Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ero sivun ”Paistunturin erämaa-alue” versioiden välillä
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
: [[:Luokka:Retkeily|Retkeily-luokka]] | : [[:Luokka:Retkeily|Retkeily-luokka]] | ||
== Utsjoelta Inariin 2025 ( | == Utsjoelta Inariin 2025 (220 km) == | ||
: 9 yötä, erävaellus yksin 18.–27.6.2025. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä | : 9 yötä, erävaellus yksin 18.–27.6.2025. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä avoimessa tunturimaastossa. Paistunturien erämaa-alueella polutonta tunturikangasta ja Muotkatunturien erämaa-alueella polkuja. Kahlattavia jokia. Vaellusmatka noin 220 km, päivämatkat XX–XX km, vaellusaika noin XX tuntia, vaellusaika päivittäin X t X' - X t X' (ei sis. lounastaukoa), keskinopeus X–X km/t. | ||
Erävaellus kesäkuussa | Erävaellus kesäkuussa Utsjoen kylältä Paistunturien erämaan-alueen halki Karigasniemen kylälle ja jatkaen Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inarin keskustaan. Reittiin sisältyy nähtävyydet kuten XXX. Matkalla kuljettiin Utsjoelta aluksi Utsjoen ulkoilureittiä ja sitten erämaan läpi omia polkuja pitkin Karigasniemelle, jossa täydennettiin ruokaa kaupasta, käytiin ravintolassa syömässä ja jatkettiin polkuja ja omia polkuja pitkin Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inariin. Auto jätettiin menomatkalla Inarin keskustaan ja kuljettiin sieltä iltapäivän paikallisminibussilla Utsjoelle. Aikataulu oli leppoisaa vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän lisää päiviä vaellukseen. Vaellus ei sisällä yhtään juoksuaskelta. Vaellus tehtiin matalilla ''Sievi Light Boot O4''-kevytsaappailla ja mukana oli kaikki erävaeltamiseen kesän eri olosuhteissa tarvittavat varusteet. Linkki varustelistaan sivun alaosassa. Keli oli alussa tuulinen ja pilvinen ja loppumatkasta aurinkoinen. Yhtenä päivänä satoi. Jokien vedet olivat alhaalla, joten jokien yli pääsi hyvin kahlaamalla tai kuivin jaloin kivien päältä. Lunta ei juuri ollut alueella Ailegastunturin kivikkoja lukuunottamatta. | ||
Reitti kulki Kevon luonnonpuiston länsipuolella. Tähän aikaan Kevon kanjonin vedet saattavat olla korkealla ja luonnonpuistossa kulkeminen kielletään, kuten kyseisenä ajankohtana. Jos reitiltä aiotaan siirtyä luonnonpuiston alueelle, on syytä selvittää tarkoin, missä alueilla kulkeminen on sallittua. | |||
[[Tiedosto:Paistunturit Muotkatunturit reitti 25.png]] | [[Tiedosto:Paistunturit Muotkatunturit reitti 25.png]] | ||
Huom! | '''Huom!''' Matkat on laskettu kuljettua reittiä https://kartat.hylly.org -palvelun kartalta Garmin BaseCamp -sovelluksessa, eivätkä täsmää ylimalkaisen laskennan takia todellisen noin 220 km kanssa. | ||
=== 1. pv Utsjoki - Sunddasgeaslattu (5 km) === | === 1. pv Utsjoki - Sunddasgeaslattu (5 km) === | ||
[[Tiedosto:Utsjoen retkeilyreitti 2025.jpeg]] | [[Tiedosto:Utsjoen retkeilyreitti 2025.jpeg]] | ||
Utsjoella | Utsjoella illlansuun minibussista voi jäädä pois esimerkiksi ''Kylätalo Giisa'' pihassa ja kävellä siitä kohti raja-asemaa. Juuri ennen ison tien risteystä ja raja-asemaa lähtee '''Miessipolku''' länteen päin ja alueella on ekopiste, jossa on kuvan kyltti. ''Utsjoen ulkoilureitti'' nousee heti varsin jyrkästi ylös tunturiin ja pian maisemat aukeavat ympäriinsä, kuten toisesta kuvasta näkyy. Reitti on merkitty ja sitä voi kävellä sopivan matkan kunnes katsoo yöpaikan tunturin rinteestä polun varrelta. Alueella on pieniä lampia, joista saa vettä. Toki voi jatkaa vaikka autiotuvalla saakka. | ||
[[Tiedosto:Utsjoki1.jpeg]] | [[Tiedosto:Utsjoki1.jpeg]] | ||
| Rivi 33: | Rivi 35: | ||
[[Tiedosto:Paistunturit25 1.jpeg]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 1.jpeg]] | ||
:N 69° 49' 34,41" E 26° 44' 21,462" | :N 69° 49' 34,41" E 26° 44' 21,462" | ||
Ulkoilureitti jatkuu lounaaseen ''Kuoppilasjärvi'' pohjois- | Ulkoilureitti jatkuu lounaaseen ''Kuoppilasjärvi'' pohjois-osaan, josta ulkoilureitti kulkee ylempänä seuraten järveä etelään. Polku haarautuu lopulta toiseen suuntaan ja polku laskeutuu ''Soahppelasjavri'' autiotuvalle. Tupa on viimeinen tässä esitetyllä reitillä Paistunturien alueella. Autiotuvalta lähtiessä noustaan länteen ylös tunturiylängölle ja jatketaan pääsääntöisesti lännen suuntaan korkeampien tunturin huippujen jäädessä pohjoisen puolelle ja etelän puolella on jokien ympärillä kasvavaa varvikkoa ja pensaikkoa. Liian alas ei tämän takia kannata laskeutua. Maasto on helppokulkuista. Polkua ei ole, ja suunnistaminen on jo haastavampaa ottaen huomioon, että jossain vaiheessa on käännyttävä lounasta kohti. Matkalla on pieni palsasuo ja porojakin liikkuu alueella. Leiripaikan voi katsoa sopivaan kohtaan tunturin rinnettä, josta on näkymät etelään. Alue on avointa, joten tuuli voi puhaltaa kovasti ja kylmästi. | ||
=== 3. pv Erttetvárjogajeaggi - Duottar-Aitevarri (21 km) === | === 3. pv Erttetvárjogajeaggi - Duottar-Aitevarri (21 km) === | ||
[[Tiedosto:Paistunturit25_2.jpeg]] | [[Tiedosto:Paistunturit25_2.jpeg]] | ||
: N 69° 43' 9,342" E 26° 29' 21,318" | : N 69° 43' 9,342" E 26° 29' 21,318" | ||
Tunturin sivustaa jatketaan Nihkkiranvadda itärinteellä, jossa käännytään kohti lounasta. Nihkkiranvaddan itäpuolella on isot palsasuot. Pysymällä sopivasti ylärinteessä välttää palsasuon | Tunturin sivustaa jatketaan ''Nihkkiranvadda'' itärinteellä, jossa käännytään kohti lounasta. Nihkkiranvaddan itäpuolella on isot näyttävät palsasuot. Pysymällä sopivasti ylärinteessä välttää palsasuon varvikot. Nihkkiranvaddan kaakkoiskulmassa on neljän polun risteys ja tämän jälkeen alueella on poromiesten rakennuksia. ''Gukcajohka'' kohdalta pääsee sopivasti jokien yli ja kannattaa nousta ylös lounasta kohden kunnes sopiva leiripaikka löytyy ''Duottar-Aitevarri'' alueelta. | ||
=== 4. pv Duottar-Aitevarri - Gaimmoaivi - Akujärvenjoki (24 km) === | === 4. pv Duottar-Aitevarri - Gaimmoaivi - Akujärvenjoki (24 km) === | ||
[[Tiedosto:Paistunturit25_3.jpeg]] | [[Tiedosto:Paistunturit25_3.jpeg]] | ||
: N 69° 40' 50,988" E 26° 22' 25,26" | : N 69° 40' 50,988" E 26° 22' 25,26" | ||
Duottar-Aitevarrin lounaiskulmasta pääsee hyvin varsin ison joen yli ja alkaa kiipeäminen kohti ''Gaimmoaivi'' huippua. Nouseminen ei ole vaikeaa ja huipulta aukeaa hienot näkymät ympäriinsä. Varsinkin hyvän näkyvyyden vallitessa, tänne kannattaa nousta ihailemaan maisemia. Huipulta vaellus jatkuu lounaaseen kunnes ''Rassoaivi'' luoteispuolella käännytään suoraan etelää kohti. Tässä ollaan ylhäällä tunturitasangolla ja avoin maasto on kaunista. Jos aiemmin ei välttämättä matkapuhelimelle ole aina kuuluvuutta, kentän saa ainakin vähän ennen kun lähdetään laskeutumaan alaspäin Rassoaivin lounaispuolella. Kuljetaan ''Sitnogovoaivi'' itärinnettä ''Ahkojargielas'' itärinteeseen ja jatketaan etelään. Lännen puolelella näkyy kaunis ''Akujärvi''. Leripaikan voi katsoa esimerkiksi ''Eartnavarri'' lounaispuolelta. | |||
[[Tiedosto:Paistunturit25_4.jpeg]] | [[Tiedosto:Paistunturit25_4.jpeg]] | ||
| Rivi 50: | Rivi 51: | ||
=== 5. pv Akujärvenjoki - Ailegastunturi (16 km) === | === 5. pv Akujärvenjoki - Ailegastunturi (16 km) === | ||
[[]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 5.jpeg]] | ||
: N E | : N 69° 31' 49,038" E 26° 11' 35,85" | ||
''Eartnavarri'' eteläpuolella virtaa vuolas joki idästä länteen. Sen yli ei pääse kahlaamalla ainakaan tähän aikaan vuodesta mistä tahansa kohtaa. Sopiva ylityspaikka löytyy kartasta katsomalla esimerkiksi pienen putouksen yläpuolelta. Vastarannalla on hiekkasärkkiä. Tämän jälkeen kuljettaessa lounasta kohden on loivaa nousua tunturikangasta pitkin ''Stuorra Biesvarri'' itärinteelle. Huipullakin voi käydä. Muutoin kuljetaan hetki etelää ja taas lounaaseen. Alkaa nousu ''Davimusalas'' pohjoispuolta sen länsirinteelle ja sieltä edelleen ylös ''Gaskkamusalas'' länsirinteelle ja leirin voi katsoa täältä ylhäältä sopivasta kohdasta, josta on näkymä myös alas ja itään. Tuuli voi olla täällä varsin kova. Alla oleva kuva on otettu teltasta luodetta kohden. | |||
=== 6. pv Ailegastunturi - Karigasniemi - Tasainenlaki (25 km) === | |||
[[Tiedosto:Paistunturit25 6.jpeg]] | |||
: N 69° 26' 2,37" E 26° 1' 48,54" | |||
Vaellusta jatkettiin ''Ailegastunturi'' huipulle sen itärinnettä pitkin. Kova tuuli ja sade piiskasi niin, että huipulla olevan kivikehän suojassa oli haastavaa saada sadevaatteet puettua. Huipulla on isoja mastoja ja rakennuksia sekä sinne johtaa myös ajotie. Näkyvyys on varmasti hieno. Alaspäin johtaa polkuja eri suuntiin. Tästä käveltiin suoraan polkuja pitkin etelään alas laskeutuen ja sieltä uudestaan ylöspäin ''Skalonjuovcca'' kodalle luoteeseen. Jos suunta on kyseinen kota, kannattaa suoraan suunnata länteen polkua pitkin. Alhaalla kulkee selkeä Skalonjuovcca polku. Kota on lukittu. Kodalta lounaaseen kulkee reitti märän suon halki aidatulle alueelle. Polku päättyy lopulta Inarista rajalle kulkevalle Karigasniementielle. Siitä on lyhyt matka Karigasniemen kylälle, josta löytyy ''K-Market Karigasniemi'', hotelli ''Hotel Guossi'', jossa on ravintola ja seisova pöytä päivällä sekä kiva kahvila ''Cafe Saivu''. Tien varrella ennen kylää on ''Tenohalli'', josta voi ostaa esimerkiksi retkikaasupulloja. | |||
Kylältä voi kävellä esimerkiksi Inarijoentien reunaa pitkin etelään. Matkalla on Vanha Karigasniemi. Karigasjoen siltojen jälkeen voi siirtyä maastoon ja etsiä polun, joka johtaa Muotkatunturien erämaan halki. Polkua on helppo seurata ja se nousee ''Jeagelvarri'' rinteille ja kääntyy siinä kohti kaakkoa. Maasto on helppokulkuista ja alkaa näkyä myös pohjoiseen Paistunturit. Leiripaikan voi katsoa esimerkiksi ''Tasainenlaki'' koillisrinteeltä, josta on hyvät näkymät pohjoiseen. | |||
: Karigasniemi - Tasainenlaki 13 km | : Karigasniemi - Tasainenlaki 13 km | ||
=== 7. pv Tasainenlaki - Stuorroaivin hiekat (23 km) === | === 7. pv Tasainenlaki - Stuorroaivin hiekat (23 km) === | ||
[[]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 7.jpeg]] | ||
: N E | : N 69° 17' 40,68" E 26° 2' 53,8" | ||
Polku jatkuu kaakkoon ja laskeutuu kaksi kertaan alas jokilaaksoon. Polku saattaa kadota näissä jokilaaksoissa, mutta löytyy kartan avulla uudestaan. Idässä olevien ''Jeageloaijavri'' -järven tasalla reitillä on oheisen kuvan nähtävyys. Tällä vaelluksella erkaannuttiin polusta ''Jullacohkka'' tasalla ja kaarrettiin lounaaseen ''Uhca Nirveoaivvas'' pohjoispuolen laaksoon ja sieltä suoraan etelään tunturin rinnettä pitkin ''Stuorraaäytsi' autiotuvalle. Kevon alueella uutisoitiin vatsataudista, mahdollisesti noroviruksesta, joten käynti tuvassa jäi varmuuden vuoksi vain tauoksi sen ulkopuolella. Tuvan vieressä on joen yli silta ja polku lähtee itää kohti Stuorraäytsin rotkolaakson useiden lampien halki. Reitti on kulkemisen arvoinen! Rotkolaaksossa yhdytään myös Karigasniemeltä tulevaan polkuun. Polku kääntyy viimeisen lammen jälkeen etelään ja lähtee nousemaan ylös. Nähtävyytenä on ''Stuorroaivin hiekat'', jonka jälkeen löytyy hyviä leiripaikkoja. | |||
=== 8. pv Stuorroaivin hiekat - Peltojärvi hiekkarannat (22 km) === | === 8. pv Stuorroaivin hiekat - Peltojärvi hiekkarannat (22 km) === | ||
[[]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 8.jpeg]] | ||
: N E | : N 69° 6' 44,82" E 26° 32' 36,558" | ||
Polku laskeutuu alas jokilaaksoon ja nousee ylös rinnettä kaakkoon ''Urruaivi'' eteläpuolitse. Ylhäällä tunturissa on avointa. Laskeutuu taas jokilaaksoon. Joet reitillä ovat helposti ylitettäviä. Reitti kulkee ''Piekanaäytsi' kautta, joka on näkemisen arvoinen rotkolaakso. Siitä reitti jatkuu edelleen kaakkoon ''Kuorvikozza'' koillispuolelle. Näillä kohdin voi ylempänä tunturissa kääntyä itää kohti ja lähteä kulkemaan ''Peltojärvi hiekkarannat'' kohti. Taivaalla voi nähdä maakotkan. Peltojärvi on nähtävyys ja hiekkarannalla on runsaasti tasaista leirintäpaikkaa. | |||
=== 9. pv Peltojärvi hiekkarannat - Saariojanjänkä (30 km) === | === 9. pv Peltojärvi hiekkarannat - Saariojanjänkä (30 km) === | ||
[[]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 9.jpeg]] | ||
: N E | : N 69° 2' 14,01" E 26° 30' 21,798" | ||
Hiekkarannalta vaellusta jatketaan suoraan etelässä oleville avotuntureille ja kuljetaan ''Littmuoraivi'' itäpuolelta ja lähdetään laskeutumaan lounaaseen ja tavoitetaan lopulta Karigasniemeltä tuleva polku. Ennen polkua on joen ylitys ''Kultakäsilompolo'' alueella, joka on varsin kapea ja näin syvempi. Polku kulkee etelään ''Verkkojärvi'' pohjoisrantaan. Joen ylitys on vaativampi, mutta joen pääsee yli esimerkiksi ensin ylittämällä joen keskellä olevaan pieneen saareen, kulkemalla sitä pitkin ylöspäin ja sitten vastarannalle. Tästä polku jatkaa kaakkoon ja on ikään kuin laskeutumista maantietä kohti. Polku loppuu ''Tirro'', jossa on asutusta. Reitti ylityspaikalta Tirroon on pensaikkoista ja puuston koko kasvaa saavuttaessa alemmaksi. Tästä helpoin reitti on kulke ''Angelintie''-asfalttitien reunaa pitkin Kettukosken alueen isoille maantiesilloille ja siirtyä maastossa olevalle hyvin merkitylle retkeilyreitille, joka jatkuu kaakkoon. Majoittuva voi esimerkiksi Saarijärvenvaaran lounasrinteellä reitin varrella. Metsässä sopivan telttapaikan löytäminen on haasteellista. | |||
=== 10. pv Saariojanjänkä - Otsamo - Inari (14 km) === | === 10. pv Saariojanjänkä - Otsamo - Inari (14 km) === | ||
[[]] | [[Tiedosto:Paistunturit25 10.jpeg]] | ||
: N E | : N 68° 53' 1,998" E 26° 50' 17,952" | ||
Retkeilyreitti jatkuu kaakkoon ja siltä kannattaa haarautua ylös ''Otsamo''-tunturille. Näkymät ovat hyvät ylhäältä ja siellä on taukotupa, jossa on kamina ja huussi. Alas palataan samaa reittiä ja jatketaan koilliseen. Matkalla on laavuja tulentekopaikkoineen. Iso joki kannattaa ylittää ''Jäniskosken riippusilta' pitkin, josta näkee kosken kuohut. ''Inarin kävelyreitti'' joen toisella puolen johtaa ''Saarikoskentie'' ja siitä Inarin keskustaan. Keskustassa on leirintäalue ''Inari Camping & Resort'' ja vierailemisen arvoinen ''Saamelaismuseo Siida''. | |||
=== Kartat === | === Kartat === | ||
Versio 20. toukokuuta 2026 kello 22.21
Johdanto
Nähtävää ja vinkkejä
Erävaeltamista tukevia Wikikon sivuja
- Retken suunnittelu ja kulkeminen
- Talviretkeily
- Matkailu- ja retkeilyvarusteet
- Matkailu- ja retkeilyvaatteet
- Suunnistus, Koordinaatit, GPS
- Retkeily-luokka
Utsjoelta Inariin 2025 (220 km)
- 9 yötä, erävaellus yksin 18.–27.6.2025. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä avoimessa tunturimaastossa. Paistunturien erämaa-alueella polutonta tunturikangasta ja Muotkatunturien erämaa-alueella polkuja. Kahlattavia jokia. Vaellusmatka noin 220 km, päivämatkat XX–XX km, vaellusaika noin XX tuntia, vaellusaika päivittäin X t X' - X t X' (ei sis. lounastaukoa), keskinopeus X–X km/t.
Erävaellus kesäkuussa Utsjoen kylältä Paistunturien erämaan-alueen halki Karigasniemen kylälle ja jatkaen Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inarin keskustaan. Reittiin sisältyy nähtävyydet kuten XXX. Matkalla kuljettiin Utsjoelta aluksi Utsjoen ulkoilureittiä ja sitten erämaan läpi omia polkuja pitkin Karigasniemelle, jossa täydennettiin ruokaa kaupasta, käytiin ravintolassa syömässä ja jatkettiin polkuja ja omia polkuja pitkin Muotkatunturin erämaa-alueen läpi Inariin. Auto jätettiin menomatkalla Inarin keskustaan ja kuljettiin sieltä iltapäivän paikallisminibussilla Utsjoelle. Aikataulu oli leppoisaa vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän lisää päiviä vaellukseen. Vaellus ei sisällä yhtään juoksuaskelta. Vaellus tehtiin matalilla Sievi Light Boot O4-kevytsaappailla ja mukana oli kaikki erävaeltamiseen kesän eri olosuhteissa tarvittavat varusteet. Linkki varustelistaan sivun alaosassa. Keli oli alussa tuulinen ja pilvinen ja loppumatkasta aurinkoinen. Yhtenä päivänä satoi. Jokien vedet olivat alhaalla, joten jokien yli pääsi hyvin kahlaamalla tai kuivin jaloin kivien päältä. Lunta ei juuri ollut alueella Ailegastunturin kivikkoja lukuunottamatta.
Reitti kulki Kevon luonnonpuiston länsipuolella. Tähän aikaan Kevon kanjonin vedet saattavat olla korkealla ja luonnonpuistossa kulkeminen kielletään, kuten kyseisenä ajankohtana. Jos reitiltä aiotaan siirtyä luonnonpuiston alueelle, on syytä selvittää tarkoin, missä alueilla kulkeminen on sallittua.
Huom! Matkat on laskettu kuljettua reittiä https://kartat.hylly.org -palvelun kartalta Garmin BaseCamp -sovelluksessa, eivätkä täsmää ylimalkaisen laskennan takia todellisen noin 220 km kanssa.
1. pv Utsjoki - Sunddasgeaslattu (5 km)
Utsjoella illlansuun minibussista voi jäädä pois esimerkiksi Kylätalo Giisa pihassa ja kävellä siitä kohti raja-asemaa. Juuri ennen ison tien risteystä ja raja-asemaa lähtee Miessipolku länteen päin ja alueella on ekopiste, jossa on kuvan kyltti. Utsjoen ulkoilureitti nousee heti varsin jyrkästi ylös tunturiin ja pian maisemat aukeavat ympäriinsä, kuten toisesta kuvasta näkyy. Reitti on merkitty ja sitä voi kävellä sopivan matkan kunnes katsoo yöpaikan tunturin rinteestä polun varrelta. Alueella on pieniä lampia, joista saa vettä. Toki voi jatkaa vaikka autiotuvalla saakka.
- N 69° 54' 30,378" E 27° 0' 9,66" (DMS)
- Karttapaikka ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) Lat: 69° 54' 30,378" Lon: 27° 0' 9,66"
- Google Maps: 69°54'30.378"N 27°0'9.66"E
2. pv Sunddasgeaslattu - Soahppelasjavri - Erttetvárjogajeaggi (18 km)
- N 69° 49' 34,41" E 26° 44' 21,462"
Ulkoilureitti jatkuu lounaaseen Kuoppilasjärvi pohjois-osaan, josta ulkoilureitti kulkee ylempänä seuraten järveä etelään. Polku haarautuu lopulta toiseen suuntaan ja polku laskeutuu Soahppelasjavri autiotuvalle. Tupa on viimeinen tässä esitetyllä reitillä Paistunturien alueella. Autiotuvalta lähtiessä noustaan länteen ylös tunturiylängölle ja jatketaan pääsääntöisesti lännen suuntaan korkeampien tunturin huippujen jäädessä pohjoisen puolelle ja etelän puolella on jokien ympärillä kasvavaa varvikkoa ja pensaikkoa. Liian alas ei tämän takia kannata laskeutua. Maasto on helppokulkuista. Polkua ei ole, ja suunnistaminen on jo haastavampaa ottaen huomioon, että jossain vaiheessa on käännyttävä lounasta kohti. Matkalla on pieni palsasuo ja porojakin liikkuu alueella. Leiripaikan voi katsoa sopivaan kohtaan tunturin rinnettä, josta on näkymät etelään. Alue on avointa, joten tuuli voi puhaltaa kovasti ja kylmästi.
3. pv Erttetvárjogajeaggi - Duottar-Aitevarri (21 km)
- N 69° 43' 9,342" E 26° 29' 21,318"
Tunturin sivustaa jatketaan Nihkkiranvadda itärinteellä, jossa käännytään kohti lounasta. Nihkkiranvaddan itäpuolella on isot näyttävät palsasuot. Pysymällä sopivasti ylärinteessä välttää palsasuon varvikot. Nihkkiranvaddan kaakkoiskulmassa on neljän polun risteys ja tämän jälkeen alueella on poromiesten rakennuksia. Gukcajohka kohdalta pääsee sopivasti jokien yli ja kannattaa nousta ylös lounasta kohden kunnes sopiva leiripaikka löytyy Duottar-Aitevarri alueelta.
4. pv Duottar-Aitevarri - Gaimmoaivi - Akujärvenjoki (24 km)
- N 69° 40' 50,988" E 26° 22' 25,26"
Duottar-Aitevarrin lounaiskulmasta pääsee hyvin varsin ison joen yli ja alkaa kiipeäminen kohti Gaimmoaivi huippua. Nouseminen ei ole vaikeaa ja huipulta aukeaa hienot näkymät ympäriinsä. Varsinkin hyvän näkyvyyden vallitessa, tänne kannattaa nousta ihailemaan maisemia. Huipulta vaellus jatkuu lounaaseen kunnes Rassoaivi luoteispuolella käännytään suoraan etelää kohti. Tässä ollaan ylhäällä tunturitasangolla ja avoin maasto on kaunista. Jos aiemmin ei välttämättä matkapuhelimelle ole aina kuuluvuutta, kentän saa ainakin vähän ennen kun lähdetään laskeutumaan alaspäin Rassoaivin lounaispuolella. Kuljetaan Sitnogovoaivi itärinnettä Ahkojargielas itärinteeseen ja jatketaan etelään. Lännen puolelella näkyy kaunis Akujärvi. Leripaikan voi katsoa esimerkiksi Eartnavarri lounaispuolelta.
- N 69° 36' 3,462" E 26° 17' 16,44"
5. pv Akujärvenjoki - Ailegastunturi (16 km)
- N 69° 31' 49,038" E 26° 11' 35,85"
Eartnavarri eteläpuolella virtaa vuolas joki idästä länteen. Sen yli ei pääse kahlaamalla ainakaan tähän aikaan vuodesta mistä tahansa kohtaa. Sopiva ylityspaikka löytyy kartasta katsomalla esimerkiksi pienen putouksen yläpuolelta. Vastarannalla on hiekkasärkkiä. Tämän jälkeen kuljettaessa lounasta kohden on loivaa nousua tunturikangasta pitkin Stuorra Biesvarri itärinteelle. Huipullakin voi käydä. Muutoin kuljetaan hetki etelää ja taas lounaaseen. Alkaa nousu Davimusalas pohjoispuolta sen länsirinteelle ja sieltä edelleen ylös Gaskkamusalas länsirinteelle ja leirin voi katsoa täältä ylhäältä sopivasta kohdasta, josta on näkymä myös alas ja itään. Tuuli voi olla täällä varsin kova. Alla oleva kuva on otettu teltasta luodetta kohden.
6. pv Ailegastunturi - Karigasniemi - Tasainenlaki (25 km)
- N 69° 26' 2,37" E 26° 1' 48,54"
Vaellusta jatkettiin Ailegastunturi huipulle sen itärinnettä pitkin. Kova tuuli ja sade piiskasi niin, että huipulla olevan kivikehän suojassa oli haastavaa saada sadevaatteet puettua. Huipulla on isoja mastoja ja rakennuksia sekä sinne johtaa myös ajotie. Näkyvyys on varmasti hieno. Alaspäin johtaa polkuja eri suuntiin. Tästä käveltiin suoraan polkuja pitkin etelään alas laskeutuen ja sieltä uudestaan ylöspäin Skalonjuovcca kodalle luoteeseen. Jos suunta on kyseinen kota, kannattaa suoraan suunnata länteen polkua pitkin. Alhaalla kulkee selkeä Skalonjuovcca polku. Kota on lukittu. Kodalta lounaaseen kulkee reitti märän suon halki aidatulle alueelle. Polku päättyy lopulta Inarista rajalle kulkevalle Karigasniementielle. Siitä on lyhyt matka Karigasniemen kylälle, josta löytyy K-Market Karigasniemi, hotelli Hotel Guossi, jossa on ravintola ja seisova pöytä päivällä sekä kiva kahvila Cafe Saivu. Tien varrella ennen kylää on Tenohalli, josta voi ostaa esimerkiksi retkikaasupulloja.
Kylältä voi kävellä esimerkiksi Inarijoentien reunaa pitkin etelään. Matkalla on Vanha Karigasniemi. Karigasjoen siltojen jälkeen voi siirtyä maastoon ja etsiä polun, joka johtaa Muotkatunturien erämaan halki. Polkua on helppo seurata ja se nousee Jeagelvarri rinteille ja kääntyy siinä kohti kaakkoa. Maasto on helppokulkuista ja alkaa näkyä myös pohjoiseen Paistunturit. Leiripaikan voi katsoa esimerkiksi Tasainenlaki koillisrinteeltä, josta on hyvät näkymät pohjoiseen.
- Karigasniemi - Tasainenlaki 13 km
7. pv Tasainenlaki - Stuorroaivin hiekat (23 km)
- N 69° 17' 40,68" E 26° 2' 53,8"
Polku jatkuu kaakkoon ja laskeutuu kaksi kertaan alas jokilaaksoon. Polku saattaa kadota näissä jokilaaksoissa, mutta löytyy kartan avulla uudestaan. Idässä olevien Jeageloaijavri -järven tasalla reitillä on oheisen kuvan nähtävyys. Tällä vaelluksella erkaannuttiin polusta Jullacohkka tasalla ja kaarrettiin lounaaseen Uhca Nirveoaivvas pohjoispuolen laaksoon ja sieltä suoraan etelään tunturin rinnettä pitkin Stuorraaäytsi' autiotuvalle. Kevon alueella uutisoitiin vatsataudista, mahdollisesti noroviruksesta, joten käynti tuvassa jäi varmuuden vuoksi vain tauoksi sen ulkopuolella. Tuvan vieressä on joen yli silta ja polku lähtee itää kohti Stuorraäytsin rotkolaakson useiden lampien halki. Reitti on kulkemisen arvoinen! Rotkolaaksossa yhdytään myös Karigasniemeltä tulevaan polkuun. Polku kääntyy viimeisen lammen jälkeen etelään ja lähtee nousemaan ylös. Nähtävyytenä on Stuorroaivin hiekat, jonka jälkeen löytyy hyviä leiripaikkoja.
8. pv Stuorroaivin hiekat - Peltojärvi hiekkarannat (22 km)
- N 69° 6' 44,82" E 26° 32' 36,558"
Polku laskeutuu alas jokilaaksoon ja nousee ylös rinnettä kaakkoon Urruaivi eteläpuolitse. Ylhäällä tunturissa on avointa. Laskeutuu taas jokilaaksoon. Joet reitillä ovat helposti ylitettäviä. Reitti kulkee Piekanaäytsi' kautta, joka on näkemisen arvoinen rotkolaakso. Siitä reitti jatkuu edelleen kaakkoon Kuorvikozza koillispuolelle. Näillä kohdin voi ylempänä tunturissa kääntyä itää kohti ja lähteä kulkemaan Peltojärvi hiekkarannat kohti. Taivaalla voi nähdä maakotkan. Peltojärvi on nähtävyys ja hiekkarannalla on runsaasti tasaista leirintäpaikkaa.
9. pv Peltojärvi hiekkarannat - Saariojanjänkä (30 km)
- N 69° 2' 14,01" E 26° 30' 21,798"
Hiekkarannalta vaellusta jatketaan suoraan etelässä oleville avotuntureille ja kuljetaan Littmuoraivi itäpuolelta ja lähdetään laskeutumaan lounaaseen ja tavoitetaan lopulta Karigasniemeltä tuleva polku. Ennen polkua on joen ylitys Kultakäsilompolo alueella, joka on varsin kapea ja näin syvempi. Polku kulkee etelään Verkkojärvi pohjoisrantaan. Joen ylitys on vaativampi, mutta joen pääsee yli esimerkiksi ensin ylittämällä joen keskellä olevaan pieneen saareen, kulkemalla sitä pitkin ylöspäin ja sitten vastarannalle. Tästä polku jatkaa kaakkoon ja on ikään kuin laskeutumista maantietä kohti. Polku loppuu Tirro, jossa on asutusta. Reitti ylityspaikalta Tirroon on pensaikkoista ja puuston koko kasvaa saavuttaessa alemmaksi. Tästä helpoin reitti on kulke Angelintie-asfalttitien reunaa pitkin Kettukosken alueen isoille maantiesilloille ja siirtyä maastossa olevalle hyvin merkitylle retkeilyreitille, joka jatkuu kaakkoon. Majoittuva voi esimerkiksi Saarijärvenvaaran lounasrinteellä reitin varrella. Metsässä sopivan telttapaikan löytäminen on haasteellista.
10. pv Saariojanjänkä - Otsamo - Inari (14 km)
- N 68° 53' 1,998" E 26° 50' 17,952"
Retkeilyreitti jatkuu kaakkoon ja siltä kannattaa haarautua ylös Otsamo-tunturille. Näkymät ovat hyvät ylhäältä ja siellä on taukotupa, jossa on kamina ja huussi. Alas palataan samaa reittiä ja jatketaan koilliseen. Matkalla on laavuja tulentekopaikkoineen. Iso joki kannattaa ylittää Jäniskosken riippusilta' pitkin, josta näkee kosken kuohut. Inarin kävelyreitti joen toisella puolen johtaa Saarikoskentie ja siitä Inarin keskustaan. Keskustassa on leirintäalue Inari Camping & Resort ja vierailemisen arvoinen Saamelaismuseo Siida.
Kartat
- Utsjoki Kevo Paistunturit, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2021
- Kevo Paistunturit tunturikartta, 1:50 000, Calazo 2016
- Muotkatunturit, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2019
- Muotkatunturit & Kaamasjoki, 1:60 000, Calazo 2022
Varusteet
Ruoka
Aamiainen pikapuuro, mysli ja tee. Lounas energiajuomaa ja kuivaruokapussi. Päivällinen kuivaruokapussi, energiajuoma ja domino-keksejä. Lisäksi aterioiden yhteydessä Ylhäisten näkkileipä sulatejuustolla ja metwurstilla. Suolaa lisättiin ruokaan. Käveltäessä tauoilla suklaata ja pähkinöitä sekä juomaksi vettä suoraan vesistöistä.
Kysymyksiä
Kirjoita kysymykset tähän.
Julkaise oma Paistunturin erämaa-alueen retki tässä
Voit lisätä oman retken tälle sivulle tai lisätä muita sivuja Wikikkoon kohteen mukaan.
- Lue lisää vasemmalta kohdasta ohje.