Rehuvirna

Yleistä

Rehuvirna kuuluu nurmipalkokasveihin, ja se on yksivuotinen peltokasvi. Rehuvirnan käyttötarkoituksia on laidun, säilörehuksi korjaaminen sekä muun muassa viherlannoitus. Virnaa suositellaan viljeltäväksi vyöhykkeillä I-III. Rehuksi käytettäessä kasvia viljellään yleensä seoksena jonkun muun viljan kanssa. Rehuvirna tarvitsee yleensä aina myös tukikasvin. Rehuvirnan käyttötarkoituksia on laidun, säilörehuksi korjaaminen sekä viherlannoitus. Virnaa suositellaan viljeltäväksi vyöhykkeillä I-III. Rehuksi käytettäessä kasvia viljellään seoksena viljojen kanssa. Rehuvirna tarvitsee myös tukikasvin.

Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae) Korkeus: viidestätoista seitsämääntoista senttiä pitkä. Varsi rento, koheneva ja pysty, karvainen. Kukka: Teriö vastakohtainen, sinipunainen–punainen, 10–30 mm pitkä, perhomainen Verhiö viisi liuskainen. Heteitä on kymmenen, palhot yhdistyväisiä. Emiö yksi lehtinen ja yksi luottinen. Kukinto perätön, yhdestä kahteen kukkainen terttu. Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia ja ruodittomia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 1–7-paria, kärhellinen. Lehdykät vastapuikeita–suikeita–tasasoukkia, otakärkisiä, joskus lanttopäisiä, ehytlaitaisia. Korvakkeet hammaslaitaiset, tummatäpläiset. Hedelmä: 25–70 mm pitkä, karvainen–kalju, kellanruskeamusta, joskus siementen välistä kuroutunut palko. Kasvupaikka: Pellot, kesannot, joutomaat, pientareet, tienvarret, pihat, kedot, Myös rehu- ja viherlannoituskasvi. Kukkii kesästä elokuuhun.

Esikasviarvo perustuu typensitojakasvien kykyyn sitoa typpea seuraavalle kasville maaperään, lisäksi laaja juuristo muokkaa mururakenetta kuohkeammaksi.

Kasvupaikka

Parhaat kasvupaikat rehu- eli peltovirnalle ovat savet ja hietasavet. Rehuvirnaa pystyy viljelemään hyvin myös hieta- ja moreenimailla. Myös turvemaat ovat osoittautuneet sopiviksi, ja virnaa voidaan viljellä lähes kaikilla maalajeilla kunhan niiden ojituksesta on huolehdittu hyvin.

Viljely

Rehua tuotettaessa virnoja viljellää seoksena viljojen kanssa, joka toimii virnalle tukikasvina. Viljan tuottavat myös suurimman osan sadosta ja virna on vain lisukkeena. Virnaseoksissa virnan siementä käytetään 25-50kg ja viljaa vähän enemmän. Virnojen siemenpainoissa on paljon variaatiota ja kylvömäärät tulisi laskea ennen kyölvöä. Virnaviljaseoksiin kannattaa lisätä myös italianraiheinää, joka sitoo maasta vapautuvia ravinteita ja auttaa rikkakasvien torjunnassa. Korjuuajankohdan määrää aika jolloin viljaksvusto on taikinatuleentumisasteella. Seos jossa on ohraa voidaan korjata nelisenviikkoa tähkimisen jälkeen, vehnäseoksia taas viitisen, kuutisen viikkoa tähkimisien tapahduttua. Mikäli käytettään virnaa suojakasvina, on suositeltavaa niittää kasvustoa,vasta kukintaaikaan tai hieman tämän jälkeen.

Lannoitus

Lannoitksena yleensä vain, kuten muillekki typensitoja kasveille, starttityppi, jotta typensitoja bakteerin toiminta ei häiriintyisi. Typpeä vain 20kg maksimissaan ja muut ravinteet viljavuustutkimuksen mukaan. Luomussa itse virnaa käytetään viherlannoituksessa ja virnan runsas viherkasvusto auttaa myös rikkaruohojen torjunnassa.

lajikkeita

Ebena on suosikki. Saatavilla 25 kg pakkauksissa, kylvömäärä seoksissa on noin 40-60 kg/ha käyttötarkoituksen mukaan, kylvä 3-5 cm syvyteen laittaen. Muita hyvin saman kaltaisia virna lajikkeita on Hanka ja Nitra.

Ymppäys

Ymppäys on toimenpide jolla varmistetaan typpikasvin nystyröiden typen saanti pelloilla, jotka ovat happamia ph alle 5,8 raja-ravon. Ympäyksellä autetaan kasvia hyvän lakukasvun avulla tuottamaan satoa. Ympyksessä virnan kohdalla menetellään näin; voidaan käyttää typpibakteereita, jotka sekoitetaan esim betonimyllyssä. Myllyssä sekoitetaan esim 100 kiloon siemeniä: astiaan vaiheessa 1 bakteeriturvetta, sekä tartunta-ainetta keskenään kunnes aineet sekottuvat keskenään, vaiheessa 2 sekoitetaanjoukkoon noin 1,5 l vettä, riipuen siementen määrästä, vaiheessa 3 sekoitetaan seos yhteen siementen kanssa eli tapahtuu ymppäys. Vaiheessa 4 sekoitetaan joukkoon muut mahdolliset siemenet, vaiheessa 5 kylvetään siemenet maahan, mielellään samana päivänä, jotta ympäyksen vaikutus kestää.

Käyttö

Kokoviljasäilörehussa seoksena eri viljojen kanssa sekä viherlannoite. Laitumeksi sekä myös perinteisenä säilörehuna. Typensitojakasvina, koska typensidonta kyky on noin 50-120 kg N/ha v peltoon.