HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Tomaatti

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tomaatti
Tomaatin taimi
Maailmassa on tuhansia tomaattilajikkeita, joiden välillä on paljon eroja mm. värissä, maussa, muodossa, koossa ja kasvutavassa.
Tomaatti on monivuotinen kasvi, vaikka sitä kasvatetaankin yleensä yksivuotisena. Kaikki kuvan tomaatit ovat samasta puusta[1].

Tomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) -heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 eaa. Kolumbuksen löytöretkien aikoihin tomaatin viljely levisi Väli-Amerikan kautta Meksikoon. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisina vuonna 1498.

Säilytys[muokkaa]

Tomaattia tulisi säilyttää yli 13 asteen lämmössä. Tätä viileämmässä niiden rakenne vetistyy ja maku heikkenee. Viileäkaapissa 13 asteessa tomaatit säilyvät pari viikkoa. Tomaatit kannattaa säilyttää paperipussissa.

Kasvatus[muokkaa]

Tomaatti on lämpöä vaativa kasvi. Hyvän kasvun varmistaa runsas valo ja tasainen 20-25 asteen lämpötila. Liian lämpimässä hedelmöittyminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Punaista väriainetta, lykopeenia ei muodostu liian korkeissa (29-32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa. Tykkää nokkosesta.

Esikasvatus[muokkaa]

Tomaatin esikasvatus kannattaa alottaa Suomen oloissa maalis/huhtikuussa. Nopeat ja kylmänkestoiset lajikkeet kuten Siberia eivät välttämättä tarvitse yhtä pitkää esikasvatusaikaa kuin muut lajikkeet.

Istutus[muokkaa]

Tomaatit eivät yleensä kestä hallaa, joten istutus maahan voidaan tehdä vasta kun hallanvaara on mennyt ohi.

Nopeat ja radikaalit muutokset eivät yleensä ole hyväksi kasveille. Tämä tulee huomioida myös siirrettäessä tomaatintaimea suhteellisen hämäristä sisätiloista ulos kasvimaalle missä kasvi voi saada päivässä useita tunteja suoraa auringonvaloa. Lehdet palavat (kuihtuvat) helposti jos kasvia ei sopivan hitaasti totuta voimakkaampaan auringonvaloon. Auringonvaloon totuttamiseen on monta konstia. Totuttamisen voi tehdä ennen istuttamista vielä kasvien ollessa purkeissa esimerkiksi viemällä taimet ulos auringonpaahteeseen aluksi vaikka puoleksi tunniksi päivässä, ja pikkuhiljaa lisäämällä aikaa. Voi myös kokeilla viedä taimet johonkin hieman varjoisempaan paikkaan, ja joka päivä siirtää niitä hieman niin että saavat enemmän valoa. Voi myös kokeilla ajoittaa istutuksen säätiedotteiden mukaan vähän pilvisemmälle ajanjaksolle. Helpointa on ehkä vain istuttaa kasvit maahan ja pitää aluksi jonkin aikaa hallaharsoa vaimentamassa auringon paahdetta, ja ottaa sitten harso pois kun kasvit ovat varmasti tottuneet valoon.

Siirrettäessä tomaatin taimea taimiruukusta maahan kasvamaan (tai ruukuissa viljellessä isompaan ruukkuun) kannattaa poistaa taimen alimmat lehdet ja istuttaa se mahdollisimman syvään. Näin koko maan alle jäänyt runko-osa alkaa muodostaa juuria, mikä taas helpottaa veden ja ravinteiden saantia. Tomaatti pitää lämpimästä maasta, joten voi kokeilla istuttaa juuret ja varren maan alle pystysuuntaisen kuopan sijaan vaakasuunnassa, jolloin tomaatin juuret saavat enemmän kosketusta lämpimään pintamultaan.

Ideaalinen kasvualusta tomaatille on pH:ltaan 6.5, mutta 5.8-7 on suht sopiva. Tomaatti kasvaa hieman happamammassakin maassa, mutta alempi pH hankaloittaa mm. eri ravinteiden saantia[2].

Lannoittaminen[muokkaa]

Ruukuissa kasvatetut tomaatit tarvitsevat lannoitetta jossa typpi-fosfori-kalium -ravinteet ovat suunnilleen samassa suhteessa. Kasvukauden alussa tomaatin kasvattaessa lähinnä vihreää kasvustoa tarvitsee se enemmän typpeä, kun taas kukinta vaiheessa ja hedelmiä tuottaessa on kaliumin tarve suurempi. Liian suuri typen määrä voi johtaa isoon vihreään kasviin jossa on hyvin vähän kukkia. [3] [4]

Tomaattia voi lannoittaa myös suihkuttelemalla hyvin mietoa lannoitetta suoraan lehdille. [5] [6]

Taudit[muokkaa]

Tomaatilla esiintyy mm. seuraavia sairauksia: Latvamätä, Perunarutto, Tobacco Mosaic -virus. Tobacco Mosaic -viruksen tarttumisen estämiseksi kannattaa mm. pestä kädet aina tupakin polton tai tupakki-tuotteiden käsittelyn jälkeen[7]. Bakteeri- ja virustartuntoja ehkäisee myös kasvin tukeminen niin, ettei se turhaan ota kontaktia mahdollisesti haitallisia bakteereita sisältävään maahan.

Lajikkeet[muokkaa]

Siberia on yksi kaikkein kylmäkestoisimmista lajikkeista. Se kestää pientä hallaa ja pystyy kukkimaan n. 3-4 asteen lämpötilassa. Kasvutavaltaan tanakka ja hyvin lyhytkasvuinen. Kasvuaika noin 59 vrk. Sopii ruukkukasvatukseen. Mehukkaiden punaisten hedelmien koko vaihtelee 80-200 gramman välillä. On monesti ollut Hyötykasviyhdistyksen suosituimmuuslistan ykkönen. [8] [9]


Terveysvaikutukset[muokkaa]

Tomaattivalmisteiden syönti vähentää riskiä sairastua sydäninfarktiin perustuen sen sisältämään karotenoidiin lykopeeniin. Tutkimusten mukaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski oli kolminkertainen niillä miehillä, joiden veren lykopeenitasot olivat matalat verrattuna korkeampiin lykopeenimääriin. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää. Eteläeurooppalaisten veren lykopeenitasot olivat vuonna 2002 kolme-neljä kertaa suuremmat suomalaisten lykopeenitasoihin verrattuna[10]. Lykopeenia saadaan myös Chileistä.

Lähteet[muokkaa]

kuvia[muokkaa]