Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Spelt

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

  • Triticum spelta L. Venhien sukuun (Triticum) kuuluva vanha kasvilaji. Viljeltiin voimakkaasti vielä 1800-luvulle asti, mutta viime vuosisadalla jäi muiden vehnälajikkeiden jalkoihin.
  • Ydinviljelyalueita Sveitsi, Saksa, Belgia

Tunnistaminen[muokkaa]

Muistuttaa vehnää, mutta jyvät ovat heteiden ympäröimiä. Tähkä pitempi ja harvempi kuin vehnällä. Korsi tavallista vehnää pitempi.

Kylvösiemenvilja[muokkaa]

  • Aitoa spelt-kylvösiementä tai speltin ja vehnän risteytystä.
    • Aitoja esimerkiksi: Holstenkorn, Schwabenkorn, Bäyländer Spelz, Oberkulmer Rotkorn, Ostro
  • Syysspelttivehnä: Tähkylä
  • Kevätspelttivehnä
  • Itävyys
  • 1000 jyvän paino
  • Hehtolitrapaino noin 35 kg
  • Koeidätys suositeltavaa.

Kylvösiementä myyviä[muokkaa]

  • Merinomi Oy, Kauhajoki

Kasvupaikka[muokkaa]

  • I, II, III vyöhykkeet ainakin. III ja ylöspäin runsaslumisuus saattaa edesauttaa talvehtimista.
  • Vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta suositellaan hyvärakenteista kivennäismaata. Multamaa saattaa aiheuttaa talvehtimisongelmia. Ei kestä routivaa maata.
  • Viettävä rinne on tasamaata parempi. Kesken talven sulavan lumen aiheuttamat jääkentät ovat huono talvehtimiselle. Ei notkoon

Muokkaus[muokkaa]

  • Lohko on hyvä tasata huolellisesti ennen kylvöä, jotta vähennetään jääpoltteen tuhoilta. Pintavesille ei tule jättää painanteita.
  • Kesanto kynnetään elokuussa ja muokataan juuri ennen kylvöä, mutta ei niin että rikkakasvit kerkeävät kasvaa liiaksi. Sänkimuokkaus tai pikakesannointi ennen kylvämistä hävittävät hyvin juuririkkakasveja ja saunakukkaa, mutta edistää esimerkiksi juolavehnän leviämistä.
  • Nurmen pinta kannattaa rikkoa lapiorullaäkeellä ennen kyntöä nurmen lahoamisen edistämiseksi ja kylvää parin viikon päästä.
  • Kylvömuokkauksessa kasvualusta karkeammaksi kuin kevätviljojen alustan muokkauksessa.

Kylvö[muokkaa]

  • Kylvetään myöhemmin syksyllä kuin muut syysviljat. Syyskuun alkupuolella tai myöhemminkin, mutta ei liian aikaisin liian voimakkaan syyskasvun ja siitä aiheutuvien talvehtimmisongelmien takia.
  • Tavallinen kylvökone
  • Suursäkeissä 400-600 kg, jolla kylvää 1,5-2 ha.
  • Tähkylää kylvettävä 300 kg / ha minimissä
  • Kylvösyvyys minimi 4 cm, suositeltava 4,5 cm. Vaihteluväi 3-5cm. Ei onnistu pintaan kylvönä.
  • Kylvötiheys 180 - 200 itävää tähkylää / neliö.
  • Kylvetään kuorimattomana
  • Itää 1,5-2 vko. Pieni oras syksyllä riittää, jonka kehittymiseen kuluu 2-3 viikkoa.

Lannoitus[muokkaa]

  • Vaatimattomampi kuin vehnä. Syväjuurinen.
  • Lakoontuu helposti, vältettävä liiallista typpeä syksyllä. Sopiva esikasvi tai viherlannoitus (esim. apilapitoinen nurmi) riittää typen suhteen. Keinolannoiteviljelyssä puolet syysvehnän typpi lannoitemäärästä, syksyllä lannoitettaessa 20-30 kg/ha, keväällä maks. 50kg/ha
  • Karkeilla kivennäismailla ja eloperäisillä mailla biotiittiä 5-10 000 kg/ha. Apatiitti tai luujauho fosforin lisäämiseen.

Kasvinsuojelu[muokkaa]

Kasvitaudit[muokkaa]

Tyvitauti, härmä, Ruskolaikku

Muut samassa paikassa kasvavat kasvit[muokkaa]

  • Pitkäkortisena ja pensovana pystyy kasvamaan muiden kasvien kanssa melko hyvin.

Puinti[muokkaa]

  • Tuleentuu syysvenhän aikoihin, elokuun lopusta syyskuun alkuun. Puintikosteus alle 25%, jopa alle 20%, jolloin varmistetaan tähkylöiden katkeaminen yksittäisiksi. Täydellisesti tuleentuneena. Kuoret suojaavat osaksi sateelta ja pitävät sakoluvun korkeampana.
  • Jyvät ovat kiinni tähkylöissä, jotka ovat kiinni peräkkäin toisissaan.
  • Seulasto kauran säädöillä varovasti ettei jyvät irtoa tähkylöistä. Puintikelan kehänopeus alhaisempi, varstasillan ja kelan väli suurempi. Voimakas tuuli voi heittää jyvät seulaston yli.

Lajittelu[muokkaa]

  • Omat seulat

Kuivaus[muokkaa]

  • Puinnin jälkeen mahdollisimman pian kuivaus.
  • Kuivataan 12-14 % varastointikosteuteen.
  • Kuivausilma sitä alempi, mitä kosteampaa vilja on.
Suurin sallittu kuivausilman lpt = 90 - viljan puintikosteus
  • Kuivauksen jälkeen huolellinen jäähdyttäminen

Kuivaaminen riihessä[muokkaa]

Varastointi[muokkaa]

  • Tähkylöinä eli kuorimattomana.
  • 6-8 viikkoa varastointia vähintään ennen käyttöä.

Kuorinta[muokkaa]

  • Speltin kuori on paksu, kuoripitoisuus on 20-30% lajikkeesta ja vuodesta riippuen.
  • Kuorintalaite. Kaurankuorintalaite tuhlaa.

Jauhaminen[muokkaa]

Leivonta[muokkaa]

  • Sitkoisuuspitoisuus aidossa spelt-viljassa suurempi kuin syysvehnällä, mutta pehmeämpää. Taikinan valmistuminen vaatii enemmän aikaa.

Ruoka[muokkaa]

Lisää vapaasti reseptejä tähän...leipä, keksejä, korppuja, makaronia, olutta, mysliä..

Linkkejä[muokkaa]

Kirjallisuus[muokkaa]

  • Helpot spelttiherkut arkeen ja juhlaan, Kari Kaipainen
  • Kotoisasti speltistä : Birkkalan tilan reseptejä : alkuvoimaa ja terveyttä speltistä, Pirkko Larmo
  • Luovaa spelt-leivontaa eri aikojen hengessä
  • Spelt : vilja, Wighard Strehlow

Lähteet[muokkaa]

Spelt-viljan viljelyopas,