Pakkopaastot osa 3

Johdanto

Katovuodet

Pakkopaastot osa 1

Pakkopaastot osa 2

Pakkovarastointi

Katovuosina turvalliselle varastotilalle on tarvetta. Harjakattoisessa omakotitalossa on mahdollisuus ottaa käyttöön välikatto, kattotuolien välitilat, varsinkin mikäli välikattoa ei ole ehditty tukkia puhallusvillalla.

• puhallusvillatussa, muuten tilavassa välikatossa voidaan kävelytelineiden ulottuville asentaa esimerkiksi seinäripusteisia astiakaappeja vaikkapa kattotuolin vastakkaisille puolille pulteilla, taikka pitkittäisten lisäorsien varaan taikka vetää runkojen päällä lepäävien XPS-tassujen varaan tai suoraan niskoihin koolaten yksittäisiä poikittaisia tasanteita vaikkapa terassilaudalla. Näistä kohdista voi vaikkapa korvata puhallusvillat XPS-eristein höyrysulkupintaan, mahdollisesti muuta täyttöä sen päälle terassilautojen (tai huopakattoponttilautojen tai tuppeensahatun tavaran) alle. tällöin saadaan tilaa näille kohdin.
• Mikäli välikaton yläpohjaeristyksen pinta rajoittuu kattotuolien niskoihin, tällöin välikaton laudoittaminen kauttaaltaan varastotilaksi on melko yksinkertaista.
  1. Päätykolmioon kannattaa aluksi avata alareunastaan tai harjan pystylinjasta saranoitu taikka päätyräystään alapintaan kiskotettu tarpeeksi leveä huoltoluukku.
     • Tämä voi tapahtua esimerkiksi pystyponttilaudoitetussa päätykolmiossa vahvistamalla ponttilaudoitusta sisäpinnastaan liima-ruuvi-kiinnitteisin rimoin.
     • huoltoluukun puoleisen naaraspontin välikaton puoleinen huuli sahataan monitoimilaitteella irti, jolloin luukun tämä sivusauma ei näy ulospäin (tarvittaessa ulkomaalikerros leikataan mattoveitsellä ponttisaumalinjasta), huoltoluukun puoleinen urospontti leikataan päätykolmion ulkopuolelta.
     • huoltoluukun lautoja naputellaan välikatolta päin varovasti sen verran irti päätykattotuolin pinnasta, että mahdutaan rosvosahaamaan vaikkapa rautasahanterällä kiinnitysnaulat katki.
     • mahdollisesti käytännöllisin saranointitapa olisi kiskoripustus päätyräystään alapintaan, mikäli räystäslippa ulottuu tarpeeksi putkälle. Kiskorulla saattaa mahdollistaa myös tällaisen otsalautaan asti avatun huoltoluukun tönäämisen vielä vinoasentoon, jolloin kulkuaukko avartuu entisestään. Sivusaranointi kannattaa upottaa luukun ja harjalinjan pystypuskulinjaan piiloon. Alareunan saranointi on toteutettavissa oleva, mutta epäkäytännöllisin ratkaisu. PU-liimavahvistus kaikkiin ruuvinreikiin, sivusaranat aavistuksen yläviistoon.
     • jos taas huoltoluukun päättää sahata päädyn kattotuolin vaakalappeita vasten auki, jolloin ylimääräisiä poikkisaumoja jää näkyviin päätykolmioon, kannattaa alempi sahaussauma tehdä ohjuririman avulla välikatolta päin alaviistoon (jiiri sadeveden valumissuuntaan).
  2. saattaa olla järkevää aluksi ottaa päädyn kattotuolista avoimien kävelytasannevälien leveydet ylös, jotta esimerkiksi tuppeensahatusta tehtäessä tavarat voidaan valmistella etukäteen oikeanlevyisiksi ja pujottaa elementteinä päädystä sisään ja siinä se.
     • erityisen ohuesta lautatavarasta (kuten leveän lappeen suuntaisesti halkaistusta terassilaudasta) kävelylattiapinnat tehtäessä, tai kattotuolijaon ollessa harva, kannattaa kattotuolien väliin asetella ensiksi poikittaisia sidosrimoja, jotka ruuvataan vetokantaruuvein kävelylattiapintalautojen alapintoja vasten sitä mukaa kun niitä tuodaan paikoilleen, jolloin lattiapinnoista tulee huomattavasti jäykempiä kävellä. Lautaväli voi olla esimerkiksi tulitikun paksuinen, hiirien kulun estämiseksi. Ponttilaudoitusta (huopakattoponttilauta) ei ole järkeä käyttää, sillä tällöin tarvitsee valmistella erityinen tuuletusrakoväli tarkastusluukkuineen yläpohjalattian alapintaan höyrynsulkupinnan takia.
  3. myöhemmässä vaiheessa voidaan miettiä esimerkiksi kondenssivesimuovin vastaista katon lisäeristämistä, jotta tästä varastotilasta saadaan entistä käyttökelpoisempi puolilämmin tila tai jopa kylmiötila. Tätä silmälläpitäen kannattaa kävelytilan lautatavara joka tapauksessa karkeahioa valmiiksi, tikuttomaksi ja paremmin kulutusta kestäväksi ennen asentamista välikatolle, esimerkiksi värisevällä hiomakoneella.
     • etenkin mikäli tässä yläpohjan huoltotilassa aletaan virallisesti varastoida raskaita tarvikkeita kuten purettuja huonekaluja, on paloturvallisuusasiat sekä kattotuolien alaisten kantavien rakenteiden riittävyys/kattotuolien kantavuus syytä selvittää. Virallisesti käyttötiloiksi nimetyissä rakennuksen osissa kantavat runko-osat eli tässä tapauksessa kattotuolien puupinnat, täytyy suojata paneelein.

Pakkoturpeentuotanto

Turvesuo on järvi, joka on joskus kasvanut umpeen. Mikäli turvetta nostettaisiin ruoppaamalla sitä esimerkiksi laatikoihin kuivamaan, tällöin ruopattu suon osa pyrkii kasvamaan uudelleen umpeen. Toisin sanoen voidaan arvioida jokin uusiutumisaika ja ruopata samaan tahtiin suota, jolloin kyseessä on uusiutuva energianlähde sekä hupenematon hiilinielu.

Pakko-ilmankosteutus

Mikäli kuivuusjakso on pitkä, pellot ja metsämaat haihtuvat haihtumistaan. Mikäli aurinkoenergiaa riittää, kosteuden haihtumista kasvustosta olisi periaatteessa mahdollisuus hillitä ruiskuttamalla esimerkiksi lumetuskonein vettä kuivaan, seisovaan ulkoilmaan, jolloin ilman suhteellinen kosteus nousee ja näin ollen haihtuminen vähenee ja illan viiletessä pysähtyy ja kääntyy päinvastaiseksi eli yökastetta muodostuu lehdille. Haihdutettavaksi vedeksi kelpaa jopa merivesi, jolloin merisuola jää lumetuskoneen edustalle.

Ulkoilmankostutus siis on toisaalta energiaekstensiivistä, mutta toisaalta sitä kautta pystytään jatkohyödyntämään esimerkiksi esipuhdistettuja talousvesiä hygieenisesti (veden hapettumisen sekä kaasuuntumisen yhteydessä ilman ja auringonvalon desinfioiva vaikutus), ilman latentin jäähtymisen sekä suhteellisen kosteuden nousemisen aiheuttama kosteuden haihtumisen kasvustonsta väheneminen sekä ilmaan haihtuvan veden palautuminen nestemuotoon yökasteena. Periaatteessa menetelmä soveltuu niin peltoviljelmien pelastamiseksi kuin maasto- ja metsäpalojen ennaltaehkäisemiseen kuin pihapiirienkin kostuttamiseen kuin myös kaupunkien keskustojen smogin sekä väylien ja pääteiden maantiepölyn sekä auringonvalon muilta pinnoilta ilmaan nostattamaien partikkelien taltuttamiseen (tomuhiukkaset paakkuuntuvat yhteen ja laskeutuvat maahan).

Pakkosähkönsäästö

Elintarviketeollisuus käyttää paljon energiaa monissa erilaisissa energiamuodoissa, joista sähköä tarvitaan ainakin mekaanisissa prosesseissa kuten jauhaminen, kuljettimet, sekoitus sekä kylmälaitteissa. Kypsentämisessä, kuten paistoprosessit, sähkötoimisuus tekee laitteista monipuolisesti ohjattavia ka turvallisia. Se on yksinkertainen voimanlähde ja siksi esimerkiksi kaasua tavanomaisempi. Sähköuunien peltikylkien lisäeristäminen on lisäksi toteutettavissa turvallisesti. Joka tapauksessa elintarviketeollisuus tarvitsee ennen kaikkea sähköä.

Suomen sähkönkulutus olisi normaalitrendin mukaisesti vuonna 2022 noin 90 TWh (Motiva).

Vuonna 2022 koko maailman tietoliikenteen (tarkemmin sanottuna datakeskusten) sähköntarve olisi normaalitrendin mukaisesti noin 200 TWh (IEA). Lisäksi virtuaalivaluuttojen louhinnan on arvioitu haukkaavan saman verran lisää (Digiconomist).

• Digi-TV:n katselupaketit
• Videokokoukset ja videopuhelut
• tietokonepelit, videopelit jne. nettipelaaminen; 'e-sport'
• suoratoistomusiikki, verkkopohjaiset äänikirjat
• älypuhelinten verkkoon automaattisesti tallentama multimedia ja (ennen muuta) sen keinoälyprosessointi
• waretus
• pilvitallennustila (lisähaittana, että henkilön pilveen tallentamat tiedostot katoavat hänen kuollessaan vaikkapa vanhuuteen, verrattuna esimerkiksi tietoturvallisempiin 256 GB micro-SD -lastuihin, joita säilyttää esimerkiksi avainkaapissa tai lompakossa, kännykässä tai avaimenperän sisässä, SD-lastu kestää periaatteessa myös tiski- ja pyykkikonepesua; ks. Pakko-offlinaus)
• Sosiaalisen median multimediasisältö
• Nettisivustojen javasisältö ja muut vastaavat elementit
• Waretus eli esimerkiksi torrentit eli isojen tiedostopakettien harrastuksenomainen latailu ja jakelu
  • huom. TOR-verkkoyhteyksiä käytetään myös anonyymiin nettisurffaamiseen
• pilvilaskenta, pilvipalvelut, verkkokäyttöiset ohjelmat
  • huom. nettiradion kaltaiset kollektiiviset suoratoistot tarvitsevat verrattaen vähän prosessoritehoa per kuuntelija, koska tietoliikennevirtaa ei prosessoida kullekin erikseen, vaan se vain jaetaan usealle kuuntelijalle.
• langattoman netin operaattorien välityspalvelimet sekä ylipäänsä muut kaikki serverit, joihin esimerkiksi yhden nettisivun avaamisen yhteydessä palvelin ottaa uuden yhteyden
• etenkin verkkovirralla toimivat päätelaitteet
  • huom. akkutoimisten päätelaitteiden datasiirtoon liittyvä sähköntarve kumuloituu myös todella isoksi, sillä näitä päätelaitteita, tabletit sekä älypuhelimet tutuimpina, on käytössä valtavia määriä.
• viimeisimpänä, mutta siis ei tokikaan vähäisimpänä, virtuaalivaluutat
  • esimerkiksi 15.9.2022 saakka Ethereum-virtuaalivaluutta tarvitsi omien tietojensa mukaan sähköä vuositasolla 112 TWh, Bitcoin 160 TWh (ks. myös Digiconomistin indeksointitapa Ethereum, Bitcoin - joista laskelmista näyttää puuttuvan Ethereumin osalta osatekijöitä, joten todennäköisesti samanlaiset osatekijät puuttuvat myös Bitcoinin osalta)
    • Ethereum 78-112 TWh/vuosi, Bitcoin 129-184 TWh/vuosi olisivat kuluttaneet yhteensä 207-296 TWh/vuosi, sähkönkulutus riippuu mm. tietokoneiden, jotka osallistuvat louhintaan, erilaisista sähkönkulutuksista suhteessa prisessoritehoon.
      • esimerkiksi erään arvion mukaan yhden Bitcoin-maksutapahtuma tarvitsee noin 707 kWh sähköä, joka on kuitenkin kryptovaluuttamaksujen yksikkösähkönkulutukseksi melko paljon.
      • toisen selvityksen mukaan yksi bitcoin-maksutapahtuma tarvitsee jopa yli 1,7 MWh sähköä - yksi kryptomaksu olisi energiankulutukseltaan suuruusluokaltaan siis jopa yhden lapsiperheen koko vuoden suihkussakäynnit ja saunomiset. No peltolannoitteet jos ostaa bitcoineilla, niin sen ehkä pystyy vielä perustella takanojassa.
        • kikka peltolannoitteiden hankkimiseksi lompakkoa avaamatta: sijoitetaan Visa Electron -kortti kolikkotaskuun, minkä myötä hankinnat voidaan maksaa lompakon vilauttamisella maksupäätteelle. Koska kyseiset kortit eivät enää nykyisin sisällä oikeata magneettijuovaa, kortin takapinnan mahdollinen hiertyminen kolikoista ei haittaa mitään.

Kotitaloudessa saattaa olla sellaisia sähkönkuluttajia, kuten sähköpatterit, lattialämmitys (olemassaoleva virransyöttö voidaan ottaa ulos pistorasian kautta, toisaalta termostaattikin voidaan vaihtaa viikko ajastettavaan malliin), boileri, analogisin säätimin varustettu airfryer, kahvinkeitin, suolavesikallein varustettu pakastin, samaan virranjakajaan kytketty viihde-elektroniikka kännykänlatureineen jne. joissa pistorasiaan voidaan kytkeä analoginen (sähkökatkoista häiriintyvä) 24h kelloajastin tai digitaalinen (viikkoajastin minuutin tarkkuudella, jolloin esimerkiksi kahvinkeiton vaiheistamiseen paremmn soveltuva). Tällöin voidaan esimerkiksi osastoida tiettyinä aikoina käyttämättömiä huoneita, (esimerkiksi rakennuksen kulmahuoneet) joissa tuloilmaventtiilit (ei ilmankosteuskuormitusta), väliaikaisesti lämmittämättömiksi sillä ajatuksella, että niiden lämmitysvaiheet jaksotetaan sähköverkon alhaisen kuormituksen tunneille/varteille taikka ainoastaan tauottaa em. laitteiden päälläolo tavanomaisten kuormitustuntien/-vartten ajaksi. Eli lähes huomaamaton muutos. Tällöin kannattaa huomioida, että termostaattilaitteet käyvät aluksi yhtäjaksoisesti hetken aikaa, eli mitä pitempi tauko, sitä paremmin kilowattituntejakin säästyy, eikä ainoastaan painotu vapaammille tunneille.

kannattaa tarkistaa kelloajastimen maksimiteho ja kytkeä sopivankokoinen virranjakaja sen perään, sillä kotitaloudessa varmasti löytyy yhtä ja toista laturia ja vastaavaa, joiden ajamisella ei ole niin kiire, etteikö niitä voisi jättää yön halvoille tunneille kytkemällä kyseiseen virranjakajaan. Akkujen lataamiseen liittyy hieman kohonnut tulipaloriski, mistä syystä nämä kannattaa sijoittaa palohälyttimen läheisyyteen.

Myöskin kannattaa huomioida, että tosiasialliseen tarpeeseen nähden kaksinkertaisen vesimäärän lämmittämiseen kuluu kaksinkertainen määrä sähköenergiaa. Samaten esimerkiksi leivänpaahtimessa, johon tosiasiassa mahtuisi neljä paksua leipäviipaletta (pareittain pystyyn) paahtumaan, yhden ohuemman viipaleen paahtamiseen kuluu periaatteessa kahdeksankertainen määrä sähköä. Ohuita leipäviipaleita pystyy paahtamaan vierekkäinkin, tällöin kannattaa paahdon valmistuttua kääntää leipänipun höyrystyneet sisäpinnat ulkopuolelle ja jättää leipäpaahtimen jälkilämmölle vielä hetkeksi rapeutumaan. Perinteisesti paahtaessakin voidaan lyhentää paahtoaikaa ja hyödyntää jälkilämpö leiville, "jälkipaahto". Jos on pieniä lapsia, voi kokeilla hämätä ja paahtamisen sijaan ainoastaan näyttää leiville mikroa (15 sekuntia).

Toisaalta esimerkiksi lattialämmitys, jolla pyritään pitämään rakenteita kuivina, eli mm. muurahaiset ja juotikkaat loitolla ja laatat kuivina, täyttää tehtävänsä lyhyin lämmityssyklein, joissa lattia lämmitetään kolmisen astetta ylilämpimiksi, kuin jatkuvalla pari astetta koholla olevan peruslämmön ylläpitämisellä. Kysymys on hyvin vähäisestä kondenssiveden tai kapillaarisen veden määrästä, jonka kuivattamiseen kyllä tarvitsee lisälämpöä rakenteisiin, mutta loppujen lopuksi ei kuitenkaan paljoa. Jos tarvitsee, eli kapillaarikatko epäonnistunut tai vesieristys puuttuu, niin aika merkittävä rakennusvirhe kyseessä. Huom. Vesieristyksen puuttuminen märkätiloista ei automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi virheellinen, se saattaa olla aikanaan suunniteltu kuivamaan kapillaarisesti rakenteen toiselta puolen. Myöskin rakenne saattaa olla suunniteltu vähäisemmälle käytölle, mutta sitten sitä on myöhemmässä vaiheessa alettu ylikuormittaa (esimerkiksi koulut, joissa nykyisin oppilaat viettävät välitunnit sisällä, taikka kylpylät, joissa kaakelointi kostuu jatkuvasti kohdista, joiden on alun alkaen oletettu pysyvän kuivina, esimerkiksi asiakaskunnan tavoista tai käyttötavan muutoksista johtuen).

periaatteessa, mikäli ajastamismahdollisuutta ei ole, niin jos lattialämmityksen lattiatermostaatti reagoi kyllin herkästi taikka esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen virtaamaa voidaan rajoittaa, niin lattialämmitys kannatta asettaa pari astetta alhaisemmaksi kuin huoneen peruslämpö (eli termostaatti kytkeä piirun verran alemmalle tasolle kuin kuivan lattian tavanomainen lämpötila on). Tällöin lämpöä alkaa "tuhlaantua" ainoastaan silloin, kun lattia on kostunut (ja kostumisen haitumisesta johtuen viilentynyt, koska kosteuden haihtumisprosessi imee lämpöä, kunnes lattia on taas kuivanut kokonaan, jolloin lattian lämpötila jälleen palautuu normaaliksi ja lattialämmityksen lämmönkulutus "automaattisesti" loppuu.

Lattioiden mukavuuslämmityksen kompensoiminen onnistuu esimerkiksi kaksinkertaisilla matoilla ja kaksinkertaisilla sukilla. rumillekin matoille ja parittomillekin sukille löytyy tällöin käyttöä. Kaksinkertaiset sukat kengissä vähentävät hiertymiäkin.