Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Maalin valmistus

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Munatemperan valmistusta

Maalinvalmistusohjeita[muokkaa]

Maalireseptejä[muokkaa]

Roslagenin mahonki[muokkaa]

  • 1 osa tervaa
  • 1 osa tärpättiä (mielellään mäntytärpättiä)
  • 1 osa vernissaa (pellavaöljy)

Käytetään mm. veneiden suojaamiseen.

Punamultamaali[muokkaa]

  • 130 l vettä
  • 6 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia)
  • 12 kg hienoja ruisjauhoja
  • 25 kg punamultaa
  • 250 g suolaa
  • 5 l vernissaa (keitettyä pellavaöljyä)

lähde

Tempera[muokkaa]

  • Munan valkuaista
  • vettä
  • pigmentiä

Suhde määräytyy tilanteen mukaan. lämpötila on kuitenkin suurin suhdetta määräävä tekijä. Vedellä säädellään kuivumis nopeutta. käytetään taide maalauksessa.

Värjätty vernissa[muokkaa]

  • vernissaa (katso vernissa sivu)
  • pigmentiä

sopii lähinnä puu esineiden (läpikuultavaan)värjäämiseen. suositeltavaa on että ensin vedetään pari kerrosta värjäämätöntä vernissaa. ja vasta kun puu ei enää ime itseensä vernissaa niin vedetään värjätty vernissa kerros päälle. Näin saavutetaan kauniinman näköinen puupinta koska syyhyt näkyvät alta ja heiastavat auringon valoa, myös pigmentiä säästyy.

Maalien raaka-aineita[muokkaa]

Männyn terva[muokkaa]

  • Suojaa vedeltä (lahoamiselta), puuta syöviltä eliöiltä (toukilta yms.) ja UV-säteilyltä.
  • Kestää huonosti auringonvaloa, joten esim. tervalla käsiteltyä etelänpuolista kattoa joutuu tervaamaan uudestaan aina muutaman vuoden välein.
  • On normaalilämpötilassa hyvin jäykkää, joten joudutaan yleensä lämmittämään jotta imeytyisi puuhun paremmin ja muodostaisi sileämmän pinnan. Voidaan ohentaa myös käyttämällä liuottimena petrolia tai mäntytärpättiä (mineraalitärpätin kanssa voi tulla ongelmia).
  • Lisää palamisen riskiä.

Tervan kusi (tervavesi)[muokkaa]

  • Käytetään puun lahosuojaukseen tai tervan ohentamiseen. Syntyy tervanpolton alkuvaiheessa.
  • Sisältää mm. tärpättiä

Koivunterva[muokkaa]

Kalkki[muokkaa]

  • Homeenestoon
  • Tervattujen pintojen sivelyyn. Kuivattaa tervatun pinnan niin, ettei se esim. tahri vaatteita.

Mäntytärpätti[muokkaa]

  • Käytetään liuottimena terva- ja öljymaaleissa. Mäntytärpättiä valmistetaan pihkasta tislaamalla.

Petroli[muokkaa]

  • Tervan ohentamiseen.

Ruisjauhot[muokkaa]

  • Ruisliisteriä käytetään erityisesti vesiohenteisissa keittomaaleissa esim. punamultamaalissa

Hartsi[muokkaa]

  • Hartsi on pihkan kiinteä osa. Käytetään öljymaaleissa.

Pihka[muokkaa]

  • pihkaa voi käyttää harsin tapaan ottaen huomioon että mukana on tärpätti (jos tarpätti on oikea sana)
  • pihkasta saa hartsia höyrystämällä nestemäiset osat pois. Huom.höyrystyvä kaasut usein myrkyllisiä, kuten tärpätti männyn tapauksessa, ja herkästi syttyviä.

Punamulta[muokkaa]

  • Käytetään pääosin vesiohenteisissa (ruisliisteri) punamultamaaleissa, mutta myös joissain tervamaaleissa.

Suolat[muokkaa]

Pöytäsuola (NaCl)[muokkaa]

  • Käytetty aiemmin rautavihtrillin vaihtoehtona. Toimii jokseenkin samaan tapaan.
  • Käytetään myös rautavihtrillin lisäksi esim. punamultamaalissa. Parantaa maalin säilymistä, jos maalausprosessi kestää pitkään.
  • Toimii sidosaineena, eli kiinnittää väriä puuhun.
  • Ruostuttaa nauloja
  • Estää hometta
  • Tekee väriaineen vettäimevämmäksi (hydroskooppiseksi)$

Rautavihtrilli[muokkaa]

  • Käytetään lahosuojaukseen vesiohenteisissa maaleissa noin 250g vihtrilliä yhtä litraa vettä kohti. Veden kuumentaminen nopeuttaa vihtrillin (rautasulfaatti) liukenemista.
  • Ruostuttaa nauloja
  • Estää hometta
  • Käsittely pelkällä rautavihtrilli-liuoksella muuttaa puun harmaaksi kelottuneen näköiseksi. Kelottuminen kestää noin viikon käsittelyn jälkeen.

Aluna[muokkaa]

  • Käytetty rautavihtrillin tapaan, mutta on hinnaltaan kalliimpaa.

Öljymaalit[muokkaa]

Öljymaalien raaka-aineena voidaan käyttää jotain 'kuivuvaa öljyä' (engl. drying oil) kuten pellavaöljyä tai hamppuöljyä. Myös esimerkiksi oliiviöljy kuivuu, mutta erittäin hitaasti. "Kuivumis" -prosessi ei ole oikeasti haihtumista, vaan hidasta liekitöntä palamista(kompostoitumista), jossa öljy kovettuu rasvahappojen muodostaessa pitkiä polymeeri-ketjuja.

Lainauksia[muokkaa]

Linseed oil is usually classified as a "drying oil" rather than a food oil because its chemical characteristics cause it to combine readily with oxygen and become thick and hard. This tendency to harden on exposure to air quickly turns linseed oil rancid and unfit to eat, but makes it useful as a vehicle for pigment on canvas.
The oil is obtained from the seeds of Cannabis sativa. It is used in the manufacture of soft soap and as a drying oil for paints and varnishes. According to Hazura and Grissner, the liquid fatty acids consist of 70 % of linolin, 15% of linolenin and isolinolein, and 15 % of olein. The oil also contains a small quantity of stearin and palmitin. Hemp seed oil is greenish yellow in color when extracted with solvents, and yellowish-brown when obtained by expression. it has b characteristic odour. It is a good drying oil, though it dries less rapidly than linseed oil.
In Italy and Greece, olive oil was used to prepare pigment mixtures but the drying time was excessively long and tedious in the case of figures. This drawback led a German monk, Theophilus, in the 12th century to warn against paint recipes including olive oil (Schoedula Diversarum Artium).


Lähteitä[muokkaa]