Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Kivikirves
Englanniksi celt, stone axe.
Miksi tehdä kivikirves?[muokkaa]
No, onhan hieno taito voida tehdä toimiva kirves missä tahansa erämaassa hyvin yksinkertaisista materiaaleista. Tämänkaltaiset taidot antavat itsevarmuutta selviämisestä tilanteessa kuin tilanteessa. Lisäksi koska kivikirves on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansojen työkaluista, on mielenkiintoista osata valmistaa se ja koetella sitä käytännössä.
Kivilaadut[muokkaa]
Amerikassa tehty greenstonesta. Meillä sopivia kivilajeja ovat kvartsi, kvartsiitti ja mahdollisimman hienorakeinen graniitti.
Teroitus[muokkaa]
Hiekkakivi on teroitukseen paras. Hiekan käyttö teroituksen yhteydessä helpottaa myös. Lopputeroitus kivikirveen valmistuksessa on hyvä suorittaa 55 asteeseen, joka on optimi pehmeiden puiden hakkaamiseen. Sittemmin terää teroitetaan tarpeen mukaan siten että kulma pienenee terän lyhentyessä kulutuksen seurauksena. Maksimi teroituskulma on 70 astetta joka toimii parhaiten koviin puihin. Sen jälkeen kulman ei kannata antaa enää kasvaa.
Optimi sekä pehmeitä että kovia puulajeja hakatessa on 63-65 astetta.
Lähde: Primitive Technology, David Wescott
Käyttö[muokkaa]
Hakkaa mieluiten vain tuoretta puuta!
Pidä puita hakatessa käsiä hiukan toisistaan irti jotta minimoisit että kivi ei iskun tärähdyksessä "kaatuisi" jolloin terä helposti lohkeaa loven reunaan. Muutenkin kivikirves käyttäytyy erilailla kuin teräskirves.
Valmistus[muokkaa]
Terä[muokkaa]
Terän voi tehdä sileästä pyöreästä kivestä tai epäsäännöllisemmästä. Kivilaadut on jo mainittu ylempänä. Hyvä olisi valita mahdollisimman valmiin muotoinen kivi. Iskennällä saa lohkottua aluksi kiveä lähemmäksi lopullista muotoaan. Sanotaan että 30 minuuttia rauhallista varovaista iskentää korvaa tuntien hionnan. Kuitenkin iskennällä voi hyvin helposti pilata jo melkein valmiin terän! Lue em. sivulta enemmän ko. taidosta!
Kun olet jo mielestäsi lohkonut terää tarpeeksi, on aika tehdä karkea hionta. Se onnistuu millä tahansa karkearakeisella kivellä, mieluiten hiekkakivellä. Hiekan käyttö hionnassa auttaa muita kivilaatuja käytettäessä. Hio terä lähelle 55 asteen kulmaa.
Lopuksi tee viimeistelyhionta hienompirakeisella kivellä. Teroita niin teräväksi kuin mahdollista.
Varsi[muokkaa]
Varsi on hyvä tehdä kovasta puulajista. Tammi lienee paras mutta kovin harvinainen meillä. Rautakirveestä poiketen terä upotetaan varressa olevaan koloon eikä päinvastoin. Kolon tulee kiristää terää vain ylä- ja alapäästä mutta kummallakin sivulla tulee olla avoin tila josta näkee läpi. Tämä estää vartta hajoamasta iskemisen seurauksena. Varren yläpäähän on hyvä jättää reilusti puuta halkeamisen estämiseksi.
Muuten varren voi tehdä hyvin monella tapaa: yhdestä puusta kovertamalla reiän, halkaistusta puusta taivuttamalla se terän ympärille päältä ja sitomalla nahalla tai vitsaksilla tiukasti kiinni. Mikään tapa ei varmasti ole väärin jos se toimii, joten käytä rohkeasti luovuuttasi!
Reiän tekemiseen voi käyttää tuliporaa tai sen voi kaivertaa hiiltämällä pehmentäen. Myös kvartsisiruja ja -puukkoa voi käyttää siihen kuten myös puiden halkomiseen kiilaamalla.
Käytettävyystiedot[muokkaa]
(peräisin kirjasta Primitive Technology I, David Wescott)
kiviterän paino 350g, valmistusaika noin 3,5h puuvarren paino 350g, valmistusaiaka tammesta noin 5h kokonaispaino 700g
333 riukupuun kaato ja karsinta kuluttaa greenstone-terää noin 1cm.
5,5cm halkaisijaltaan puun kaatoon ja karsintaan menee aikaa 4,25 min. 3/8 osa ajasta menee puun kaatumiseen ja 5/8 karsintaan. Käsittelyyn vaadittiin 86 iskua keskimäärin. Amerikkalaisittain ison puun kaato vaatisi 23h jatkuvaa iskentää ja 28 000 iskua. Tämä selittää miksi intiaanit, saamelaiset tai siperialaisetkaan alkuperäiskansat eivät rakentaneet hirsimökkejä vaan kevyempiä asumuksia. Puun halkaisijan tuplaantuminen nelinkertaistaa nimittäin työn!
2x puun halkaisija => 4x työ