Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sarakasvit

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sarat (Carex)[muokkaa]

Sarakasvien heimon runsaslukuisin. 1000-2000 lajia arvellaan kuuluvan. Saroja löytyy ympäri maailman mutta ne viihtyvät pääosin lauhkean ja kylmän vyöhykkeen rannoilla ja soilla. Varret ovat usein kolmikulmaisia. Sarat estävät eroosiota kosteikoissa. Kalifornian intiaaneilla sarat olivat yksi tärkeimmistä punontamateriaaleista bear grass (kuuluu liljakasveihin, käyt. varret), deer grass (iso ruohotupas) ja kaislojen ohella. Punontaan he käyttivät vain harvoja maavarsia tuottavia saroja, pääosin Carex barbareaa.

Sarat tarjovat siemenillään ruokaa linnuille sekä hiirille.

Käyttö[muokkaa]

  • maavarret punontaan

Viljely[muokkaa]

Kalifornian intiaanit poistivat kivet, risut, juuria sekä kokonaisia kasveja penkeistä, joissa he viljelivät saroja. Sarat ovat 30cm välillä toisistaan. Maavaarret kerättyään intiaanit antoivat penkkien levätä 2-3 vuotta itsenään. Näin he saivat pitkiä laadukkaita maavarsia punomista varten. Kerääminen kaivuutikuilla ilmavoittaa maan ja lisää uusien juurien kasvamista. Pinnan haraaminen kesällä puolestaan estää veden kapillaarisen nousun ja haihtumisen (kate ajaa saman asian). Penkkiviljely estää myös maan tiivistymisen.

Näin viljellyt sarat näyttävät ulkoapäin samoilta, mutta muodostavatkin hyvin erilaisia maavarsia kuin normaalisti: pitkiä, sileitä ja kestäviä. Säännöllinen kerääminen estää juuria muodostamasta vaikeasti kerättäviä solmuja ja möykkyjä. Kerääminen oikein suoritettuna myös lisää juurten eroosiota vähentäviä ominaisuuksia Elsie Allenin mukaan.

Lähteet: kirja: Tending the Wild, M. Kat Anderson (s. 195)


Punonta[muokkaa]

Parhaat sarat saa hiekka- ja hiesumailta tulva-alueiden reunoilta. Savimaiden sarat tuottavat lyhyttä ja huonoa maavartta. Koriin tarvitsee 300-1000 maavartta. Maavarret ovat ohuita ja erittäin kestäviä. Niitä käytettiin korien punoksien ompelemiseen (esim. osmankäämin riivityt lehdet kierretään ja tätä paksua kimppua ommellaan).

Lähteet[muokkaa]

kirja: Tending the Wild, M. Kat Anderson (s. 195)