Kotitarveviljely

Tämän sivun on tarkoitus antaa yksinkertaiset, käytännölliset ja kokemusperäiset ohjeet kotitarveviljelyyn. Jos huomaat virheitä tai olet eri mieltä jostain sivulla esiintyvästä asiasta voit keskustella asiasta keskustelu-sivulla tai muokata tekstiä suoraan.

Viljelypaikan valinta

Maalajit

Maalaji määräytyy kiviaineksen murukoon mukaan suurimmasta pienimpään:

• Louhikko

- Viljelykelvotonta.

• Moreeni

- Sisältää hietaa tai hiesua, sekä eri kokoisia kiviä. Työläs viljellä sillä kiviä nousee vuosittain maan pintaan ja niitä täytyy kerätä sitämukaa pois.

• Hiekka

- Ei pidätä hyvin vettä, eikä ravinteita jotka huuhtoutuvat helposti pois. Juurekset kasvavat hyvin hiekassa.

• Hieta

- Ilman multavuutta paras maalajeista. Murukoko on juuri sopiva siihen, että vesi nousee syvemmistä kerroksista pinnalle. Varastoi myös ravinteita.

• Hiesu

- Hietaa huonompi. ?

• Savi

- Sitoo runsaasti vettä ja ravinteita, mutta ei kykene luovuttaa niitä ilman multavuutta ja maan pieneliöitä. Vesi jää herkästi tulvimaan maan pinnalle sadeaikoina, kuivina kausina taas maa lohkeilee ja on kova. Jos multavuus on korkea niin ehkä paras maalajeista.

Lisäksi on olemassa orgaanisia maalajeja:

• Turve

- Turpeen maatumisasteesta riippuen sitä parempaa mitä maatuneempaa turve on. Muuten kokkareista ja kovaa.

• Lieju

- Vanhaa järvenpohjaa?

Maalajin lisäksi erittäin tärkeä tekijä on maan multavuus, koska sillä pystytään tekemään lähes kaikista maalajeista hyviä. Multavuuden nosto vaatii kuitenkin paljon työtä, joten on hyvä jos sitä löytyy jo valmiiksi.

Maan hoitaminen

Ojitus

Jos maa on vain lievästi liian märkää, riittää penkkien korotus. Jos maa tulvii, on se pakko ojittaa. Katso lisää sivulta Ojitus.

Happamuuden säätö

Suomen luonnossa maa on luontaisesti hyvin hapanta, johtuen maaperästä ja havuvoittoisesta kasvillisuudesta. Metsäpalot ovat olleet luonnon tapa luoda hetkellisesti emäksisiä ympäristöjä. Myös maaperä joka sisältää paljon kalkkia, on emäksinen. Tästä syystä happamuuden säätöön parhaiten käyvät:

• Tuhka (erityisesti lehtipuiden)
• Kalkki

Lehtipuiden tuhkan emäksöivä vaikutus perustuu siinä olevaan lipeään. Koska tuhkassa on myös raskasmetalleja, ei sitä suositella laitettavan paljon vähähumukselliseen maahan. Sen sijaan elävään ja korkeahumuksiseen maahan sitä voi laittaa huoletta, koska raskasmetallien ympärille syntyy kelaatteja, jotka tekevät raskasmetalleista vaikealiukoisia. Tuhkaa on hyvä laittaa maahan ensimmäisenä vuotena 30-40 litraa / aari, myöhemmin 20-30 litraa / aari.

Dolomiittikalkki on siitä kätevä ettei sillä voi kalkita liikaa, koska sitä tarvitsee aina vain suhteessa enemmän, mitä korkeampi pH. Annostus on 40-80 kg / aari. [1]

Multavuuden ja pieneliöiden lisääminen

Multavuutta pystytään kasvattaa lisäämällä maahan jotain eloperäistä kompostoitunutta jätettä. Jätteen hiilipitoisuudesta riippuu, onko pieneliöstö bakteeri- vai sienipainotteista. Alla on listattu joitakin vaihtoehtoja bakteeripainotteisimmasta sienipainotteisimpaan:

• Lanta
• Kasvijätteet (kasvimaalta tai keittiöstä)
• Heinä
• Puiden lehdet
• Olki
• Sahanpuru

Hyvin hiilipitoiset jätteet kuten sahanpuru ja olki käyttävät typpeä hajoamiseensa, joten ne on hyvä kyllästää esim. väkevällä virtsalla ennen kompostointia, jotta ne hajoavat nopeammin ja eivät vie ravinnetta kasveilta. Sahanpurusta saa pitkäkestoisinta humusta, kun taas lannasta ja kasvijätteistä lyhyempikestoisempaa.

Kaiken tämän lisäksi voidaan maan ravinteita pidättävää ja huuhtotumista estävää ominaisuutta kasvattaa lisäämällä maahan puuhiiltä jauhona. Tosin on huomattava että ilman multavuutta ja pieneliöstöä ei hiilijauhoihin sitoutuneet ravinteet pääse ulos kasvien hyödynnettäväksi.

Raivaus

Jos maa-alalla on pajukkoa, puustoa tai pensaikkoa, on ne raivattava pois. Puut kannattaa kaataa kaivamalla juuret esiin ja juurineen. Kivet on kuljetettava kasvimaan reunaan. Heinikko on hyvä niittää ja korjata heinät pois.

Mikäli kasvimaa tulee nurmikolle ja se on tarkoitus kääntää käsin, on nurmikerros kuorittava pois. Se käy parhaiten lohkomalla lapiolla sopivia neliöitä ja kuokalla kiskomalla ne irti. Turpeet kannattaa kompostoida kasvimaan reunassa olevassa kasassa.

Muokkaus

Lähes aina maa on syytä muokata kotitarveviljelyssä, etenkin jos humuspitoisuus ei ole suuri. Vain jos viljeltävän maan päällä ei kävellä, eikä se sisällä monivuotisten rikkaruohojen juuria, voidaan kääntäminen jättää väliin joka toinen vuosi.

Penkkiviljelyssä tehdään 1,20 metrin levyisiä ja 10 metrin pituisia penkkejä. Puolen metrin levyisiltä käytäviltä voidaan siirtää pintamaata penkkeihin, etenkin jos maa on liian märkää. Tällöin penkit kuivuvat nopeammin pinnasta.

Jos käytössä on traktori tai hevonen, voidaan koko ala ensin kyntää ja äestää, ja vasta sitten tehdä penkit. Traktorin huono puoli on tosin että se elävässä ja hyvämultaisessa maassa liiskaa kastemadot. Hevosella sitä ongelmaa ei ole. Jos kumpaakaan ei ole käytettävissä on kääntäminen pakko tehdä käsin, joko talikolla tai kuokkatalikolla (säästää selkää). Kuokkatalikko ei tosin sovi kivisille moreenimaille. Kääntäminen tehdään piikkien pituuden syvyydeltä ja samalla rikotaan kovat maakokkareet, sekä kerätään pois monivuotisten rikkaruohojen juuret.

Lannoitus

Aikaisemmin mainitut maan multavuuden lisääminen ja happamuuden säätö sisältävät samalla lannoitustakin. Tuhka sisältää kaikki kasvien tarvitsemat ravintoaineet täydellisessä muodossa, lukuunottamatta typpeä. Jos siis käytetään puuntuhkaa, ei tarvita muuta lisäksi kuin typpilannoitusta antamaan maahan "väkeä". Luonnossa metsäpalon jälkeen typettömän maan valtaavat yleensä apilat ja leppä, jotka siirtävät ilmasta typpeä maahan juurinystyräbakteeriensa avulla. Apilanurmella pito 1-2 vuotta onkin yksi tapa lisätä maan typpivarastoa. Mutta jos ei haluta odottaa tai pitää maata käyttämättömänä on mietittävä muita vaihtoehtoja:

• Lanta
• Virtsa
• Komposti (kasvimaan ja keittiön jätteistä)
• Lepän lehdet

Lanta kannattaa aina olla kompostoitua. Kotieläinten ulosteista kanalla on typpirikkainta lantaa. Huonona puolena sillä on se, ettei se tuota merkittävästi humusta. Hevosenlanta on ...? Lehmänlanta on ...? Vuohenlanta on...? Ihmisen ulosteet on syytä kompostoida vähintään 3 vuotta ja hyvin, ennenkuin niitä käyttää lannoitteena. Jos hyvästä kompostoinnista huolimatta niiden käyttö tuntuu ikävältä, voi ne levittää jollekin vihantakasville, josta puolestaan tehdään kompostia joka annostellaan viljelykasville.

Käytettiinpä mitä lannoitetta tahansa, voidaan sitä säästää tarvittaessa laittamalla lannoite suoraan viljelykasvin alle. Näin ei lannoiteta turhaan rivivälejä, eikä rikkakasveja. Lannoitus tapahtuu vetämällä kuokalla rivin kohdalle syvä vako, johon lannoite annostellaan. Lopuksi se peitetään.

Eri kasvit tarvitsevat eri paljon lannoitetta. Ne voidaan jakaa vaatimattomiin, keskivaativiin ja vaativiin. Yrtit kuuluvat vaatimattomiin, peruna ja useimmat vihannekset keskivaativiin, kun taas vaativiin kuuluvat keräkaali, kurpitsa ja kurkku sukulaisineen, muita? Erityisesti kurpitsa on kiitollisempaa viedä kompostikasan luo kuin siirtää kompostikasaa kurpitsan luo.

Viljelysuunnitelma

Mikäli kotitarveviljelyllä on tarkoitus saada tuotetuksi koko vuoden vihannekset, on laskettava paljonko mitäkin vihannesta tulee käytettyä ja tehtävä viljelysuunnitelma sen mukaan. Esimerkiksi jos porkkanaa kuluu henkilöltä 1 porkkana / päivä, silloin tarvitaan 365 porkkanaa. Jos neliöltä saadaan esimerkiksi noin 20 porkkanaa niin tarvitaan pyöreästi kaksi 10 metrin riviä porkkanaa.

Tärkeimmät vihannekset omavaraisuuden kannalta ovat (luvut eivät perustu kokeisiin ja ne on arvioitu reilusti alakanttiin):

• Peruna (10 kpl / neliö)
• Porkkana (20 kpl / neliö)
• Sipuli (10 kpl / neliö)
• Nauris/Lanttu (4-8 kpl / neliö)
• Keräkaali (4 kpl / neliö)
• Palsternakka (20 kpl / neliö)
• Herne (4 dl / neliö)
• Härkäpapu (4 dl / neliö)
• Punajuuri (12 kpl / neliö)
• Maa-artisokka (10 kpl / neliö)

Yhdelle henkilölle sopiva viljelysuunnitelma voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen (1 aari = 7 x 10m penkkejä, perässä suluissa päiväannos):

• 7 penkkiä perunaa (2 kpl)
• 2 penkkiä porkkanaa (1 kpl)
• 4 penkkiä sipulia (1kpl)
• 5 penkkiä naurista (1 kpl)
• 2 penkkiä palsternakkaa (1 kpl)
• 4 penkkiä hernettä (2dl)
• 4 penkkiä härkäpapua (2dl)
• 2 penkkiä punajuurta (0,5 kpl)
• 4 penkkiä maa-artisokkaa (1kpl)
• 1 penkki keräkaalia (1/8 kpl)

=>' 35 penkkiä, eli 5 aaria.

Tämän lisäksi tarvitaan alaa mauste- ja teeyrttejä, valkosipulia, avomaakurkkua ja kesäkurpitsaa varten. Kotieläimiä pidettäessä on niille varattava niittyä ja rehuntuottoalaa. Siementuotanto tarvitsee myös hiukan alaa. Jos käyttää viljaa ruokana on sillekin varattava alaa X neliötä / litra. Tosin silloin voidaan vähentää hiukan alaa vihannesmaasta. Viljoista vain alla olevat eivät tarvitse mylläriä kuorimaan niitä:

• Vehnä
• Ruis
• Ohra (vain kuoreton 'Jorma'-lajike)