Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Kirveen varttaminen
Kirvesvarsi[muokkaa]
Puinen varsi on aina uusittavissa. Nykyään varsi saattaa kuitenkin olla liimattu, joten irrottamiseen voi kulua aikaa. Puuvarsia voi ostaa eri mittaisina rautakaupoista. Mutta varren voi myös näppärästi veistää itsekin ja kiinnittää tukevasti teräosaan. Varsi saa olla hentorakenteinen.
Mitta[muokkaa]
Mitta käyttäjän mukaan. Varren pituus vaikuttaa terän nopeuteen ja iskun voimaan. Pituuden kasvaessa em. tekijät kasvavat.
- Halkaisukirveen kirvesvarsi ulottuu suoraan seisovan miehen alas ojennetun käden kämmenpohjaan eli yleensä 75-80 cm.
- Metsä- ja halkotöissä eli hakkuutöissä kirvesvarsi ulottuu suoraan seisovan miehen alas ojennetun käden sormien toisen nivelen kohdalle eli 65-70 cm.
- Veistokirves kyynärän mittainen eli terä kämmenessä alaspäin, varsi kättäpitkin ja ulkosivuitse ponsi kyynärpään tasalle.
- Piilu- ja parrupiilujen varsi käytön ja käyttäjän mukaan
- Kevyissä kirveissä varren pituus voi olla lyhyempi.
Muoto[muokkaa]
"Hauen maha kirveen malli." Mahakkuutta ja kunnon ponsi! Jos ei muuta, niin ensin hauenpyyntiin malli hakemaan. Riittävä mahakkuus tekee kirveestä hyvin toimivan. Myös ponnen muotoiluun on kiinnitettävä huomiota, se saisi olla riittävän koukkumainen. Hauen mahan muoto on vanha kirveen varren malli ja käy vielä nykypäivänäkin ainakin Fiskarsin ja Billnäsin teriin.
Varsipuu[muokkaa]
![](/w3/images/b/b4/IMG_1147.jpg)
- koivu, pihlaja, saarni. Hyvissä olosuhteissa ja maaperässä kasvanut terve koivu.
- tyvestä mitattuna rinnankorkeudelta. Oksaton ja sen verran paksu että kirves syntyy puunkeskiosan ja pintapuun välistä eli yhdestä tukin pätkästä voidaan veistää kaksikin vartta. Merkitse jollain tavoin tyvipuoli.
Kuivattaminen[muokkaa]
- varsi veistetään kuivasta puusta!
- varsipuut kuoritaan tai aisataan (osa kuoresta poistetaan) esimerkiksi vuoluraudalla ja laitetaan kuivamaan varjoisaan paikkaan.
- päihin jätetään n. 10 cm leveät, ehjät puun ympäri menevät kaistaleet. Tällä mm. rauhoitetaan kuivamistapahtumaa, jolloin syntyy vähemmän halkeamia ja jännityksiä.
- Kuvassa vuonna 2008 kuivamaan kuorittuja metrin mittaisia varsipuita. Hirren päähän on metsurin kynällä kirjattu vuosiluku ja L-latvapään merkiksi.
Varren vuoleminen[muokkaa]
![](/w3/images/e/e0/IMG_1135.jpg)
- tyvipuoli pöllistä tulee kirveen silmäksi
- pintapuusta tulee kirveen selkä, näin vältetään sivuttain syntyvää vääryyttä ja vetoa. Eli pintapuu tulee lankun kapeammalle puolelle.
- veistetään kirveellä 40-50 mm paksuksi tasaiseksi lankuksi, jolla on leveyttä n. 100 mm.
- jos muoto ei ole käsissä, kannattaa piirrottaa muoto lankkuun vanhasta varresta tai jostain kuvasta.
- Muotoillaan varsi aluksi reippaasti kirveellä ja pyöristetään reunat eli tehdään mahdollisimman paljon veistotyöstä kirvestä apunakäyttäen. Jatketaan puukolla (ja kavahöylällä) muotoilua, välillä kirveellä. Terä sovitetaan kun kirveessä on jo selkeästi muoto, mutta vielä melko paljon veistettävää. Kaarevat kohdat veistetään puukon kärjellä itseä päin. Vartta on hyvä pitää kainalossa, rintaa vasten tai tukien pölkkyyn.
- Tarpeen mukaan katsotaan varren päästä joka sivulta silmällä että varresta tulee suora
- Ponnen päähän jätetään ylimääräistä puuta ja lopullinen muotoilu vasta terän kiinnittämisen jälkeen.
- Huomioidaan terän suun oikea kohta kiinnitettynä. Kun kirves pannaan tasaiselle alustalle tulee teränsuun koskettaa tasoa n. 1/3-1/2:n päässä sisäkasasta ja ponnen nupin ottaa alustaan.
- Viimeistely raspilla ja lopuksi vaikka hiomapaperilla tai juuri katkaistulla lasinpalalla ja puuviilalla. Karkeasta varresta saa paremman otteen, ei siis tarvitse välttämättä hioa aivan sileäksi.
- Vartta ei saa lakata, ponnen pää voidaan karhentaa ja maalata hyvin näkyväksi.
Käärmekiila[muokkaa]
![](/w3/images/thumb/3/39/Kaarmehalkio.jpg/200px-Kaarmehalkio.jpg)
- Kirveestä riippuen 1-2 tiheäsyistä kovaa honkapuista tai männyn pintapuista.
- Kiiloja tehtäessä on huomioitava puunsyitten asento kiilassa.
- Käärmekiilan kaulaosa ei saa olla liian ohut eikä pitkä.
Tähkäkiila[muokkaa]
![](/w3/images/thumb/8/88/Tahkajakaarme.jpg/400px-Tahkajakaarme.jpg)
- Tähkäkiilasta ei ole juurikaan tarkempaa tietoa. Kannattanee mieluummin käyttää käärmekiilaa.
Varrestus[muokkaa]
- Kiilataan kirveen päästä varren sisään, jolloin varren pää leviää terän silmään.
- Kirveen silmässä olevat tekovirheet korjataan viilaamalla ja tehdään 1-2 mm:n levyinen pyöristys silmän reunoihin molemmissa päissä.
- Jos silmätupessa korvakkeet, lyödään ne varrestuksen ajaksi ulospäin.
- Terän sovittaminen huolellisesti.
- Silmäpuu vuollaan mahdollisimman tarkoin silmän täyttäväksi ja huolehditaan että varren mahapuolen keskiviiva ja kirveen teränsuu saadaan samansuuntaisiksi. Tätä voi katsoa pitämällä teräosaa ylöspäin ja vartta itsestään poispäin.
- Vanhoissa kirveissä silmä saattaa olla käyrä, joten silmän sisään tuleva puu veistetään kaarevaksi.
![](/w3/images/5/59/IMG_2085.jpg)
- Terän ja varren voi asettaa esimerkiksi pöydälle niin että terä on varren sivulla ja katsoa oikea em. 1/3-1/2 sääntö toteutuu ja piirtää lyijykynällä silmän kummankin pään leveydet varteen ja pituus. Näin on helpompi veistää ensin runsaammin toisella kirveellä ja viimeistellä teräällä puukolla.
- Varsi veistetään niin että se on silmästä ulkona noin 10 mm.
- Terän ja varren yhtymäkohtaan ei saa jäädä jyrkkää polvea, sillä se voi olla esteenä vartta silmään lyötäessä ja silmän reunan vastatessa olkapäähän heikentää varren kestävyyttä.
- Kirveen terä lyödään varteen kiinni roikottamalla vartettavaa kirvestä ponsipäästä siihen käsin painettu teräosa alaspäin ja lyödään esimerkiksi toisen kirveen teräosan lappeella vartettavan kirveen varren päähän.
- Teräosa irtoaa lyömällä silmästä ulostyöntynyt pää pölkkyä vasten.
- Silmäpuuta haudotaan kiehuvassa vedessä tai paahdetaan tervalla, jotta se pehmenee.
- Tervaa käytettäessa tulee se paahtaa puun sisään ettei silmäpuusta tule liukas ja varrestus ei kestä.
- Varmistuksessa voidaan käyttää myös tervaa ja hiekkaa kirveensilmässä.
Käärmekiilalla[muokkaa]
- Tukkapuu katkaistaan 1,5-2 cm mittaiseksi.
- Silmätupellinen kirves kiilataan yhdellä kiilalla ja muut kahdella kiilalla.
- Lyödään taltalla tai toisen kirveen kasalla tukkapuuhun raot että tukkapuu saadaan tasaisesti jakaantumaan joka puolelle.
- Aloita rakojen lyöminen keskustasta ulospäin ja viistä pitkittäisten rakojen reunat.
- Kiilattaessa tuetaan aluksi varren pää lujaa alustaa vasten ja kiilan ohutta kaulakohtaa pidetään lyötäessä kämmenen sisässä siksi kunnes kiila on uponnut kaulaa myöten.
- Sen jälkeen lyötäessä kirvestä riiputetaan kiilasta.
- Uusissa kirveissä on teräpuolinen kiila lyötävä ensiksi.
- Kiila tai kiilat lyödään niin syvälle, että paksu pääosa tunkeutuu silmän ahtaamman keskikohdan läpi, mutta kiilaa ei saa lyödä läpi silmän, sillä varsi halkeaa.
- Varminta on tehdä merkki kiilaan ennen lyömistä.
- Tukkapuuta levitellään vasaralla sekä kiilan että terän päälle. (ei pakollinen?)
- Kiilaamisen jälkeen katkaistaan tukkapuu 0,5 sentin pituiseksi ja reunat viistetään puukolla.
Kiilalla[muokkaa]
- Sahataan rako varren päähän silmän pitkittäissuunnassa noin puoleenväliin silmää.
- Veistetään silmän levyinen kapea, pitkä kiila puusta, jonka kärki viistetään teräväksi.
Kiilaaminen[muokkaa]
- Kiilattaessa tuetaan aluksi varren pää lujaa alustaa vasten ja sen jälkeen lyötäessä kirvestä riiputetaan kiilasta, kun siihen samalla lyödään toisen kirveen terän lappeella.
- Katkaistaa ylimääräinen kiila pois ja varren pää melkein teräosan pintaa pitkin.
Kurkkumätäsuojaus[muokkaa]
Varsi katkeaa ajan myötä kun terän vieressä oleva varren kohta (kurkku) osuu riitävän usein puuhun ja kaventuu pikku hiljaa (tulee ns."kurkkumätä"). Hyvällä kirveenkäyttäjällä ei tällaista ongelmaa synny, mutta joskus näkee kurkkuun varren päälle terän alle kiedotun rautalankaa tiiviisti ja tervatun lanka päältä. Toinen vaihtoehto on naulata pienillä nauloilla pellinpala kurkun suojaksi.