Asettuminen

Johdanto

Asumaan asettuminen eli "asunnon muuttaminen kodiksi" on yksilön loppuelämän sekä myöskin koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta melko oleellinen tietotaito / kansalaistaito. Asumisessa onnistuminen mm. tarjoaa toimivan taustaympäristön elää itsenäistä elämää, ajatella avoimesti, se enentää ja säännönmukaistaa hyötyaikaa vuorokaudesta ja tarjoaa mahdollisuuden oman elämänsä tarkoituksen etsimiselle, löytämiselle ja todeksi elämiselle. Puolestaan asettumisessa huonosti onnistuminen saa aikaan valveillaoloajan tuhlaantumista erilaisiin ylläpitotoimiin, vaikeuksia päätöksenteossa, järjen sumuisuutta, huonoja ostopäätöksiä ja huonoihin sopimusehtoihin sitoutumista jne. Kaveripiirin sekä vaihtoehtojen omassa elämässä kaventumista, henkilökohtaisia ratkaisemattomia arjen ristiriitoja, psykologista ja psyykkistä heikkoutta, irtoseksisuhteisiin, alkoholiin, tupakkaan, huumeisiin, lääkkeisiin, shoppailuun, tietokone- tai konsolipelaamiseen jne klikkiytymistä/koukkuun jäämistä, varallisuuden loppumista, vuorokautisen hyötyajan tyssääntymistä, suunnittelmattomuutta, "elämän lähtemistä keulimaan/laukalle", edelleen edellä mainituista syistä johtuen korostunutta "muiden ihmisten kädenojennusten varaan ripustautumista" sekä fyysisten terveysongelmien yleisyyttä.

Huomautettakoon, että tällä hetkellä asia on yhteiskunnallisesti niin, että vaikka tupakoinnin lopettamista on johdonmukaisesti pyritty helpottamaan ja aloittamista hankaloittamaan monin välillisin keinoin, kuten poistamalla askit kauppojen kassahihnojen edestä, ylipäänsä asiakkaiden näkyviltä ja kieltämällä tupakkabrändin logot askeista, Puolestaan Kanadassa laki velvoittaa jopa sätkäpaperikohtaiset varoitukset tupakoinnin vaarallisuudesta, niin silti vaikka tupakoinnin kohdalla tällaisten näkökohtien merkitys tunnustetaan kansainvälisesti, Suomessa alkoholijuomien tarjonta, näkyvyys ja saatavuus ruokakaupoissa pyritään askel askeleelta nostamaan Keski-Eurooppalaiselle perustasolle.

Samanaikaisesti kun sisäänajossa olevan sote-uudistuksen painopisteenä on peruspalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut sekä varhainen auttaminen, Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan alkoholiuudistuksen kansanterveydellisiä vaikutuksia seurataan määrällisin, mutta ei laadullisin mittarein (vaikka alkoholismi ei määrällisesti lisääntyisi, mutta tämänhetkisten alkoholistien tilanne kurjistuu, yleiskunto rapautuu ja muut välilliset terveysongelmat toisaalta lisääntyvät, toisaalta niiden hoitaminen vaikeutuu tai estyy, eikä tätä loogista dynamiikkaa ole tarkoitus noteerata Wallinheimon mainisemissa tulevissa vaikutusarvioissa/seurannassa). Tässä siis käy ilmi sellainen teorian ja käytännön välinen ristiriita, että valtiollisten päättäjienkin kädet saattavat olla osittain sidotut toimimaan johdonmukaisesti tai edistämään sokkona toissijaisia tavoitteita ensisijaisten tavoitteiden edistymättä jäämisen hinnalla. Ja Suomen yhteiskuntajärjestelmän ollessa tällainen, sitä vaarallisempaa on retkahtaa em. kaltaisiin klikkeihin siinä toivossa, että kyllä ainakin yhteiskunta säälii ja auttaa ennenkuin tai kunhan ensin on saatu pohjakosketus. Se ei mene niin, vaan se on jokseenkin satunnaista, mitä riippuvuutta pyritään ennaltaehkäisemään ja mihin päinvastoin, herkistämään. Järjestelmän omituisuus ei välttämättä johdu päättäjien itsensä intohimoista, vaan sille on jotain muita vielä tuntemattomia perusteita, kuten yhteiskunnallisten ongelmien yleinen monimutkaisuus ja hallitsemattomuus. Tälle, kuten kaikille muillekin hypoteettisille tuntemattomille perusteille yhteistä on, että ne ovat jonkun mielestä tai jostain näkökulmasta katsoen ja selittäen ymmärrettäviä ja sen lisäksi mahdollisesti yleisesti ottaen hyväksyttävissäkin. Ja että ne ovat muita kuin mitä asianosaiset ovat tähän mennessä julki tuoneet. Avoimiin kysymyksiin kannattaa mielummin suhtautua prospektiivisesti kuin suspektiivisesti, jolloin niitä ehkä joku jossain vaiheessa haluaa käsitellä yksityiskohtaisemminkin.

luonteeltaan tällaisessa toimintaympäristössämme olisi tärkeä pitää edes itsestään sekä mahdollisesti reserviin jäävällä energiallaan toisistakin huoli. Laskematta mitään sen varaan, että toisilla olisi mitään reserviä itsesi vetämiseen suolta, sillä se paljonko aikaa, laupeutta, energiaa ym. reserviä ihmisille jää, riippuu monista seikoista, ympäristöolosuhteista ja miten maailma tulevaisuudessa makaa. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja tunnustaa itseä mahdollisesti riivaavat riippuvuudet.

Lisäksi mainittakoon, että niin ihmisoikeussopimukset kuin Suomen perustuslakikin on kirjoitettu oletuksella, että kansalaiset ovat enimmäkseen toimintakykyisiä omassa elämässään ja kohtuullisen matalalla kynnyksellä mm. kykeneviä tavoittamaan ja hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia fasiliteetteja ja palveluita.

Yleisen ihmisoikeussopimuksen mukaisesti oletusarvona on, että tavalliset kansalaiset pystyvät käytännössä esimerkiksi sellaisiin itsenäiseen elämään tarvittaviin toimintoihin, kuin esimerkiksi että miten hyödyntää tarjolla olevia menetelmiä valmistaa ruokaa, siivota, huolehtia hygieniasta, liikkua paikasta toiseen, hallita oman varallisuutensa tulo- ja menovirtoja mielekkään elintason ylläpitämiseksi, sekä miten asioida erilaisissa virastoissa, miten opettaa lapsille uusia asioita ynnä muut sellaiset aivan tavalliset aikuisuuteen kuuluvat perustaidot. Sen lisäksi yhteiskuntakelpoisilta kansalaisilta odotetaan kohtuullista yleissivistystasoa luku- ja kirjoitustaitoineen, jota kautta siis muu peruskoulussa eli ensimmäisellä asteella tarjottava tietomäärä on sisäistettävissä. Sellaista perusreittiä pitkin oman itsensä sekä myöhemmin elämässään perustamansa perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen on hyvät lähtökohdat kaikilla, ja toisaalta yhteiskunnankin elinvoimaisuus pysyy päivittäin yllä.

Suomen valtiomuoto on kansantasavalta. Kansantasavaltaisuuden hintana (eli mm. aristokratian tai diktatuurin välttämiseksi) on, että yhteiskunnan esivallassa toimivilta kansanedustajilta ei edellytetä mitään hallintotieteiden yms. korkeakoulutuksia yms tutkintoja ja koulutuksia (PL 27.1 §), vaan maamme hallinnossa on tavallisia matti- ja maijameikäläisiä. Toimiakseen jatkumona tällainen yhteiskuntajärjestelmä edellyttää yhteistoimintaan kykeneviä ja toisiaan ymmärtäviä kansalaisia, jotka pystyvät omaksumaan uusia asioita ja luottamustehtäviä.

Tässä artikkelissa on - huom. subjektiivinen - katsaus seikkoihin, joita olisi hyvä huomioida, jotta asettumisessa asumaan asuntoon tai muuhun asumukseen kävisi hyvin. Aivan aluksi, jotta tärkeät asiasi voisivat rullata positiivisesti eteenpäin, kiinnitä huomiota resursseihin, etteivät ne loppuisi kesken koskaan.

Vuode, jossa saa unta

Tarkoittaen yleensä patjan selälle sopivaa jäykkyyttä (ja ilman virtaamista patjan läpi, vähentäen hikisyyttä). Toisaalta joidenkin mielestä ilmatäytteiset patjat ovat erittäin hyviä nukkua, toisten mielestä vesisängyt, toisten mielestä retkipatjat, toisten nahkasohvat, toisten hetekat, toisten riippumatot. Kannattaa esimerkiksi lueskella nettikeskusteluja ja aloittaa todennäköisimmästä päästä.

• Mikäli sängyn pohjassa on ohuet lehtijousinaisesti taipuvat puolat, kannattaa kyseisten puolapuiden kiinnitysreiät liimavahvistaa (sillä sellainen jousitusmekanismi perustuu yksittäisten puolapuiden tukireaktion välittymiselle vierekkäisiin puolapuihin).

Ekso-pehku

Toistuvissa poikkeustapauksissa, kuten työmaaparakissa, voidaan peti pedata etukäteen petaripatjoineen, tyynyineen, täkkeineen, lakanoineen ja päiväpeittoineen valmiiksi, josta käännetään mahdolliset lerpattavat sivuhelmat keskemmälle, sitten rullataan tämä peti tiukahkoksi paketiksi, jonka voi sitten esimerkiksi taittaa ja varastoida laukkuun tai kaupan kangaskassiin. Rullan saa pysymään pakettina esimerkiksi kahdella kangaspintaisella kuminauha-umpilenkillä. Petaripatjaan alapintaan voi myös ommella erityiset sidontanauhat tai -lenkit tällaista varten.

• Paketin saa tiukkaakin tiukemmaksi siten, että avaa aiemman rullauksen ja sitten suorittaa saman uudestaan. Etenkin nykyaikaisten retkeilyvarusteiden kanssa erämaassa retkeillessä tärkeä menetelmä.

Siivousvälineet

Siivousalan ammattilaiset ylistävät mikrokuiturättejä, joten niitä kannattaa hankkia paljon. Periaatteessa ne soveltuvat kaikkeen, jopa suihkuharjan korvikkeeksi, ja puhdistumiseen ei tarvitse välttämättä pesuainettakaan.

Pesuaineista voisi yksittäisenä valintana nostaa hilseshampoon, koska se muodostaa runsaasti pesuvaahtoa. Kuluen erittäin hitaasti ja soveltuen periaatteessa tiskeistä karvanajoon, paremman puutteessa huonepintojen ja mahdollisesti hampaidenkin pesuun.

Imuriksi voi olla järkevin valita jokin akkukäyttöinen malli (jossa HEPA-suodatin, sekä tarpeeksi imutehoa) tilansäästön, vähäisen energiankulutuksen sekä käytön vaivattomuuden vuoksi.

Sateelliittisiivous

1. Sateelliittisiivouksessa valitaan ensiksi jokin sivukammari, joka imuroidaan kauttaaltaan, myös maton alainen lattianala. Jätetään imuri siihen huoneeseen odottamaan.
   • Voi olla myös kylpyhuone, mikäli se on kyllin tilava.
2. Seuraavaksi yksitellen, matto matolta saatetaan matolle sammuneet aikuiset ihmiset ulos asunnosta, järjestellään irtotavarat paikoilleen, poimitaan roskat, mahdolliset pikku karkkipaperit, tumpit, napit, isommat pullanmurut ym. roskiin.
   • taitetaan puhtaaksi raivattu matto ensin yläkautta kahtia ja se edelleen nelinkerroin, viedään "sateelliittihuoneeseen", avataan puhdistetun maton päälle ja imuroidaan puhtaaksi.
3. kun kaikki matot on sateelliitti-imuroitu eli päällekkäin sateelliittihuoneessa, siklataan / lastataan / harjataan / imuroidaan / mopataan asunnon kyseiset lattiapinnat. Tarvittaessa useaan kertaan.
   • huonekaluja helppo siirrellä pois edestä lattioilla ilman mattoja.
   • mikäli lattia onkin tolkuttoman likainen, esineitä juuttunut kiinni jne, paljaalla lattialla on kätevä kävellä kengin kun siivoaa.
4. pyyhitään seuraavaksi kostealla mikrokuiturätillä kaikki kovat pinnat työjärjestyksessä katselupinnat (taulut, muut koristeet, ikkunat, TV jne. puhtaimmat) - kosketuspinnat (nupit, kahvat, vetimet, huonekalut jne. Semi-likaiset - kuuntelupinnat (lavuaarit, lattiakaivot, WC-pöntöt jne.)
5. Sateelliittisiivouksen kaksi ensimmäistä vaihetta voidaan suorittaa etupainotteisesti tolkuttoman siivottomien vieraiden tuloa ennen.

Hybridi-ylläpitosiivous

Menetelmän tarkoitus on ennaltaehkäistä tilannetta, että kun pitäisi esimerkiksi lukea tenttiin, iskee siivousmania. Hybridisiivouksessa kaikessa monimutkaisuudessaan pidetään toisessa kädessä kosteaa mikrokuiturättiä sekä (tiski-) harjaa, toisella kädellä imuroidaan, ja ainoastaan mikäli silmiin osuu jotain pinttymää, se kohta pyyhkäistään rätillä. Huopa-, frotee- ja mokkamaisista karvapintamateriaaleista (kuten koristetyynyt, sohvat, auton verhoilu) imuroidaan muruset, jyväset, hiukset, eläintenkarvat, pöly-/jauhetakertumat harjaamalla pintaa imurin (kahva-) suutinta kohti, jolloin tällaiset haastavat likapartikkelit irtoavat kuidun pinnasta, jolloin lähellä olevan imurin suuttimen "alipainekupla" nappaa sen (harjasuuttimen tasoisesti tai sitä paremmin).

Tuolien levitointi

Kuten normaalistikaan (taikatempuissa) ei tässäkään oikeasti levitoida tuoleja, vaan kun työnnetään imuria tuolin jalkaa kohti, samalla kallistetaan tuolia taakse, sitten eteen, jolloin kas päästiin imurilla tuolin jalkojen alta.

Rikkalapion kippain

Pitkävartisen rikkalapion tyhjentäminen roskakoriin (eikä roskakorin ympärille) on ongelmallista - ei enää: kannattele rikkalapiota rikkaharjalla kipatessasi rikat roskiin tarkasti.

Tarpeeksi varastointitilaa ja varastointiratkaisut tarvikkeille

On mahdollista, että jossain design-studiohuoneistossa, kuten hotellihuoneistossa, ei ole -esimerkiksi epämääräisistä seinien astekulmista johtuen - tarpeeksi varastointitilaa. Tällöin todennäköisesti joutuu rakentamaan sitä itse lisää ja/taikka hankkimaan erillisiä ulkoisia varastokaappeja ja -laatikoita/-rasioita. Järkevä ratkaisu saattaisi olla myöskin asentaa sivuverhot kattoon, joiden taakse sijoittaa varastointiratkaisuja.

Helio-säilytys

Ylipäänsä vaatekaapin/-kaappien pohja- so. hyllylevyjen mitat kannattaa kirjoittaa muistiin, esimerkiksi jotta voit hankkia oikeankokoisia säilytystarvikkeita / säilytettävää niihin kun törmäät sellaisiin.

Helio-säilytyksessä kiinteiden kaappien, mm. vaatekaappien, jotka usein ovat vaatteiden säilyttämiseen turhan syviä, hyllyjen joutilaisiin takaosiin sijoitetaan säilytysrasioissa kausivaatteita (kuten nilkkasukat ja pitkät kalsarit). Uuden vuodenajan koittaessa edellisen vuodenajan koltut on yksinkertainen siirtää varastointiosaan ja ottaa uudet tilalle. Varastoitavat vaatteet eivät tällöin myöskään esimerkiksi päädy osaksi luontoa.

• Säilytysrasioiden koko olisi hyvä olla mitoiltaan hyllytasojen takapuoliskolle kompaktisti mahtuvia. Esimerkiksi useita vieretysten ja/tai päällekkäin.
• hyllyvälin takaosiin voi myös asentaa lisälevyjä "kirjahyllytasoiksi", jotka on ositettu sopivankokoisista ylimääräisistä hyllylevyistä kuten vanhasta kirjahyllystä purkaen. Nämä levyt voivat olla samansyvyisiä, jolloin niiden eteen on helppo työntää esimerkiksi vanerinpalanen pölyyntymistä vähentämään.
  • Ylimääräisten hyllylevyjen asentelu saattaa edellyttää ylimääräisten hyllylevytappireikien poraamista. Lisäreikien saaminen oikealle vaakalinjalle, etummaisten ja taaempien tappireikien väliin, on suhteellisen yksinkertaista. Varmista reiän kohtisuoruus esimerkiksi tulitikkuaskin pahvista ulkokehystä poranterän kaksiulotteisena ohjurina käyttäen.

Tarvikkeille vakiopaikat

Tarvikkeille kannattaa (ajan kanssa) sovitella sijainnit, joista ne löytyvät nopeasti. Tällöin myöskin varastointitilat tulee täytettyä kompaktisti, mutta tarvikkeet löytyvät silti nopeasti.

Alusvaatekertoja tarpeeksi

Alusvaatekertoja ei liikaa, mutta sen verran, että pärjää hetken ilman pesukonetta mm. matkustaessa/eräretkeillessä. Lisäfunktionaalisena ratkaisuna kannattaa hankkia aluspaitoja, jotka ovat ohutta kangasta, jolloin tällainen alusvaate mahtuu niin pieneen myttyyn, että sen saa märkänä pyräytettyä palloksi: kun tällaista likaista vaatepalloa pyörittelee kämmenien välissä kuin pullataikinasta pullaa leipoessa, tällainen nopea liike kankaan kuiduissa puhdistaa yksittäisen vaatteen enimmästä liasta melko vähällä vaivalla retkeilyolosuhteissa. Jopa ilman pesuainetta.

Käärimis-pesukone

Pyöräytä yksittäinen likainen vaate parittoman sukan sisään. Kastele tämä kääryle läpikotaisin kosteaksi. Pyörittele kämmenien välissä nopeahkosti, mutta kevyellä otteella. Kuidut puhdistavat toisiaan mikroskooppisen liikkeen myötä, irronnut lika ei tartu takaisin kosteisiin kuituihin, vaan jää pesuveden sekaan. Rutista välillä likaista vettä kääryleestä ja lisää uutta. Mikäli käytät saippuaa, lisää sitä niin pieni pisara per pyörittelykerta kuin mahdollista (tavoitteena että saippuan kaikki emulsiomolekyylit sitoutuvat likaan, pesuliuos lakkaa vaahtoamasta).

Eri sääolosuhteiden edellyttämät suojavaatekerrat

Etekin asuntoon muuttaessa on hyvä uhrata ajatus vaatteiden laatuun, koska tällaisessa vaiheessa on vielä mahdollista ennaltaehkäistä vaatekaappien pursuilu kaikenkarvaisista lumpuista ja kertakäyttörievuista. Vaatteilla ei ole CE-merkintöjen kaltaisia standardeja kulutuskestävyydelle, joten kaikensorttista tavaraa tarjotaan, ja erityisesti vaateostoksilla kannattaa siksi miettiä monelta kantilta ennen ostopäätöksiä. Voi säästää rahaa, tilaa ja hermoja.

Mm. kuorivaatteet eli kerrospukeutuminen on hyvä ratkaisu monipuolisiin keliolosuhteisiin / muuten vaativiin olosuhteisiin. Vaatteiden tarvetta kannattaa suunnitella ja ostopäätöksiä harkita, sillä samalla hintaa voi saada niin hämmentävän huonoja kuin hämmästyttävän hyviäkin tuotteita, jolloin helposti käy niin, että yksi samanhintainen tuote kattaa kolmen erilaisen, mutta samanhintaisen vaatteen käyttötarpeet.

Lisäksi alennusmyyntejä ja outletteja voi olla järkevä kiertää läpi vähemmän akuttien, mutta ennalta suunniteltujen hankintojen tekemiseksi. Paljon mainostettujen muotituotteiden hankkiminen ja käyttäminen ei välttämättä esimerkiksi työhaastattelussa tai treffeillä anna kovin edustavaa vaikutelmaa henkilöstä. Mitalin kääntöpuolena erittäin laadukkaiden ("ikuisesti kestävien") vaatteiden "loppuunajaminen" ei sekään, vaan sellaiset tunnearvoakin mahdollisesti keränneet tamineet on syytä siirtää työvaatekaappiin jossain vaiheessa, tarpeeksi ajoissa.

Uusi vaateparsi kannattaa tarkistaa ommelsaumojen osalta ja tarvittaessa vahvistaa ne hyvissäajoin etukäteen (yksi yksittäinen ommelpistos/"tikki" riittää sauman päätöksen viimeistelemiseksi). Kovasti kuluvien kankaiden, kuten t-paitojen ja sukkien, kulutuksenkestävyyteen (kun on keinokuitua prosentuaalisesti enemmän, vaate kestää paremmin, mutta toisaalta pyykkikonepesussa saattaa kenties irrota enemmän mikromuovia likaveteen) olisi järkevää kiinnittää huomiota, mikä voi tarkoittaa, että niitä ei kannata mistään myymälöistä yrittää koluta, vaan ne joutuu jostain nettikaupoista etsimään. Huomioi tuleva parittomiksi jäävien sukkien uudelleen yhdistely: yhdisteltävyys.

Infernaalisen vätkien vaatteiden deodorointimenetelmät

Vaatteita, jotka ovat imeneet sisäänsä hienhajua, joka ei meinaa puhdistua pyykkikoneessa, voidaan kokeilla desinfioida hajuttomiksi muutamalla konstilla.

1. Asettamalla pestyt (ja käsillä esimerkiksi silityslaudan päällä siloitellut) vaatteet kuivaustelineessään saunaan - vaikkapa oman saunavuoron yhteydessä. Vaatteiden lämmetessä 70 - 100 asteeseen ne desinfioituvat.
   • tällaista tarkoitusta varten voidaan yksittäisiä vaateparsia varten saunahuoneen sisäkattoon, mikäli kattopaneelit on jokseenkin kunnollisesti kiinnitetty paikoilleen, kiinnittää ruuvikierreosaltaan lyhyt metallikoukku tai -umpilenkki puuhenkarin kiinnitystä (sekä makkaranlämmitysamppelia tai jotain koristetta) varten saunakiukaan läheisyyteen, mutta ei yläpuolelle (polyesterin sulamispiste 120^oC ylittyessä materiaali saattaa sulaa ja alkaa valua), sillä saunan kuumennusvaiheessa kiukaan yläpuolella saatraa ilmetä kuumia ilmakuplia.
2. silittämällä vätkimpien vaatteiden kainaloalueet silitysraudalla (huom. polyester-/nylonvaatteita silittäessä mahdollisesti suojakangas tarpeen) suoriksi "melko matalalla" lämpötilalla.
3. viikkaamalla ja sitten kuumentamalla vätkimmät vaatteet mikrossa (polyester kestää mikrokuumentamisen) höyryäviksi.
4. laittamalla pyykkiainetta hieman tavallista enemmän. Pesuveden korkeampi pH-taso desinfioi pyykin.
   • etikka huuhteluaineena puolestaan laskee pH:n happamaksi, mikä edelleendesinfioi pois osaa mikrobeista.
5. sijoittamalla (kuivat) vaatteet esimerkiksi vaatekaappiin, johon huoneen tuulettamisen yhteydessä johdetaan yksinkertaisesta ultraääni- ilmankostuttimesta (ultraäänihöyrystin), johon on veden sijaan laitettu laimeaa vesi-vetyperoksidiliuosta, ilmavirtaa hetken aikaa, minuutin ajan. Jos mahdollista, tämä ilmankostutin itsessäänkin sijoitetaan kaapin sisälle, jolloin operaatio on vaivattomin toteuttaa. Kaasu leviää ilmavien vaatteiden kuitujen lomaan entropiavoimien vaikutuksesta, hapettaen periaatteessa kaikki mikrobit pois. Parinkymmenen minuutin kuluttua prosessi on valmis eikä jälkituulettamistakaan tarvita.
   • (pistävänhajuisen) väkevän vetyperoksidikaasun hengittely ei ole järin haitallista, joskaan ei terveellistäkään, vaan huonetta kannattaa tuulettaa ja/tai pysyä pois huoneesta tuon ajan, eli kunnes kaasu on ehtinyt muuttua hapeksi. Menetelmä ei rasita kankaita (toisin kuin esimerkiksi otsonointi, joka pitemmän päälle haurastuttaa mm. kuminauhoja ja polyesterikuituja).
   • sen sijaan edellisen pehmoversio, yksittäisen vaatekappaleen sijoittaminen minigrip-pussiin, johon sujauttaa esimerkiksi etikalla, käsidesillä tai teho-deodorantilla kastellun paperitupon, antaen höyrystyvän kemikaalin (kaasuuntuvan jemikaalin pitoisuus tulee väkeväksi, kun pussista painettu ensin ilmat pois) vaikuttaa vaatteeseen suljetussa muovipussissa vaikkapa vesikiertopatterin päällä lämmeten, on jokseenkin tehoton.

Infernaalisen vätkien kainaloiden deodorointimenetelmä(t)

1. Ensiksi kannattaa suunnata naisten kemikaaliosastolle, sillä tehokkaimmat antiperspirantit ilmestyvät ensin sinne, vaikkakin väkevimmät müskit miestenosastoille.
2. Elleivät kaupan hapot auta, niin voi suihkun jälkeen lorauttaa puhtaalle kämmenelle hiukan tavallista vetyperoksidi-vesi liuosta ja kastella sillä kainalon alue ja antaa reagoida vedeksi ja kuivaakin.
   • soveltuu myös kemikaaliyliherkille.
   • periaatteessa tällainen kertakäsittely ei kuitenkaan "tarjoa jatkuvaa suojaa", kuten kenties joku deodorantti, josta jää antiseptinen kemikaalikerros iholle, joten edelleenkin saattaa olla aihetta hölvätä suitsuketta kainaloon.

Kosminen varastointipussi

Mikäli on mahdollisuus, että asunnossa tai häkkivarastossa on vaatteisiin reikiä syöviä ötököitä kuten turkiskuoriaisia, taikka jos täytyy lentoa varten yrittää tunkea matkalaukku mahdollisimman lähelle painorajoja kuin mahdollista, tai vaellusta varten halutaan vaatteet suojata vedenpitävästi taikka vaellusreitillä olisi ylitettävä vesistö kuivin jaloin rakentamalla rinkoista katamaraani, tai juoppo / häjy isäntä / emäntä tarjoaa kymmenen metriä etumatkaa, ja muissa tällaisissa arjen haasteissa kosminen varastointipussi voi tarjota kätsyn avun.

1. aluksi hanki tarpeeksi isoja ilmatiiviitä "minigrip-pusseja", esimerkiksi sellaiset suljettavat pakastepussit, joissa on kaksi vierekkäistä "minigrip-vetoketjusaumaa", ovat todennäköisesti ilmatiiviitä.
2. seuraavaksi ota sellainen tyhjä tuoremehutetra tai kartonkinen kermapurkki, jossa on muovinen korkki. Kuumenna tätä korkin kohtaa esimerkiksi lisäämällä purkkiin kuumaa vettä, ja sitten taita korkin kohtaa sivuun, jolloin lämmön pehmentämä teippi irtoaa siististi. Tarvittaessa poista loput teipinjämät esimerkiksi ilmastointiteipin palasella.
3. seuraavaksi poista muovinen korkki kierreholkistaan sekä myöskin kierreholkin sisäinen "reikäsahaholkki", molemmat irtoavat pyörittämällä.
4. aseta ilmatiiviisti suljettava pakastepussi kovalle tasolle ja tarvittaessa karhenna muovin pintaa hienolla hiomapaperilla ennen em. kierreholkin pikaliimaamista sen pintaan. Mikäli pussin kyljessä on alue tussilla kirjoittamista varten, pikaliima todennäköisesti tarttuu siihen pintaan hiomattakin.
5. tarkista liimauksen pitävyys, voit myöskin leikata em. ilmastointiteipistä yhtenäisen kaulusteipin kierreholkin liimasauman ilmatiiveyden varmistamiseksi.
6. leikkaa saksilla taikka pyöräytä em. reikäsahaholkilla (esimerkiksi moninkerroin taiteltua talouspaperia vasten) siisti aukko reikäholkin keskellä olevaan pakastepussipintaan.
7. täytä pussi esimerkiksi viikatuilla vaatteilla (esimerkiksi vaatekerroittain tai kategorioittain), sulje minigrip-systeemi, aseta korkki väljästi paikoilleen ja painele taikka imuroi ilmat pois pussista, kiristä korkki.
   • vakuumipakatun pussin "tiheys" on noin 0,2 kg/litra.
8. mikäli kosmiseen varastointipussiin on varastoitava kompaktisti kankeita kappaleita kuten kumisaappaat, toppavaatteet, täkit, patjat, kannattaa ne rullata tiiviiksi rullaksi, joka köytetään kaksinkertaisella narulenkillä taikka uudelleenavattavalla nippusiteellä, telttapatjankiristysnyörillä taikka pienellä kiristysliinalla.
   • jotta mahdolliset kiristimien terävät kulmat eivät raapisi varsinaista kosmista varastointipussia, kannattaa terävät kulmat suojata esimerkiksi teipillä.

Mikäli ollaan usein reissun päällä, voidaan vaatteet viikata valmiksi koreihinsa siten, että viikkaus rullataan pitkänomaiseksi rullaksi, joka sitten taitetaan kahtia ja kiinnitetään halvalla kuminauhalla kiinteäksi palleroksi. Palleroita on helppo heitellä esimerkiksi kassiin, ja voimakkaanhajuista likapyykkiä voidaan köyttää kuminauhoin kompaktiksi (esimerkiksi odottamaan käärimis-pesua. Kumilenksut voidaan teoriassa pestäkin pyykin kanssa pyykkikoneessa (kumimateriaalia haurastuttamatta ja kumilenksujen kulkeutumatta pesurummusta mihinkään).

Muita ihmisiä huomioiva sisustaminen ja "design"

Paitsi oman mielenterveyden hoitamisen tähden, niin myöskin vieraiden viihtyvyyden vuoksi kannattaa sisustaa hillitysti ja valitsemaansa paria värisävyä noudattaen (liian terävät kontrastit ja moninaiset värit soveltuvat jopa lieväksi kidutuskeinoksi). Värisävyistä kannattaa valita sellaiset, että ne soveltuvat huoneistojen tavallisimpiin pintaväreihin sekä lisäksi yhteen mahdollisen tulevan puolison sisustusmieltymysten kanssa (paremmat neuvotteluasetelmat yhteen muuttaessa). Yleisesti ottaen yksin eläessä kannattaa tavoitella pärjäämistä puolella siitä määrästä huonekaluja mitä pariskunnat.

"Ikea-huonekalut" menettävät rahallista arvoaan vanhetessaan, kun taas joidenkin huonekalujen esimerkiksi suunnittelijasta johtuen niiden rahallinen arvo ei alene edes vaikka ne jossain määrin rikkoutuisivat. Näin ollen molemmat sisustusfilosofiat voivat olla pitkässä juoksussa taloudellisesti huokeita. Koottavat huonekalut eivät yleensä kestä ehjänä pitkään, ellei liitoskohtia kuten puutapit ja ruuvit lisävahvista liimalla. Myöskin pikaliimalla pystyy vahvistamaan puukuitua, vaikkakaan tuskin puuliitoksia.

Perusruokatarvikkeet

Yleensä jääkaapista kannattaa löytyä

• munia (säilyvät hyvänä lämpimässäkin, mutta jäähdytettyjä ei kannata siirtää jääkaapista lämpimään säilytykseen),
• juureksia (perunat, porkkanat, lanttu),
• yrtit (sipuli, valkosipuli, purjo, tuoreyrtit, jos on tapana sellaisia käyttää esim. sosekeitoissa/aterian viimeistelynä),
• vihannekset
• voi/rasva/öljy, maito, kerma,
• hedelmät

Pakkasesta kannattaa löytyä mm. lihaa sekä hätä- ja vierasvarana vaikkapa sämpylöitä, lisäksi kylmäkalleja sekä kylmävillejä (kylläistä suolaliuosta sisältävät pussit/pullot, jotka ylläpitävät -22^oC lämpötilaa oman aikansa. Kylmäkalleja ja -villejä itse täyttäessä huomioi, että vesi laajenee kymmenen prosenttia jäätyessään. Myöskin kylmälaukut tai -kassit olisi loogisesti hyvä olla olemassa.

Kuivakaapista taas kannattaa kuivaherneiden, riisin ja pastan lisäksi löytyä vehnä-, ruis- ja maissi-/perunajauhot, taloussokeri, hiutaleet, muut leivontatarpeet. Lisäksi säilykkeitä.

Maustekaapista kannattaa löytyä vähintään suolaa sekä liemikuutioita.

Taikahuttu

Huttu on jauhosta keitettyä puuroa, mutta sen sijaan taikahuttu on esimerkiksi maukasta kalakeittoa, meksikonpataa tai salaattia, johon on lisätty ylimääräinen annos salaattia, riisiä, pastaa, peunoita, juureksia, suurustetta tai vastaavaa sellaista edullista kasvipohjaista hiilihydraatti- ja/tai kuitulähdettä, jota ateria ennestäänkin sisältää. Mikäli jokin ateria valmistetaan niin paljon etukäteen, että se välijäähdytetään jääkaapissa, niin osa aterian normaalisti ruuansulatusjärjestelmässä imeytyvistä hiilihydraateista muuttuu imeytymättömäksi kuiduksi, vaikka annos sen jälkeen lämmitettäisiin. Näin ollen etenkin einesruoissa voi olla käytännöllisesti perusteltuakin lisätä taikahuttua. Samasta syystä taikahuttu kannattaa tarjoilla - ateriarungon kera - heti kypsyttyään.

Taikahutusta kohti Michelintähtiä pääsee yksinkertaisesti vaihtamalla kuivamuonapussit valmiskastikkeisiin.

Älyjääkaapin pikaruoka

Elitistisemmistä jääkaapeissa voi löytää muovisiin ovihyllyjen tasoihin integroituja syvennyksiä. Kukaan tuskin purkaa raakoja kananmunia kennoista kuivakaapeistaan jääkaappiin (toisen jääkaapinkäyttäjän testattavaksi). Näin ollen "älykaappi" siis "kehottaa" käyttäjäänsä täyttämään nämä syvennykset keitetyillä kananmunilla. Eli jättäen käyttäjän vapaan valinnan armoille, kuoriako se vaiko syödä kuorineen.

Keittiön astiat ja tarvikkeet

• pieni kattila,
• isohko kattila,
• peruskokoinen paistinpannu,
• helposti tiskautuvat (ja sisäkkäin mahtuvat) ruokailuastiat ja ruokailuvälineet
• ruuanlaitossa, leivonnassa, tarjoilussa käytetyt astiat ja välineet

Olipa tiskikone tai pelkkä tiskiharja, kannattaa liaiset astiat esitiskata käsin ruuan pinttymisen estämiseksi sekä esipuhtaiden astioiden nopeaan uudelleenkäyttöönottoon. Esitiskatut tiskit voi pinota tiskipöydän säilyttämiseksi tiskeistä huolimatta siistinä.

Erikoisratkaisuna mainittakoon laakeat kannelliset lasiset silli- hillo- yms. -purkit, joihin voi esimerkiksi kerroksittaa keittoja tai jälkiruokia, jotka helppo esihuuhdella ravistellen kansi suljettuna, helppo sijoittaa tiskikoneeseen. Periaatteessa työmaaeväät voi pakatakin lasipurkkeihin (mikrossa lämmitettäviksi). Lasipurkin pohjassa pitäisi olla merkintä sen mikroaaltouunikelpoisuudesta. Ellei tällaista merkintää ole, mikrokelpoisuuden testaamiseksi aseta leivänpalanen lasipurkkiin ja lämmitä täydellä teholla 10 sek. Jos leipä on lämmin ja lasi ei, purkki soveltuu, jos taas lasi on lämmin, mutta leipä ei, purkki ei sovellu.

Ruoka-aterioita pystyy kaiken lisäksi pakata steriilisti ja suojakaasuun tällasiin lasipurkkeihin:

1. purkit kannattaa esilämmittää kuuman hanaveden tai esijäähtyneen vedenkeittimen veden tai avulla, jotta kuuman ruuan aiheuutamat hetkelliset sisäiset jännitykset eivät olisi liian isoja.
2. vastakypsennetty ruoka (yli 60 calsiusastetta) jaetaan purkkeihinsa, kannet paikoilleen.
3. perään ripotellaan hyppysellinen leivinjauhetta, minkä jälkeen kansi paikoilleen kiertäen, mutta kiristämättä.
   • ruuan kosteus aiheuttaa kemiallisen reaktion leivinjauheen komponenttien kesken, minkä myötä muodostuva hiilidioksidi painaa lähes kaiken hapen ulos kannen ja purkin välistä, jäljelle jää merkityksettömän vähäisiä määriä maissijauhoa.
4. heti suhinan hiivuttua purkin kansi kiristetään kiinni, jotta ruoka-aineiden jäähtyminen ei ehtisi imeä happipitoista ilmaa takaisin purkkiin. Mahdollinen purkin sisään jäävä lievä ylipaine merkityksetön asia.
   • mikäli jääkaappimpötilaan jäähtyneen lasipurkkiaterian peltikansi jää vielä pullottamaan, voi kantta hetkellisesti löysäten tasata paineet.

Elämän rytmittämistä / päivien aikatauluttamista

Kun päivärytmi on kunnossa (säännönmukainen), oma jaksaminen sekä ehtiminen tehdä minäkin päivänä mitäkin on helpompi arvioida etukäteen, lisäksi tällöin on peruste olla vastaamatta kännykkään, tekstareihin sekä someviesteihin tiettyinä vuorokaudenaikoina.

Viihdettä / harrasteita saataville

Esimerkiksi radio, kirjat, ristikkotehtävät sekä käsityöt. Vaikkakin odotusarvoisesti digitalisoituminen "lahottaa" etenkin lasten aivoja, niin toisaalta lukeminen teroittaa. Empiirisesti päätellen, sellaisen "hardware-setin", joka on vakavastiotettavaa, lukeminen/opiskelu triggeroi (ek. pitkäkestoista) muistia paremmin kuin nk. totuuden jälkeisen ajan "software-roskan" lukeminen/opiskelu.

Syy sille, miksi kirjat ovat oletusarvoisesti vakavastiotettavampaa settiä kuin digitaaliset lähteet, liittynee siihen, että paperimuotoiset tektit säilyvät haman tulevaisuuteen jälkipolvien naureskeltaviksi, kun taas digitaalisessa muodossa tieto on periaatteessa vain abstraktilla tasolla olemassa, rajoitettavissa "maksumuurien" taa ja "tarvittaessa kadotettavissa bittitaivaaseen". Toinen seikka miksi digitaalinen aineisto on oletusarvoisemmin hömppää, on sellaisen tuuttaamisen, astrologisen suurissa skaaloissa, verraton helppous.

Kirjapainettua tekstiä kannattaa suosia siksikin, että sen substanssi sekä kieliasu on todennäköisemmin tarkistettua ja oikoluettua kuin digihötön. Digitaalinen lukemisto on todennäköisemmin silkkaa roskaa eli kumulatiivisesti ottaen henkilötyövuosien polttelua.

Kontaktit "ulkomaailmaan"

Esimerkiksi uutisten seuraamiseksi sekä asioiden hoitamiseksi etänä esimerkiksi kannettava tietokone.

Julkisen keskustelun ilmapiirin polarisoituessa esimerkiksi sisällissodasta johtuen ajan hermoilla / aallon harjalla pysyy parhaiten selaamalla mahdollisimman kattavasti eri uutislähteitä seuraavan portaalin kautta uutisartikkeleista pelkät otsikot, niiden julkaisijakonserni huomioiden. Myöskään Ylen uutistarjontaan (teksti-TV:n uutiset) ym. 'vastulliseen journalismiin' ei kannata paneutua liian pitkäksi aikaa, koska etenkään polarisoituineessa yhteiskunnassa vastuullisuus joukkotiedottamisessa ei missään tapauksessa merkitse objektiivisuutta. Suomessa monet virallisista yleisistä uutiskonserneista edustaa puolivirallisesti jotakin poliittista puoluetta (eivät "salaliitonomaisesti", vaikkakaan eivät välttämättä toitota kyseistä asiaa). Tämän lisäksi päätoimittaja sekä yksittäiset toimittajat tarkastelevat uutisoitavia aiheita / luonnostansa 'vallan vahtikoirina' suhtautuvat asioihin poliittisesti, vaikkeivät itse sitä edes tiedostaisi. Ja näin ollen - ja eritoten polarisoituneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa - kaikki konsernit painottavat/yhdenmukaistavat omaa ulosantiaan johonkin poliittiseen suuntaan/fokukseen. Maalaisjärjen käyttö uutisotsikoiden haravoimisessa ja varteenotettavien artikkelien otsikointien välittämän informaation laadun arvioimiseksi ja merkityksen jäsentelemiseksi. Poliitiikasta turha keskustella kun yhteiskunnassa on polarisoitunut yleinen ilmapiiri, sillä "vastakkaisia mielipiteitä on yhtä monta kuin vastakkaisia sukupuolia".

Uutisartikkeleiden klikkaaminen, kuten myöskin "ääneen ajattelu" (sekä älylaitteesta riippuen, käyttäjän ilmeet ja silmien katselukohdat näytöllä) tallentuvat evästeisiin, mikä aiheuttaa, että siitä lähtien mm. nettisivustot ja hakukoneet, jopa puhelinmyyjät ja oma valokuvakansiosi, korostavat/nostavat kärkeen/poppailevat eteesi asioita - kuten mainoksia, videoita, valokuvia, uutisaiheita - jotka 'sinua todennäköisimmin kiinnostavat', ts. joiden suhteen olet syystä tai toisesta herkistynyt / poliittisesti kallistunut. Minkä myötä jallitut psykologiseen kiipeliin.

Jossa saatat joutua tyytymään muiden sanomalehtikeräykseen nakkaamiin lehtiin, edellisten päivien otsikoihin.

Tähän alaotsikon viittaamaan kategoriaan kuuluu myöskin elämäntavat sekä sosiaaliset tavat. Esimerkiksi että käyttäytyy perheenjäseniään, ystäviään, tuttaviaan, muita lähimmäisiään ym. kanssaihmisiä kohtaan sekä myöskin koti- ja vikkieläimiä kohtaan asiallisesti, ettei polttaisi siltoja muihin temperamenttisuudessaan/impulsiivisuudessaan taikka varauksellista suhtautumista (luottamuspulaa) muissa herättävillä kyseenalaisilla teoillaan ratkaisuillaan, päätöksillään, elämäntavoillaan aiheuttaisi. Jolloin törmätään mm. sellaiseen ongelmatiikkaan, että arkielämä länsimaissa kun pitää sisällään (kunkin henkilön osalta tapauskohtaisesti vaihtelevan vaativaa) ongelmien ketjua sekä vyyhtiä niistä kaikista selviytyä, niin riski jäädä sellaisten elämässään ilmenevien ongelmien jalkoihin on korkeampi, koska ympärillä olevilta ei enää heru niin paljoa apua kuin ehkä tarvitsisi. Koska harvemmin kaikkia ongelmiaan osaa/jaksaa itse yksin ratkaista.

Toinen tähän kategoriaan sisältyvä sekka on liberaalin elämän tosiasiallinen vapausaste versus yhteiskunnallinen etiketti. Pähkinänkuoressa sanoen, mitä vapaammin (älyvapaammin) käyttäytyy, sen etäämmälle muista ajautuu asumaan, ja edelleen, mitä holtittomammin, sen todennäköisemmin vaippoihin. Tällaiset käytöstapoihin yms. liittyvät luonnolliset haasteet tai lähtökohdat tai reunaehdot koskevat käytännössä kaikkia, myöskin erilaisissa hoitolaitoksissa ym. asumisyksiköissä asuvia ihmisiä; myöskin täällä länsimaisessa kulttuuriympäristössä.

"Vastuuttomat vastuulliset"

Eläminen itsenäisenä yhteiskunnassa "peräänkuuluttaa" sellaisen asian ymmärtämistä, että yhteiskunnan "automaattinen toiminta" johtuu lukemattoman monista erilaisista mekanismeista, )kuten kilpailutaloudellisen elinkeinoelämän pyöriminen vähäisellä korruptiolla, yrityssektorien monopolisoitumisia välttäen sekä erikokoisten yritysten mahtuminen samoille sektoreille, johtuu lainsäädännöstä, kuten työlainsäädäntö, osakeyhtiölaki, monien isojen yritysten asiakaspalvelut, nettipankki, tehtaiden tuotantolinjat sekä keinoälyohjatut ajoneuvot, yksityishenkilöt työskennellessään työaikanaan työntekijöinä työpaikassaan), jotka vastaavat "analogisesti" jostain funktiosta ("toiminnosta", "tehtävästä"): siltikään ne eivät useinkaan ole moraalisessa vastuussa asioista, joista mekaanisesti vastaavat. Tällaisessa (urbaanissa) elinympäristössä pärjääminen edellyttää näiden "viidakon lakien" tunnistamista ja ymmärtämistä oikein, että vaikka elinympäristö onkin itsessään mekaaninen, vastuuton ja vain varauksellisesti luotettava, mekanismit pyrkivät olemaan ennen muuta hyödyllisiä, kuten marjat metsissä (poislukien kielon marjat), ja itse kussakin ihmisessä, jotka yhteiskunnassa elävät, ilmenee moraalisen vastuun ulottuvuus (joiden niskaan eli ihmisiin oikeastaan kaikki moraalinen vastuullisuus kuitenkin lopulta ohjautuu), ja tällaisen eli inhimillisen tasapainon pitäminen yllä tapahtuu mm. ihmisten kohtaamistaidoin.

Tällaisiin mekanismeihin liittyen on syytä aivan aluksi ymmärtää, että mainosten/mainonnan tavoite on virittää äärimmilleen ihmisten kulutushysteriaa, sillä etenkin nykyisessä talousjärjestelmässämme korostuu, että mainostajat kilpailevat keskenään ihmisten ('kuluttajien' huomiosta. Tämä johtuu mm. informaatioteknisestä kehityksestä (TV ja älypuhelimet ym. toisaalta vievät paljon ihmisten aikaa, toisaalta tarjoavat yksinkertaisia kohdistetun markkinoinnin mahdollisuuksia), toisaalta markkinointiin liittyvät kauppatieteelliset mainontaan ja ylipäänsä joukkopsykologiaan liittyvät tutkimukset (kuten hyllyjen, kylttien ja mainosnäyttöjen optimaalinen sijoittelu ostoskeskuksissa sekä elokuvien vaikutus ihmisten kulutustottumuksiin) ovat kehittyneet "kivasti". Tällaisessa viidakossa, jossa mainostajat pyrkivät kilvan provosoimaan ja kiihottamaan kuluttajia haluamaan asioita, kuten elektroniikkaa ja merkkivaatteita, itsenäisen yksilön inhimillinen vastuu on olla provosoitumatta ja kiihottumatta tällaisesta mainonnasta, influenssereista sekä ystäväpiiristä, jotka osaltaan pyrkivät näkymään tällaisten tuotteiden omistamisen ja käyttämisen kautta. Ja osata suhteellistaa oikein omat tosiasialliset tarpeensa, ymmärtää arvopohjansa ja tasapainottaa oikein mahdolliset arvovalinnat. Lopputuloksena jokatapauksessa on, että osa ihmisistä ei kykene tällaiseen, vaan ajautuu "markkinointihegemonian tuuliajoille", ylivelkaantuen. Olipa kyse maksuhäiriömerkinnöistä tai 'positiivisista luottotiedoista', niiden funktio on sama, eli että yhteiskunnalliset toimijat, kuten omistamaansa vuokrahuoneistoa vuokralle tarjoavat vuokranantajat sekä tuotteita tai palveluita kuten matkapuhelinliittymät, jälkilaskuttavat yritykset, pystyisivät tunnistamaan henkilöt (sekä yritykset), joiden kanssa asioidessaan he päätyisivät varsin todennäköisesti kiipeliin.

Tällaiset maksuhäiriömerkinnät/positiiviset luottotiedot eivät varsinaisesti kuvaa "itse puuta", identiteettiä, silti ne kuvaavat "hedelmää", eli esimerkiksi maksuhäiriöitä, mikä on täsmälleen se, mistä kukin luotonantajayritys on kiinnostunut. 'Positiivisen rekisterin' parannus suhteessa maksuhäiriömerkintään on se, että esimerkiksi yksityishenkilön maksukyky/taloudenpito pystyttäisiin etupainotteisesti havaita kehnoksi ja kieltäytyä tarjoamasta luotollisia palveluita, kun taas maksuhäiriömerkinnän perusteella tätä maksukykyä/taloudenpitoa pystytään arvioida vasta sitten, kun henkilö on ensin aiheuttanut kymmenien tuhansien eurojen vahingot useille elinkeinoelämän toimijoille. Positiivisilla luottotiedoilla siis arvioidaan/luokitellaan ihmisiä huomattavasti henkilökohtaisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin maksuhäiriömerkinnän kautta, mutta toisaalta positiivisilla luottotiedoilla pyrittäisiin piikkaamaan ylikuluttaminen, johtuipa se haikkomielisen eläjän kulutuskiimasta, vastuulisen eläjän köyhyydestä tai yhteiskunnallisesta lamasta, niin jo ennen tämän maksukyvyttömyyteen ajautumistaan. Jolloin niiden osalta, joilla on käytännöllisiä mahdollisuuksia ja tahtotila petrata taloudellista toimintakykyään ja uudistua elämäntavoiltaan, se voisi onnistua helpommin. Positiivinen luottotietojärjestelmä on sen tällaisen ylettömän kattavuuden/eksplisiittisyyden tähden hyvin kyseenalainen hanke, joskin maksuhäiriömerkintöihin verrattuna sillä on selkeitä etuja. Positiivisten luottotietojen ja negatiivisten maksuhäiriömerkintöjen välimaastoon voisi sijoittua esimerkiksi suhteellisen neutraali ja silti saman tarpeen täyttävä erääntymisloki, eli jo siinä vaiheessa, kun mistä vain laskusta päädytään lähettämään ensimmäinen maksumuistutus, tapahtuma merkitään rekisteriin, ja ainoastaan aiheettomiksi todetut maksumuistutukset poistuisivat henkilön erääntymislokitiedoista. Tällöin yritys pystyisi suoraan ja sopivalla tarkkuudella, kuitenkaan yksityisyydensuojaan kajoamatta, päättelemään henkilön taloudenpidon huolellisuutta. Mikä seikka on laskuttajalle jopa keskeisempi asia kuin tämän hypoteettinen maksukyvyttömyys, sillä huolellisuus henkilökohtaisessa taloudenpidossa samalla indikoi myöskin sellaisen asian, että henkilön vähävaraisuudesta ja luottokortittomuudesta huolimatta jos ei maksumuistutuksiinkaan, niin että laskutussopimukset tämän henkilön kanssa päätyisivät perintään, ei sekään ole todennäköistä. Kun sitävastoin positiivinen luottorekisteri (tai vaikkapa hänen yksityisautonsa vuosimalli tai käyttämänsä kengät) eivät sellaista suoraan kerro. Tällainen erääntymisloki toisaalta mahdollistaisi, että vähävarainen, mutta huolellisesti talouttaan hoitava henkilö pystyisi poikkeustilanteessa käyttämään kulutusluottoa instrumenttina päätymättä suspektiksi. erääntymisloki systeemissä yhtälö, jossa henkilö hoitaisi huolellisesti kaikki laskunsa ajallaan, mutta silti päätyisi yhtäkkiä maksukyvyttömyyteen, toteutuisi tilanteessa, että henkilö on pyrkinyt olemaan elinkeinoelämän toimijoiden luottamuksen arvoinen muilta osin, mutta ei ole tajunnut velanottoon liittyviä riskejä. Puolestaan skenaario, että säntillinen henkilö kykenisi pitämään erääntymislokinsa puhtaana, mutta silti laskelmoidusti toteuttaisi "luottotietonsa huolellisen menettämisen", on ainakin äkkiseltään ajatellen melko epäjohdonmukainen.

Maksukyvyttömyyteen, mitä termiä siitä sitten halutaankaan käyttää, aina joku osa kansalaisista todennäköisesti ajautuu, mutta jotta juuri sinä et sellaiseen tilanteeseen ajautuisi, huomioi, että yhteiskunnassa on tällaisia ulkoisesti vastuullisilta vaikuttavia toimijoita, kuten samettiset pankkiirit puhelimessa, hilloja tilille tarjoavat valotolpat, karamellinsävyiset joulupallot Black Fridaynä, tai omat joulukuusilta näyttävät ystäväsi, jotka eivät kuitenkaan oikeasti ole vastuussa mistään sellaisesta, josta koet sielunyhteyden elämyksen.

Maksuhäiriöiden loivennusmaksut

Maksuhäiriömerkintöjen nollautumusten kanssa ei pidä lähteä pelaamaan, tuhlaamaan täysivaltaisia elinvuosiaan tai riskaamaan edunvalvontaan päätymisen kanssa (edunvalvonnasta on monimutkaista päästä enää pois: todennäköisesti tarvitsee välivaihekauden, jossa edunvalvojaksi nimetään laillinen luotettava taho, jonka pyrkimyksenä on ulosajaa edunvalvonnan alainen henkilö edunvalvonnasta, mikä saattaa olla tekemätön paikka, etenkin jos edunvalvonnan alaisella henkilöllä riippuvuuksia/rikostaustaa)). Näin ollen maksuhäiriömerkinnän aiheuttama maksu (olettaen, että tämä on oikeusteknisesti yksiselitteinen asia eikä esimerkiksi laskutusvirhe tai perusteet muuten epättävissä) tulee joka tapauksessa maksatukseen.

• tällaisessa tilanteessa karsi elintasostasi selvästi (mikä on aivan normaali juttu eikä mikään maailmanlopun enne) ja maksa laskun summasta niin iso osuus kuin kykenet.
  • jos laskuttaja lähettää uuden laskun muutaman euron muistutusmaksuineen sekä viivästyskorkoineen, maksa siitäkin niin iso osuus kuin kykenet. Muistutusmaksuineen päivineenkin tämä on paljon vastuullisempi toimintamalli kuin pikavippeihin turvaaminen.
    • mikäli kyse on yksittäisestä laskusta, esikä esimerkiksi säännöllisestä sähkön kulutuslaskusta, on todennäköistä, että osamaksusi arvopäivän jälkeen laskuttaja joustaa, ottaa yhteyttä tai ottaessasi yhteyttä sopii kanssasi maksuajan pidennyksen [mikä on periaatteessa rinnasteinen Visa-kortin luotto-ominaisuuteen].

Lainat, vipit, velat, visat ja vastuut

Yritysmaailmassa, jossa liiketoiminta on ensiksikin vastuuvapaata (osakeyhtiö juridisena osapuolena) ja toisekseen liiketoiminnan tulos perustuu erittäin tarkasti ja taidollisesti suunniteltuun strategiaan, velan ottaminen (esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen varastointikapasiteetin kasvattamiseen, tai ison tilauksen tai hallitusti muuttuvassa markkinaympäristössä raaka-aineiden hankintaan) voi olla viisasta, mutta lähtökohtaisesti ei. Velkaantumisen harkitsemisessa kiinnitä huomiota velan ehtoihin (mm. takaus, ulosotto sekä ylipäänsä miten erilaisissa skenaarioissa velalliselle käy), sillä jokin skenaarioista realisoituu, joka hyvällä säkällä on avoinen, mutta hiukan huonommalla säkällä musertava. Velan ehtojen musertavuus tekee velan ottamisesta usein suorastaan surrealistisen typerää, mutta kuitenkin monet ihmiset kumma kyllä valitsevat sellaisiakin velkaantumispolkuja.

• kaikkeen, minkä tunnistaa riippuvuudeksi - lähtien intohimoisesta postimerkkien keräilystä tai pakkomielteisestä kilpailuvietistä tai verbaalisesta impulsiivisuudesta tai kelvottomien aatosten ajattelemisesta - kannattaa havahtua: niissä kaikissa on surrealistisen taloudellisen katastrofin siemen.
• mm. avioehdolla saattaa olla mahdollista rajata velkavastuu(t), kuten yritysvastuutkin, vain avioliiton toiselle osapuolelle, jolloin katastrofitilanteessa perheenä ei päädytä puille paljaille.
  • sopimusehdot ovat sopimuksen ydin, joten niihin kannattaa perehtyä tai mikäli mahdollista, ne kannattaa määritellä pikkutarkasti ennen sopimukseen sitoutumista.
• velkaantumisen vaihtoehtona voi joskus olla osamaksu (esimerkiksi kuolinpesältä ostetun kiinteistön kohdalla).
  • Nyrkkisääntönä osamaksusopimus on aina lainanottoa taloudellisempi ratkaisu.
• tarpeen* tullen periaatteessa johdonmukaisinta ja järkevintä olisi olla velassa yhdelle tai useammalle (ks. joukkovelkakirja) sukulaiselleen tai luotettavalle läheiselleen.
  • maksuehtoja on mahdollista tarvittaessa* sovitella;
    * odotusarvo on, että velallinen pyrkii säästymään kohtuudella vältettävissä olevilta ylimääräisiltä menoilta.
  • hätätilassa velkojalla on optio "armahtaa" kolmen vuoden välein tietty määrä velallisille antamastaan velasta ilman lahjaverojen tilitysvelvoitteita.
• kaikesta varainsiirrosta sekä sopimuksista kannattaa aina laatia fyysiset kirjalliset dokumentit.
  • mikäli ympäristönsuojelullista syistä arkkipaperi on kallista, oikeusteknisesti pätevät sopimusasiakirjat ja velkakirjat kopioineen voi myös laatia käsin vaikkapa tuppeen sahattuihin puunpaloihin. Tällöin asiakirjalappeet kannattaa joko höylätä tai hioa eri karkeusasteiden hiomapaperein. Leipätekstit allekirjoituksin kannattaa kirjoittaa kynällä, josta muodostuu painaumaura. Painaumaurat voidaan korostaa esimerkiksi butaanikolviloa polttaen. Kolvaamisen jälkeen asiakirjalapepinta kannattaa vielä viimeistelyhioa (ja pyyhkäistä mikrokuiturätillä) ennen dokumentin kirjahyllyyn sijoittamista tai seinälle ripustamista.
    • hiilinielu

Teekkarivaihtoehto valtion takaamalle opintovelkaantumiselle: lapsityönteko ja lapsen säästöjen tuhlaaminen

Toisin sanoen: jotta olisi varaa polttaa opiskelijaikäisenä rahaa 'irtokynsiin' yms, tehdä kesätöitä ja muilla vastaavilla tavoilla tienata ja säästää nuoruudessaan. Lapsityöskenteleminen myöskin ennaltaehkäisee "työfobiaa":

1. Lopputuloksena hyvä CV, paremmat mahdollisuudet työllistyä vastedeskin sekä disimpulsiivisempi rahankäyttö.
   • CV:n funktio on "työnhakijaan perehtyminen yhdellä silmäyksellä" / työnhakijajoukon arviointi ja hakijoiden vertailtavuus.
   • CV:n sijaan some-elämä ei ole yleensä työmarkkinoilla muuta kuin negatiivinen meriitti. Some-elämä vaikuttaa henkilön persoonallisuuteen (kuten koko yhteiskuntaankin) vahvasti, suorastaan totaalisesti:
     myönteisesti vai kielteisesti, se selviää "jälkikäteen".
2. Varjopuolena/takapiruna vaivannäkö nuorena, mutta metamorfoosi varttuessaan (esimerkiksi traumaattisista kokemuksista johtuen), ihanteiltaan ja olemukseltaan kielteisellä tavalla erilaiseksi ihmiseksi kuin jollaiseksi oli toivonut, ja tällöin periaatteessa omien säästöjensä varastaminen itseltään.
   • käytännössä on mahdollista myöskin päätyä hämmentävän ison varkauden uhriksi ja menettää sen myötä kaikki säästönsä, mutta sellaisestakin on mahdollista nousta tarvitsematta velkaantua.
3. yhteisöihin osallisuuden kokemus tulee useinkin sitä kautta, että saa ottaa vastaan vastuuta - ja puolestaan vapaus on muun muassa vastuun "kaveri".
4. työttömyysjakson / eläkkeelläolon aikana ilmeneviä "ahtaanpaikankammoja" ovat esimerkiksi
   • "toimettomuusfobia": lomailun jatkuessa työttömyytenä työssäkäynnin kautta omasta ja lähimmäisten hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan ja työnantajan hyödystä huolehtimismahdollisuuden haihtumisen kriisi
   • "työfobia": aikatauluttomuuteen mukautumisen myötä työtehtävän vastaanottamisen ja töiden aloittamisen jopa ylivoimaisen korkean kynnyksen illuusio
   • sosiaalisen syrjäänvetäytymisen myötä, avuttomuuden, neuvottomuuden ja heikon ympäristönhallinnan myötä sekä ajatusten kehänkiertämisen, tunnetilojen suggeroitumisen ja hervottomuuden myötä höperyys, tahdittomuus, keuliminen, häiritsevyys, toistenhuomioonottamisen vaikeus, höpinä, hölötys, harkitsematon toiminta
   • varallisuuden hupenemisen myötä alttius rikollisjengeihin, päihteidenkäyttöön, huumerikollisuuteen, näpistelyrikollisuuteen, ulkomaisiin värväysyrityksiin, lahjontaan; herkkyys idealistisiin/uuspakanallisiin/seksuaalirikollisiin/väkivaltaisiin/puberteettisiin ääri-ilmiöihin haksahtamisiin sekä mukaan tempautumisiin.
5. Suomesta puuttuu [ateistinen] "viimeinen oljenkorsi" -metodologia/linjasto, jota kautta koulut keskyttänyt työtön rikollinen juoppo narkkari pääsisi eroon rikoskierteistä, kuiville, katkaisuun, valmistumaan ammattiin, töihin, ulos edunvalvonnasta, asettumaan siviiliin.
   • "vierihoito" / rinnallakulkeminen / sielunhoito aikaekstensiivistä, työlästä, kansainvälisen huumebisneksen voimistuessa Suomessa myöskin hengenvaarallista.
     • huumepellot speltille
     • huolehdi itse etupainotteisesti, ettet ajaudu alttiiksi tällaiseen syöksykierteeseen.
     • rikosylikomisarion ratkaisuehdotus alaikäisten asianosaisten alkavien rikollisuuskierteiden katkaisemiseksi ns. ajoissa. Jotakuinkin sama ehdotus poliisijohtajan suusta kuultuna.
     • Oikeusministeri Leena Meren maininta yhdyskuntapalvelun omaisen nuorisorangaistuksen käyttämisestä 15-17 vuotiaiden yli sakkorangaistuksen ansainneiden rikoksentekiöiden ojentamiseksi.
       • allekirjoittanut yhdyskuntapalvelua järjestäneenä (suunnittelu, ohjaus, valvonta) osapuolena olleena, työn rankaisevuus perustuu lähinnä viranomaisen vaatimukseen säännöllisesti suoritettavasta vastikkeettomasta työstä (yhdyskuntapalvelijan suoritettua velvollisuutensa muut saattavat jatkaa samaa työskentelyä vapaaehtoisina ripeämpäänkin tahtiin), näin ollen olisi perustetta painottaa (sanktioida) työelämän perusarvojen noudattamista, kuten ulkoista siisteyttä, luotettavuutta, täsmällisyyttä (mm. saapumisessa), ylipäänsä habitusta (= omastaan luopuminen tilapäisesti), työn tekeminen kun ei ole ylikuormittavaa eikä mieltäalentavaa sinänsä.
         • sakkorangaistusten yhdyskuntapalvelusajaksi konvertoimista johdonmukaisempaa olisi sen konvertoiminen yhdyskuntapalveluksen nettopalkan määräksi, jota yhdyskuntapalveluja järjestävien tahojen hintatasojen samankaltaisuutta sekä kulloinkin realisoituvaa työtehoa pidetään silmällä (mm. puhelinsoitoin)
       • poliisiviranimaisen, rikosseuraamuslaitoksen, virkavallan työn motiivi on vähentää rikollisuutta, eikä "pidättää mahdollisimman iso määrä rikollisia".
         • periaatteessa ei ole järkeä antaa nuoren tuhlata aikaansa "valmistumalla" peruskoulussa rikolliseksi, vaan tällöin peruskoulu kannattaa keskeyttää, kunnes on valmis käydä se loppuun / vaihdos "hitaammalla vaihteella käytävään peruskouluun". Peruskoulun pystyy vallan hyvin käymään hiukan vanhemmallakin iällä loppuun (esimerkiksi pakolaisena Suomeen muuttanut henkilö).
         • lopulta peruskoulun päättötodistuksen saanut on kiitollisempi ja tyytyväisempi itseensä, tilanteeseensa ja jatkokouluttautumis- tai työmarkkinoille työllistymismahdollisuuksiinsa, kuin sen reputtanut.
       • oikeusministeri Leena Meren ennakkopäätös, että nuorisorangaistuksesta lähdettäisiin valmistelemaan huomattavasti nykyistä yleisempään käyttöön kelpaava malli, millä pyrittäisiin ennaltavälttämään "omatunnottomasti varttuvien nuorten ajautuminen vankilaan elämässään".
   • Narkkari: Vapautuminen alkaa kaikkien asioiden anteeksiantamisesta.
   • Köyhä rikollinen/opiskelija: nimenomaan kun rahaa on 'liian vähän' ja elämä on siksi johonkin verrattuna kituuttamista, täytyy osata tunnistaa asia ja pystyä järkevästi priorisoimaan taloutensa rahankäyttö.
     • Mm. mistä syystä tämä artikkeli.
6. työnantajien sekä -tekijöiden kannalta, mahdollisimman usean työpaikan luominen ja täyttäminen olisi yleishyödyllistä
   • yhteiskunnan kannalta hyödyllistä olisi tarpeettoman monen matalakoulutustyöpaikan avautumatta jääminen (väestön koulutustason regressio, tyhmistyminen, toimintakyvyttömyys; yhteiskunnan taantuminen, taaksepäin kehittyminen).
     • poislukien työpaikat, joissa jatkokouluttaudutaan/kehitetään jatkuvasti taitoja eteenpäin, jotka ovat väliaikaisia/välivaiheita työntekijälle, työt, joiden purkamisesta, järkeistämisestä tai keskittämisestä (esimerkiksi keinoälylle) syntyisi yhteiskunnallinen akilleenkantapää (vastaavankaltaisesti kuin Fingridin Datahub, Suomen yhteiskunnassa), "ad-hoc työpaikat", jotka luodaan jonkin (työnantajan tai työntekijän) erityistarpeen täyttämiseksi.

Ahneen loppu

Huomioi myöskin työmarkkinoiden sorvaamiset (loppuvuonna 2023) työnantajaosapuolelle optimaalisemmaksi. Tällainen työnantajalähtöinen filosofia on työnantajain näkökulmasta aivan ymmärrettävä tarve, mutta työntekijäin kannalta sellainen merkitsee esimerkiksi, että korkeakaan koulutustaso ei takaa työpaikkaa, jos luonteensa puolesta ei tule sosiaalisesti toimeen työpaikalla (työpaikkakiusaaminen, savustaminen, ansojen ja jäynien virittäminen, poikkeustilanteiden lavastaminen ikävän työntekijän harmiksi on varsin yksinkertaista.

• vältä ahnehtimista, velaksi elämistä (kulutusluotto ja "kerjääminen"), heräteostoksia, riski-investointeja, rehvastelua, asunnon tai auton hankkimista lainarahalla, omaisuusrikollisia, kasakoita.
• jotta työmarkkinoiden uudistumisen (sisältäen pitkässä juoksussa mm. työmarkkinajärjestöjen jäsenilleen tarjoamien erilaisten oikeus- ja vakuutusturvien eliminoimistavoitteen) myötä herkistyvä luottokelvottomuusliipaisin ei Murphyn lain toteutuessa kaatuisi heti päälle, jatkuva säästäväisyys sekä kotitaloudellinen suunnitelmallisuus ovat ehdottoman tärkeitä arjen elementtejä ennen kaikkea yhteiskunnallisten, rakenteellisten, kansantaloudellisten, poliittisten, sosiaalisten muutosten äärellä sekä myllerrysten keskelläkin. Säästöjä ei kannata jättää pankkeihin, vaan säästämiseen on syytä suunnitella muita keinoja, alkaen itsessään yhteiskunnallisesti hyvin tärkeästä käteisen rahan omistamisen "taidosta".
• tällaiset ikävät muutokset ovat osa Suomen valtionvelkapommin sekä sotepommin jo vuosikymmenien ajan ennakoituja realisoitumisia ja siinä mielessä vääjäämättömiä ja välttämättömiä aika vaikeita kansallisia/yhteiskunnallisia koettelemuksia.
  • Tosiasialliset - kohtuullisen epäoptimaalisetkin - säästötoimet ovat edellisinä hallituskausina "ennakkosiunattuja".
    • velaksi elämisen kautta on yhteiskunnallisena (mm. kansallisten hallitusten sekä kansalaisjärjestöjen) konsensuksena hyväksytty kansallisten ongelmien eskaloituminen hiljalleen, ja että väistämättömästi jokin tuleva hallituskokoonpano joutuu alkaa korjaamaan niitä. Toisaalta tarkoitukselliseksikin tavoitteeksi on voitu ottaa yhteiskunnan romauttaminen (sillä ajatuksella, että on olemassa tuntemattoman suuruinen todennäköisyys, että jäljellejääneet yksilöt lähtisivät jälleenrakentamaan kaatunutta yhteiskuntailmiötä puhtaalta pöydältä).
• omatoimisuuden oikein oivaltaminen sekä sellaisten työpaikkojen tavoittelu, joissa työyhteisössä arvostetaan sen tyyppistä omatoimisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, jota itse edustaa, sillä kuten kaikki työnantajat tiedostavat, valitettavasti joukkopsykologia (todennäköisesti myöskin laumaeläimillä sekä parvieläimillä) toimii niin, että tuloksekkain projektiryhmä sisältää monipuolisesti tiettyjä erilaisia luonteenpiirteitä, jotka nämä erilaiset, osittain vastakkaiset luonteenpiirteet toisaalta ajautuvat keskenään herkästi konfliktiin, koska ne provosoivat toisiaan.
  • vaikka tällaisessa uudessa työmarkkinamallissa ehkäpä päädyt kerta toisensa jälkeen selkäänpuukotetuksi ja ulossavustetuksi - tai työnantajana toteat työyhteisön toisensa perään syöneen toisensa ihan adiabaattisena prosessina - sellainen ei suoraan tarkoita että olisit millään tavalla huono työntekijä - tai työnantaja.
    • tekee hyvin kun jo lapsesta lähtee pikku hiljaa, mutta määrätietoisesti, kokoamaan CV:tä ek. sosiaalista työkokemusta monipuolisesti erilaisissa työtehtävissä sekä harrastuksissa.
  • melko todennäköisesti kyseinen uusi työmarkkinafilosofia ei tule jäädäkseen, mutta siinä saattaa olla sellaisia vahvuuksia, joiden vuoksi sitä kannattaa väliaikaisesti sietää [kansantaloudellisesti haasteellisissa ympäristöolosuhteissa, ellei tänä päivänä jopa monella lailla yhteiskunnallisessa umpikujassa].
    • Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksessa on nähtävästikin kyse kolmitasoisesta filosofiasta
      1. Yhteiskunnan ja kansantalouden elpyminen on "lähivuosikymmeninä" perustunut ek. teollisuudenaloihin, joita on syntynyt Suomeen, kun tehtaita on perustettu. Näin ollen "aatelisten", joiden edesottamuksiin teollisuudenalojen syntyminen on viime vuosikymmeninä perustunut, muuttamista pois maasta alati kiristyvän verotuksen vuoksi pyritään ennaltaehkäisemään loiventamalla sitä.
      2. Työelämän ulkopuolella elävien sinänsä työkykyisten kansalaisten työllistymistä tuottavaan työhön pyritään parantamaan poistamalla erilaisia tukiloukkuja (tukiloukku = henkilön perheineen käytettävissä olevat varat supistuisivat aiemmasta, mikäli henkilö työllistyisi).
      3. Pääasiassa työssäkäyvän väestön olemassaolo aiheuttaa, että yhteiskuntaa pystytään ylläpitämään kilpailukykyisenä ja lisäksi valtion varat pystyvät karttumaan.
      • yhteinen toimintaympäristö huomioon ottaen näiden kolmen "kansakunnallisen säädyn" keskinäistä tasapainoa pyritään pitämään yllä johdonmukaisin eli perusteltavissa olevin toimin.
        • tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa yksi keskeinen haaste päätöksentekijöille on taito ajatella sekä perustella asiat totuudellisesti, mahdollisimman yksinkertaisesti: polarisoituneessa/piiloprovosoivassa julkisessa keskusteluilmapiirissä yleensä (lähiesimerkkeinä Suomen kansallinen koronakriisi, Suomen kansallinen pesukarhukohu; hiukan etäisempänä esimerkkinä lääkeyhtiö Purdue Pharmaan redusoituva kansallinen, tai ylikansallinen, sekamelska USA:ssa) korkean tason asiantuntijatkin lähtevät käyttämään retorisena keinonaan keinotekoista kontrastin lisäämistä - asioiden liioittelua, huhuja, meemejä, ankkoja, tarkistamattomia lähteitä, arvioimattomia referenssejä - mikä on huomaamaton ja itseään voimistava noidankehä, joka saattaa ehtiä äityä haastavaksi tunnistaa, vaikeaksi tunnustaa, monimutkaiseksi tai pitkäaikaiseksi prosessiksi oikaista tai korjata.
    • kansanedustaja Mira Niemisen jäsentely.
    • IMF:n myötämielinen tiedoksianto Suomen kansantalouden tervehdyttämiseen liittyvistä toimista, mutta lisäkaneetilla "ei riitä".
    • SYL:n jäsentelyä helmikuun 2024 alkuun kaavaillun suurlakon merkityksistä.
      • Lakossa olijoiden sekä myöskin lakosta kärsivien osapuolien syytä hyödyntää lakkopäivät kerryttämällä hiljaista tietoa
        • kuinka optimaalinen lepopäivän viettäminen olisi sovellettavissa käytäntöön.
          1. tulevaisuutta ajatellen luultavasti jokaiselle verrattoman hyödyllinen empiirinen koe
          2. suurlakko poikkeuksellisen soveltuva ajankohta täsmälleen kyseiselle valtakunnalliselle kokeelle.
          3. Helmikuun 2024 alun suurlakko Suomen kiky-pumppaamisen kannalta käsittämättömän hyödyllinen rasti.

* * *

Lukuvinkkeinä aiheesta syväjohtaminen (linkin käsikirjan sivulta 46), syystä että melko iso osa nykyisistä sekä tulevista henkilöstöjohtajista Suomessa on partiolaisia tai reservin upseereita, jolloin he todennäköisesti soveltavat armeijassa omaksumiaan johtamisen muotoja, ja tämä realisoituu valtakunnallisesti niin, että periaatteessa joka työpaikalla henkilöstöjohtajat pyrkivät soveltamaan nimenomaan syväjohtamisen periaatteita. Johtamisesta löytyy huima määrä kirjallisuutta, mutta linkin oppaassa on kiteytettynä keskeisimpiä, joita Suomen työelämässä todennäköisimmin tulee eteen. Yritysjohtamisen "uusia tuulia" tarkasteleva kirja metropoliitta Ambrosius et al: Henkinen johtajuus (2009).

Yleisenä ilmiönä johtamiseen liittyen on, että kumulatiivisesti tarkastellen, jopa henkilötasolla tarkastellen, johtamistavasta riippumatta ylivoimaisesti suurimman rasitteen ja vastuun johtajan toimista kantavat tämän alaiset, eli näinollen alaisten on järkeä huolehtia johtajien johtamistaitojen kehittymisestä sekä siitä että "vallankäyttö pysyy hallinnassa". Johtajuus voi olla rooli, virka, protokolla, asema tai "nakki", muttei siltikään identiteetti.

Ammattiyhdistykset

Työntekijöiden etujen "raivokas" puolustaminen on ollut perusteltua, sillä sitä kautta on huolehdittu esimerkiksi perhe-elämän ja finanssialojen tarvitsemasta tulevaisuuden ennakoitavuudesta (sekä sitä kautta yhteiskuntarauhasta). Ammattiyhdistystoiminta on kuitenkin häiriintynyt nykyisin, koska yritystoiminta (markkinat ja työpaikat) sekä työväestö kansainvälistyy ja lisäksi fyysisiä työpaikkoja vaihtuu etätyöpaikoiksi, jolloin mm. korkeiden elinkustannusten maissa, kuten Suomessa / elämänmuodoissa, kuten keskuslämmitysjärjestelmin varustetut perheasunnot, asuvat työntekijät jäävät kansainvälisillä työmarkkinoilla lähtökohtaisesti altavastaajiksi:
- Pärjätäkseen työmarkkinoilla, korkeiden elinkustannusten maiden työntekijöiden olisi oltava keskimäärin taitavempia/paremmin profiloituvia työntekijöitä kuin vastaavien edullisempien elinkustannusten maissa / maista tulevien työntekijöiden.

Suomi oli Euroopan mittakaavassa ensimmäisiä maita, joissa alettiin perustaa ammattiyhdistyksiä. Suomen ensimmäisen virallisen ammattiyhdistyksen perustajan jälkeläisenä todettakoon, että on jäänyt määrittelemättä työmarkkinajärjestön johtajille vallankäyttäjinä mitään erityistä edesvastuullisuutta tai neuvottelemisvelvoitteita. Suomen perustuslaissa mainitaan yhdistymisvapaus sekä viitataan Kokoontumislakiin. Ammattiyhdistysten työntekijäjäsenten edusmiehinä toimivat työmarkkinajärjestöjen johtajat valitaan sellaisten ominaisuuksien perusteella, joiden perusteella he "ovat velvoitettuja" taistelemaan työntekijäosapuolen etujen heikentymistä vastaan, ja tällöin, rakenteellisista syistä johtuen, poliittiset lakot laukeavat automaattisesti päälle, suhteellisuudentajuttomasti, vaikka heikennys olisikin periaatteessa välttämätön / ennen pitkää väistämätön käänne/kriisi.

'Vientivetoisiin työmarkkinoihin' pyrkimiseen liittyviin neuvotteluihin hallituksen kanssa ryhtymisen pullonkaulana on ainakin pelko hallitusosapuolen pitäytymisestä sanatarkasti hallitusohjelmassaan. Mutta mm. ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus on epäreilu "päämäärä", sillä yhtä laillahan ensimmäisistäkin sairauspäivistä tulisi maksaa ainakin päivärahojen eli vähintäänkin peruspäivärahan suuruinen tukiraha, kun kerran ylipäänsä sairauspäivärahakin (suuruusluokaltaan sama kuin ansiopäiväraha) on tukimuotona olemassa.

Työmarkkinajärjestöjä ei ole järkeä ajaa harakiriin, sillä ne ovat oleellinen seikka sopimusyhteiskunnan pysymisessä yllä. Monikantaneuvotteluja kannattaisi käydä suomalaisen oikeustajun vastaisten säädösten sinetöitymisen ennaltaehkäisemiseksi - vientivetoiseen työmarkkinamalliin iskostuvien lastentautien välttämiseksi - ja sitä kautta suomalaisen sopimusyhteiskunnallisen rakenteen säilyttämiseksi johdonmukaisena. Koska ensimmäinenkään sairauspäivä ei voi olla elinkustannukseton, näin ollen työntekijälle ei korvauksetonkaan - ellei työntekijä esimerkiksi päätä jättää hakematta sairauspäivärahoja - mikä ristiriita merkitsee, että eduskunnan hyväksymässä hallitusohjelmassa ylipäänsä on vielä sovittelemisen varaa (johdonmukaisten, mutta monimutkaisten tavoitteiden vesittymättä).

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan kolumni, jossa hän mainitsee presidentti Mauno Koiviston suullisen toteamuksen vuonna 2001 [=jo ennen WTC-iskua vallinneena seikkana], että Suomen perusidea suhteessa Venäjään on selviytyminen.

Suomen (valtiona, yhteiskuntana, kulttuuriympäristönä, kansallishistoriana, kieliryhmänä, kansakuntana) olemassaolo perustuu lukuisten kriittisten osatekijöiden (kuten tuotantotekijät, kauppatase, ympäristönhallinta, sosiaaliturva, kulttuuri, motiivit) toimimisesta kunnolla. Joiden toimimattomuus johtaa suuriin ongelmiin, koko 'Suomen' perinpohjaiseen katoamiseenkin muutaman vuosikymmenen sisällä.

Vaihtoehtoisista talousjärjestelmistä

Talousjärjestelmä tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti eli tasapainoisesti ja yleistä oikeustajua noudattaen laaja-alaisen oikeusteknisen säädöskokoelman.

Kysynnän ja tarjonnan tasapainoon perustuva markkinatalousjärjestelmä mm. spin-offeineen on, mikäli tyydytään myymään porkkanoita kauppahalleissa, yksinkertainen, mutta elinkeinoelämän toimijoiden yksinkertaistumisen vaarana on, että yhteiskunnan kyky ylläpitää itseään romahtaa - yhteiskunta hajoaa - sillä mitä 'kehittyneempi' yhteiskunta on, sen vähäisemmin resurssein se kykenee ylläpitämään isommalle ihmismäärälle kohtuulista elintasoa, ja yhteiskuntajärjestelmän ollessa kellottunut johonkin tilaansa, voimakas väestön määrän lisääntyminen, elinkeinotoiminnan yksinkertaistuminen tai resurssien suppeneminen hajottaa pakan. Yritysten välisten kriittisten toimitusketjujen yms. verkostojen intensiivisyys on riski.

Suunnitelmataloudessa ideana on, että valtio "mikromanageroi" elinkeinoelämää enempi tai vähempi intensiivisesti, kuten esimerkiksi tuotteiden energiasertifioinneinen, sähköautojen hankintatuin, tuulisähkön hintatakuin tai jopa kommunistisin ottein, kuten 'bolševistisella rauhallisuudella'_Sipilä. Ero 'vapaaseen markkinatalouteen' on veteen piirretty viiva, jonka dynamiikka riippuu mm. tuulen suunnasta.

Joukkotiedotusvälinein pystytään valitettavasti vaikuttamaan hyvin helposti em. tuulen suuntaan, ja koska myöskään uutispimennossa ei ole järkeä pysytellä, niin uutisten huolellinen ankkurointi on tärkeää, sillä uutisankkojen "lahtaaminen" on sinänsä työlästä, eikä kaikilla ole sellaiseen aikaa.

Pelkällä käsitteiden kanssa näppäilemisellä (mm. leimakirves sekä "paavin lausunnot") ei voi sanoa, onko joku muutos jompaankumpaan suuntaan positiviinen vai negatiivinen, vaan kokonaistilannetta täytyy jatkuvasti yrittää 'älytä'_Kekkonen.

Talouskasvun syitä

Wikipedian mukaan talouskasvua ilmiönä tutkivilla ekonomisteilla ei edelleenkään ole esittää yksiselitteistä syytä sille, miksi talous kasvaa. Kuitenkin asiaa pohtivan (otsikosta avautuvan) wikipedia-artikkelin alaluvun kahdessa viimeisessä kappaleessa tiputetaan pari talouskasvun lähtökohtaa [edellytystä]:

1. kansalliset resurssit, raaka-aineet, alkutuotanto, erilainen fyysinen sekä psyykkinen kapasiteetti
2. arvonlisän/jalostusasteen/jalouden nostamiseen tarvittavat menetelmät (ensisijaisesti ihmisten keseliäisyys, toimeliaisuus ym. ongelmanratkaisukyky, knowhow, patentit ja toki muukin immateriaaliomaisuus, kuten liiketoimintasuunnitelmat, joiden myötä pystytään perustamaan teollista liiketoimintaa).
   • tuotteiden ja palveluiden suhteellisuudentajuiseen hinnoitteluun liittyen
     • yritystoiminnan profiloitumisesta ja asiakassegmenttien erilaisuudesta
     • myyntitaitojen/markkinointiosaamisen sekä loppukäyttäjälähtöisen tuotesuunnittelun merkityksestä
3. ilmiönä teollisuus (minkä esiasteena kotiteollisuus) tarkoittaa (sarja-)tuotantoa, jossa valmistettavaa tuotetta tehdään myyntiin (enemmän kuin mitä niitä valmistavat työntekijät itse henkilökohtaisesti tarvitsevat), jolloin niiden 'reiraamisista' muodostuu saatavia eli tulovirta, ja vaihdon välineenä käytettävää valuuttaa, rahaa, saadaan kerättyä/koottua (koti-)talouteen, jolla pystytään hankkimaan puolestaan sellaisia tuotteita, joita itse tarvitaan, mutta joita ei itse (esimerkiksi osaamispulan, ajanpuutteen tai käytettävissä olevien resurssien arvokkuuden takia) tuoteta tarpeeksi. Jotta kaikkea ylläpidon kannalta keskeistä yksityiskohtaa olisi riittävästi.
   • jos/kun jotain yksittäistä ylläpidon kannalta keskeistä asiaa, kuten polttopuut, ei ole niin paljoa kuin sitä kaikenkaikkiaan tarvittaisiin, kyseisen tarpeen kompensoimiseen liittyvien tuotteiden hinnat ampaisevat pilviin, mikä nostaa välillisesti kaikkien muidenkin sellaisten tuotteiden valmistamisen hintoja, joiden hankintaketjuun liittyy suoraan tai välillisesti esimerkiksi juuri polttopuut.
     • lähihistoriallisena esimerkkinä raakaöljyn hinta kymmenkertaistui v. 1999-2008 välillä, mm. OECD-maiden öljyntuotannon supistamissopimuksista sekä huonoista keleistä johtuen, mikä on toki myötävaikuttanut amerikkalaisten roskalainapankkien asiakaskunnan maksukyvyttömyyteen ajautumisten yleistymisestä alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin laukeamiseen.

Edelläolevan perusteella talouskasvun voi katsoa rajoittuvan kuten muutkin hyvinvointiin rinnasteiset ilmiöt, esimerkiksi onnellisuus, terveys ja puhtaus: se ei käytännöllisesti katsoen voi kasvaa rajattomasti, vaan saturaatiotason/kypsyysasteen ylittyessä talouskasvun funktio - onnellisuuden, terveyden ja puhtauden tavoittelemisen funktioiden tavoin - muuttuu (hämärtyy esimerkiksi aatteelliseksi idealismiksi, idealistiseksi lihallisuudeksi, lihalliseksi sielullisuudeksi, sielulliseksi maniaksi, maaniseksi mielipuolisuudeksi, mielipuoliseksi hulluudeksi)...

Selitys sille, miksei Wikipedian mukaan talouskasvun syitä olevinaan tunneta, voi olla, että talouskasvun lähtökohtien realisoitumiseen vaikuttanee isoilta osin talouskasvun operaattoreiden, ihmisten, motivaatiot elää yhteiskunnassa, mikä on laaja ja monimutkainen aihepiiri.

Kolmipinnainen palkkaus- / työn laskutusmalli

Etenkin rakennusteollisuuteen soveltuva sopimusmalli/"filosofia", jossa työntekijälle maksetaan palkkaa tai tilaajaa laskutetaan kolmen korvausperiaatteen funktiona. Lähtökohtana on, että työkohde on jaettavissa tarkkarajaisiin välivaiheisiin/moduuleihin, jotka sama tekijä/urakoija/työryhmä vie alusta loppuun. Mahdollista on myös, että kolmipinnaisen mallin eri maksuosista tilitetään ennalta sovitusti erilaiset osuudet eri toimijoille.

1. työ-/urakkasopimusosa
   • perusosa palkkaa tai tilauksen sopimusmaksu, joka tekijälle/toteuttajalle maksetaan päivärahanomaisesti tai kertakorvauksena työsopimuksen / urakointisopimuksen olemassaolosta, ylläpitämisestä aktiivisena
     • työskentelyajasta ja/tai urakan edistymisestä riippumatta
     • periaatteessa urakan aloittamis-/ylläpitokustannukset
     • tilaajan motiivi
2. tuntiliksa/-hinta,
   • ajankäyttökorvaus joka tekijälle/toteuttajalle maksetaan tehollisista työtunneista
     • esimerkiksi parin minuutin tarkkuudella (viiden minuutin tasaväleihin pyöristäen)
     • tauot poislukien
     • riippumatta työskentelyn kohteen/tavoitteen/urakan edistymisestä
     • tekijän motiivi
3. tulososa/urakkapalkkio
   • korvaus, joka maksetaan työn väli- ja/tai päätavoitteen valmistuttua kohtuullisen hyväksyttävästi
     • periaatteessa ehdollinen, eli ei makseta ellei kohtuulliseen tavoitteeseen / päämäärään / tuotteen/palvelun toimittamiseen asti päästä
     • työnantajan/urakoijan motiivi

• lisäulottuvuuksia mm.
  1. piiskaraha (korvaus urakan/hankkeen/vaiheen valmistuessa aikataulussa) sekä tulospalkkiot (sen realisoituessa laadullisesti, määrällisesti tai esimerkiksi lisäarvoiltaan yli odotusten)
     • pääurakoijan motiivi
  2. työsuhde-edut (työskentelyä välillisesti tukevat mahdollisesti arvonlisäverottomat hyödykkeet),
     • toimialueen muun elinkeinoelämän motiivi
  3. tuotantotekijät (työn tekemiseen tarvitut alihankinnat, kuten tarkastukset, käytetyt työvälineet ja tarvikkeet, joista ainakin urakan aikana kuluvat/poistuvat tavarahankinnat voidaan/kirjanpidollisesti ajatellen kannattaa läpilaskuttaa tilaajalta),
     • alihankkijoiden motiivi
  4. sakkomaksut (peruuntumisiin, erheisiin tai aikataulun venymiseen liittyvät suuruusluokaltaan muodolliset hinnanalenemiset sekä mahdolliset erilliset vakuutukset)
     • operaattorin/toimitusjohtajan motiivi

Logiikoita

• koska palkkaa tarvitaan elämiseen, työntekijöiden palkkatasoja saattaisi olla järkevää voida sitoa/kytkeä kunkin heistä asuinalueen paikalliseen elinkustannusindeksiin (kuluttajahintaindeksiin).

• mikäli kansainvälisiltä työmarkkinoilta peräisin olevien työntekijöiden sallitaan työskennellä maassa paikallisin sopimuksin ohi kansallisten työsopimusten reunaehtojen, kannattaa kaikkien yritysten perustaa ulkomaille työvoimansavälitysfirmansa, jota kautta järjestellä kaikkien paikallistenkin työntekijöidensä rekrytoinnit (kotimaassa).

• koska keskimäärin myöskin sairauspäivänä elinkustannuksia kertyy, tulisi joka sairauspäivistä tilittää ainakin peruspäivärahan suuruinen tukisumma.

• koska sosiaalitukia, kuten työttömyyskorvaus, saattaa työntekijä vahingossa taikka tahallaan jättää nostamatta, olisi hänelle syytä kussakin vaiheessa automaattisesti toimittaa tiedot haettavissa olevista sosiaalituista, jottei kävisi niin, että osa päätyisi tietämättään samanlaiseen taloudelliseen klikkiin kuin osa tietoisesti.
  • esimerkiksi järkytyksestä/shokkitilastaan johtuen, kuten syöpädiagnoosi- tai avioero- tai vastaavan useamman odottamattoman takaiskun yhtälössä/ketjureaktiossa.

• kunkin työsopimuksen monisivuisiin sopimusehtoihin olisi pystyttävä perehtymään päiväkausia etukäteen, koska muutoin allekirjoitustilanteessa ne on teknisistä rajoitteista (mm. ajankäyttö) johtuen allekirjoitettava sokkona.
  • sopimusehtojen lukemisen vakuuttaminen ja hyväksyntä poikkeuksetta täysin varmasti kenenkään lukematta niitä läpi alentaa hyväksymisen/allekirjoituksen oikeudellista pätevyyttä ylipäänsä.

• koska työntekijällä, ja tällöin myöskin mm. tälle asuntolainoja myöntävän pankin, perusmotiivina on suunnitella eli turvata perheensä pitkän aikavälin tulevaisuutta, niin sitä varovaisemmaksi, eli toiminta- ja aloitekyvyttömäksi, normaalein suhteellisuudentajuin ja itsesuojeluvaistoin varustettu työntekijä muuttuu mitä epävarmemmaksi tulevaisuus käy.
  • mikäli proggressiota vakavaraisten ja velattomien sekä oma-aloitteettomien potentiaalisten velkavankien välillä ei haluta kasvattaa, työntekijäin etua valvoville tahoille täytyy turvata ei toki monarkistisia, mutta merkittävät neuvottelumomentit, sillä monen monituisissa asioissa käytäntö toistuvasti osoittaa kaltevan pinnan teorian aina relisoituvan käytännössä.
    • etenkin elinkeinoelämässä, missä rakenteet muovautuvat taloustieteellisten (kilpailutaloudellisten) kaavojen ja periaatteiden (kaikki löysät pois) perusteella kyseenalaistamattomasti.

• vakavaraisuus tavallisesti korreloi yhteiskunnallisen vaikutusvaltaisuuden, viisauden, järkevän ja hyödyllisen ajankäytön ym. yleisen tärkeyden ja merkittävyyden kanssa, mistä syystä yleinen ajattelutapa on, että yhteiskunnallinen tuki, edut, terveydenhoidon laatu ym. hyvinvoinnin edistäjät voidaan ehdollistaa henkilön vakavaraisuuteen eli maksattaa tuotteet ja palvelut kunkin yksityisellä varoilla.
  • vaikka asiat tällaisessa järjestyksessä luonnonmukaisesti ovat, niin enenevästi näin ei kuitenkaan Länsimaissa nykyisin ole, sillä toisaalta on enenevästi rikastumattomia järkeviä, toisaalta enenevästi onnenkantamoisilla, kuten arvopaperisijoituksin tai somettamisin, rikastuneita enemmän ja vähemmän "hannuhanhia".
    • kaikkien kansalaisten yleissivistystason ylläpitäminen korkeana on "suomalaisittain" johdonmukaisempi linja kuin yhteiskunnallisten eväiden polarisoitumisen passiivinen ja aktiivinen sallimus, koska
      • kaltevan pinnan teorian realisoituessa epäoikeudenmukainen kansakunnan tekninen sekä moraalinen kahtiajako; molemmilla osapuolilla/laidoilla herkkyys vieraiden valtojen / ulkopuolisten voimien haitalliselle/turmiolliselle agitaatiolle, koska ulkopuolisen tahon näkökulmasta jonkun heidän kannaltaan etäisen yhteiskunnan sisäinen eheys/elinkelpoisuus ei ole kovin korkea prioriteetti, vaan jopa epävarmuustekijä,
        • jopa uhka, koska sisäinen eheys yhdistettynä niin kansalaisten yleiseen hervottomaan tajunnanvirtaan kuin kansalaisten korkeaan yleissivistykseen lisää heidän suhteellista ympäristönhallintaansa muihin yhteisöihin nähden.
  • mitä enemmän helpotetaan, autetaan, kannustetaan, motivoidaan ja haastetaan "lahjakkaita" jalostumaan laadullisesti, sitä eksponentiaalisemmin kuuluisi "lahjattomampiakin" helpottaa, auttaa, kannustaa, motivoida ja haastaa laaadullisesti jalostumaan.
    • on todennäköistä, että lahjattomammat eivät osaa itse neuvoa miten moinen ihanteellisesti kävisi, mutta toisaalta sekin on todennäköistä, etteivät lahjakkaammatkaan osaa, ja myöskin se on todennäköistä, ettei taloustieteelliset teoriatkaan osaa.
      • todennäköisesti ihmismäisin/"suomalaisin" lähestymistapa tähän ongelmakenttään olisi koittaa ymmärtää toisen neuvotteluosapuolen maailman- ja elämänkatsomusta, motiiveja, ajattelutapaa yms. Pitäen samalla kiinni kaikkien osapuolten tasapuolisissa neuvottelumomenteissa [koska kaltevan pinnan teoria].
        • ajatteluhattuperiaate
          1. esimerkiksi voisi kartoittaa, olisiko Suomessa sellaisia yhteiskunnallisia työvoimasegmenttejä, joiden veroastetta ei ole päätetty nostaa, mutta joiden mielestä on jopa yhdentekevää, vaikka heidän veroastettaan nostettaisiinkin.
          2. esimerkiksi voisi perinteisen nettopalkkaproggressiofilosofian sijaan koota tuloveroja uudemman "veroahdisteproggressiofilosofian" mukaan (mitä matalakoulutetumpi/alhaisempi/perustasoisempi tuloluokka, suhteellisesti sen enemmän siedettävissä määrin lisäahdistetta verotuksella, ts. mitä korkeakoulutetumpi tuloluokka, suhteellisesti sen hillitymmin lisäahdistetta verotuksella annetaan henkilöille kannettavaksi. Mitä alhaisempi tuloluokka, sen teknisempi kuormite, mitä korkeampi tuloluokka, sen psykologisempi, mutta molemmat päät osallistuvat omalla tavallaan [henkilön taustatekijät huomioonottaen] tasapuolisesti. Verokertymä/verotuksen jakauma muuttuisi käytännössä jopa vain nimellisesti, mutta vaikeatkin, mutta jokseenkin välttämättömät, verotusratkaisut olisivat siedettävämpiä, kun ne on noteerattu ahdistustasojen mukaan.
  • myöskin lähisukulaisten naimisella sekä raskaanaolevan äidin elintavoilla ja ravinnolla on omat mahdollisesti keskeisetkin merkityksensä jälkikasvun henkisiin lähtökohtiin, helpottaen tai vaikeuttaen heidän yleissivistymistään. Kuten tietysti satunnaisilla yhteiskunnallisilla ideologiavirtauksillakin/-tuulahduksillakin.

• mm. koronapandemiasta sekä Venäjän käymistä hyökkäyssodista viisastuneena, koska on mahdollista, että myöskin ei-toivotut-/worst-case-/shit-hits-the-fan -skenaariot ovat realisoituvia, olisi syytä tiedostaa myöskin elinkeinoelämän erilaisten metajärjestelmien tasapainon hallitsemattoman romahtamisen skenaario, ja etukäteisesti neuvotella poikkeustilassa, kuten nälänhätä, realisoitavat työehtosopimusmallit monikantaisesti.
  • monikantainen neuvottelutulos parantaa työskentelyn tehokkuutta ylentämällä ihmisten mielialoja.
    • yleissitoville työehtosopimuksille, joiden ehdot ovat samat kuin jollaisia henkilöyritys tai kevytyrittäjyyttä tarjoava organisaatio voi tarjota toisaalta asiakaskunnalleen ja toisaalta työpanostaan tarjoaville palkallisilleen, ei ole välttämättä lopulta mitään käyttöä.
      • omalla painollaan ilmenevä siirtymävaihe ulos työehtosopimisesta.
  • myöskin alimpien osaamisvaatimusten perustason kokoaikatöissä palkkatason olisi mahdollistettava elanto; työpaikkojen palkataso ei voi olla niin alhainen, että se pakottaa työntekijäkuntansa kompromissiratkaisuihin kuten sivutoimiseen rikollisuuteen tai vaihtamaan alaa. Lisäksi yleinen huolimattomuus (kuten roskaaminen) lisääntyy [näennäisesti lisäten roskahuollon, sääntelyn sekä valvonnan tarvetta, ts. päivittäen "aiemmin" toimivia / teoriatasolla järkeviä menettelyjä käytännön tasolla kömpelömmiksi/toimimattomiksi (esim. koska Manner-Euroopassa heittelevät pullonkorkkeja ladulle, ne on EU:nlaajuisesti määrätty integroitaviksi tölkkien/pullojen suihin, mikä suomalaisittain vaikeuttaa mm. palautuspullojen sekä maitopurkkien osien lajittelua jätejakeisiinsa)].
    • yhteiskunnallisten epätasapainotilanteiden, esimerkiksi ylitäydet etnisten ravintoloiden markkinasektorit, holvaantumiset herkästi eskaloituvat/purkautuvat tavalla tai toisella lainvastaisesti eli ei-toivotulla yllättävällä tavalla.
      • yhteiskunnallisien klikkien syy-seuraussuhteita hankala/epätavanomaista ruveta kartoittamaan
        • koska ne eivät oletusarvoisesti ole syyllisiä eivätkä suoraan tai välillisesti osasyyllisiäkään, vaan ennemminkin pelkkiä myötävaikutteita.
        • todennäköisin selittävä tekijä on asianosaisten siinä mielessä alhainen sivistystaso, että ei ongelmatilanteissa osata reagoida johdonmukaisesti eli dynaamisesti Suomen lakipykälikön viittaamaan suuntaan taikka kyseisiä reagointisuuntia pidetään holhoavia/orjuuttavina/polkevina/alistavina [suhteessa johonkin sellaiseen ideaaliin tai yksittäiseen esimerkkitapaukseen joka on syystä taikka toisesta omaksuttu referenssiksi].
  • matalin väliaikaisesti käytettävä toimiva "tilapäis-TES" vapaan markkinatalouden järjestelmässä ilmenee polttoaine- ja ruokapulan aikana
    • päivän ruokatarpeen hinta kokopäiväpalkan eli dinaarin verran
      • kun teholliset työtunnit kirjataan minuutin/viiden minuutin tarkkuudella, ei hosua kumpaankaan suuntaan [töiden aloittamiselle/töistä lähtemiselle]
        • sopiva tarkkuus: minuuttitaksan muuttuessa viidellä sentillä tuntitaksa muuttuu kolmella eurolla, 7 tehollisen työtunnin päiväpalkka kahdellakympillä.
    • dinaarin suuruus riippuu tavanomaiseksi katsottavan ruokakunnan ruuan plus aivan välttämättömien päivittäistarpeiden ja kiinteiden kulujen hintakehityksestä
      • päiväraha on hyvä lähtökohta mahdollisimman alhaiselle dinaarin arvolle
        • vuoden 2024 kokopäiväraha oli n. 50 eur
        • nälkävuonna kokopäiväraha olisi luultavasti n. 40 eur
    • täysin tai lähes täysin alasta riippumatta tasainen noin dinaarin suuruinen päiväpalkka, jolloin ruoka saadaan riittämään kaikille ja mahdollisimman matalin hintatasoin.
      • kun töistä maksettava vastike on luonteeltaan korvausta eikä katetta, se auttaa keskittymään "normaalin" ulkoisen prassaamisen sijaan työhön.
      • kun "ylemmän kerroksen väestö" saa huonoa korvausta työajan käytöstään alemmat kerrokset työskentelevät hyvillä mielin huonoinkin korvauksin puolestaan omasta työajan käytöstään, sillä kansalaiset, jotka omasta mielestään ovat vähätuloisia, vertailevat erilaisia tulotasoja tarpeeksituloisia intensiivisemmin toisiinsa.
        • tuloerojen leventyminen koetaan uhkaksi, koska etenkin hyödykkeiden tarjonnan supistuessa yhteiskunnassa, elintasoerot polarisoituvat voimakkaasti, mikä ilmiökenttä on vuoden 2024 suurlakkojenkin taustalla [velkavankeuden torjumiseksi Petteri Orpon hallitus yrittää kauttaaltaan Suomen elinkeinoelämän elvyttämiseksi soveltaa USA:sta tuttua kansantaloudellisesti erittäin tehokkaaksi mekanismiksi tunnettua proggressiivisesti paranevien palkkojen sekä yksityisten elintasoerojen tekniikkaa, mitä työväestön operaattorit pyrkivät torjumaan juuri mainituista syistä; syy miksi 1900-luvulla tehokas suurteollisuus-vientialat -tekniikkaa ei pidetä enää toimivana on halpatyömaihin päätyvä kilpailukyvyltään ylivoimainen kansainvälinen megateollisuus].
          • ei ole sanottua, että jokin USA:ssa ja Helsingissäkin hyvin toimiva talousfilosofia toimisi välttämättä muualla Suomessa (jossa toimeentulevampi väestönosa alkaa jenkkejä herkemmin potea vakavaraisuusähkyä) niin hyvin.
          • Vakava pattitilanne Suomen elinkeinoelämässä.
          1. todennäköisesti on niin, että hallituksen määrittelemiä elinkeinoelämän ikäviä rakenteellisia tavoitteita jouduttaisiin väistämättömästi toteuttamaan, jotta Suomen talousjärjestelmä olisi ylipäänsäkään toimintakykyinen pitkällä aikajänteellä kansainvälisessä toimintaympäristössään,
          2. mutta mikäli kolmikantaneuvotteluissa saataisiin määriteltyä toisenlaisia korvaavia valtiontalouden säästökohteita, kompensoimaan niitä elinkeinoelämän uudistuksia, joiden ainut funktio on säästää/netota rahaa, niin kolmikantaneuvotteluissa olisi tällöin enemmän liikkumavaraa ja paremmat mahdollisuudet konsensuksiin.
          3. Esimerkiksi alkoholinkäytön, päihteiden, huumeiden, lääkeaineiden päidekäytön ym. riippuvuuksissa on todennäköisesti vähintään viiden miljardin euron välittömien sekä välillisten vuotuisten kulujen teoreettinen säästöpotentiaali. Oheishyötynä terveydenhuollon kriisi lievenisi, tarjoten puolestaan niihin kriisipalaveripöytiin enemmän liikkumavaraa. Toisena samankaltaisena esimerkkinä nykyisten sekä tulevien aikuisten sosiaalisessa mediassa 'eläminen'/'immersio', jonka säästöpotentiaalin kokoluokka ennalta arvaamattoman kokoinen.
             
             - karkeasti yleistäen, edellämainittujen toimijoiden kohderyhmä on sama kuin työssäkäyvien kansalaisten voluumin lisäämisen kohderyhmä, em. kaltaiset harrastukset esimerkiksi tekevät monista ihmisistä kroonisesti yksinäisiä aikuisia. Nykyisin oikeasti moni (niin psyykiatrisista ongelmistaan kuin puhtaasti riippuvuuksistaan johtuen) työkyvyttömyyseläkeläinen haluaa työllistyä (mm. juuri yksinäisyydestään johtuen), mutta tietysti työnantajana monien riskien takia korkeampi kynnys ottaa töihin. Eräs mahdollisuus voisi olla ainoastaan työkyvyttömille laillistettu työsuhde-etuperusteinen kontaktointi (laajennettaessa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiin, riskinä markkinajärjestelmän "basaroituminen" eli elinkeinoelämän meneminen sekaisin [työmarkkinoiden fokusoituessa hanttityöpaikkoihin ja halpatyöntekijöihin].
          4. lailla täytyisi ennakkoon rajata, että aikanaan sopeutusten ansiosta "ylimääräisten rahojen" "ilmestyessä" Suomen yhteiskunnan kirstuun, niitä rahoja ei saisi esimerkiksi ihmisoikeuksien ym. "olkiukkoperustelujen" varjolla ohjata mihinkään höpöhöpöhoitojen ym. kansakunnan selviämiselle ylimääräisen uuden [keksityn] menoerän rahoittamiseen.
          5. tulisi miettiä, miten yllättävien shokkien, ennalta-arvaamattomien lisäbudjettimenojen järjestämistä/käyttöönottoa/toteutusta tulisi reguloida toisella tavalla kuin miten esimerkiksi koronatukien ja sähkölaskutukien kanssa ollaan toimittu (eivät missään nimessä lajinsa ainoita, mutta kaksi viimeisintä esimerkkiä huomattavan plörinäksi menneistä valtionhallinnollisista "impulsiohankkeista" [mahdollisesti jopa miltei suunnittelemattomia valtionosuuksien uusjakorefleksejä]).
    • muiden kuin ruuan ja aivan välttämättömien päivittäistarpeiden hintatasot eivät luultavastikaan eroa tavanomaisesta. Tällaisten lisähankintojen tekeminen esimerkiksi säästöillä tai lisätöillä.

• hybridisodankäynnissä hyökkäysmielessä aktiivisen osapuolen näkökulmasta funktio on heikentää kohteena olevaa yhteiskuntajärjestelmää/taustatekijöitä sen virranjakajan yli, että seuraavaksi realisoituvaa sotilaallista hyökkäysvaihetta seuraa yhteiskunnan teknisestä rajoittumisesta johtuen lähes välittömästi hyökkäyksen kohteen antautuminen tai luhistuminen.
  • antautumisesta seuraa miehittäminen, mistä usein seuraa "kansallisen historian uudelleenkirjoittaminen" useiden sukupolvien ajaksi miehittäjän reflektoimia hegemonioita pulsoivaan muotoon.
  • luhistumista seuraa epäjärjestys, jossa yhteiskunta pikku hiljaa tai koordinoidusti kansalaisten voimin organisoituu omatoimisesti, tai sellainen ulkovaltojen toimesta päätetään perustaa eli alkutekijöistään lähtien organisoida, jonkun yleisesti jaetun lainopillisen logiikan tai elämänkatsomuksen varaan.

• aatteista seuraa ideaaleja, joista idealismia, mistä ideologioita, joista ristiriitaisuutta todellisuuden kanssa, mistä totuuksien kiistämistä, mistä osatotuudellisia käsityksiä asioista, mistä sisäistä ristiriitaa, mistä sisäisiä konflikteja, mistä hajaannusta, mistä hajotusta, mistä helposti luhistuminen.

 'Älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.' 

Kompetenssin ylikuumeneminen [ihmisten henkilökohtaisen ajan ja tajunnan ylibookkaus]

Ensiksi kansanedustaja Jarno Limnellin yksinkertaisia troppeja informaatioväsymykseen soveltuen niin sodan kuin rauhankin ajoille.

Internetin ylläpidoltaan erittäin edullisen itsessään rajattoman kokoisen markkinaympäristön periaatteelliset rajat ovat netinkäyttäjien kognitiivinen kapasiteetti. Tätä resurssia pyritään kilvan täyttämään mm. nettisivustojen personoitujen evästeiden avustuksella, eikä tämän markkinasektorin ylikuumenemista havaitse helposti. Yksittäiset käyttäjät pystyvät, jos osaavat, rajata käsittelemäänsä informaatiomyrskyä esimerkiksi mukavuusjärjestyksessä tai tärkeysjärjestyksessä.

Periaatteessa on järkevää valtaväestöltä lääkitä uutisähkyään esimerkiksi keskittymällä pelkkiin pääuutisotsikoihin, kuten TV:n uutisikkunaan tai ehkä joskus pelkkiin vaaratiedotteisiin. Medialukutaidon sekä uutisankkojen jahtaamatta jääminen säästää aikaa ja vaivaa, mutta tällöin toisaalta käsitykset uutisoitavista asioista jäävät pinnallisiksi ja elastisiksi - mm. kansallisen joukkopsyykeen ohjelmoimiselle sekä ylikansalliselle propagandamyllytykselle avoimeksi.

Vuoden 2024 alussa vaihtuvan Suomen tasavallan presidentin tehtäviä tulee Suomen nykyisen valtiojärjestyksen mukaan ylläpitämään sekä hoitamaan seuraavat 6 tai 12 vuotta nyt valittava henkilö. Demokratiassa henkilö valitaan [ellei arvalla, niin] periaatteessa hänen menneisyytensä perusteella, sillä oletuksena on, että hän tulee toimimaan tulevaisuudessa ja vastaamaan taidollisesti menneisyyttään. Presidentin kompetenssit eivät ilmene Ylen vaalikoneesta [vaalikoneessa jokaisen kansalaisen vauvasta vaariin ja ruudinkeksijästä PS-potilaaseen näkemykset ilmenevät keskenään vertailukelpoisina "tasapäisinä" profiileina]. Henkilön, joka presidentiksi päätyy, tulee valituksi taikka valittua, edesottamukset menneisyydessään tulevat kansalle vastaan tulevaisuudessa: ei ainoastaan taikka alkuunkaan vaalikampanjan hetkinen henkilöprofiili. Koska ihmisen identiteetti täydentyy olemassaolevan pohjalle, niin tasavallan presidentiksi valittavan henkilön edustamat paradigmat, eli henkilökohtaisessa menneisyydessään itse tekemänsä omia totuuskäsityksiään, ajattelutapojaan sekä omia toimintatapojaan koskevat valinnat, vaikuttavat kansakunnan tulevaisuuteen.

Toisin sanoen melko todennäköisesti pelkkien iltauutisten perusteella ei pääse kovinkaan kummoisesti tutustumaan ehdolle asettuneisiin persooniin.

Toisaalta presidentti saattaa päätyä pystymetsästä ennalta-arvaamattomiinkin olotiloihin, kuten puolustamaan kansakunnan etua puolustusvoimain ylipäällikön saappaissa ilman yhteyksiä ulkomaihin.

Nostoja vuonna 2024 alkavan kauden presidentillisistä haasteista

"Valistuneita arvauksia mahdollisista kurssintarkistuspisteistä, risteyksistä tai vedenjakajista, joissa presidentillä on todennäköisesti keskeinen rooli, eli joihin Suomen kansalaiset pystyvät presidentin valitsemisellaan vaikuttaa etupainotteisesti. Presidentinvaalien 2024 ehdokkaat ovat toisiinsa nähden todella erilaisia, joten sitä radikaalimpi etupainotteisen vaikuttamisen kontrasti on. Toisaalta on perinteisesti ollut niin, että presidenttinä palvelevan henkilön poliittinen kaltevuus oikenee tai angsti laantuu, koska tehtävä pakottaa edustamaan koko kansakuntaa. Kuitenkin lähihistoria osoittaa, että joukkotiedotusvälinekonserneilla on todella iso momentti siihen millaisia senhetkisten kansallisten periaatteiden vastaisiakin päätöksiä pystytään jyräämään läpi (mm. EU:n yhteisvelka), eivätkä presidentinvirankaan vastuualueet ole immuuneja tällaiselle, vaikkakin hän on yksiselitteisemmin henkilökohtaisessa vastuussa kuin erilaiset salaiset ja julkiset parlamentit, neuvostot ja muut yli yhden hengen työryhmät, joissa toisaalta päätöksentekoa vaikeista asioista ym. kuumia perunoita delegoidaan eteenpäin, toisaalta pyritään huolehtimaan päätösten kasvottomuudesta esimerkiksi vastuuhenkilöiden monitulkintaisuudella sekä syntipukkien rankaisemisella äärimmäisen voimakkaasti {=vahva suositus siirtyä toisiin tehtäviin} äärimmäisen vakavista pitkäaikaisista päätöksistä {maanpetturuus}.

• Presidentin virkatoimen hoitamiseen liittyen häntä vastaan voidaan nostaa nimenomaan maanpetosrikossyyte, johon perustuslain pykälään hänen virkatoimeen liittyvät rikosoikeudelliset vastuut jäävät toisaalta.
  • Maanpetturuuteen liittyvä valtakunnanhallinnollinen rikollisuus on mahdollista myöskin hajauttaa niin loivasti edistyväksi monivaiheiseksi kokonaisuudeksi, ettei esimerkiksi prosessin loppusuoralla kumileimasimeksi metamorffautuneen päämiehen rikosoikeudellista vastuuta ole enää mahdollista näyttää toteen.
    • yhtenä esimerkkinä valtion eli kansakunnan ylivelkaantuminen.
  • yksinkertaisinta on delegoida syyllisyys infernaalisesta yhteiskunnallisesta hävityksestä jollekin keinoälylle, sillä on jokseenkin todennäköistä, että sinänsä abstraktia keinoälyä - tietokoneohjelmakoodia - aletaan pitää sinänsä abstraktin osakeyhtiön tavoin oikeushenkilönä. Jossa vaiheessa tullaan päätymään paradoksiin, että huomattavasti kenen hyvänsä yksittäisen ihmisen henkistä kapasiteettia älyllisesti korkeammaksi kehitelty täysin vastuuton ja vastuuvapaa ulkopuolinen tai yhteiskuntajärjestelmiin äärimmäisen intensiivisesti integroitunut abstrakti robottientiteetti - tietokoneohjelmakoodi - suorittaa kaikenlaisia kuviteltavissa olevia päätöksiä omintakeisella logiikallaan ja ilman mitään rikosoikeudellista seuraamusvastuuta.
    • tästäkin johtuen presidentin nykyisen (v. 2024 tammikuussa) toimenkuvan merkitys on kansakunnallisen päätöksenteon tarkkarajainen henkilöityminen tosiasialliseen inhimilliseen oikeushenkilöön, ja että päämies pysyy tosiasiallisena oikeushenkilönä.
      • tämän kuitenkaan jääväämättä sitä ilmiötä, että sekä oikeiden, hyvien ja jälkipolvien siunaamien että kansakunnalle jälkipolvineen myrkyllisten päätösten varsinaiset ruohonjuuritason seuraukset segmentoituvat pääasiallisesti valtaväestön hartioille sekä selkänahkoihin. Pitkäaikaisemmin kansakuntaa raskauttavista päätöksistä koko senaikainen sukupolvi päätyy jälkipolvien kiroamaksi, sikäli kuin sellaisten päätösten jäljiltä jää jäljelle ylipäänsä mitään, riippumatta siitä pitikö se ohjaksensa omissa käsissään ja ajautuiko lähes ylivoimaisten haasteiden eteen vai regressoituiko ja tuliko vain nenästä vedetyksi.

1. Suomen sisäinen sisällissota
   • Suomen väestön uskonnolliset sekä ideologiset arvopohjat ovat heterogeenisia, ja esimerkiksi yhä enenevä osa ulkomaalaistaustaisista sekä suomalaisperäisistäkin väestöryhmistä ei ymmärrä logiikoita ja perusperiaatteita, jolla Suomen oikeusjärjestelmän mukaista lainsäädäntää säädetään ja luetaan, lisäksi osa haluaisi muuttaa näitä perusperiaatteita, jolloin olemassaolevien säädösten lukutapa muuttuisi, oikeudelliset päätökset alkaisivat päätyä keskinäiseen/sisäiseen ristiriitaan, aika äkkiä kyseenalaistaen Suomen oikeusjärjestelmän käyttökelpoisuuden ylipäänsä.
   • kriisiytyvien toimintojen, kuten sote-järjestelmä sekä opetus- ja koulutusjärjestelmä, perusongelmia ei tunnisteta tai niihin ei haluta puuttua, ja järjestelmien leviämistä käsiin pyritään bisnesman-hengessä pehmentämään toisaalta integroimalla toisaalta eriyttämällä erilaisia oppilas-/potilasryhmiä eskaloiden ongelmia entisestään monimutkaisemmiksi sekä kustannustehottomemmiksi. Hoidon ja koulutuksen laatuerojen kärjistyminen, mihin reagoitaisiin heikoimpia voimakkaasti ja tehottomasti tukemalla onnekkaimpia segmenttejä voimakkaasti polkien.
   • nälänhätä, ryöstelyt, rikollisuus, turvattomuus kaduilla, sukukuntien klaanittuminen, sukupolvien jengiytyminen
2. Sodankäynnillinen interventio Venäjän tai vastaavan itäisen koalition aloitteesta
   • Riippuen siitä, millaisen tasavallan presidentin Suomen yhteiskunta saa, pyrkii Venäjä erilaisin keinoin muodostamaan Venäjän kannalta sotilaallisesti turvallisen puskurivyöhykkeen nykyisiltä valtionrajoiltaan ulkomaiden suuntiin.
   • Venäjän ajattelemia eturintamien sijainteja voinee päätellä jos ei suoraan venäläisistä peruskoulujen oppikirjoista, niin välillisesti esimerkiksi venäläisperäisten sateelliittien sijainneista ja kiertoradoista taivaalla.
   • Uutisen perjantailta (19.1.24) perusteella näiden etulinjojen avaamista Euroopan suuntaan pyrittäisiin perustelemaan [omille joukoille] Venäläisen yhteiskunnan historiallisilla geopoliittisilla alueilla.
   • Britannian Puolustus- ja turvallisuushallinnossa sekä Naton apulaispääsihteerinä vuoteen 2022 toimineen Patrick Turnerin joulukuinen näkemys, että Kolmannen Maailmansodan uhka on todellinen, kilpistyen puolustussodankäyntiin Ukrainassa.
3. Euroopan Unionin yhdentäminen valtioliitosta liittovaltioksi
   • jokin voimakasta empatiaa ja sympatiaa herättävä olkiukkoperustelu valtionhallintojen keskittämiselle, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos
   • päätavoitteina mm. kunkin maan kansallisten resurssien sekä kansantuotteen sosialisoiminen koko EU:n alueelle, jotta voitaisiin muodostaa uskottava vastavoima maailman suurvalloille ja jotta Manner-Euroopan tolkuttoman ylivelkaantuneiden maiden luottoluokitusta saataisiin väliaikaisesti ehostettua.
   • erilaisia liittovaltion muodostamista puoltavia aspekteja, kuten että valtioliitto on täydellä varmuudella ainoastaan väliaikainen/määräaikainen, joita perusteita vilautellaan yksi toisensa perään lisää, toistetaan kunnes enemmistö kunkin EU-jäsenvaltion kansalaisista kallistuu idean kannalle, joiden vallansiirtämisten jälkeen nämä savuverhona toimineet ihanteet häivytetään, unohdetaan ja jopa kadotetaan historiankirjoituksista nopeampaan tahtiin kuin mitä ne oltiin esitelty joukkotiedotusvälineissä.
   • Suomen valtiomuodon muuttamista itsenäisestä peruuttamattomasti EU:n tai muun Suomesta erillisen federaation osaksi erityisesti koskevat/käsittelevät perustuslain pykälät: 4, 94 (2m) ja 95 (2m)
4. Teknologinen riippuvuus Kiinasta
   • Kiina pyrkii saamaan Taiwanin oman federaationsa hallintaan, minkä motiivina on mahdollisesti esimerkiksi korkean teknologian tuotteiden, kuten nanoteknologian komponentit, kansainvälisen kaupan kontrolloiminen.
   • Kiinan patenttisalkut: Kiinan hallinnon alaiset tahot omistavat valtavia määriä kansallisia sekä kansainvälisiä patentteja, minkä motiivina on toisaalta immateriaalioikeuksien suojaaminen, toisaalta muunmaalaisten yritysten tuotekehitystoiminnan laiskistaminen/hämmentäminen/sitominen.
5. Konservatiivisen kristinuskon vainoaminen
   • asioiden provokatiivisiin vastakkainasetteluihin perustuva näkyvyys erilaisissa medioissa sekä arkielämässä ilmenevien ongelmien lisääntymisen mielialavaikutus herkistää kansalaisia loukkaantumaan aiemmin neutraaleista ilmiöistä (kuten katuevankeliointi) ja kielenkäytöstä (kuten 'lappalainen'), ja tällainen rakkaudeton ilmapiiri purkautuu kyynisyytenä etenkin nuoremmille sukupolville täysin tuntemattomaan Jeesukseen Kristukseen uskovia kohtaan, mihin valtionkirkolliset ateistit pyrkivät reagoimaan kehittelemällä hänestä contemporary-muunnelmia tai käsittelemällä saarnoissa pelkkiä uskonnollisesti sekä hengellisesti neutraaleja kivoja ja kauniita asioita ja ilmiöitä.
   • poliittiset toimijat pyrkivät hillitsemään yhteiskunnallista polarisaatiota julistamalla kaikkien vastakkainasettelujen olevan ohi, mikä entisestään provosoi polarisaatiota kansalaisten havaitessa, ettei vastakkainasetteluiden olemiseen olemassa olevaisuudessa ihmiset pysty kovin paljoa suoraan vaikuttamaan, näistä vaikuttamispyrkimyksistä osan realisoituessa vieläpä päinvastaisesti kuin mihin pyrittiin, käänteisesti kuin oli tarkoitus, ja valtaosan idealisoituessa käytäntöönsoveltumiskelvottomina pintapuolisina etiketteinä, joista versoaa edelleen uusia kasoja yhteiskunnallisia, filosofisia ja käytännöllisiä rituaaleja, paradokseja ja ongelmia. Esimerkiksi hormonaalisia ja aivokemiallisia häiriöitä.
6. Vastakkaisten sukupuolten välisen 100% luottamuksen palautuminen
   • syntyvyyden alhaisuuden mysteeri, mihin kukaan ei tiedä syytä, vaikka kaikki ovat itse lisääntymiskykyisiä
   • aikakausien, muinaisten imperiumien, kehittyneiden sivilisaatioiden ja kansakuntien katoamisen maan päältä mystiikka
   • miessukupuolen ja naissukupuolen väliseen luottamukseen perustuvat aikuistumiseen sisältyvät ulottuvuudet kuten elämykset jäävät omaksumatta ja kokematta
7. presidentin integriteetti
   • vaikutus julkisen keskustelun syvyyteen, laadulliseen tasoon
   • kansakunnan yhtenäisyys, kansallinen identiteetti, yhteiskunnan koheesio, valtion presidentin toimivalta ja valtion itsenäisyys ovat keskenään suoraan verrannollisia.
   • Suomen kaikkien aikaisempien presidenttien päiväkirjojen sekä "saatesanojen" seuraaville viranhaltijoille tutkiskeleminen, vakavastiottaminen.
   • Laaja kansallinen skenaarioanalyysi, jotta realisoituvan skenaarion sattuessa niiden väliin, suhteellisuudentajua sekä toimintakykyä.
   • oikeamielinen strateginen valmistautuminen ja varautuminen "mustiin joutseniin" - yhteiset epäonnenpotkut voivat "oikein veikanneelle" olla kairos-aikoja / momentumeita / valtteja:
     • ilmiön/periaatteen kannattaa tiedostaa toimivan puolin ja toisin: oman oikeamielisen lisähyödyn realisoimiseksi sekä toisten aiheuttaman lisävahingon/lisäkaaoksen välttämiseksi.
     • kovat kertoimet
     • inhimillisyys: mustiin joutseniin valmistautuminen on tavallisen järjen ja mielikuvituksen käyttämistä sekä mahdollisesti jonkinmoista johdatustakin.
   • johtajuudesta luopumisen, siitä kieltäytymisen ja siihen ryhtymättömyyden sekä alemmantasoiseen tehtävään vaihtamisen taidot/henkinen kapasiteetti

Presidentinvaalien 2024 johtopäätös

Muutamaan virkkeeseen tiivistäen, johtuen mm. vellovista työmarkkinaneuvotteluista sekä toisaalta Venäjän hybridisodankäynnistä Suomea kohtaan (mm. pakolaisuuden välineellistämisestä), Suomen kansan jännittyminen (sosialistiselle ja liberaalille) vasemmalle ja (nationalistiselle ja maltilliselle) oikealle oli vuodenvaihteessa korostunut.

Presidenttiehdokkaita oli paljon, millä puolueet ilmeisesti pyrkivät pysyttelemään pinnalla presidenttiehdokaspuolueiden saavuttaessa edustuksellista synergiaetua. Presidenttien viihde- sekä asiapohjaisten TV-taistojen juontajat olivat taitavia ja huolellisesti valmistautuneita, ja ohjelmat olivat intensiivisiä, asiallisia, tyylikkäitä, fiksuja, kansalaisille informatiivisia ja periaatteessa ajattomastikin yleissivistäviä. Ehdokkaiden väliset monipuoliset kontrastit ilmenivät ilman tempreamenttisia yhteenottoja selvästi, sen lisäksi, että kansalaisten yleinen käsitys Suomen yhteiskunnan kansallisista ja kansainvälisistä ympäristötekijöistä syveni oleellisesti.

Ensimmäisellä vaalikierroksella todennäköisimmät toiselle kierrokselle pääsijät olisivat olleet Alexander Stubb (kok.) sekä Jussi Halla-Aho (ps.), joista kumpikaan ei periaatteessa edustaisi henkilöinä vasemmistolaisia arvoja saati taustapuolueet aatteita, mistä syystä vasemmiston kannattajat ilmeisesti sosiaalisen median kautta realisoivat intensiivisen taktisen äänestämisen Pekka Haaviston (vihr.) saamiseksi jomman kumman ennakkosuosikin ohitse kahden presidenttiehdokkaan väliselle toiselle vaalikierrokselle, mikä kävi ilmi paitsi taktiikan suorasanaisina myöntämisinä, myös muiden vasemmistolaisia arvoja edustavien ehdokkaiden saadessa erittäin vähän ääniä.

Ensimmäisen kierroksen ääniharava oli EU-henkinen Stubb, joka sitten saikin Haaviston kilpakumppanikseen toiselle kierrokselle, mikä jännitti puolestaan maltillisen nationalistista oikeistoa sekä liberaalia bryssel-parlamentaarista oikeistoa polaarisesti siten, että maltillisten nationalistien äänestysaktiivisuus oli vaarassa jäädä hyvinkin vähäiseksi, jolloin taktiseen äänestämiseen virittyneen vasemmiston ehdokas Haavisto olisi tästä syystä ollut mahdollisesti peittoamassa Stubbin.

Tämä tiedostaen toisaalta Stubb orientoitui nationalistisemman väestön ehdokkaaksi, jolloin toisaalta moni maltillisen nationalismin kannattaja kallistui lähtemään uurnille äänestämään Stubbia.

Vaalipäivän vastaisessa vaalimainonnassa (mm. Youtubessa sekä TV:ssä) Haaviston mainoksissa käsiteltiin pehmeitä arvoja, mutta tarkemmin ajatellen ilman, että ehdokas Haavisto suoranaisesti sitoutui niihin omissa mainoksissaan. Ilmeisesti tämän vastavetona ehdokas Stubbin viime tuntien mainoksissa tämä nimenomaisesti lupasi sitoutua tiettyjen kansallisten seikkojen ajamiseen, minkä lisäksi vaalivalvojaisissa Stubbin valinnan presidentiksi varmistuttua hän suorassa lähetyksessä vielä vahvisti käyttävänsä kaiken henkilökohtaisen kapasiteettinsa Suomen kansan edun palvelemiseen tulevassa tasavallan presidentin toimessaan.

Loppujen lopuksi presidentti Stubbin henkilökohtainen arvopohja ainakin mahdollisesti "presidentinvaalielämyksellisesti" uudelleenorientoitui kohtaamaan yhtä lailla tai ehkä enempikin maltillisen nationalismin realiteetteja kuin eurooppahenkiseen liberalismiin liittyviä aatteita, vaikkakin täytyy silti ottaa huomioon, että ennen presidentinvirkaansa astumistaan Stubb todennäköisesti joutunee läpikäymään kunniakujia, tulikasteita, löylyjä ynnä muita presidentinvirkaan perehdyttämisiä, joten millä lailla ja mine motiivein Suomen tasavallan presidentin toimeen tarttuva Aleksander Stubb lopulta asemoi ja personoi itsensä suhteessa omiin sitoutumisiinsa, Suomen yhteiskunnan tarpeisiin ja kansalaisten odotuksiin, riippuu epäilemättä monista kansalaisille tuntemattomista taustatekijöistä sekä esimerkiksi presidentin omaksumasta luonteenlaadusta, eli se saattaa hiukan erota siitä, ja ei olla luonnollisestikaan enää yhtä kätevästi löydettävissä, kuin mitä TV:n vaalipaneeleissa oli. Toisaalta vaali-iltana Stubbin Suomen kansalle julkisten lupausten tekemisen päämotiivina saattoi olla juuri em. 'munien tervaamisista' irtautuminen.

Tajunnan virran pyörteissä kellujat

Periaatteessa kaikki omia ideoitaan "kauppaavat" saavat yhteiskunnista kerättyä kokoon oman kannattajakuntansa, yhteisön joihin keiden minkäkinlainen puhe/teema/karisma/retoriikka/proggressio/visio/ajatusmaailma vetoaa. Kyse on yleisinhimillisestä ilmiöstä, kukin isompi ja pienempi aateyhteisö - jollaisiin periaatteessa jokainen ihminen kuuluu - uskoo juuri oman paradigmansa olevan selvästi parhaiten totta ja ek. juuri sen vastustajien olevan eniten väärässä, toisin sanoen ajattelee juuri oman lauttansa kelluvan turvallisesti pinnalla, vapaana ideologioiden satimista, jollaisten Tuonelan tuulten ja virtausten pyörteissä muut ihmiset valitettavasti räpiköivät.

Tällaisten piirien/renkaiden/yhteiskunnallisten rakenteiden muodostumisiin ei ole helppo yksittäisenä ihmisenä vaikuttaa, mutta itsensä yleensä kuitenkin pystyy pitämään tarpeeksi kaukana niistä, jos haluaa, toistaiseksi.

Etsimisen ja löytämisen arvoiset oikeat asiat ovat jossain ulkona: eivät "omien mielihalujensa etsimistä ja löytämistä".

Muistivihko

Asioiden multitaskaamisen ulkoistamiseksi paperille eli kynällä fyysiseen muistivihkoon, mahdollisesti jopa oman ja/tai muiden ihmisten henkien pelastamiseksi. Lisäksi on asioita, kuten jokin varuste kuten tärkeä rakennustyökalu, joiden unohtamisesta hyllyyn seuraa tuhatkertainen vaiva. Ylipäänsä monimutkaistuvassa maailmassa ympäristönhallinnan säilyttäminen tarkoittaa että kaikki organisoitavat asiat on pystyttävä pitämään yksityiskohtaisesti järjestyksessä ja samanaikaisesti pääkoppa puhtaana moisesta "roskasta". Perhosefektin takia virheet ja ongelmat, jotka jätetään korjaamatta ja ratkaisematta, kumuloituvat - mutta vaikeatkaan ongelmavyyhdit eivät välttämättä lähde käsistä eli kumuloidu niin nopeasti, etteikö niitä ehtisi ja pystyisi havaita ja korjata hyvissäajoin.

Multitaskaamisen ja -paskaamisen ero on se, että multipaskaamisessa esimerkiksi syystä että veren energia tai hemoglobiinitaso ei riitä kannattelemaan "kaikkia neljää ajatusta rinnakkain", tai keskittymisen tasapaino herpaantuu ja osa niistä edistyy tai painottuu liikaa loppujen rinnakkaisajatuksista kustannuksella, jolloin osa taustalle ajautuneista ajatuksista saattaa ottaa ja karata takaisin erämaahan (tyystin), jäämättä saaliiksi (muistivihkoon).

• Muistettavia asioita voi ylöskirjata esimerkiksi teemoittain erimuotoisin sisältä tyhjin pallukoin, ja asian tullessa käsitellyksi loppuun, pallukan voi mustata sisältä, jolloin aktiiviset muistettavat asiat erottuvat silmänräpäyksessä muistivihon sivuilta.
• sanaluetteloissa (kuten tarvikelistat) voi esimerkiksi korostaa hoidetun kohdan (sanan) ensimmäinen kirjain.

• täyttynyt muistivihko kannattaa tuhota [poissa silmistä - poissa mielestä] esimerkiksi saippuavedessä massaten.

Checklistien ulkoaopettelu

Lyhyiden tietynpituisten muistilistojen opettelu, jottei esimerkiksi kiireessä kotoa lähtiessä unohtuisi asioita. Vaikkapa

• avaimet, lompakko, käsilaukku, muistivihko, puhelin
• hellanlevyt, lapset, huoneiden järjestelyt, eväät, ulko-ovet

"Rakasta totuutta [ja vihaa valhetta]"; 'koettele kaikkea [informaatiota]"; 'kun savolainen puhuu, vastuu on kuulijan'

Maailma on enenevästi täynnä niin infoa, kuin ähkyinfoa, puppuinfoa, misinfoa ja disinfoakin. Monasti jokin yksittäinen tärkeä totuus tulee vastaan - tai se opetetaan - yhden kerran elämässä, jolloin jos sitä ei silloin ota kuuleviin korviinsa, se menee ohi, ja myöskin sellaisessa tilanteessa vastuu on kuulijalla, kun tiedon kuuntelematta jättäminen johtaa myöhemmin ongelmiin, vaikeisiin kantapään kautta oppimisiin tai johonkin peruuttamattomampaan vahinkoon. Perussyy ilmiölle, miksi tärkeät asiat tulevat vastaan oletusarvoisesti vain kertaalleen, on se, että jos niitä toistaisi, päätyisi vaivalloisiin ja hyödyttömiin väittelyihin, ja toisaalta toistaminen saattaa jättää asian tajuamisen pintapuolisemmaksi.

Ennen kaikkea lapsena sekä nuorena aikuisena oppimisen kanssa kiire, sillä ihmisaivot (miksei myöskin eri elänlajeillakin aivot) ovat tuolloin (herkkyskausien kautta) erityisellä tavalla oppimiskykyisiä. Silti tuolloin olisi tärkeä voida pysyä erossa em. ähky-, puppu-, mis- ja disinfosta sekä lisäksi liian eksplisiittisestä (atomitasolle menevästä) ja myöskin oikeasti vastuullisten / huolellisesti ajattelevien aikuisten jäsentelemättömästä infosta. Miksi, siksi että kallisarvoisen aikansa tuhlaaminen jammailemiseen sekä huonolaatuiseen informaatioon sairastuttaa sielun [tietoisen mielen sekä arvomaailman ohjaaman ajattelun ja tajunnanvirran] ja heikentää/romahduttaa henkilön toimintakykyä väliaikaisesti tai jopa koko loppuelämän ajan.

Myöskin komentelu kannattaa ottaa vakavasti vastaan, koska yleensä sellaisen tarkoitus on säästää helposti tai vaikeammin vältettävissä olevalta psyykkiseltä, aineelliselta, materiaaliselta, rahalliselta tai henkivahingolta (esimerkkinä lasten huoltajuus, kasvatus ja kurinpito, varusmiespalvelus, ilmailuharrastuskurssit, rakennusalalla työskentely, rakennusmääräykset, vastuuhenkilöiden asettamiset, virkavalta, oikeusjärjestelmä). Toimitusketjun heikoin lenkki (todennäköisimmin virheellinen / viheliäisin kriittinen tekijä) on se moduuli/detalji/seikka, jota mikään ei reguloi taikka josta kukaan vastaa. Prosessin/ketjun/hankkeen, joka on täydellisesti reguloitu ja toiminnallisesti idioottivarma, hyvin yleinen heikoin lenkki on 'viime silaus'.

Tyydy vähään ja opi innostumaan töistä, opi keskittymään

Toimeentulotuen tavoite ja siis eräänlainen tosiasia on, että toimeentulotuella tulee vallan hyvin taloudellisesti toimeen, mikäli ei ole terveydestä tai himoista/riippuvuuksista johtuvia rahareikiä, ei matkustele alati, ei pidä omaa autoa eikä hevosta, ei asu ylihintaisessa vuokra-asunnossa eikä ole ajanut itseään ylivelkaantumisen umpikujaan. Toimeentulotuella pystyy elämään onnellista elämää hamaan maailman tappiin asti niin kutsutusti tukiloukussa. Tukiloukun hyviä puolia on, että voi oppia näkemään, arvostamaan, tavoittelemaan ja tyytymään yksinkertaisiin asioihin, jolloin jos ei muussa, niin ainakin onnellisuudessa pystyy ns. yltämään tilastoihin.

Opi innostumaan kunnollisesta työnteosta, hyödyksi olemisesta, uusien asioiden opettelusta (toimintojen, ilmiöiden ym. jäsentelystä, toimintatapojen, taitojen ym. omaksumisesta), järkevien asioiden opiskelusta, vaivannäöstä, ja sillä tavalla keskittymään asioihin. Kumulatiivisen vaivan säästämiseksi kannattaa tavoitella järjestelmällisyyttä (rutiinitöiden suunnitteleminen mahdollisimman helpoiksi suorittaa) ja askareiden/työnteon tehostamiseksi ja "priiman pukkaamiseksi" kannattaa tavoitella suunnitelmallisuutta (oppia suunnittelemaan mielessään prosessi satunnaismuuttujineen alusta loppuun niin, että osaa hahmottaa millä todennäköisyydellä ja miten monimutkaisia odottamattomia ongelmia saattaisi siltikin vielä tulla eteen).

Mitä monipuolisemmin harjaantuu/"erinomaistuu" edellä mainitun kaltaisissa "maallisissa"/"ajallisissa"/"empiirisissä" hyödyllisissä asioissa, sitä laakeampi on kenttä, jolta pystyy löytää elämän tarkoitus/tarkoituksia / sitä enemmän jaksaa etsiäkin.

Loppukaneettina

Omilleen muuttaminen esimerkiksi lapsuudenkodista tai psykiatristen potilaiden palvelutalosta voi aiheuttaa, että hevoset lähtee laukalle ja elämänhallinta katoaa. Myöskin jotkin traumaattiset kokemukset, lähipiirissä tapahtuvat onnettomuudet, hoivantarve, kuolemat, avioero, varkaudet, sotilaallinen hyökkäys jne. voivat aiheuttaa vastaavan elämänromahdusreaktion. Tämän takia tietyistä perusasioista, rutiineista ja tavoista kannattaa pitää kiinni ja "pään räjäyttävien" elämänmuutosten keskellä pitäytyä tällaisissa asioissa, eli "varjele tapaa, niin tapa varjelee sinua" eikä innostua "leap-of-faith", koska on realistista ja verrattaen yleistäkin, että kukaan ei satukkaan ottamaan vastaan ja pelastamaan, vaan hetken hölmöilyllä on suora tai välillinen ikävä vaikutus koko loppuelämään. Koska omilla tietoisilla valinnoillahan kuten sattumillakin on aina jonkinlainen vaikutus, vähintään muistijälki: osalla niistä positiivinen (vahvistava, karaiseva, sivistävä, elämänkokemusta, rohkeutta, viisautta kartuttava) osalla kielteinen (jollaisia asioita katuu aina kun ne muistuvat mieleen, vaikka olisikin jo antanut ne itselleen ja/tai toiselle/toisille anteeksi). Kaltevan pinnan luonnonlaki pätee myös tällaisten valintojen kanssa: mitä paremmin niiden kanssa onnistuu, sitä enemmän oikeita ja hyviä valintoja tekee todennäköisesti jatkossakin, ja puolestaan mitä enempi vääriä, sen enempi sellaisia on jatkossakin odotettavissa. Ennenkuin sisuuntunut ihminen nöyrtyy ja tulee takaisin elämän perusasioiden äärelle.

Osaselityksiä/-hypoteesejä sille, miksi toiset luonnostaan päätyvät useammin ongelmiin ja toiset harvemmin, ovat ainakin, että

1. toiset ovat dominoivilta luonteenpiirteiltään/aivokemialtaan rasavillimpiä/uteliaampia kuin toiset, ja tällöin ajautuvat toisia useammin sellaisiin outoihin tilanteisiin ja olosuhteisiin, joissa on ongelmia, joita eivät osaa ratkaista.
2. toiset osaavat soveltaa oppimaansa informaatiota, toimia umpikujissa ja/tai ratkaista ongelmia toisia paremmin, jolloin tällä tavoin kahdenlaisten ihmisten kohdatessa keskimäärin samanlaisia ja saman verran ongelmia, joissa eivät pysty pyytämään ulkopuolista apua, toiset jämähtävät herkemmin jumiin niihin, toiset ovat neuvokkaampia.
3. toiset märehtivät ongelmiaan enemmän kuin toiset, jolloin heillä on huonompi ympäristönhallinta kuin verrokilla, vaikka molemmilla olisi tosiasiassa samanlaiset ja yhtä hankalat ongelmat pöydällään.
4. toiset ovat aggressiivisempia ja toiset tahdikkaampia, toiset tavalla tai toisella uhkaavia ja toiset diplomaattisempia, toiset viilipyttyjä ja toiset "dramaattisempia", toiset kerrasta oppivia ja toiset samanlaisiin ongelmiin tämän tästä päätyviä, toiset sijaitsevat fyysisesti tai henkisesti lähellä, toiset kaukana, jolloin riippuen apua tarjoavien tahojen ominaisuuksista, toiset erilaisissa ongelmatilanteissaan rypevät löytävät pyytämättäkin apua, kun taas toisten auttamiseen on syystä taikka toisesta muodostunut korkeampi kynnys.
5. toiset osaavat kuunnella muiden neuvoja, omaa omaatuntoaan ja/tai omakohtaista hengellistä yliluonnollista johdatustaan, kun taas toiset joko eivät missään määrin kuuntele muiden neuvoja/omaatuntoaan/johdatustaan taikka sitten kuulevat, mutta reagoivat siihen/niihin etsimällä/tavoittelemalla päinvastaista ratkaisua/toimintaa/suuntaa/lopputulosta.
6. toiset suunnittelevat toisia ketterämmin/intensiivisemmin asioita ennalta, jolloin hankkeet näyttävät toteutuvan onnistuneesti yhdellä heilahduksella. Toiset esimerkiksi ottavat esikuvia, joita pyrkivät näennäisesti imitoimaan, päätyen yllättäviin ongelmatilanteisiin.
   • joskin ehkä ollen osaltaan hopealusikka tai pulla suussa syntymisen, mutta myöskin kantapään sekä selkänahan kautta oppimisen peruja, niin nuo "ristit" eivät ole vaihtoehtoisia [toisensa poissulkevia].
7. hieman ehkä konstikkaasti ilmiötä selostaen, toiset mielummin investoivat aikaansa ja muita varojaan, eli hankkivat vähitellen, mutta laadukasta tietoa sekä tarvikkeita, jolloin heillä ei välttämättä ole uusimpia tuulahduksia maailmalta, vaan sellaista vanhempaa materiaalia ja muuta kapasiteettia, joka on luotettavasti, vaikka ehkä rajallisesti käyttökelpoista. Jolloin jos järjestelmässä on kymmenen tuhatta liikkuvaa osaa, todennäköisemmin uusi "PVC-kokoonpano" pettää koska osissa on joko sisäisiä valmistuvirheitä taikka järjestelmässä on väärin sovellettuja tai asennettuja osia. Tässä asiassa on tasapainoilusta / suhteellisuudentajusta kyse, ei "äärikonservatismista vs. ääriliberalismista", esimerkiksi lypsykone, betonimylly sekä muovikahvaiset käsityökalut ovat ihan loogisia investointeja kyseisiin tarpeisiin, ja toisaalta kesto-vessapaperi tuskin (menettelyn hyödyt suhteessa sen outouteen perusolosuhteissa aika vähäiset), taikka vesisänky (uutuudenviehätyksen/vesivahingon jälkeinen krapula romppeesta, jolle ei helposti löydy muita käyttötarkoituksia, vesipatja todennäköisesti hyvin vaikea saada sisäpuolelta kokonaan kuivaksi aikakapselointi-varastointia ajatellen).
   • tietty käyttöomaisuus (kalu- ja tarvikevalikoima) korreloi elintason kanssa, joten rahaa kannattaa käyttää kestokulutushyödykkeiden huolellisesti harkittuihin ostopäätöksiin, jolloin myöhemmässä vaiheessa voi ylijäävillä pennosilla ostaa aina uuden hyödykkeen, tarvitsematta tuhlata pirtaansa esimerkiksi matkapuhelimen, lenkkareiden tai mobiilin hankkimissykleissä.
   • uudesta tarvikkeesta kiinnostuessa kannattaa yrittää käyttää mielikuvitustaan mahdollisten suunnittelu- ja valmistusvirheiden siinä tajuamiseksi sekä niiden korjaamismahdollisuuksien arvioimiseksi (kaupassa myytävä tuote oletusarvona sisältää vähäisiä tai totaalisia suunnitteluvirheitä, mutta tuote voi silti olla pienen miettimisen jälkeen yksinkertaisesti korjattavissa käyttökelpoiseksi).
     • "Brändi/tuoteperhe X koostuu huolella valituista laadukkaista alan suurimpien valmistajien osista", "takuu 12 kk" - ja niin vain tuote leviää out-of-the-box ensikosketuksessa käsiin. Todennäköisin selitys tälle ilmiölle on, että etikettien ja tuotepakkausten sanailut on keinoälygeneroitu kuulostamaan ihmiskorvaan mahdollisimman hianoilta, eivätkä nämä lauseet näinollen tosiasiassa tarkoita mitään: aina ennen ostopäätöstäsi käännä etikettien ja tuotepakkausten keinoälykieliset mainoslauseet mielessäsi selkosuomelle: "Ei tuotetta, joka ei olisi ostohetkestä lähtien rikki" [kaikki tuotteet on suunniteltu hajoamaan nopeasti, sen ensimmäinen huolto- tai korjaustarve koittaa alta aikayksikön; hankkiessasi uuden tuotteen, tajua varata samalla päivyriisi aikaikkuna sen palauttamiseksi myyjälle taikka palauttamiseksi/päivittämiseksi käyttökuntoon].
   • Uuden tuotteen käyttökelpoisuutta ei koskaan pidä ottaa oletuksena (vähintään arkistoi kuitti), vaan mahdollisuutena, sillä ellei tuotteiden käyttökelpoisuutta tapaa tarkistaa/arvioida ennen kriittistä käyttötarkoitusta (esimerkiksi kriittisenä osana isompaa kokonaisuutta), tulee tämän tästä mutkia matkaan tai hankkeet tyssäävät kokonaan.
     • kaikissa tuotteissa, kuten "peltikaton uusiminen avaimet käteen rautaisella ammattitaidolla 10v takuulla", ei toki tule ajatelleeksikaan käydä vilkaisemassa yrityksen muita kattotyömaita, jolloin jos kaverit naulaavat tai ruuvailevat kiinnitysruuvit aallonpohjiin, eikä peliä pysty viheltämään poikki, niin vaihtoehtoina on ottaa 12 vuoden päästä takkiin tai kiertää itse esimerkiksi räikkämensselin ja silikonin kanssa joka ruuvi läpi (ennenkuin ruuvit löystyvät, kumiprikat haurastuvat ja ruuvinreiät alkaa ruostumaan).
     • toisaalta yksittäiset "finbullet" työtarviketuotteetkin saattavat olla vastaavaa, varashälytinkoteloissa myytävää "würthin' tuotetta korkealaatuisempia. Näin ollen jos mahdollista, kestävyydeltään tuntemattomaksi jääviä kuluvia osia kannattaa ostaa vähäisiä määriä kerralla.
   • joka asiassa huomiokyky/keskittyminen (silti ei välttämättä painoarvo) ensisijaisesti turvallisuuteen.
8. Kasvuiässä lapsen/nuoren eteen sekä suoraan että välillisesti asetetaan kaikenlaisia pulmia, kysymyksiä, ongelmia, haasteita, arvoituksia ratkaistavaksi, ja mitä ketterämmin, näppärämmin, etevämmin, taitavammin, hienommin, innokkaammin, ahkerammin tämä niistä selviää, niin sitä vaativampia uusia hän edelleen saa. Ja toisinpäin, mitä laiskemmin hän jaksaa niitä selvittää, sen vaatimattomampia uusia tulee. Jolloin myöhemmässä vaiheessa elämää, kun molemmat ääripäät kohtaavat samanlaisia empiirisiä haasteita, kuten esimerkiksi talousasioihin, parivalintaan, parisuhteen laatuun, sen jatkuvuuteen sekä perheen yhtenäisyyteen ja kotitalouteen liittyviä haasteita, niitä osataan ratkoa vaihtelevasti ja niistä selvitään eriasteisesti.
9. Eteen tulevien ongelmien frekvenssi / intensiteetti eivät välttämättä johdu suoraan edellä mainitusta ilmiöstä, vaan sellaiseen saattaa olla välillisiä syitä, kuten vaihtelevat ympäristöolosuhteet sekä standardien puuttuminen tai sivuuttaminen (mm. rakentamisessa).
   • ongelmien olemassaolosta ei ole tarpeen olle huolissaan, vaan ennemminkin ellei ongelmia tule vastaan/ongelmiin törmää, sellaisesta on syytä huolestua. Mutta mitä koherentimmin osaa etukäteen mielikuvitella todellisuutta eli ennakoida, sitä paremmin tajuaa ja osaa määrällisesti ja laadullisesti varautua todennäköisiin ongelmiin, jolloin niiden ilmenemiseen pystyy orientoitumaan paremmin sekä jopa suunnitelmallisesti varautumaan täsmällisemmin. Esimerkkinä asunnon ostaminen: unelmiin uskominen versus ammattilaisten puheisiin uskominen versus omia silmiään uskominen versus mielikuvituksellaan näkeminen maalien taa sekä tulevaisuuteen, että mitä ostaa / tilaa / rakennuttaa / itse rakentaa.
10. hyvin yleistä on, että ongelmat kerääntyvät eli ratkaisematta jäädessään toisaalta alkavat kasaantua, eskaloitua sekä joko suoraan tai välillisesti kumuloida lisäongelmia.
    • Ollen eriasteisesti tuurista ja ympäristöolosuhteista johtuen ennalta arvaamattomia, ennakoitavissa olevia, oletettavia, todennäköisiä, väistämättömiä, itsestään selviä tai päivänselviä. Kaikista niistä voidaan yleensä/lähtökohtaisesti/aina selvitä, vaikkakin mahdollisesti tavalla tai toisella invalidisoituen. Tällaisia tilanteita, omasta perspektiivistä katsoen katastrofeja ja kriisejä, ilmenee todennäköisesti kaikille joskus. Näin ollen milloin vain (sattumalta) sattuviin tai (omasta tai jonkun toisen hölmöistä ratkaisuista, teoista tai tekemättä jättämisistä johtuen) tapahtuviin vakaviin oman henkilökohtaisen elämän, perheenjäsentensä, tai mahdollisesti eksistentiaalisesti oman kansansa, kriiseihin ja invalidisoitumisiin on fiksua ja tärkeää, lisäksi että juurevaa, orientoitua.

Eräs elämän perusasia, johon kannattaa oppia suhtautumaan, on tietysti se, että kuten mopot, autot ja wikipediasivustot, niin maailma, elämä ja ihmiset ovat jatkuvasti keskeneräisiä.

- Valmiit tuotteet ovat kaatopaikalla, mutta missä valmiit ihmiset? Toisaalta, valmiita ja edelleen ajallisia ihmisiä ei ole, toisaalta ihmiselämän intensiivisimmät ajanjaksot lapsuus ja nuoruus eivät kestä kovin pitkää aikaa eli ne kannattaa elää keskittyneesti - paitsi että elämisen niin myöskin keskittymiskyvyn tähden. Jos leena tahtoo maailmalle, leenan on pakko opiskella. Loppujen lopuksi ihmiset, joilla ei ole kunnollista keskittymiskykyä / tutkintoa / ammattitaitoa / toimeentuloa, eivät kovin helpolla tavoita unelmiaan kuten seikkailuja, kutsumusammattiaan ja/tai [heidät] vakavasti otettavaa [ottavaa] elämänkumppania ja elinikäistä ["ikuista"] parisuhdetta {puuta koputtaen}. Ja toisaalta joilla on hyvä keskittymiskyky eivät ainakaan näytä vanhentuvan lainkaan.

Lukemistoa

Ite 'Suomen laki' eli todella todella laaja paketti oikeudellisia säädöksiä, joita Suomen esivalta on koko itsenäisyyden ajan päivästä toiseen "kelannut läpi", ja joka pyrkii olemaan looginen, reilu ja sisäisesti ristiriidaton kaikille, ja johon Suomen yhteiskunnan olemassaolo, toimintatapa, elämänmeno ja toimintakyky perustuu. Pelisäännöt.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_laki

https://www.lakiopas.com

https://www.finlex.fi/fi/

mikäli ei pysty itse saada selville johonkin asiaansa liittyvää oikeudellista epäselvyyttä, netistä löytyy myöskin ilmaista oikeusneuvontaa, minkä lisäksi useilla järjestöillä, kuten ammattiliittojen, Suomen Yrittäjät -liiton ja Veronmaksajain keskusliiton jäsenille, alihankkivat periaatteessa vastaavat lakineuvontapalvelut lakitoimistoilta. Puolestaan oikeusistunnot maksavat paljon. Kaikkein järkevintä, rehellisintä ja reiluinta on oppia 'pelaamaan' mahdollisimman perusteelliselta tasolta lähtien oikein.

Jos itse fokuksena on poliisin esitutkintakuulusteluihin, karhuryhmän piirittämäksi, miliisin kynsiin, rautoihin, kahleisiin, putkaan, selliin, linnaan, Siperiaan päätyminen tai vastaava äärimmäisyys, sanomattakin selvää, että silloin muutama hermosolu on kasvanut kiharalle - mutta toisaalta, maailmasta löytyy kyllä todella vaarallisiakin retkikohteita, turistikohteita, lomakohteita, matkakohteita, palkattomia työtehtäviä sekä lähetystyökohteita, joissa kaikissa kuitenkin edellytetään järjestyksessä toinen toistaan tolkullisempaa luonnetta mm. koska olosuhteet ja riskit ovat niissä toinen toistaan arvaamattomampia. Edelläolevasta ilmenee yleinen logiikka, että mitä äärimmäisempiä "aamukahveja" tavoittelee, sen tolkullisemmaksi täytyy ensiksi varttua luonteeltaan eikä millään lailla päinvastoin. Lisäksi mainittakoon, että mitä vaarallisempi kohde, sen kalliimpi henkivakuutus, ja että sellainenkaan vakuutus ei välttämättä kata ruokamyrkytyksiä: eli ruoka ja juomat on ilmeisin asia, jota kautta suoritetaan arviointivirhe / salamurha / onnettomuudeksi lavastettu itsemurha [leiman sukuluettelossa välttämiseksi].

Kuulusteluissa riippuen kuulustelijasta, tilanteesta ja aiheesta, todennäköisimmin sovelletaan jotain oletusarvoisesti lukuisista erilaisista kuulustelutaktiikoista. Kuulusteltavalta melko suurella todennäköisyydellä odotetaan taitoa käydä läpi aiheen kannalta oleellisia asioita ja sen lisäksi mahdollisesti selittää/tulkita niitä itse omaa maalaisjärkeään käyttäen, mutta ei aina. Kuulustelijoiden fokus ei välttämättä ole totuuden selvittäminen, vaan oikeusteknisten prosessien oikominen esimerkiksi pelkästään joidenkin tiettyjen etukäteen suunniteltujen lausahduksien saaminen ja nimenomaan niiden ylös kirjaaminen referoitavaksi tai lainattavaksi tiettyjen myöhempien päätösten, esimerkiksi viranomaispäätösten perusteina. Maalaisjärkistä tulokulmaa kannattaa painottaa, ja mikäli on syytä olettaa, että haastattelijan/kuulustelijan sisälukutaito ei ole hyvä, esimerkiksi työuupumuksesta johtuen, niin liian yksityiskohtaista/monisanaista käsittelytapaa ja tulokulmia kannattaa välttää, ettei hän päätyisi referoimaan (näkemyksellisesti, asenteellisesti) asioita mihinkään. Jotta monimutkaisia asioita osaisi lyhytsanaisesti, mutta helppotajuisesti omin sanoin selostaa kuulustelijalle, kannattaa esimerkiksi etukäteen kirjoittaa "pitkiä perusteellisia versioita" tutkinnan kannalta mielestään oleellisista seikoista, joista pitkistä litanoista poimii esimerkiksi muutaman tukisanan, joiden tukisanojen kanssa tulee kuulusteltavaksi. Oikeusavustaja pystyy rakentavasti ohjaamaan kuulustelua keskittymään keskeisiin asioihin, mutta ei halua/pysty/muista käydä läpi kaikkia omasta mielestäsi keskeisiä asioita. Ja mikäli et osaa selostaa sellaisia asioita selväsanaisesti, kuulustelijakin saattaa haluta jatkaa seuraavaan asiaan, jolloin jo "taputeltuihin" juttuihin ei välttämättä enää palata. Johtopäätöksenä sama mikä äskenkin, että kuulustelujen kohteena/todistajana/oikeusavustajana olemisessakin peräänkuulutetaan järkevyyttä - koska mitä vaikeaselkoisempi henkilö, sen "impressionistisemmin" häntä toisaalta pystytään ja toisaalta joudutaan - päädytään - tulkitsemaan, mikä on aika vaarallinen yhtälö oikeusteknisesti, silti arkipäivää monella tapaa.

Miten etupainotteisesti valmistautua tällaisiin asioihin? Jostain syystä taitaa olla niin, että vaihteleva, monipuolinen kirjallisuus, kuten nimenomaan kirjat, lukeminen keskittyen harjaannuttaa niin pitkäjänteistä keskittymiskykyä kuin uusien asioiden ymmärtämis- ja jäsentelykykyäkin, mutta täytyy varoa ensiksikin kieliopillisesti kömpelöitä tekstejä (lauserakenteissa häikkää, käsitteiden tosiasialliset merkitykset muuntuneet/sanavalinnat kömpelöitä, ilmiötä, jota yritetään selostaa ei osata sanoittaa ketterästi, indikaattorina esimerkiksi että sanoissa 'joka' ja 'mikä' sekavuutta), toisekseen sisällöllisesti asenteellista/värittynyttä/ideologista syöttöä/propagandaa/agitoivaa/impulsiivista ulosantia. Sellaisten medioiden/tietolähteiden ulosantiin, joihin perehtyminen 'vaatii' 'medialukutaitoa' / 'sisälukutaitoa', ei palvele lukijaa, mikäli hänellä ei ole sellaista tarpeeksi: tietysti kaikki ihmiset kuvittelevat olevansa tarpeeksi taitavia mainituissa asioissa, mutta, esimerkiksi, mikäli lukija ei ymmärrä orientoitua kaikkeen lukemaansa aina varauksella, ei koskaan ainakaan intohimolla, hän ei kyllä ole. Hän on jopa "toivoton tapaus", sillä täällä petollisten maailman pyörteissä media, ml. kaikenlainen kirjallisuus, "kelluttaa" luotettavien asioiden lisäksi runsain määrin petollisia ja raadollisia juttuja monipuolisine syvällisine välillisine vaikutteineen, joista kiinnostuminen/pauloihin jääminen jossain määrin vääristää ajattelutapoja, motiiveja, käytöstä tekoja jne. tavoin ihmisten sieluja (ihmisen sisintä, olemusta, minuutta, ajallista ja paikallista ilmentymää, edesvastuullista tajuntaa). Perusasia on, että kuten rakennusten rakenteet, niin käsitykset ja ymmärrys täydentyy vähä vähältä aiempien rakenteiden päälle, ja siksi muiden asioiden kuin totuuksien jäsentely osaksi sitä aiheuttaa sisäisten ongelmien ja ristiriitojen kertautumista sekä sitä myötä mieltä hämmentäviä ongelmia uusien juttujen jäsentelyssä.

Hallitusohjelma 20.6.2023, luku 6.5 "Toimivat asuntomarkkinat ja sujuva liikenne"

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Petteri Orpon hallituksen tavoittelemat so. odotettavissa olevat asumista koskevat konkreettiset muutokset.

Essentialismi - filosofia/ajattelutapa/maailmankatsomus, että asioilla ja ilmiöillä on jonkinlaiset luontaiset/luonnonmukaiset/luonnon mukaiset funktionaaliset paikkansa, ja osansa "olevaisuuden palapelissä"

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Essentialismi

• huom: poislukien alaluku 'Essentialismin kritiikki', jossa kritisoidaan essentialismiksi tulkittuja poliittisiksi instrumenteiksi valjastettuja keppihevosaatteita, ei essentialismia ajattelutapana sinänsä.

artikkeli 27.6.2023 tutkimuksesta, jonka mukaan 70% tyypin 2 diabetekseen sairastumisista olisi yhteydessä ruokavalioon.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e52d447b-95f1-470f-b83e-386c5bbad36e

"jopa 500 000 suomalaista sairastaa diabetestä" | "moni suomalainen ei tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta"

tyypin 2 diabetes esiintyy usein osana laajempaa metabolista oireyhtymää.

metabolinen oireyhtymä on periaatteessa sama asia (syy, seuraus tai saman ulkoisesti diagnosoitavan asian kliinisempi ilmaus) kuin matala-asteinen tulehdustila.

rautalangasta vääntäen, kun elimistöä jatkuvasti jollain tavalla kemiallisesti ylikuormitetaan, solujen aineenvaihdunta reagoi siihen muutoksin, joihin puolestaan kehon aineenvaihdunta ja edelleen immuniteettijärjestelmä reagoi kielteisesti. Nämä intensiivisetkin reaktiot ovat luonnollisesti sellaisia, joita ihminen ei itse kuitenkaan tiedosta eikä havaitse, eikä näin ollen tiedä reagoida niihin esimerkiksi kokeilemalla muuttaa elintapojaan jotenkin.

kuriositeettina alkoholinkäytön kustannuslaskelma. Huomioi, että laskelma on julkaistu vuonna 2013, ja tilanne on jonkin verran huonompi nykyisin. Lisäksi huomioitava seikka on, että laskelman ei sisällä mm. huumeidenkäyttöä eikä lääkkeiden väärinkäyttöä. Vielä huomioitava seikka on, että asianosaiset eivät itse oikeastaan lainkaan kustanna kuluja, vaan Kela ja yhteiskunta eli muut. Lisäksi huomioitava, että kustannusta per capita ei ole loogista laskeskella, koska näitä kustannuksia ei maksateta tasaisesti kaikilla kansalaisilla, vaan lähinnä työikäisillä.

https://yle.fi/a/3-6638406

Suhteellisuudentajuistamisen vuoksi, osa mm. alkoholismin myötä kehittyvien sairauksien hoidoista kustantaa enempi ja vähempi yli kymmenentuhatta euroa per yksi hoitokerta / lääkeampulli (jollaisiin hoitoihin ei äveriäämmilläkään seurapiireillä ole yksityisesti varaa), silti tuurijuopoltakaan tällainen hoitokäynti ei välttämättä lohkaise kuin 50 euron käyntimaksun verran per kerta. Kalliimpien hoitojen ohjelmoimisista potilaille mietitään toki sisäisesti tarkkaan, mutta mistään hoitokustannuksista ei potilaiden kanssa keskustella, sillä ihmishenkiä ei mitata rahassa, vielä, ja hoitojen tosiasialliset kustannukset ovat yleensäkin ylitse ymmärryksen, eikä sairastuminen ole potilaan vika, mutta joka tapauksessa ihminen itsekin saattaa pystyä vaikuttamaan asiaan. Edelleen vertailun vuoksi tulkoon mainituksi, että kotimaan lentojenkin, yhteiskunnan sähköautoistamisen, kuten myös oopperaesitysten, ym. tosiasialliset järjestämiskustannukset menevät ylitse ymmärryksen, eli siis ilmiönä se, että yhteiskunta vähän piffaa myös joissain vältettävissäkin olevissa kuluissa, on perusasia, ei mikään mörkö.

Myöskin kehitysvammaisuus, invalidius sekä invalidisoituminen sisältyvät luonnollisena asiana ihmiselämään, mutta itsen tai lastensa edellämainittuihin tiloihin päätyminen mm. serkusavioliittojen, alkoholismin tai huumeidenkäytön alkamisen myötä ei. Vammaisuus ja invalidius välttämättöminä asioina ovat arvokas ja välttämätön osa ja tinkimätön ulottuvuus hyvässä yhteiskunnassa, mutta vältettävissä oleva vammaisuus ja invalidius ovat viite jonkun osapuolen hölmöilystä.

todennäköisesti alkoholiveron alentamista ei voi perustella paikallisen panimoteollisuuden tukemisena, koska yhteiskunnalle edullisempi ja elinkeinoharjoittajien kannalta kohdennetumpi ratkaisu olisi lahjoittaa näille ammatinharjoittajille rahaa suoraan raha-avustuksina.

Ehyt Ry:n (poliittisesti sitoutumaton ehkäisevän päihdetyön järjestö) näkökulma Petteri Orpon hallituksen laatiman hallitusohjelman ristiriitaisuuteen mitä alkoholismin välillisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseen tulee.

https://ehyt.fi/uutishuone/uutiset/ehyt-ry-onko-paihdehaittojen-ehkaisy-pelkkaa-juhlapuhetta/

https://www.site-shot.com/kkfTBjs6Ee6V1AJCrBEACA

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6435819

uutinen Jouluaatolta 2023, että Baltian maissa väkevien sekä mietojen alkoholijuomien valmisteveroja korotetaan alkoholinkulutuksen sekä alkoholista johtuvien kuolemantapausten merkittävän lisääntymisen takia, jonka eräänä syynä pidetään alkoholijuomien radikaalista halpenemisesta suhteessa kansalaisten ostovoimaan.

toisena kuriositeettina, erään uutisartikkelin perusteella tupakoiva työntekijä kustantaa työnantajalleen vuodessa keskimäärin noin 2000 euroa ylimääräistä.

• ylläolevaan laskelmaan ei sisälly tipakoivan keskimääräistä vuosikustannusta kansantaloudelle (mm. hankalempia komplikaatioita sairauksissa sekä kehnommat paranemisenkusteet, elinsiirtojen tarve).

https://www.is.fi/terveys/art-2000010259865.html

tupakoinnin lopettamisen lyhyen ja pitkän aikavälin terveysefektejä

lisäksi merkittävä efekti "rikastuminen" [monien kiinteiden kuluerien pienenemisen myötä]

https://www.metsa.fi/tiedotteet/valtion-alueilla-noudatetaan-jatkossa-eraetikettia/

käyttäytymisohjeita luonnossa ('valtion mailla') liikkuville.

Poistettu teksti 11.9.2023. Syy: Uskonnollista tekstiä. Katso Wikikon ohje, 'Miksi lisäämäni tiedot on poistettu?'

Wikikko: Skenaariokorttipakka (omien vahvuuksiensa reflektointitekniikkana).

• huom: Omat vahvuudet, omat ihanteet, omat asenteet, omat reaktiot (ja omat refleksit) ovat eri asioita.
  • tällaisten asioiden erilaisuus on tärkeä tajuta myöskin muiden ihmisten osalta esimerkiksi joittei loukkaantuisi kokoajan (eikä myöskään marttyyrinä antaisi anteeksi asioita, joita ei vahingossa tai puolivahingossa ole ymmärtänyt oikein), sillä sellaisten konflikteja järjestävien henkilöiden kanssa ei yleensä haluta tehdä yhteistyötä, mikäli on mahdollisuus valita. Mutta tämä ei tarkoita, ettäkö yksin jääminen aina johtuisi sellaisesta. Yksin jäämiseen voi olla lukemattomia selittäviä tekijöitä, ja vaikka henkilön luonne on usein eräänä perussyynä, ei kyse ole kohtalonomaisesta asiasta kuitenkaan.
    • se, että tuntuu, että henkilöt karttavat, voi olla esimerkiksi vain sitä, että oma sosiaalisuudentarve on isompi kuin lähimmäisten, eli kyse on periaatteessa väärinkäsityksestä, että muut suhtautuisivat itseen etäisesti.
    • jos muiden etäisyys johtuukin omasta impulsiivisuudesta/ylitulkitsevuudesta, siltikään he eivät todennäköisesti suhtaudu vihamielisesti, vaan kyse voi olla, että on totuttu ja alitajuisesti alettu varautua yllättäviin ongelmiin törmäämisiin, niin tällöin henkilön parissa stressitasot ovat koholla, ja ihmiset monasti priorisoivat ajankäyttöään stressitasojensa tarpeetonta kohoamista välttääkseen.
    • hyvä lähtökohtainen asenne on optimistisuus, että ihmiset eivät luultavasti ole vihamielisiä, tai jos, niin sellaiselle on välillisiä selittäviä tekijöitä ja/tai ymmärrettäviä subjektiivisia syitä.

https://duunitori.fi/tyoelama/emilia-kujala-kolumni-pahin-virhe-tyonhaussa työnteon filosofista tarkastelemista.

Tuntuipa työ 'mun jutulta' ("työn imu")tai ei (väliaikaiselta työpaikalta), niin joka tapauksessa töihin pääseminen ja työskenteleminen on paitsi kaikkien mielestä aivan mahtava juttu, niin myöskin keskeisin osa ansioluetteloakin.

Lisäksi, eräs siivoojana työskentelevä miljonääri vinkkaa, töissäoleminen korottaa sinulle aikanaan maksettavan eläkkeen määrää.

Artikkeli juontaja/toimittaja Lloyd Libison kokemuksesta, että alkoholinkäytön lopettaminen paransi ajattelu- sekä aikaresursseja.

Artikkeli rasvamaksasta, joka on oireeton sairaus, jolle etenkin alkoholistit sekä vyötärölihavat ovat alttiina.