Kynttilä

Raaka-aineet

Perinteisesti kynttilöitä on tehty joko eläinrasvasta saatavasta steariinistä tai mehiläisvahasta. Öljynjalostuksen yhteydessä syntyvä parafiini on kuitenkin noin 150 viimeisen vuoden aikana ollut kynttilöiden pääosainen raaka-aine. Myös mehiläisvahaa on käytetty pitkään ja käytetään edelleen. Kasvisrasvoista kuten soija-öljystä tehty steariini on viimeaikoina saanut lisää suosiota.

Steariinin valmistus kasvis- tai eläin-rasvoista tapahtuu pääpiirteittäin niin, että lämmitetään/sulatetaan rasva ja annetaan sen jäähtyä hitaasti johonkin tiettyyn lämpötilaan niin, että rasvan nestemäinen ja kiinteä osa erottuvat. Ja kiinteä osa on sitten siis sitä steariinia joka voidaan erottaa nestemäisestä öljystä puristamalla.

Jos käytettävissä ei ole kynttilätarpeita voi tavallisista ruokaöljyistä (oliivi, rypsi...) tehdä öljylampun kaatamalla öljyä astiaan ja pistämällä oikeanpaksuinen kynttilänsydän keskelle. Sydämen pitää olla tarpeeksi jämäkkä, jotta se pysyy pystyssä. Tuikkuastiaan riittää kalastajalanka kaksinkerroin ja peltipurkin kokoiseen nelinkerroin.

Kynttilää poltettaessa syntyy raaka-aineesta riippumatta aina jonkin verran myös ilman epäpuhtauksia. Tämä johtuu epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimpiä epäpuhtauksia ovat pienhiukkaset ja häkä, samat joita syntyy esimerkiksi puun polttamisesta. Hiukkasten määrä riippuu paljon myös sydänlangasta. Jos liekki selvästi savuttaa, voi tilannetta parantaa sydämen lyhentäminen. Myös vetoisa sijainti lisää helposti savuttamista. Kynttilän polttamisesta ei ole tutkimuksella todettuja terveyshaittoja.

Valmistaminen

Sydämen teko

Kynttilän sydämen voi helposti tehdä kalastajalangasta. Kalastajalanka täytyy punoa kaksin- tai nelinkerroin, koska muuten liekki sammuu. Kaksinkerroin on hyvä punoa pieniä astioita varten, esim. tuikkuastioita. Nelinkerroin taas isompia astioita varten, esim. peltipurkit, jo senkin takia että muuten lanka kaatuu (varsinkin kasvisöljykynttilöissä). On olemassa myös sydämiä, jotka pysyvät pinnalla mutta niihin en tiedä ohjetta. Jos tiedät lisää se tänne wikiin.

Kaksinkerroin:

1. Kierrä lankaa, niin että se kierteet kiristyvät maksimiin. Jos väärään suuntaan kiertää niin lanka purkautuu. Jos teet nelinkertaista lankaa niin pistä lanka kuten kohdassa 2, ja kierrä langat toistensa ympäri maksimiin.
2. Pistä kierretty lanka kuten kuvassa näytetään ja päästä lenkissä oleva sormi irti. Lanka kiertyy itsensä ympäri epätasaisesti.
3. Vedä kahdella sormella langasta epätasaisuudet juuresta päähän muutaman kertaa.
4. Solmi solmu, jotta lanka ei pääse purkautumaan.
5. Valmis! Nyt voit tehdä rautalangasta pidikkeen langalle tai ottaa vanhasta tuikusta langanpidike ja pistää tuo lanka siihen. Joissain tuikuissa on kolmijalka-pidike, joka on helppo aukaista ja lisätä uusi lanka siihen. Kun olet lisännyt langan, kiristä pidike ja leikkaa solmukohta pois. Jos haluat tehdä yhdestä pitkästä langasta sydämet moneen pidikkeeseen, tee solmut sopivin välein, jotta lanka ei pääse purkautumaan.

Valaminen

Kynttilän valamista Kiertokoulussa 2006

Helppo ja kaikilta onnistuva menetelmä on kynttilöiden valaminen. Tälläkin tavalla saa vaikka minkälaisia kynttilöitä ja jos haluaa olla oikein ekologinen, voi samalla myös kierrättää vanhat kynttilöiden "jämät".

Kynttilän massana voi käyttää kynttilöiden loppuja. Tällöin kynttilät kannattaa pilkkoa vaikkapa veitsellä ja repiä irti vanhat sydämet. Kynttilät saa sulatettua vesihauteessa (=isoon kattilaan vettä kiehumaan ja tämän ison kattilan sisään, veteen, pienempi kattila, jonne kynttilän jämät laitetaan sulamaan) Noudata varovaisuutta, sillä sula kynttilämassa ja eritenkin sula mehiläisvaha on erittäin kuumaa.

Toinen vaihtoehto on ostaa askartelukaupoista valmista kynttilämassaseosta (yleensä sellaista rakeista, ei mitään hirmu kallista). Seoksen voi tehdä myös itse, jolloin siihen sekoitetaan kaksi kolmasosaa steariinia ja yksi kolmasosa parafiinia (tai puolet molempia; makuasia!). Tämä seos sulatetaan samalla tavalla kuin edellä.

Kynttilän sydänlankaa saa myös ostaa askartelukaupoista, mutta olen itse käyttänyt myös keskivahvaa, 100% puuvillalankaa.

Valuastioita saa vaikkapa tyhjistä maito tms. tölkeistä. Purkit kannattaa pestä hyvin ja voidella vaikkapa ruokaöljyllä, jotta kynttilöiden irrottaminen onnistuu helpommin. Purkin pohjaan tehdään pikkuinen reikä, jonka läpi sydänlanka pujotetaan (esim. iso parsinneula on tässä hommassa hyvä!). Purkin ulkopuolelle lankaan tehdään iso solmu. Purkin puolella oleva sydän kannattaa sitoa vaikkapa kynään tai muuhun rimaan niin, että se pysyy purkissa suorana ja keskellä (kynä siis poikittain purkin päälle tietty!).

Kannattaa kokeilla erilaisia astioita: ihan uskomattomistakin purkeista voi tulla todella hienoja kynttiloita. Ainut rajoitus astialle on se, etta se kestaa vahan kuumuutta. Tyhjat jugurttipurkit, Pringles-perunalastujen putket (kuulemma todella hyvia!) jne, kaikki kelpaa! Irrottamisen helpottamiseksi kannattaa purkkia oljyta vaikkapa ruokaoljylla.

Tämän jälkeen vaan kaadetaan sulaa massaa purkkiin ja annetaan jäähtyä vähintään yön yli. Mitä paksumpi ja isompi kynttilä on, sitä pidempi on jäähtymisaika.

Kaksivärisiä kynttilöitä voi tehdä siten, että valaa ensin pohjan yhdellä värillä ja sen jäähdyttyä valaa päälle toisen kerroksen toisella värillä. Erilaisia kuvioita voi tehdä mm. tekemällä alempaan väriin lovia veitsellä tai valamalla toisen värin kun alakerros ei ole vielä täysin asettunut.

Yhtenä jouluna tein hiekkakynttilöitä, joista tuli oikeasti hienoja! Siinä kynttilän muotti tehtiin painamalla kuoppa hiekkaan ja valamalla kynttilä siihen. Kynttilän sydän tietty täytyy haudata muotin "pohjaa" syvemmälle, jotta se varmasti riittää koko kynttilän matkalle. Helppoa ja kynttilöistä tulee todella hienoja ja persoonallisia! Tosin ystäväni lapsi kysyi multa (kerrottuani, että olen tehnyt kynttilät itse), että "olitko sä tosi pieni, kun sä teit nuo?" :))))))))

Kastaminen

Kynttiläntekoa kastamalla Kiertokoulussa 2006

Kynttilöitä voi tehdä monella eri tavalla. Kastaminen taitaa olla se perinteisin, mutta myös työläin. Tätä siis kannattaa harrastaa silloin, kun on kavereita kylässä ja tarkoitus tehdä monta kynttilää (ja on monta kastajaa paikalla )

Kastamisessa tarvitset isohkon metalliastian (esim. vanha kurkkupurkki; vähintään haluttujen kynttilöiden korkuinen), johon kaadetaan kuumaa vettä (esim. 20 cm tai kuinka pitkiä kynttilöitä nyt haluatkaan tehdä) ja veden päälle kaadetaan varovasti sulaa massaa. Huom! Tässä järjestyksessä, ei koskaan toisin päin!!! Purkkiin ei myöskään saa lisätä kylmää vettä.

Kynttilän sydämet leikataan reilun mittaisiksi, mikä noin 20 cm kynttilää varten tarkoittaa noin 30 cm sydäntä. Sydänlangat sidotaan rimaan noin 5 cm välein, ei kuitenkaan enempää, kun kastopurkin leveydeltä. Tämän jälkeen alkaa sitten raaka työ! Lankoja kastetaan tasaisella nopeudella massakerroksen jälkeen veteen. Ekojen kastojen jälkeen sydän täytyy suoristaa esim. sormien välissä vetämällä. Ekoilla kierroksilla kannattaa myös olla tarkka, että kaikki vesi varmasti tulee pois puuvillalangasta (=purista lujaa sydäntä suoristaessassi), sillä muuten kynttilä palaa huonosti.

Joka kastokerran jälkeen kynttilän täytyy kuivua, joten kannattaa tehdä useampia kastorimoja ja kastaa muita, osan kuivuessa. Ei kannata menettää uskoa, vaikka aluksi kynttilät paksunevat todella hitaasti. Jossakin vaiheessa vauhti kyllä kiihtyy! Kerran yksi kurssilaiseni kyllä sanoi, että hänen valamiaan kynttilöitä ei polteta ikinä, vaan lapsenlapset saavat ne perinnöksi, koska niissä oli niin mielettömän kova työ! Parasta on varata kunnolla aikaa ja tehdä kerralla isompi satsi, jolloin yhdelle kynttilälle ei tule niin kova työaika.

Mikä yleensä menee pieleen:

• Jos vesi tai massa on liian kylmää, kynttilät alkavat mennä "röpöisiksi" -> lisää KUUMAA vettä tai massaa
• Jos massa tai vesi on taas liian kuumaa, ei kynttilä kasva, vaan joka kastokerralla massa sulaa pois -> anna massan ja veden jäähtyä vähän.
• Jos kynttilä ei kasva yhtään, kannattaa lisätä massaa. Sopiva massakerroksen paksuus on 5-7cm.

Mehiläisvahalevyt

Kaikista helpoimmin ja turvallisimmin kynttilät saa valmiista mehiläisvahalevyistä kierittelemällä. Tosin levyt ovat aika kalliita ja niiden saatavuuskin vähän niin ja näin, ongelmana on että samoja levyjä himoitsevat myös mehiläishoitajat. Levyä voi ostaa mehiläistarvikeliikkeistä esim. Lahtisen Vahavalimosta Leikkaa levystä sopiva pala ja kieritä se tiukasti sydämen ympärille. Mitä tiukempi, sitä pidempää kynttilä palaa. Kannattaa kokeilla suorakulmaisia kolmioita yms. muotoja. Näistä kynttilöistä tulee lisäksi hyvä tuoksu!

Kasvisöljykynttilät

Näiden teko onnistuu käyttämällä rypsi-, oliivi- ja muitakin kasvisöljyjä. Kaadat vain öljyn sopivaan astiaan. Astian pitää olla sellainen, joka kestää öljyn kuumentumisen. Vanhat tuikkuastiat käyvät hyvin. Kun öljy on kaadettu, pistät vain sydämen(valmistus kuvattu aikaisemmin) siihen ja valmis.

Hyvät puolet:

• ekologisuus
• omavaraisuus
• halpuus

Huonot puolet:

• öljy kuumenee polttavan kuumaksi
• kynttilät ovat nestemäisiä, eli niiden siirteleminen on vaikeata. Öljyn sekaan voi kuitenkin kynttilän palaessa laittaa hieman tähteitä tavallisista kynttilöistä. Esim. jo 20% tavallista steariinia öljyn seassa saa öljyn muuttumaan kiinteäksi kynttilän jäähdyttyä.

Kokemuksia

Meillä tehtiin tuolla helpoimmalla tekniikalla elämäni ekat kynttilät ja kivaa oli! Kaadettiin vanhoista kynttilöistä sulatetut vahat muottehin ja tavallisesta puuvillalangasta sydämet. Testattiin sekä tuoremehutölkit että muoviset hunajapurkit muotteina, ja hunajapurkit toimi huomattavasti paremmin ja tuli nätimpiikin. Mehupurkkien taitoksiin meinasivat vahat jäädä tosi tiukasti jumiin ja irrottelu oli hivenen hankalaa.. vähäsen omaa näköä saatiin messiin kun tehtiin semmoisia kaksisydämisiä versioita, sekä kanervankukkaversioita ripottelemalla sulaan vahaan kukkasia sekaan. Niistä tuli miusta hyvin kaunoisia! Tekeminen oli niin mukavaa että suur innostus kyllä iski. Taidan ruveta tehtailemaan! Ja ihan mukavinta oli antaa omatekemät joulukynttilät ystäville.

Valmistettiin kiertokoulussa Karhunpäässä kruunukynttilöitä kastamalla ja paksumpia valamalla. Molemmat onnistuivat hyvin. Kastamalla tehdyt kynttilät oli kyllä todella hitaat valmistaa. 18 kruunukynttilän valmistamiseen meni yli kolme tuntia. Valamalla tehdyt kynttilät tuntui tosi helpolta tehdä kastamistekniikan jälkeen.

Itselläni ei (vielä) omakohtaisia kokemuksia ole kynttilöiden tekemisestä, mutta eiköhän niitä kohta tule. Haluaisin tehdä soijavahakynttilöitä, mutta pitäisi sitä soijavahaa vaan jostakin löytää (en kyllä vielä ole pahemmin kerinnyt etsiäkään, kai sitä askartelukaupasta saa) ja keritä hankkia. Tuli tuossa noita Sarin kokoemuksia lueskellessani mieleen, että olisi ehkä ihan hyvä mainita varoituksen sana liian luovista kynttilöistä. Monisydämmiset ja muutenkin erikoiset kynttilät voivat palaa ennalta-arvaamattomasti, mutta jos kaikki muistamme, että palavaa kynttiläähän ei saa jätttää vartioimatta, kynttilöitä saa polttaa vain palamattomilla alustoilla ja että pidetään ne kynttilät riittävällä etäisyydellä verhoista yms., niin mitään hätäähän ei pitäisi tulla.

Lähteitä

• http://www.rihmasto.fi/foorumi/viewtopic.php?t=83
• http://www.bytheplanet.com/HomeAndGarden/organic_candle_wax.htm
• http://en.wikipedia.org/wiki/Candles

Linkkejä

• http://www.miiapihkola.fi/valukyn1.html
• http://www.tirtiaux.com/fr01.htm
• http://www.tirtiaux.com/fr03.htm
• http://www.jyvaskyla.fi/japa/vv/viikot2.htm
• http://www.treehugger.com/files/2006/06/petroleumfree_l_1.php