaiset. Pihtejä on erilaisia sen mukaan otetaanko lukkorenkaita irti kappaleen sisäpuolelta (putki) tai ulkopuolelta.
  • Putkipihti, puhtkipihdit. Paksuseinäisten putkien ja putken osien kiinni pitämiseen tai eräiden putkiliittimen kiertämiseen. Pihtien kita asetetaan osoittamaan vääntösuuntaan, jolloin pihdit kiristyvät väännettäessä. Löytyy myös usa-malli. Esimerkiksi 15".
  • Popniittipihdit (niittipihdit)

Ruuvitaltta, ruuvari, ruuvimeisseli (screwdriver)[muokkaa]

Varsi, terä, kärki.

  • Ruuvitalttoja (ruuvari, ruuvimeisseli) on erilaisia sen mukaan minkälainen ruuvikanta. Yleisimpiä ruuvikantoja ovat tasapää, ristipää, kuusiokolo ja torx. Ruuvitaltan tulisi olla oikean kokoinen kantaan, jolloin se ei väännettäessä riko ruuvikantaa ja ruuviin saadaan kohdistettua tehokas vääntö. Ruuvikannat vioittuvat yleisesti varsin helposti ja varsinkin tällöin niiden avaaminen muuttuu vaikeaksi. Ruuvitaltta ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu päähän, esimerkiksi vasaralla, lyötäväksi eikä se ole katkaisutaltta tai taltta muutoinkaan! Ruuvikärkisarjat ovat samoin erilaisia kärkiä, joita voidaan vaihtaa sellaisille tarkoitettuihin ruuvitalttoihin ja akkuporakoneisiin.
  • Ruuvataan pystysuunnassa ruuvia kohti, välttäen pyörähtämistä kannassa.
  • Tavallisesti varren päät eivät kestä lyömistä, mutta lyömiseen tarkoitettuja ruuvimeisseleitä on myös olemassa. Ruuvitaltta ei ole tarkoitettu talttaamiseen.
  • Kärki, joka on kovempi kestää paremmin. Yleensä sen erottaa erivärisestä kärkipäästä.
  • Teroitusohje katso sivu Teroitus#Ruuvitaltta
  • Kärjen tulee sopia niin tarkasti kuin mahdollista ruuvin kannan päähän, eli se ei saa olla väljä jolloin ruuvin kanta viottuu ja vääntämiseen joudutaan käyttämään turhaa voimaa. Ruuvitalttoja on siis kärjeltään erimuotoisia, pituudeltaan erilaisia ja kärjen leveydeltään erilaisia.
  • Pitempi ruuvimeisseli antaa voimaa vääntämiseen, esimerkiksi avattaessa.
  • Uraruuvitaltta. Taltan kärjen tulee olla oikean muotoinen, leveydeltä ja paksuudelta niin suuri kuin uraan mahtuu.
  • Ristiuraruuvitaltta. Kantatyyppejä on useita ja taltta valitaan sen mukaan. Philips ja Reed&Prince ruuvien kannat ovat erilaiset! Väärien ruuvareiden käyttäminen vääriin kantoihin rikkoo niin ruuvarin kuin ruuvin.
    • Philips ruuvitaltat numeroidaan yhdestä neljään. Numero yksi on terävin ja neljä tylpin.
    • Reed & Prince. Kärki on terävämpi kuin Philips.
  • Iskuruuvitaltta (impact driver). Päähän lyödessä tapahtuu voimakas kiertoliike ja näin saadaan jumittuneita ruuveja avattuaö. Säädetään suunta ja valitaan oikean kokoinen kanta. Näpäkkä isku metallipäisellä vasaralla.
  • Kulmaruuvitaltta.

Taltat[muokkaa]

  • Katkaisutaltta (lattataltta) ja kärkitaltta (piikkitaltta). Katkaisutaltta eli kahdelta sivulta teroitettu lattarauta soveltuu esimerkiksi pulttien tai rautatankojen katkaisuun. Kärkitaltta on piikkimäinen, joka soveltuu varsinkin (teräs)betonin piikkaamiseen. Talttoja on eri pituisia, yleinen on 300 mm (30 cm) pitkä. Talttaa ei tule käyttää ilman suojalaseja! Taltta, jossa iskupää ei ole kiinteä, vaan on iskuista muodostunut “sienimäiseksi”, ei tulisi käyttää vaan se tulisi sitä ennen hioa tasaiseksi, koska iskettäessä murtuneet sirut voivat lentää ja upota esimerkiksi silmiin ja ihoon. Taltan kärjen tulisi olla terävä ja teroitettu oikeaan kulmaan. Talttaa isketään metallipäisellä vasaralla, joka on ainakin sentin leveämpi kuin taltan pää.
  • Teräosa karkaistaan ja päästetään 55-58 HRc kovuuteen. Lyöntipää päästetään pehmeämmäksi lohkeamisen välttämiseksi.
  • Laakataltta (katkaisutaltta). Tavallisin, leveä ja suora tai hieman kaareva leikkuusärmä, lastuamiseen, katkaisemiseen, leikkaamiseen. Useamman kokoisia verstaalle.
  • Ristitaltta laakatalttaa kapeampi ja varteen päin oheneva, soveltuu tasapohjaisten urien talttaukseen.
  • Urataltan terä on kapea ja toiselta puolelta pyöreäksi hiottu, hiukan käyrä, pyöreäpohjaisten urien (voitelu-urien) valmistamiseen ja porauskeskiön siirtoon.
  • Tasakärkitaltan terä on tasapäinen ja varteen oheneva, avataan vieri viereen porattujen reikien välit.
  • Varsitaltta eli kuin vasara, katkaisuun.
  • Reikätaltta eli lävistin, reikä pehmeisiin aineisiin kuten alumiini, tiiviste, nahka.
  • Piikkitaltta
  • Tuurna, pehmeä ja niittaustuurna

Vasarat (hammers)[muokkaa]

Käytä kumi- tai muovipäisiä vasaroita tai massavasaroita aina koneitten kanssa ettet riko akselien, pulttien päitä tms. Jos tällaista ei ole käytettävissä käytä puukapulaa välissä tai käytä pehmeämpää messinkivasaraa. Metallipäisillä vasaroilla iske iskuruuvitalttaan tai talttoihin. Puhdista vasara ja tarkista että se on ehjä ja myös sen varsi ennn lyöntiä. Vasaroitaessa olisi hyvä käyttää suojalaseja.

  • Massavasara. Vasaran sisällä on "hiekkaa". Myös iskupäät ovat muovia tai muuta materiaalia kuin rautaa.
  • Pajavasara (moska) on noin 2 kg painoinen. Pajavasaralla ei ole helppoa naulata, joten sitä käytetään esimerkiksi katkaisutalttojen kanssa, jolloin pajavasaran painolla on merkitystä. Naulaamisessa sitä voi käyttää esimerkiksi naulojen pituuden ollessa yli 150 mm tai käytettävissä on vain kevyitä vasaroita. Kuten rautakankeakin käytettäessä, pajavasaran painon kannattaa antaa tehdä iskutyö.
  • Messinkivasara.
  • Kuulapäävasara
  • Levysepänvasara
  • Suippopäävasara
  • Kuonahakku. Puikkohitsauksen jäljiltä syntyneen kuonan poistamiseen teräväkärkinen vasara.
  • Kuminuija/-vasara.

Sahat[muokkaa]

  • Rautasaha. Rautasaha on nimensä mukaisesti tarkoitettu raudan katkaisemiseen. Sillä voidaan myös katkaista puuta, mutta hitaasti. Rautasaha soveltuu esimerkiksi metallitankojen, harjaterästen (yl. teräsbetonissa) ja pulttien katkaisemiseen. Terä kiinnitetään rautasahaan napakasti kiinni. Terä katkeaa varsin helposti, joten varateriä on hyvä olla saatavilla. Terä asetetaan hampaat osoittamaan eteenpäin eli saha leikkaa vain työnnettäessä, joten vedettäessä sahaa ei tarvitse painaa. Terän pituus on yleensä 300 mm (30 cm) kiinnitysreiästä toiseen reikään.
  • Peltisakset
  • Peltileikkuri
  • Voimaleikkurit: Käytetään esimerkiksi teräsbetonissa olevien harjaterästen ja rautalankojen katkaisuun. Pituus yleensä 600 mm (60 cm).
  • Putkileikkuri
  • Sivuleikkuri

Katkaisu[muokkaa]

  • Kulmahiomakone 125 mm
  • Kulmahiomakone iso
  • Metallin katkaisu ja hiontalaikkoja. Merkitty Steel, Stahl jne.

Poraus[muokkaa]

  • Sähkökäyttöinen käsiporakone
  • Pylväsporakone
  • Metalliporanteriä. 1mm ylöspäin puolen millimetrin välein.

Taivutus[muokkaa]

  • Putkentaivutustyökalu

Hiominen[muokkaa]

  • Lattaviila. Erilaisia kooltaan ja karkeudeltaan verstaalle.
  • Pyöröviila.
  • Kärkiviila
  • Penkkihiomalaite (smirgeli).
  • Smirgeliviila

Jyrsiminen[muokkaa]

Katso sivu Jyrsiminen

Kierteittäminen (tap and die set)[muokkaa]

Katso tarkemmin sivulta Kierteittäminen

Metrisiä ja tuumasia (SAE) M, UNC, UNF

  • Kierrekampa (screw pitch gauge). Mitataan kierteen tiheys, sen koko. Etsitään erilaisita metallilevyistä hampaineen tarkasti kierteeseen sopiva. Jos ei tunnu mikään sopivan kyseessä on esimerkiksi tuumanen kierre ja on yritetty metrisellä kammalla.
  • Käsikierretappi
  • Kierrepakka
  • Kierreväännin
  • Vastakierretappisarja

Puhdistus[muokkaa]

Katso sivulta Puhdistaminen

  • Teräsharja
  • Messinkiharja
  • Pieni kädessä pidettävä pöytäharja. Esim. muurarinharja tai autonlumiharja.
  • Kouluharja. Lattian puhdistamiseen leveä harja.
  • Korkeapainepesuri
  • Paineilmakompressori
  • Paineilmaletku. Esimerkiksi 10mm
  • Paineilmapistooli
  • Rengaspaineilmapistooli mittarilla
  • Hiekkapuhallussarja
  • Jalkapumppu
  • Pesuastia

Mittaus[muokkaa]

  • Työntömitta (mauseri) (vernier caliper). Mitataan kappaleiden sisämittoja, ulkomittoja, pituuksia. Tarkkuus paranee hinnan myötä.
  • Mikrometri (outside micrometers). Erittäin tarkkaan ulkomittojen mittaukseen.
  • Heittokello (dial indicator). Mitataan akselien suoruutta.
  • Kulmamitta
  • Rakotulkki (feeler gauge). Eri paksuisia metallilevyjä, joiden paksuus on merkitty kuhunkin levyyn. Milleille ja tuumille omansa. Mitataan esimerkiksi venttiilien välyksiä, sytytytystulpan kärkiväliä.
  • "sylinterin mittausväline"
  • Tasainen metallilevy. Levyn päällä voidaan katsoa eri osien pintojen suoruutta. Niiden päällä voi myös pitää hiomapaperia ja hioa osia.

Juottaminen ja kuumennus[muokkaa]

  • Juotoskolvi
  • Tinalankaa
  • Happoa
  • Tohotin. Nestekaasua
  • Puhalluslamppu. Nestekaasua.
  • Kaasuhitsauslaitteet

Hitsaaminen[muokkaa]

Katso sivulta Hitsaaminen

Sekalaisia[muokkaa]

  • Kartiotuurna
  • Sokkatuurnat
  • Iskumeisseli
  • Mutterinhalkaisija
  • Jatkojohtoja 230V ja 400V
  • Tynnyriavain
  • Polttoaineenkuljetusastia, esimerkiksi metallinen Jerrykannu 25 l tai paksuja muovikanistereita.

Testausvälineet[muokkaa]

  • Yleismittari (multimeter)
    • 200 mA = 0,2 A. 20 mA = 0,02 A. 200 µ = 0,0002 A.
    • A mittaa virtaa virtaa.
    • yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5 A 250 V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei tietystikään toimi tällöin. Näkyy vain nollia.
    • esimerkiksi 12 V järjestelmässä toimivassa autossa käännä mittari asentoon 200 mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esimerkiksi nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on esimerkiksi sammuksissa, niin saattaa näkyä joku todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua.
    • jos auton akku esimerkiksi tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa.
  • Sähkökynä 12V
  • Puristuspainemittari (compression gauge). Mitataan moottorin sylinterissä syntyvä paine. Mittaus tapahtuu tulpanreiästä. Kaasu pidetään pohjassa mitattaessa.
  • Happomittari (battery hydrometer). Mittaa akun latauksen.
  • Glukoolimittain. Jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden mittaukseen.
  • Kierroslukumittari (portable tachometer). Hyvä mittari näyttää tarkasti myös alhaiset kierrokset. Asteikko pitäisi olla vähintään 25 rpm välein.
  • Ajoituslamppu (timing light). Sytytysennakon mittaamiseen.

Ajoneuvojen ja moottoreiden korjaus[muokkaa]

  • Hallitunkki, 2 000 kg nostava. Esim. AC Hydraulic A/S DK20
  • Moottoripyöränostin (bike stand)
  • Puominostin. Moottoreiden nostamiseen
  • Alustapukki, akselipukki, autopukki 2 kpl. Auton tukemiseen noston jälkeen. Nostettavia laitteita ei saa jättää tunkin varaan.
    • Vähintään esimerkiksi kaadetuista puista sahattuja isoja pöllejä, ja tarkempi säätäminen kunnollisilla laudoilla ja kakkosnelosilla.
  • Ketjutalja. Moottorin nostamiseen.
  • Rasva-/voidepuristin. Hyvään puristimeen mahtuu valmis panos tai siihen voidaan lisätä rasvaa isommasta astiasta.
  • Voitelu-/öljykannu
  • Öljymitat 1l ja 5l
  • Suppilo, iso ja pieni, isossa voi olla suodatinverkko.
  • Öljynsuodatinavain.
  • Öljynlaskuastia
  • Jäteöljyastia. Tyhjät öljykanisterit ja tynnyrit sopivat tarkoitukseen ja niissä öljy on helppo kuljettaa kierrätykseen.
  • Ulosvedin (puller)
  • Murtohaarukka. Pallonivelelle
  • Pallonivelen ulosvedin
  • Rengasrauta 2-3 kpl
  • Kierrejousenkiristin.
  • Jarrujousityökalu
  • Männänrenkaiden pidin
  • Venttiilinjousen kaaret. Puristin.
  • Akkuvaraaja (akkulaturi)
  • Korinoikaisusarja. Erimuotoisia kädessä pidettäviä "alasimia", joilla voidaan oikea metalliin syntyneitä klommoja.
  • Moottoriteline
  • Kaatokannu öljylle
  • Sumupullo
  • Sikapistooli
  • Jalka- tai käsipumppu renkaita varten
  • Ilmanpainemittari
  • Renkaan venttiilityökalut
  • Sytytystulpan avain

Materiaaleja ja aineita[muokkaa]

  • Eristysnauhaa
  • Rautalankaa
  • Sähköjohtoja, eri paksuisia ja värisiä ja useampi yhdessä kuoressa
  • Sulakkeita
  • Lamppuja
  • Tiivistelevyä
  • Tuulettimen ja laturin hihnoja
  • Suodattimia; öljy, polttoaine
  • Rättejä. Vanhoja lakanoita ja vaatteita.
  • Käsienpuhdistusainetta.
    • Tavallisella pyykinpesuaineella lähtee riittävän puhtaasti myös.
  • Peltejä autojen paikkaamiseen. Mustaa rautaa tai rosteria.
  • Öljyä käytettävien koneiden mukaan
    • Moottoriöljyä
    • Vaihteistoöljyä
  • Yleisrasvaa
  • Tislattua vettä akkuihin
  • Renkaan venttiilejä ja hattuja
  • Pultteja, aluslevyjä, muttereita, ruuveja, niittejä, sokkanauloja (sokkia), hihnaliittimiä. Erilaisia ja erikokoisia

Sijoittamatta Wikikkoon[muokkaa]

HAMMASPYÖRÄ. Suorahampainen-, vinohampainen-, nuolihampainen lieriöhammaspyörä. Suora-, vinokartiohampainen. Ruuvipyöräpari. Kierukkavälitys. Kun akseliväli on hihnalle liian lyhyt tai akselien asento edellyttää hammaspyörien käyttöä.

NAHKAHIHNA. Hihnan terävä pää ei saa tulla ensin hihnapyörälle. Valmistettiin ennen härännahasta. Päät viistettiin, asetettiin päällekkäin ja liitettiin neulomalla ja liimaamalla tai metallisilla hihnalukoilla jolloin hihnan päät suoria. Pestään aika ajoin lämpimällä vedellä ja voidellaan molemmilta puolilta talilla tai hihnarasvalla.